Kaupunginhallitus 319 19.09.2016 Kaupunginhallitus 337 03.10.2016 Kaupunginhallitus 22 16.01.2017 Kaupunginarkkitehdin virantoimituksesta pidättämisen harkitseminen 2374/01.01.03/2016 KHALL 19.09.2016 319 27/01.01.03/2016 TEKLA 30.08.2016 101 Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta keskusteli asiasta ja päätti yksimielisesti ottaa asian käsiteltäväksi. Tekninen lautakunta esittää, että kaupunginarkkitehdin vi ran toi mi tukses ta pidättämisen harkitseminen ei kuulu teknisen lautakunnan pää tet tä väk si, vaan asia tulee saattaa kaupunginhallituksen pää tettä väk si. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KHALLS 12.09.2016 3 Kaupunginjohtajan ehdotus: Uudenkaupungin kaupungin hallintosäännön 36 :n mukaan virantoimituksesta pidättämisestä päättää se viranomainen, joka valitsee viranhaltijan. Kaupunginarkkitehdin virkaan valittavan henkilön valitsee tekninen lautakunta. Kaupunginhallitus päättää, että kaupunginarkkitehdin virantoimituksesta pidättämisen harkitseminen kuuluu kaupungin teknisen lautakunnan päätettäväksi. Käydyn keskustelun aikana Harto Forss ehdotti, että asian käsittely siirretään seuraavaan kokoukseen ja kaupunginhallitukselle toimitetaan oikeudenkäyntimateriaali. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että asian käsittely siirretään
KHALLS 19.09.2016 4 Kaupunginjohtajan ehdotus: seuraavaan kokoukseen ja kaupunginhallitukselle toimitetaan oikeudenkäyntimateriaali. Kaupunginhallitus päättää, että kaupunginarkkitehdin virantoimituksesta pidättämisen harkitseminen kuuluu kaupungin teknisen lautakunnan päätettäväksi. Keskustelun alussa puheenjohtaja totesi, että päätettävä asia tulee käsitellä kahdessa osassa. Ensiksi käsitellään se, onko asia salainen vai julkinen. Puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginarkkitehdin virantoimituksesta pidättämisen harkitseminen käsitellään julkisena asiana. Ritva Salminen kannatti puheenjohtajan ehdotusta. Merja Koski kannatti kaupunginjohtajan ehdotusta, että asia käsitellään salaisena. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana oli tehty pohjaehdotuksena olevasta kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattivat kaupunginjohtajan ehdotusta asian käsittelemisestä salaisena äänestivät "jaa" ja ne, jotka kannattivat puheenjohtajan ehdotusta asian käsittelemisestä julkisena äänestivät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin kolme jaa-ääntä, seitsemän ei-ääntä ja yksi tyhjä. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 7-3, yksi tyhjä hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen asian käsittelemisestä julkisena. Äänestysluettelo liitteenä. Seuraavaksi käsiteltiin sitä, mille toimielimelle kaupunginarkkitehdin virantoimituksesta pidättämisen harkitseminen kuuluu. Käydyn keskustelun aikana Maija Junkola-Lehtonen ehdotti Birgitta Runolan kannattamana seuraavaa: Hallintosäännön mukaan se, joka ottaa viranhaltijan, päättää virantoimituksesta pidättämisestä. Kaupunginarkkitehdin virkatehtäviin on liitetty elinkeinoasiat ja kaavoitus, jotka ovat kaupunginhallituksen toimialaan kuuluvia. Muut
kaupunginarkkitehdin virkatehtävät kuuluvat teknisen lautakunnan toimialaan. Tästä virkatehtäväkokonaisuudesta vastaa yhtenä toimielimenä kaupunginhallitus. Saman tulkinnan on asiasta tehnyt myös tekninen lautakunta ja sen esittelijä, tekninen johtaja, mikä ilmenee teknisen lautakunnan 30.8.2016 101 tekemästä päätöksestä. Edellä mainitulla perusteella teen kaupunginjohtajan päätösehdotuksesta poikkeavan ehdotuksen, että asian käsittely kuuluu kaupunginhallitukselle. Lisäksi ehdotan, että kaupunginarkkitehdille varataan tilaisuus tulla kuulluksi viipymättä, viimeistään 27.9.2016. Merja Koski kannatti kaupunginjohtajan ehdotusta. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana oli tehty pohjaehdotuksena olevasta kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattivat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestivät "jaa" ja ne, jotka kannattivat Maija Junkola-Lehtosen ehdotusta äänestivät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin viisi jaa-ääntä ja kuusi ei-ääntä. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 6-5 hyväksyä Maija Junkola-Lehtosen ehdotuksen. Äänestysluettelo liitteenä. KHALL 03.10.2016 337 Merkittiin, että Janne Sjölund, Merja Koski, Jaana Vasama ja Heli-Päivikki Laurén sekä kaupunginjohtaja Atso Vainio jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä. Merkittiin, että Raimo Löfstedt poistui kokouksestä tämän asian käsittelyn aikana klo 19.50. Merkittiin, että seuraavaksi käsiteltiin asia nro 12 "Muut asiat". Uudenkaupungin kaupungin tietoon on 12.8.2016 sähköpostilla (rikosylikonstaapeli Teemu Grönros/ kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Nikula) sekä sen johdosta 16.8.2016 Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen tehdyllä tiedustelulla (puhelinkeskustelu käräjäsihteeri Pihla Virkkilä/ kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Nikula) saatettu, että kihlakunnansyyttäjä Anja
Rantanen-Lahti on 20.5.2016 päivätyllä ja 16.6.2016 tiedoksiannetulla haastehakemuksella nostanut Uudenkaupungin kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Helléniä vastaan syytteen rikosnimikkeellä törkeä kavallus (rikoslain 28 luku 5 ). Asianomistajana rikosasiassa on käräjäoikeuden ilmoituksen mukaan Uudenkaupungin Puutaloasukkaat ry (jäljempänä Yhdistys ). Poliisi ei siis ole tehnyt ilmoitusta Leena Arvela-Hellénin esimiehelle viranhaltijaa koskevan esitutkinnan aloittamisesta, vaan asia on tullut kaupungin tietoon muuta kautta. Todettakoon, että tutkinnanjohtajan olisi esitutkintalain (2011/805) 3 luvun 6 :n mukaisesti tullut ilmoittaa Leena Arvela-Helléniä koskevan esitutkinnan aloittamisesta Arvela-Hellénin esimiehelle, koska törkeästä kavalluksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 47.2 :n mukaan, viranhaltija voidaan pidättää tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi virantoimituksesta, mikäli viranhaltijan voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen rikokseen virantoimituksen ulkopuolella ja asiassa ilmenneillä seikoilla voi olla vaikutusta viranhaltijan edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä. Virantoimituksesta pidättäminen on luonteeltaan harkinnanvarainen väliaikainen turvaamistoimipäätös. Tarkoituksena on, että viranomainen voi tarvittaessa turvata julkisen luottamuksen säilymisen viranomaistoimintaan. Velvollisuutta virantoimituksesta pidättämiseen ei ole, vaikka lain mukaiset edellytykset täyttyisivät. Asia tulee aina ratkaista tapauskohtaisella kokonaisharkinnalla. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 48.3 :n mukaan, ennen kuin virantoimituksesta pidättämisestä tehdään päätös, on viranhaltijalle varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Uudenkaupungin kaupunki järjesti 27.9.2016 kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 48.3 :ssä säädetyssä tarkoituksessa kuulemistilaisuuden osana Leena Arvela-Hellénin virantoimituksesta pidättämisen edellytysten selvittelyä. Kuulemistilaisuudessa Leena Arvela-Hellénille annettiin tilaisuus tulla kuulluksi niistä seikoista, joiden hän katsoo vaikuttavan virantoimituksesta pidättämistä koskevassa päätösharkinnassa. Edellä selvitetyin perustein virantoimituksesta pidättämisen edellytysten täyttyminen vaatii siis riittävän todennäköisen rikosepäilyn, joka voi objektiivisesti arvioiden vaikuttaa virkamiehen edellytyksiin hoitaa virkaansa. Syyttäjä on päättnyt nostaa syytteen Leena Arvela-Helléniä vastaan, joten rikosepäilyltä edellytettävän riittävän todennäköisyyden voidaan katsoa täyttyneen. Rikosepäilyn merkitystä virkatehtävien hoitamiselle arvioitaessa tulee
