EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 7.1.2009 KOM(2008) 896 lopullinen 2006/0006 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti aiheesta neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti aiheesta neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 1. TAUSTA Päivä, jona ehdotus on toimitettu Euroopan parlamentille ja neuvostolle (asiakirja KOM(2006) 16 lopullinen 2006/0006(COD)): Päivä, jona Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on antanut lausuntonsa: Päivä, jona Euroopan parlamentti on antanut lausuntonsa ensimmäisessä käsittelyssä: 31. tammikuuta 2006 26. lokakuuta 2006 9. heinäkuuta 2008 Päivä, jona muutettu ehdotus on toimitettu: 15. lokakuuta 2008 Päivä, jona yhteinen kanta on vahvistettu: 17. joulukuuta 2008 2. KOMISSION EHDOTUKSEN TARKOITUS Täytäntöönpanoasetusta koskevan ehdotuksen tarkoituksena on saattaa päätökseen tämän alan voimassa olevien sääntöjen nykyaikaistamisprosessi ja korvata nykyinen täytäntöönpanoasetus 1. Siinä on erityisesti tarkoitus määritellä perusasetuksen (EY) N:o 883/2004 2 säännöksiä koskevat täytäntöönpanomenettelyt kaikkien asiaan liittyvien tahojen eli vakuutettujen, heidän työnantajiensa, sosiaaliturvalaitosten sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten osalta. Ehdotus perustuu EY:n perustamissopimuksen 42 ja 308 artiklaan ja edellyttää yksimielisyyttä. Ehdotus täydentää perusasetuksella saavutettua nykyaikaistamista, ja sillä pyritään parantamaan nykyisiä menettelyjä yksinkertaistamalla ja selventämällä niitä. Ehdotuksella selvennetään eri osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia. Kaikissa asetuksen osissa uusilla jäsennetyillä menetelmillä ja menettelyillä luodaan puitteet tiivistetylle yhteistyölle laitosten välillä ja edistetään avoimuutta ja keskinäistä luottamusta. Tätä vahvistettua yhteistyötä 1 2 Neuvoston asetus (ETY) N:o 574/72, annettu 21. maaliskuuta 1972, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä (EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1). EUVL L 166, 30.4.2004, oikaistu versio EUVL L 200, 7.6.2004, s. 1. 2
tuetaan uudella sähköisellä tietojenvaihtojärjestelmällä jäsenvaltioiden välillä, mikä parantaa tehokkuutta ja tarkkuutta. 3. YHTEISEN KANNAN ERITTELY 3.1 Yleinen kanta neuvoston yhteiseen kantaan Neuvoston yhteiseen kantaan on sisällytetty merkittävä määrä tarkistuksia, joita parlamentti ehdotti ja jotka komissio sisällytti muutettuun ehdotukseensa. Komissio hyväksyi kaikki parlamentin tarkistukset lukuun ottamatta tarkistuksia 26 ja 55. Komission myönteinen arvio neuvoston yhteisestä kannasta perustuu säännösten tarkkaan tutkimiseen komission ehdotuksen taustalla olevien neljän periaatteen valossa: järjestetään tehokkaampi ja tiiviimpi yhteistyö sosiaaliturvalaitosten välillä, jotta kaikki asianomaiset osapuolet voivat hyötyä asetuksen (EY) N:o 883/04 nykyaikaistamisesta yksinkertaistetaan täytäntöönpanoasetusta lisätään laitosten välisten ja asetuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin kohdistuvien rahoitusmenettelyjen avoimuutta noudatetaan joustavuutta ja tehokkuutta sääntöjen asettamisessa. Komissio pitää myönteisenä neuvoston pyrkimyksiä sisällyttää parlamentin tarkistukset kantaansa mahdollisimman kattavasti. Useimmat