KIRJALLINEN KYSYMYS 496/2004 vp Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanne Eduskunnan puhemiehelle Peruskoulunsa päättäneistä nuorista n. 7 % jää koulutuksen ulkopuolelle, ja noin 10 % ammatilliset opinnot aloittaneista keskeyttää opintonsa. Osalla näistä nuorista on vaikeuksia sijoittua yhteiskuntaan. Toimeentulokysymys ja oikeus työttömyysturvaan ovat oleellinen tekijä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Alle 17-vuotiaat jäävät monien yhteiskunnallisten tukijärjestelmien ulkopuolelle. 15 16 vuoden ikäisille maksetaan lapsilisää, eikä heillä yleensä ole itsenäistä oikeutta työttömyysturvaan eikä toimeentulotukeen. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret jäävät usein työvoimatoimiston, sosiaalitoimiston ja muiden toimijoiden tavoittamattomiin, koska heillä ei ole taloudellista motiivia hakeutua palvelujen piiriin. Peruskoulun päättäneiden nuorten opiskeluun siirtymiseen liittyvät nivelvaiheen ongelmat eivät kuulu millekään taholle. Opiskelun päättäneen tai koulun keskeyttäneen oppilaan kannalta erilaisten palvelujen ja ohjauksen ulkopuolelle jääminen 17 ikävuoteen asti, jolloin hän on oikeutettu työttömyysturvaan, voi olla ratkaisevaa syrjäytymiskehityksen kannalta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä syrjäytymisvaarassa olevien alle 17-vuotiaiden nuorten saattamiseksi palveluiden ja ohjauksen piiriin? Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2004 Antti Kaikkonen /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Kaikkosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 496/2004 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä syrjäytymisvaarassa olevien alle 17-vuotiaiden nuorten saattamiseksi palveluiden ja ohjauksen piiriin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Viimeisten kymmenen vuoden aikana työmarkkinat ovat muuttuneet nuoren näkökulmasta entistä vaativimmiksi. Nuoren, jolla ei ole takanaan toisen asteen ammatillista koulutusta, on vaikea saada kestävää asemaa työmarkkinoilla. Vanhemmissa ikäluokissa on paljon osaajia, jotka eivät ole saaneet lainkaan muodollista koulutusta ammattiinsa. Työ ja ammatti ovat haastaneet heidät lisäämään taitoja ja osaamista. Nyt kilpailu työpaikoista ja halutuista koulutuspaikoista on suuri, ja jo pienikin nuoruusiän horjahdus saattaa muodostua vaikeaksi esteeksi työuralla. Tämän vuoksi nuorten tukirakenteita tulee vahvistaa. Hallituksen toimien tavoitteena on lisätä nuorten uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen ja kannustaa nuoria aktiivisuuteen. Tavoitteena on järjestää tehostettua tukea nuorille, joilla on vaikeuksia koulunkäynnissä tai uuden koulutusalan etsimisessä ja löytämisessä. Lisäksi tavoitteena on luoda kaikille nuorille mahdollisimman yhtäläiset mahdollisuudet hakeutua taipumuksiaan ja kykyjään vastaavaan toisen asteen koulutukseen. Hallitus valmistelee parhaillaan toimenpiteitä nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Tavoitteena on tarjota kaikille nuorille koulutus-, työharjoittelu- tai työpajatoimenpiteet kolmen työttömyyskuukauden jälkeen. Nuorille taattavan koulutustakuun tavoitteena on se, että vuonna 2008 vähintään 96 % peruskoulun päättävistä nuorista aloittaa samana vuonna opiskelun lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Vaikeuksissa olevien nuorten koulunkäynnin tukemisen lisääminen on hallituksen keskeisiä tavoitteita. Sekä opetusministeriössä että työministeriössä on meneillään tai valmisteltavana siihen tähtääviä hankkeita. Koulutustakuun toteutumista tukeva oppilaanohjauksen kehittämishanke on käynnistetty Opetushallituksessa. Hallituksen tavoitteena on nuorisopajojen kehittäminen vastaamaan jo varhaisessa vaiheessa