ottaa huomioon i) epäillyn rikoksen laatu ja törkeysaste, ii) virkamiehen asema ja tehtävät, iii) epäillystä rikoksesta kulunut aika, sekä iv) mahdollinen tutkinnan sotkemisvaara. Näitä seikkoja tulee kohtuuttomuuden välttämiseksi punnita suhteessa siihen haittaan, joka virkamiehelle virantoimituksesta pidättämisestä väistämättä aiheutuu. Tässä yhteydessä tulee myös arvioida, olisiko virkatoimesta pidättämisen sijasta sama lopputulos -eli virkatehtävien hoidon väliaikainen keskeyttäminen- saavutettavissa lievemmin keinoin. Virantoimituksesta ei voi pidättää henkilöä, joka ei hoida virkatehtäväänsä vuosiloman, virkavapaan tai muun syyn johdosta. Mikäli viranhaltija on sairauslomalla, päätös virantoimituksesta pidättämisestä voidaan tehdä, mutta päätös on tehtävä siten, että virantoimituksesta pidättäminen alkaa vasta sairausloman päättyessä. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että etenkin epärehellisyyteen viittaavat rikosepäilyt tai yleisesti erityistä paheksuntaa herättävät rikosepäilyt ovat laadullisesti omiaan vähentämään viranomaisen ja kansalaisten luottamusta virkamieheen. Mitä läheisempi yhteys rikosepäilyjen ja virkamiehen työtehtävien välillä on, sitä perustellummin luottamuksen on katsottava heikentyneen. Törkeysasteen osalta pääsääntönä on esitetty, että mikäli ainoa rangaistusseuraamus epäillystä rikoksesta on vankeutta, puoltaa törkeysaste virantoimituksesta pidättämistä. Törkeästä kavalluksesta säädetty rangaistusasteikko on vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. Edelleen harkinnassa on huomioitava virkamiehen asema ja hänen tehtäviensä laatu. Mitä korkeammassa asemassa olevasta virkamiehestä on kyse, sitä alhaisempi on virantoimituksesta pidättämisen kynnys. Virkatehtävien vastuullisuus, itsenäisyys sekä virkamiehen laaja tunnettuus ovat siten yhteydessä niiden hoitamisen vaatimaan luottamukseen. Virkatehtävien laatu puolestaan yhdistyy edellä käsiteltyyn rikoksen laadun arviointiin. Harkinnassa vaikuttaa siis se, onko rikosepäilyn ja virkamiehen tehtäväkentän välillä sellainen asiallinen yhteys, että virkatehtävän hoitaminen esimerkiksi mahdollistaisi vastaavan rikoksen suorittamisen. Myös epäillyn rikoksen tekoajankohta voi vaikuttaa viranomaisen harkintaan. Mikäli rikosepäily ilmenee vasta pitkän ajan kuluttua epäillyn tekoajankohdan jälkeen, puhuu ajan kuluminen sen puolesta, että virkamiehen voidaan perustellusti arvioida suoriutuvan virkatehtävästään moitteettomasti myös jatkossa. Mitä törkeämmästä rikoksesta on kyse, sitä vähäisempi merkitys ajankulumiselle voidaan kuitenkaan antaa. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47.2 :n säännöksessä on
sen voidaan pidättää -sanamuodon mukaisesti kyse harkinnanvaraisesta toimenpiteestä. Laki ei siis velvoita virantoimituksesta pidättämiseen, vaikka sen edellytykset täyttyisivät. Toisaalta viranomaiselle jätetystä laajasta harkintavallasta seuraa, että edellytysten täyttyessä viranomaisen tulee vielä erikseen harkita, onko virantoimituksesta pidättämiselle asianomaisessa tapauksessa tarvetta. Virantoimituksesta pidättämistä koskevassa kokonaisharkinnassa on toisaalta kiinnitettävä erityistä huomiota myös toimenpiteen kohteena olevan viranhaltijan oikeusturvaan. Arvioitavaksi tulee se, onko virantoimituksesta pidättäminen olosuhteet huomioiden virkamiehen kannalta kohtuutonta. Kyse on hyvän hallinnon periaatteisiin kuuluvan suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta. Toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Kohtuuspunninta suoritetaan siis rikosepäilyn vakavuuden ja virkamiehelle virantoimituksesta pidättämisestä aiheutuvien haittojen välillä. Vaikka virantoimituksesta pidättäminen on neutraali turvaamistoimenpide, joka ei sisällä kannanottoa epäillyn syyllisyyteen, on se kuitenkin tosiasiallisesti omiaan saattamaan virkamiehen kielteiseen valoon. Lisäksi se tarkoittaa viranhaltijalle palkan maksun keskeytymistä. KVTES 2014 2016 2 luvun 21 :n 1 momentin