niistä on hyväksytty sisällöltään. Jäljelle jäävät erot liittyvät sanamuotoon ja terminologiaan, mikä johtuu tarpeesta varmistaa johdonmukaisuus koko asetuksessa. Koska neuvotteluprosessi oli pitkä (kuusi puheenjohtajakautta) ja säännökset ovat monimutkaisia ja niitä on paljon, teksti käytiin tarkasti läpi viimeisimmällä puheenjohtajakaudella. Komissio kannattaa täysin tätä siivousta, koska sen tarkoituksena on varmistaa koko tekstin johdonmukaisuus ja parantaa oikeusvarmuutta. Muut erot koskevat teknisiä näkökohtia, erityisesti sähköisen tietojenvaihdon teknisiä vaatimuksia. Useimmat muutoksista ovat tulosta asiantuntijatyöskentelystä tällä alalla, esimerkiksi sähköisen yhteyspisteen määritelmä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, liite IV ja 96 artiklan säännös sähköiseen tiedonvaihtoon sovellettavasta siirtymäkaudesta. Komissio tukee näitä teknisiä muutoksia. Komissio katsoo yleisesti, että valtaosa neuvoston tekemistä muutoksista parantaa menetelmiä ja menettelyitä etujen tarjoamiseksi nopeammin ja tehokkaammin (ks. erityisesti 2 artiklan 1 kohta, 3 artiklan 2 kohta, 3 7 artikla ja 16, 17, 28, 35, 44 ja 90 artikla, joka käsittelee tiedottamista). Lisäksi muutokset tuovat hyödyllisiä selvennyksiä eri osapuolten tehtäviin ja vastuisiin (ks. esimerkiksi työntekijöiden lähettämistä koskeva 14 artikla, erikseen määriteltyä hoitoa koskeva 26 artikla, työttömyysetuuksia koskeva 56 artikla sekä lääkärintarkastuksia ja hallinnollisia tarkastuksia koskeva 88 artikla). Komissio katsoo myös, että neuvoston yhteisen kannan tekstissä säilytetään hienovarainen tasapaino yksilöiden oikeuksien ja velvollisuuksien sekä sosiaaliturvalaitosten ja toimivaltaisten viranomaisten valtaoikeuksien välillä. 3
3.2 Euroopan parlamentin tarkistukset, jotka sisällytettiin muutettuun ehdotukseen kokonaisuudessaan, osittain tai periaatteessa ja jotka otettiin yhteiseen kantaan kokonaisuudessaan, osittain tai periaatteessa Neuvosto voi hyväksyä 145 tarkistusta niistä 162 tarkastuksesta, jotka oli sisällytetty joko kokonaan tai osittain komission muutettuun ehdotukseen, nimittäin tarkistukset 2, 4, 5, 7 8, 12, 14, 17 25, 27 34, 36 47, 49 54, 56 71, 73 78, 80 88, 90 107, 109 132, 134 146, 147 (ensimmäinen osa), 148 (ensimmäinen osa), 149 ja 152 162. Neuvosto hyväksyi myös uudelleen muotoiltuina seuraavien tarkistusten taustalla olevat periaatteet: 3 (uusi johdanto-osan 8 a kappale), 6 ja 9 ( yhteyspisteen ja vakiomuotoisen sähköisen viestin määritelmät), 10 (viittaus vammaisiin vanhuksia koskevan viittauksen rinnalla), 11 (jäsenvaltioiden välistä tiedonsiirtoa koskevat säännöt), 15 (henkilötietojen vaihto kansallisten viranomaisten välillä ja tällaisten tietojen suojelu), 16 (edunsaajien ja laitosten välistä tiedonvaihtoa koskevat säännöt), 26 (lainsäädännön tilapäinen soveltaminen ja etuuksien tilapäinen myöntäminen), 28 (hallinnolliset sopimukset kahden tai useamman jäsenvaltion välillä), 48 (perusasetuksen 13 artiklan soveltamista koskeva menettely), 72 (määräaika, jona on vastattava toisessa jäsenvaltiossa annettavaa sairaanhoitoa koskevaan lupapyyntöön), 97 ja 98 (etuuksien laskemista koskevat lisäsäännökset). 