TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty rehtorin päätöksellä 4.9.2013 102. 1 Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat säännöt 1 2 Ammattikorkeakoulun organisaatio 1 2.1 Koulutus- ja tutkimuskeskukset 2 2.2 Kehittämis- ja palvelukeskus 2 3 Esimiessuhteet ja vastuut 3 4 Hankintavaltuudet ja tilinkäyttöoikeudet 4 5 Sitoumusten allekirjoittaminen 5 Karelia-ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt toimintasäännön 4.9.2013. Toimintasääntö on voimassa 4.9.2013 alkaen toistaiseksi.
2 1 Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat säännöt Toimintasäännöllä määrätään ammattikorkeakoulun sisäisestä organisaatiosta ja johtamisesta ammattikorkeakoulun sääntöjen puitteissa. Ammattikorkeakoulun sääntöjen perustana ovat Ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja sitä täydentävä asetus (352/2003), Osakeyhtiölaki (624/2006), Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009), Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiön yhtiöjärjestys, Joensuun kaupungin omistajapolitiikka sekä Joensuun kaupungin konserniohje. Karelia-ammattikorkeakoulun toimintaa määrittävät seuraavat säännöt Karelia Ammattikorkeakoulu Oy Hallintosääntö (Oy:n hallitus) Karelia-ammattikorkeakoulun sisäiset säännöt Sisäisen hallinnon sääntö (Amk:n hallitus) Tutkintosääntö (Amk:n hallitus) Toimintasääntö (Rehtori) Hallintosäännössä määrätään yhtiön toiminnasta ja hallinnosta. Sisäisen hallinnon säännöllä määrätään ammattikorkeakoulun hallituksen ja rehtorin tehtävistä, ammattikorkeakoulun hallituksen valinnasta sekä kokousmenettelystä. Ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä annetaan ammattikorkeakouluopintoihin liittyviä, lainsäädäntöä täsmentäviä määräyksiä ja ohjeita. 2 Ammattikorkeakoulun organisaatio Karelia-ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Ammattikorkeakoulussa on yksi vararehtori, joka toimii tarvittaessa rehtorin sijaisena. Ammattikorkeakoulun hallituksen ja rehtorin tehtävät on määrätty Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n sisäisen hallinnon säännössä. Ammattikorkeakoulun johto vastaa ammattikorkeakoulun strategisesta johtamisesta ja kehittämisestä sekä tiedottamisesta. Lisäksi se huolehtii päätöksenteon valmistelusta ja esittelystä ammattikorkeakoulun hallitukselle. Rehtori toimii ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana. Päätöksenteon valmistelusta ja esittelystä ammattikorkeakoulun hallitukselle ja/tai rehtorille sekä päätösten toimeenpanosta vastaavat hallinto- ja talousjohtaja (talous- ja yleishallintoon liittyvät asiat), suunnittelujohtaja (strategia- ja laatutyö, kirjasto ja palvelutoiminta), tutkimus- ja kehittämisjohtaja (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä kansainvälinen toiminta), vararehtori (koulutustoiminta) keskusten johtajat (koulutus- ja tutkimuskeskusten toiminta) Karelia-ammattikorkeakoulun toiminta on organisoitu neljään koulutus- ja tutkimuskeskukseen (KT-keskus) sekä kehittämis- ja palvelukeskukseen (KEPA). Keskusten kehittämis- ja tulostavoitteista sovitaan vuosittaisessa tavoitesopimuksessa (KARELIA/TASO).