mukaan, kun viranhaltija on pidätetty virantoimituksesta lain säännösten nojalla, hänen palkkansa on pidätettävä virantoimituksesta pidättämisen ajalta. Huomioitavaa on, että saman pykälän 2 momentin mukaan silloin, kun virantoimituksesta pidättämisen syynä on rikoksesta epäily, eikä viranhaltijaa tuomita lainvoimaisella tuomiolla sakko- tai vankeusrangaistukseen, viranhaltijalle maksetaan saamatta jäänyt säännöllisen työajan ansio. Harkintaa käytettäessä tulisi myös arvioida, voisiko virantoimituksesta pidättämisen korvata lievemmillä keinoilla. Virkamies esimerkiksi voidaan viranomaisen sisällä siirtää sellaisiin työtehtäviin, joissa virantoimituksesta pidättämistä edellyttävät tosiseikat menettävät merkityksensä. Leena Arvela-Hellén on kuulemistilaisuudessa ilmoittanut ottavansa kaupungilta vastaan ehdotuksia hänen siirtämisestään toisiin tehtäviin vireillä olevan rikosprosessin ajaksi. Tosin hän on samalla ilmoittanut, että todennäköisesti hän ei niihin suostu, koska hän ei koe tehneensä rikosepäilyä koskevassa asiassa mitään väärää. Leena Arvela-Hellénin asiamies, asianajaja Arttu Laaksonen on 27.9.2016 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa halunnut nostaa esille, että hänen näkemyksensä mukaan Leena Arvela-Helléniä vastaan nostettu syyte on poikkeuksellinen, sillä poliisin suorittama esitutkinta ei asianajaja Laaksosen mukaan tue Leena Arvela-Hellénin syyllisyyttä. Näkemystään asianajaja Laaksonen on perustellut mm.
sillä, että esitutkintapöytäkirjan johdanto-osassa puhutaan otsikon Vastuun kohdentuminen alla vain Jukka Vauriosta. Tämän lisäksi poliisi on pyytänyt loppulausuntoa ainoastaan Jukka Vauriolta eikä lainkaan Leena Arvela-Helléniltä. Tällainen menettely on asianajaja Laaksosen mukaan täysin poikkeuksellista. Lisäksi asianajaja Laaksonen on kiinnittänyt huomiota asian juridiseen puoleen, pohtimalla kysymystä siitä, voidaanko Leena Arvela-Helléniä edes epäillä kavalluksesta, koska hänellä ei ole ollut tilinkäyttöoikeuksia Uudenkaupungin Puutaloasukkaat ry:n tileihin. Asianajaja Laaksonen korosti myös, että Leena Arvela-Hellén ei ole saanut osaakaan syytteessä mainituista varoista omalle tililleen. Päätös virantoimituksesta pidättämisestä voidaan tehdä milloin tahansa rikosprosessin elinkaaren aikana. Koska kyse on hallinnollisesta turvaamistoimenpiteestä, yleinen etu vaatii, että päätös pannaan KVL 48 :n nojalla täytäntöön välittömästi. Jo tehty päätös on otettava viranpuolesta uudelleen arvioitavaksi aina, kun päätöksen perusteina olevissa olosuhteissa tapahtuu vaikutuksellisia muutoksia. Virantoimituksesta pidättämistä ei saa jatkaa pidempään, kuin tarve vaatii. Esimerkiksi käräjäoikeuden vapauttavan tuomion tulisi pääsääntöisesti johtaa virantoimituksesta pidättämisen lakkauttamiseen, vaikka siihen haettaisiin muutosta. Leena Arvela-Hellén onkin pyytänyt, että kaupunginhallitus tekisi päätöksen virantoimituksesta pidättämistä koskevassa asiassa vasta käräjäoikeuden rikosasiassa antaman ratkaisun jälkeen. Lisätietoja Kaupunginjohtaja Atso Vainio, puh. 040 567 5047 Kaupuginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että kaupunginarkkitehti saa jatkaa virassaan. Käydyn keskustelun aikana Birgitta Runola ehdotti Lasse Virtasen kannattamana seuraavaa: Kaupunginhallitus päättää, että kunnallisesta viranhaltijasta annetun 47.2 pykälän nojalla kaupunginarkkitehti pidätetään virantoimituksesta Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa meneillään olevan oikeudenkäynnin ajaksi. Käydyn keskustelun aikana Harto Forss ehdotti, että Leena Arvela-Hellén siirretään toisiin tehtäviin, kunnes käräjäoikeuden päätös tulee. Häntä ei kannatettu, joten ehdotus raukesi. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana oli tehty pohjaehdotuksena olevasta kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattivat kaupunginjohtajan ehdotusta äänestivät "jaa" ja ne, jotka