3.3 Euroopan parlamentin tarkistukset, joita ei sisällytetty muutettuun ehdotukseen eikä otettu yhteiseen kantaan Tarkistus 15 (3 artiklan 2 kohta) henkilötietojen vaihto kansallisten viranomaisten välillä ja tällaisten tietojen suojelu siltä osin kuin on kyse viittauksesta henkilötietojen käsittelyä koskevaan direktiiviin 95/46/EY ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 liitteen IV sisällöstä. Tarkistus 26 (6 artiklan 4 kohta) vaikka neuvosto ja komissio olivatkin samaa mieltä artiklasta, ne katsoivat, että tekstiä olisi vielä selvennettävä siten kuin yhteisen kannan 6 artiklan 5 kohdassa esitetään. Tarkistus 55 (19 artiklan 2 kohta) tämän tarkistuksen mukaan sovellettavaa lainsäädäntöä koskevassa todistuksessa ilmoitettaisiin työnantajan ilmoittama palkka. Neuvosto oli samaa mieltä komission kanssa siitä, että tämä ylittää sosiaaliturvatarkoituksiin tarvittavat tiedot ja asetuksen tavoitteet. 3.4 Komission muutetun ehdotuksen ja neuvoston yhteisen kannan pääasialliset erot Sähköinen tiedonvaihto: yhteydessä 4 artiklan 2 kohtaan neuvosto on selventänyt uudessa säännöksessä (96 artikla) mahdollisuutta jäsenvaltioiden laitosten väliseen sähköiseen tiedonvaihtoon sovellettavaan siirtymäkauteen ja asettanut sille rajat. Komissio kannattaa tätä kohtaa, koska se vastaa joidenkin jäsenvaltioiden tarvetta valmistautumiseen ja varmistaa samalla, että sähköisestä tiedonvaihdosta saatavat hyödyt eivät lykkäänny kaikkien jäsenvaltioiden sopimaa ajankohtaa myöhemmäksi. Vakuutuskausien muuntaminen: 13 artikla sisältää yksityiskohtaiset säännökset, joiden mukaan jäsenvaltiot voivat muuntaa eri yksikköinä ilmaistut vakuutuskaudet yhteenlaskemista varten. Komission ehdotuksen tarkoituksena oli yksinkertaistaa asetuksesta (ETY) N:o 574/72 juontuvaa säännöstä. Se perustui oletukseen siitä, että käytettiin ainoastaan viisipäiväisiä viikkoja. Neuvostossa käyty keskustelu osoitti, että näin ei ollut, koska joidenkin jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädetään edelleen (ainakin joidenkin järjestelmien osalta) laskennasta, joka perustuu kuusi- tai seitsenpäiväiseen 4
viikkoon (esimerkiksi itsenäisten ammatinharjoittajien kohdalla). Komissio hyväksyy sen vuoksi tämän säännöksen sisällyttämisen tekstiin toistaiseksi. Muuntotaulukolla varmistetaan, että kausien muuntaminen ei aiheuta vakuutuskausien menetyksiä. Lisäksi sitä käytetään yhteisenä välineenä automaattisessa laskentaprosessissa, mikä vähentää virheiden riskiä. Määräajat saatavien esittämiselle ja maksamiselle jäsenvaltioiden välillä (tarkistukset 164 167). Neuvosto piti tarpeellisena pidentää parlamentin ja komission ehdottamia määräaikoja saatavien esittämiselle ja maksamiselle ja riita-asioiden ratkaisemiselle (12 kuukautta saatavien esittämiselle, 18 kuukautta saatavien maksamiselle ja 36 kuukautta riita-asioiden ratkaisemiselle). Jotkin jäsenvaltiot katsoivat, että kyseisiä määräaikoja voitaisiin lyhentää ainoastaan sekä kokemuksen että teknisen kehityksen perusteella. Komissio on tästä jossain määrin samaa mieltä. Menettelyä on parannettu, ja se on jaettu kahteen vaiheeseen. Komissio myöntää, että tästä uudesta menettelystä puuttuu kokemusta. Lisäksi komissio hyväksyy 87 artiklalla käyttöön otetun uudelleentarkastelulausekkeen, koska sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevää hallintotoimikuntaa avustavan tilintarkastuslautakunnan työ on jo tuottanut myönteisiä tuloksia. Edellä esitetyn perusteella komissio voi hyväksyä neuvoston yhteisen kannan tekstin. 