3 2.1 Koulutus- ja tutkimuskeskukset Ammattikorkeakoulun koulutus-, TKI- ja palvelutoiminta on koottu neljään monialaiseen koulutus- ja tutkimuskeskukseen (jatkossa KT-keskus). KT-keskuksissa toimivat koulutusohjelmien lisäksi niiden osaamisalueeseen liittyvät projektit ja palvelutoiminta. Kullakin KT-keskuksella on keskuksen toiminnasta vastaava johtaja. KT-keskukset ja niissä toimivat koulutusohjelmat on koottu alla olevaan taulukkoon. Keskus Biotalouden keskus (BIO) Centre for Bioeconomy Liiketalouden ja tekniikan keskus (LITE) Centre for Business and Engineering Luovan talouden keskus (LUOVA) Centre for Creative Industries Sosiaali- ja terveysalan keskus (SOTE) Centre for Social Services and Health Care Koulutusohjelmat maaseutuelinkeinot, metsätalous, metsä- ja puutalouden markkinointi, ympäristöteknologia, ympäristöteknologia (YAMK) International Business, kone- ja tuotantotekniikka liiketalous, muovitekniikka, puutekniikka, rakennustekniikka, sähkötekniikka, tietojenkäsittely, tietotekniikka, teknologiaosaamisen johtaminen (YAMK) Design, kuvataide, matkailu, muotoilu, musiikki, viestintä bioanalytiikka, fysioterapia, hoitotyö (sairaanhoitaja), hoitotyö (terveydenhoitaja), sosiaaliala, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK) 2.2 Kehittämis- ja palvelukeskus Kehittämis- ja palvelukeskus (Centre for Development and Services) koostuu seuraavista palveluyksiköistä, joista jokaisella on tulosvastuullinen esimies: henkilöstöpalvelut kielipalvelut kirjastopalvelut laskentapalvelut opiskelijapalvelut rehtorin toimisto tietohallintopalvelut toimitilapalvelut tutkimus- ja kansainvälistymispalvelut työelämäpalvelut
4 3 Esimiessuhteet ja vastuut Ammattikorkeakoulun toimintaa johtavat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Rehtori, vararehtori sekä hallinto- ja talousjohtaja muodostavat ammattikorkeakoulun ylimmän johdon. Ammattikorkeakoulun sisäisen päätöksenteon ja toiminnan tukena toimii rehtorin nimittämä johtoryhmä. Johtajanimikkeellä toimivat muodostavat muun johdon. Johtajien lisäksi keskuksissa on päällikkönimikkeellä toimivia tulosvastuullisia lähiesimiehiä. Rehtori johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa sekä käsittelee ja ratkaisee ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa koskevat asiat, jollei laissa, valtioneuvoston tai opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa taikka ammattikorkeakoulun säännöissä toisin säädetä tai määrätä. Rehtorin tehtävät on määritelty tarkemmin sisäisen hallinnon säännössä. Rehtori toimii hallinto- ja talousjohtajan, suunnittelujohtajan, tutkimus- ja kehittämisjohtajan sekä vararehtorin esimiehenä. Rehtorin tukena kehittämis- ja palvelukeskuksessa toimii rehtorin toimisto. Siihen kuuluvat edellä mainittujen lisäksi hallinnon suunnittelijat ja toimistosihteerit sekä tiedottaja ja laatukoordinaattori. Vararehtori vastaa koulutustoiminnan johtamisesta, opetushenkilöstön henkilöstöhallinnosta ja toimii rehtorin varahenkilönä. Vararehtori toimii keskusten johtajien, kielipalvelujen päällikön, opiskelijapalveluiden päällikön, koordinoiva opinto-ohjaajan ja opintokuraattorin esimiehenä. Keskusten johtajat vastaavat koulutus- ja tutkimuskeskusten taloudesta, toiminnasta ja kehittämisestä. Keskusten johtajat toimivat keskuksen suunnittelijoiden, keskuksen toimistohenkilöstön, koulutus- ja kehittämispäälliköiden esimiehenä. Koulutus- ja kehittämispäälliköt vastaavat keskuksen operatiivisesta toiminnasta ja kehittämisestä omilla vastuualueillaan. Koulutus- ja kehittämispäälliköt toimivat keskusten opetus- ja TKI-henkilöstön esimiehinä. Kielipalvelujen päällikkö vastaa kielipalveluiden taloudesta, operatiivisesta toiminnasta ja kehittämisestä sekä toimii kielipalveluiden henkilöstön esimiehenä. Opiskelijapalveluiden päällikkö vastaa opiskelijahallinnosta, yhteisistä opiskelijapalveluista ja hakutoimiston toiminnasta sekä toimii opiskelijapalvelujen henkilöstön esimiehenä. Hallinto- ja talousjohtaja vastaa ammattikorkeakoulun talouden ja hankintojen johtamisesta, yleishallinnosta ja muun kuin opetushenkilöstön henkilöstöhallinnosta. Hallinto- ja talousjohtaja toimii hallinnon suunnittelijoiden, kehittämis- ja palvelukeskuksen toimistohenkilöstön henkilöstöpäällikön, laskentapäällikön, tiedottajan, tietohallintopäällikön ja toimitilapäällikön esimiehenä. Hän vastaa myös kehittämis- ja palvelukeskuksen kokonaisuuden johtamisesta. Henkilöstöpäällikkö vastaa henkilöstön rekrytointiin, palkkaukseen, palvelussuhteeseen, työhyvinvointiin, työsuojeluun ja henkilöstön kehittämiseen liittyvistä operatiivisista toiminnoista sekä toimii henkilöstöpalvelujen henkilöstön esimiehenä.