ilmenneisiin koulunkäyntivaikeuksiin. Maassamme on noin 50 työpajaa, joilla on hyvin tiivistä yhteistyötä peruskoulujen ja ammattikoulujen kanssa siten, että peruskoulun kaksi viimeistä luokkaa on mahdollista suorittaa työpajalla. Niin sanottu starttipajatoiminta, joka kohdistuu erityisessä syrjäytymisriskin alla oleviin nuoriin, on tällä hetkellä voimakkaasti lisääntymässä. Kaikilla nuorilla tulee olla mahdollisuudet hakeutua taipumuksiaan ja kykyjään vastaavaan toisen asteen koulutukseen. Alle 17-vuotiaat ovat oikeutettuja lapsilisään. Koulutuksessa ollessaan opiskelija on oikeutettu eräin edellytyksin lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koulumatkatuesta annetun lain mukaiseen koulumatkatukeen. Opintorahaa ei kuitenkaan myönnetä alle 17-vuotiaalle opiskelijalle. Sen sijaan alle 17- vuotias vuokralla asuva opiskelija on oikeutettu opintotuen asumislisään, jonka määrä on 80 prosenttia vuokrasta. Alle 17-vuotias muualla kuin vanhempiensa luona asuva ja muussa 2
Ministerin vastaus KK 496/2004 vp Antti Kaikkonen /kesk kuin lukiokoulutuksessa opiskeleva nuori voi saada opintolainan valtiontakauksen. Vanhempien tulot otetaan huomioon asumislisää ja opintolainan valtiontakausta myönnettäessä. Toimeentulotukea sai vuonna 2002 yhteensä 63 000 lapsiperhettä, joilla oli alle 18-vuotiaita lapsia 116 000 eli keskimäärin noin 6 400 ikäkohorttia kohden. Yli 10 kuukautta toimeentulotukea sai vuonna 2002 yhteensä 15 600 perhettä, joilla oli 28 000 lasta eli keskimäärin 1 600 lasta ikäkohorttia kohden. Tämä merkitsee sitä, että arviolta 2,5 % peruskoulun päättäneistä nuorista elää perheissä, joiden toimeentulo on pääasiallisesti riippuvainen toimeentulotuesta. Tämän vuoksi koulunkäynnin tukemisen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, että kaikilla nuorilla on taloudelliset edellytykset hakeutua taipumuksiaan ja kykyjään vastaavaan koulutukseen. Vastuu tältä osin on erityisesti kuntien toimeentulotukiviranomaisilla. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on mm. edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Nuoren toisen asteen koulutuksen varmistaminen on juuri oikeaa ehkäisevän toimeentulotuen käyttämistä kunnissa. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen perusteista päättää kunta. Jatkossa on syytä selvittää, missä määrin pitkäaikaista toimeentulotukea saavien perheiden nuorten toisen asteen koulutukseen hakeutuminen on vaikeutunut toimeentulo-ongelmien vuoksi. Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2004 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 496/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Kaikkonen /cent: Vad har regeringen för avsikt att göra för att utslagningshotade unga under 17 år skall nås av tjänster och vägledning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: De tio senaste åren har kraven på de unga hårdnat på arbetsmarknaden. Unga utan yrkesutbildning på andra stadiet i botten har svårt att långsiktigt hävda sig på arbetsmarknaden. I de äldre ålderklasserna finns det många kunniga människor som aldrig fått någon formell utbildning för sitt yrke. Arbetet och yrket har varit stora utmaningar och de har satsat på att förbättra sin yrkesskicklighet och sin kompetens. I dagsläget är konkurrensen om arbetstillfällen och attraktiva utbildningsplatser så stor att också små snedsteg i unga år kan bli stora hinder i yrkeskarriären. Därför är det viktigt att stödstrukturen kring de unga förbättras. Det ingår i regeringens mål att öka de ungas tro på och tillit till framtiden och att motivera de unga att vara aktiva. Ambitionen är att ordna med intensifierat stöd till unga med skolsvårigheter alternativt att hjälpa dem att söka