26 artiklan 6 kohta (tarkistus 79). Komissio tuki Euroopan parlamentin tarkistusta, joka koskee vammaisen henkilön saattajan matka- ja oleskelukustannusten korvaamista. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti ja ottaen huomioon sellaisen asetuksen rajoitukset, jolla pyritään koordinoimaan eikä yhdenmukaistamaan sosiaaliturvalainsäädäntöä komissio kuitenkin tunnustaa, että tämä asia kuuluu kansallisen lainsäädännön piiriin. Neuvoston kanta noudattaa nykyistä lainsäädäntöä, joka koskee matkakustannuksia, jotka ovat erottamattomia vakuutetun henkilön sairaanhoidosta. Komissio hyväksyy sen vuoksi neuvoston yhteisen kannan tässä asiassa. Vammaisten potilaiden ja saattajien (sekä myös lapsia saattavien henkilöiden, kun on kyse heidän matka- ja oleskelukuluistaan) tilannetta voitaisiin käsitellä toisella säädöksellä, jonka oikeusperustan tarkoituksena olisi kansallisten lainsäädäntöjen lähentäminen. 4. PÄÄTELMÄ Komissio on pyrkinyt huolellisesti varmistamaan, että yksilölliset oikeudet säilytetään esimerkiksi ammattitautien, työtapaturmien ja perhe-etuuksien suhteen. Komissio toteaa, että tämä tehtävä on vaikea, koska 27 jäsenvaltion kansalliset sosiaaliturvalainsäädännöt ovat hyvin erilaisia ja niillä on omat erityispiirteensä. Komissio on samaa mieltä siitä, että tietynasteinen joustavuus on tarpeen menettelyissä esimerkiksi määräaikojen suhteen. Komissio korostaa, että sopimus yhteistyön parantamisesta jäsenvaltioiden laitosten välillä yhteisen ja suojatun sosiaaliturvatietojen sähköisen vaihtojärjestelmän (EESSI) kautta on tärkeä osa asetukseen (EY) N:o 883/2004 liittyvää nykyaikaistettua koordinointia. Yhteistyötä sosiaaliturvalaitosten välillä rahoitusasioissa on selvennetty ja jäsennelty paremmin. Komissio katsoo, että neuvoston yhteinen kanta parantaa joitain komission ehdotukseen sisältyviä toimenpiteitä. Se selventää erityisesti tiettyjä kriteerejä sillä seurauksella, että joitain perusasetuksessa vahvistettuja keskeisiä käsitteitä sovelletaan yhdenmukaisemmin, esimerkkeinä sovellettavan lainsäädännön määrittäminen ja työntekijöiden lähettäminen. Tämä on edistystä kaikkien osapuolten kannalta. Komissio panee myös merkille, että neuvoston yhteisessä kannassa otetaan suurelta osin huomioon Euroopan parlamentin kanta. 5
Komissio katsoo, että neuvoston saavuttama kompromissi kaikkein hankalimmista kysymyksistä on alku dynaamiselle prosessille, joka antaa kaikille jäsenvaltioille mahdollisuuden sovittaa kantansa yhtäläiseksi Euroopan parlamentin kannan kanssa. Komissio tunnustaa tämän prosessin arvon ja pyrkii jatkamaan ja edistämään sitä osaltaan. Lopuksi todetaan, että tämän asetuksen hyväksyminen on ennakkoedellytys sille, että asetusta (EY) N:o 883/2004 voidaan ryhtyä soveltamaan vuonna 2010. Asetuksella (EY) N:o 883/2004 parannetaan niiden kansalaisten sosiaaliturvaoikeuksia, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkumiseen. Kun asetus (EY) N:o 883/2004 on voimassa, sillä on välitön vaikutus miljoonien EU:n kansalaisten päivittäiseen elämään. Edellä esitetty huomioon ottaen komissio tukee neuvoston yhteistä kantaa kokonaisuudessaan. 6