5 Laskentapäällikkö vastaa operatiivisella tasolla budjetin valmistelusta, budjetin toteutumisen seurannasta, kassavarojen hallinnasta ja maksuliikenteestä, projektien taloushallinnosta, omaisuuden hallinnasta ja tilinpäätöksestä sekä toimii laskentapalvelujen henkilöstön esimiehenä. Tietohallintopäällikkö vastaa tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin toimivuudesta ja ICT-käyttäjätuesta sekä toimii tietohallintohenkilöstön esimiehenä. Toimitilapäällikkö vastaa toimitiloista ja niiden yleisestä turvallisuudesta sekä toimii toimitilapalvelujen henkilöstön esimiehenä. Suunnittelujohtaja vastaa tavoitesopimusprosessin valmistelusta ja koordinoinnista sekä laatutyöstä ja palvelutoiminnan johtamisesta. Lisäksi hän toimii kirjasto- ja tietopalveluista vastaavan kirjasto- ja tietopalvelupäällikön, maksullisesta palvelutoiminnasta vastaavan työelämäpalvelujen päällikön sekä laatukoordinaattorin esimiehenä. Kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö vastaa kirjasto- ja tietopalveluista sekä ammattikorkeakoulun omasta julkaisutoiminnasta sekä toimii kirjaston henkilöstön esimiehenä. Työelämäpalvelujen päällikkö vastaa maksullisen palvelutoiminnan ja koulutusviennin koordinoinnista sekä kumppanuus- ja alumnitoiminnasta sekä toimii työelämäpalvelujen henkilöstön esimiehenä. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja vastaa ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja kansainvälisen toiminnan johtamisesta. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja toimii tutkimus- ja kansainvälistymispalvelujen henkilöstön esimiehenä. 4 Hankintavaltuudet ja tilinkäyttöoikeudet Hankintavaltuudet koskevat toimintayksikkökohtaisen tai projektikohtaisen budjetin puitteissa käyttötalouden määrärahoilla tapahtuvaa tarvikkeiden ja palveluiden hankintaa. Ammattikorkeakoulun hankintavaltuudet ovat arvonlisäverottomilta arvoiltaan seuraavat: vararehtori 100 000 hallinto- ja talousjohtaja 100 000 suunnittelujohtaja 25 000 tutkimus- ja kehittämisjohtaja 25 000 tietohallintopäällikkö 25 000 keskusten johtajat 15 000 kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö 15 000 toimitilapäällikkö 15 000 Tilinkäyttö- ja laskujenhyväksymisoikeuden saaneilla on hankintavaltuudet arvonlisäverottomalta arvoltaan alle 3 000 mukaisiin hankintoihin talousarvionsa puitteissa. Käteiskassojen perustamisesta ja lopettamisesta sekä kassojen vastuuhenkilöistä päättää rehtorin/toimitusjohtaja hallinto- ja talousjohtajan esittelystä.
Tilinkäyttäjät ja laskujen hyväksyjät ammattikorkeakoulussa määrätään vuosittain rehtorin/toimitusjohtajan erillispäätöksellä. 6
7 5 Sitoumusten allekirjoittaminen Rehtori allekirjoittaa toimituskirjat ja sopimukset sekä antaa lausunnot ammattikorkeakoulun puolesta. Hankintavaltuutetuilla on oikeus allekirjoittaa yksittäisiä sopimuksia hankintavaltuuksiensa ja talousarvion puitteissa. Kahdenväliset Erasmus-sopimukset allekirjoittaa rehtorin nimeämä Erasmus-koordinaattori. Tilojen lyhytaikaisen tilapäiskäytön vuokrauspäätöksistä päättää keskuksen johtaja. Hankinnoista, vuokralle ottamisesta ja antamisesta, palvelujen hankinnoista sekä muista tilauksista ja sopimuksista on erilliset hankintaohjeet. Opiskelijoille ja henkilöstölle myönnettävistä kansainvälisen toiminnan apurahoista päättää tutkimus- ja kehittämisjohtaja. Luvat Karelia-ammattikorkeakoulun työsuhteen aikaiseen ulkopuoliseen toimintaan myöntää rehtori alaisilleen, vararehtori opetushenkilöstölle ja hallinto- ja talousjohtaja muulle henkilöstölle.