och finna ett nytt utbildningsområde. Samtidigt är tanken att alla unga skall ges möjligheter att på så likvärdiga villkor som möjligt söka sig till den utbildning på andra stadiet som de har fallenhet och begåvning för. För närvarande håller regeringen på att ta fram åtgärder för att införa en utbildnings- och samhällsgaranti. Tanken är att alla unga skall erbjudas utbildnings-, arbetspraktik- eller arbetsverkstadsåtgärder efter att de varit arbetslösa i tre månader. Syftet med utbildningsgarantin för unga är att minst 96 % av dem som går ut grundskolan 2008 samma år skall börja i gymnasiet, inleda yrkesutbildning eller gå på kompletterande utbildning till den grundläggande utbildningen. Det ingår i regeringens högt prioriterade mål att öka stödet till skolgång bland utsatta unga personer. Både undervisningsministeriet och arbetsministeriet har startat alternativt planerar sådana projekt. Utbildningsstyrelsen har startat ett utvecklingsprojekt för elevhandledning som skall medverka till att genomföra utbildningsgarantin. Regeringen vill satsa på att utveckla ungdomsverkstäderna så att de kan intervenera redan på ett tidigt stadium av skolsvårigheter. Det finns ungefär 50 arbetsverkstäder i vårt land som samarbetar mycket nära med grundskolorna och yrkesskolorna. De två sista åren av grundskolan kan eleverna i dessa fall avlägga på verkstaden. De så kallade startverkstäderna ökar snabbt, och de är särskilt inriktade på att fånga upp utslagningshotade unga. Alla unga skall ha möjligheter att söka sig till utbildning på andra stadiet i enlighet med sin fallenhet och sin begåvning. Barn under 17 år har rätt att få barnbidrag. På vissa villkor får studerande i utbildning stöd till skolresor i enlighet med lagen om stöd för skolresor för studerande i gymnasieutbildning och yrkesutbildning. Däremot får unga under 17 år inte studiepenning. Men studerande under 17 år som bor i hyresbostad har rätt att få bostadstillägget till studiestödet. Tillägget uppgår till 80 procent av hyran. Unga under 17 år som bor någon annanstans än hos sina föräldrar och studerar någon annanstans 4
Ministerns svar KK 496/2004 vp Antti Kaikkonen /kesk än i gymnasieutbildning kan få statsborgen för studielån. Föräldrarnas inkomster spelar in när en ansökan om bostadstillägg och studielån avgörs. År 2002 gavs utkomststöd ut till sammanlagt 63 000 barnfamiljer, där det fanns 116 000 barn under 18 år, i medeltal omkring 6 400 barn per ålderskohort. Samma år fick 15 600 familjer med 28 000 barn, i medeltal 1 600 barn per ålderskohort, utkomststöd i mer än tio månader. Detta innebär att uppskattningsvis 2,5 procent av dem som går ut grundskolan lever i familjer där den huvudsakliga försörjningen kommer från utkomststöd. Därför är det angeläget att inte bara satsa på stöd till skolgång utan att också inrikta stödinsatserna på att ge alla unga ekonomiska möjligheter att söka sig till den utbildning som de har fallenhet och begåvning för. I dessa fall ligger ett stort ansvar på de kommunala myndigheter som svarar för utkomststödet. Det förebyggande utkomststödet avser bl.a. att hjälpa enskilda stödtagare och familjer att klara sig på egen hand och att förebygga utslagning. Insatser för att säkerställa att de unga får utbildning på andra stadiet är ett exempel på riktig användning av det förebyggande utkomststödet i kommunerna. Det är kommunen som bestämmer på vilka villkor förebyggande utkomststöd ges ut. Framöver kan det vara befogat att utreda i vilken omfattning ekonomiska problem försvårat för unga i familjer med långvarigt utkomststöd att söka sig till utbildning på andra stadiet. Helsingfors den 30 juni 2004 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5