kannattivat Birgitta Runolan ehdotusta äänestivät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin neljä jaa-ääntä ja seitsemän ei-ääntä. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 7-4 hyväksyä Birgitta Runolan tekemän ehdotuksen. Äänestysluettelo liitteenä. KHALL 16.01.2017 22 Merkittiin, että Merja Koski, Lea Myllymäki, Janne Sjölund ja Jouni Tissari jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä. Varsinais-Suomen käräjäoikeus on 22.12.2016 antamallaan tuomiolla hylännyt kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Helléniä vastaan nostetun syytteen. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 49 :n mukaan virantoimituksesta pidättämisestä päättäneen toimielimen tulee seurata virantoimituksesta pidättämisen perusteita ja asia on otettava uudelleen arvioitavaksi aina, kun päätöksen perusteina olevissa olosuhteissa tapahtuu vaikutuksellisia muutoksia. Olosuhteiden muututtua virantoimituksesta pidättämisestä päättäneen toimielimen tulee tehdä asiasta uusi päätös, eikä virantoimituksesta pidättämistä saa jatkaa pidempään kuin tarve vaatii. Käräjäoikeuden vapauttavan tuomion tulisi pääsääntöisesti johtaa virantoimituksesta pidättämisen lopettamiseen, vaikka vapauttavaan tuomioon haettaisiin muutosta. Lisätietoja Kaupunginjohtaja Atso Vainio, puh. 040 567 5047 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että kaupunginarkkitehdin virantoimituksesta pidättämiseen ei olosuhteiden muututtua ole enää perusteita ja näin ollen virantoimituksesta pidättäminen on lopetettava välittömästi ja kaupunginarkkitehti saa palata hoitamaan virkaansa. Käydyn keskustelun aikana puheenjohtaja Seppo Nikula teki Mauri Konnun kannattamana seuraavan ehdotuksen: Kaupunginhallitus päättää, että kaupunginarkkitehdin virantoimituksesta pidättäminen päättyy Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 22.12.2016 antaman tuomion perusteella.
Kaupunginarkkitehdille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi poissaolonsa aikana toistuvasti ja ilman oikeutusta tehdyistä virka- ja työtoimista. Harto Forss ehdotti Merja Kosken kannattamana, että kaupunginarkkitehdin virantoimituksesta pidättämiseen ei olosuhteiden muututtua ole enää perusteita ja näin ollen virantoimituksesta pidättäminen on lopetettava välittömästi. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaksi kannatettua kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta, oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ensimmäisessä äänestyksessä asetettiin vastakkain Seppo Nikulan ehdotus ja Harto Forssin tekemä ehdotus. Ne, jotka kannattivat Nikulan ehdotusta, äänestivät "jaa" ja ne, jotka kannattivat Forssin ehdotusta, äänestivät "ei". Suoritetussa ensimmäisessä äänestyksessä annettiin kuusi jaa-ääntä ja viisi ei-ääntä. Kaupunginhallitus päätti ensimmäisen äänestyksen jälkeen hyväksyä äänin 6-5 Nikulan tekemän ehdotuksen. Toisessa äänestyksessä asetettiin vastakkain kaupunginjohtajan ehdotus ja ensimmäisessä äänestyksessä voittanut Seppo Nikulan ehdotus. Ne, jotka kannattivat kaupunginjohtajan ehdotus, äänestivät "jaa" ja ne, jotka kannattivat Nikulan ehdotusta, äänestivät "ei". Suoritetussa toisessa äänestyksesä annettiin neljä jaa-ääntä, kuusi ei-ääntä ja yksi tyhjä. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 6-4, 1 tyhjä, hyväksyä Seppo Nikulan tekemän ehdotuksen. Äänestysluettelot liitteenä. Merkittiin, että Janne Sjölund, Merja Koski, Jaana Vasama ja Lea Myllymäki jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä, koska päätös on laajennettu ilman, että se koskee pykälän otsikkoa. Merkittiin, että Jari Nikkari poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 19.55. Merkittiin, että Jouko Antola poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 19.27. Merkittiin, että seuraavaksi käsiteltiin asia nro 11 (Edustajien valinta
yhteisöjen vuosi- ja yhtiökokouksiin 2017).