Vanhempainvapaata koskeva tarkistettu puitesopimus

Vanhempainvapaata koskeva tarkistettu puitesopimus EAY:n tulkintaopas European Trade Union Confederation (ETUC)

FINNISH Vanhempainvapaata koskeva tarkistettu puitesopimus EAY:n tulkintaopas

Tämän oppaan on laatinut Asiantuntijana Toteutettu Euroopan komission rahoitustuella 2

Sisällysluettelo Johdanto 4 Direktiivin/sopimuksen (tarkistettu) avainkohdat 6 Direktiivi 2010/18/EY 7 Sopimuksen lausekkeet 8 Johdanto 8 1 lauseke: Tarkoitus ja soveltamisala 18 2 lauseke: Vanhempainvapaa 20 3 lauseke: Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 22 4 lauseke: Adoptio 26 5 lauseke: Työntekijän oikeudet ja syrjimättömyys 27 6 lauseke: Työhönpaluu 29 7 lauseke: Poissaolo työstä pakottavan syyn vuoksi 30 8 lauseke: Loppumääräykset 31 Liitteet 33 Liite 1: Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö vanhempainvapaadirektiivistä 34 Liite 2: Tietoja ja lukuja vanhempainvapaajärjestelmistä kaikkialla Euroopassa 37 Liite 3: Laajempi asiayhteys - Tietoja ja lukuja muista vapaan muodoista kaikkialla Euroopassa 38 (äitiysvapaa, isyysvapaa, adoptiovapaa, omaishoitovapaa, työaikajärjestelyt jne.) Liite 4: Täytäntöönpanon tarkistuslista 44 Liite 5: Kirjallisuutta, lähteitä ja linkkejä 45 3

Johdanto Euroopan tason sosiaalisessa vuoropuhelussa saavutettiin uusi merkkipaalu 18.6.2009. Syyskuusta 2008 lähtien, kuuden kuukauden sekä seitsemän neuvottelukierroksen jälkeen, Euroopan työmarkkinaosapuolet EAY, BUSINESSEUROPE, UEAPME ja CEEP allekirjoittivat puitesopimuksen, jossa tarkistettiin vanhempainvapaasta vuonna 1995 tehty puitesopimus 1. Tämä on itse asiassa ensimmäinen kerta Euroopan tason sosiaalisen vuoropuhelun historian aikana, kun aikaisemmin tehtyyn puitesopimukseen tehdään tällainen tarkastusprosessi. Tulisi huomioida, että Euroopan komissio oli jo kuullut Euroopan tason työmarkkinaosapuolia lokakuussa 2006 ja toukokuussa 2007 ensimmäisen ja toisen vaiheen kuulemisessa työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta ja muun muassa käsitellyt sääntelypuitteiden päivittämistä yhteisön tasolla. Euroopan komissio oli näin ollen kannustanut Euroopan tason työmarkkinaosapuolia tarkastelemaan vanhempainvapaata koskevan puitesopimuksen määräyksiä niiden tarkistamiseksi 2. Euroopan työmarkkinaosapuolet tiedottivat yhdessä 11.6.2007 Komissiolle aikeistaan arvioida olemassa olevia vanhempainvapaajärjestelyitä Euroopassa muiden työ/elämän tasapainojärjestelyiden yhteydessä ja määrittää, tarvitaanko tässä kysymyksessä yhteisiä toimia. Osapuolet toimittivat arvioinnin tulokset kehitysraportin muodossa 13.3.2008 kolmikantaiselle huippukokoukselle ja ilmaisivat kehitysraportissa halunsa tehdä yhteistyötä vanhempainvapaata koskevan direktiivin osalta 3. Vaikka osapuolet tunnustivat, että alkuperäinen puitesopimus/direktiivi oli antanut pontta myönteisille muutoksille ja auttanut merkittävällä tavalla parantamaan eurooppalaisten työtä tekevien vanhempien työ- ja perhe-elämän tasapainoa, Euroopan tason työmarkkinaosapuolet katsoivat, että sopimuksen tiettyjä osia oli mukautettava tai tarkistettava, jotta sen tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin. Tällöin haluttiin muun muassa lisätä isien jäämistä vanhempainvapaalle ja ottaa huomioon työvoiman kasvava monimuotoisuus ja yhteiskunnallinen kehitys, mukaan luettuna perherakenteiden kasvava monimuotoisuus. Huolimatta vanhan direktiivin onnistuneesta täytäntöönpanosta kaikissa EU-jäsenvaltioissa ja siitä, että tämä puitesopimus takasi yhteisen perustan työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskeville toimille Euroopassa, ei kuitenkaan saavutettu kaikkia niitä vaikutuksia, jotka direktiivillä olisi voinut olla työ- ja perhevelvollisuuksien parempaan yhteensovittamiseen, jolla myös epäilemättä olisi myönteinen vaikutus naisten osallistumiseen työelämään. Tarkistettu vanhempainvapaata koskeva puitesopimus pyrkii käsittelemään joitakin näistä haasteista tarkastamalla jo olemassa olevia määräyksiä ja esittämällä uusia. 1 Tämä puitesopimus lisättiin UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n tekemästä vanhempainlomaa koskevasta puitesopimuksesta 3 päivänä kesäkuuta 1996 annettuun neuvoston direktiiviin 96/34/EY, EYVL L 145, 19.6.1996, s. 4. 2 Viralliset komission tausta-asiakirjat ovat saatavissa osoitteesta: http://ec.europa.eu/social/keydocuments.jsp?type=50&policyarea=0&subcategory=0&country=0&year=0&advsearchkey=&mode=advancedsubmit&langid=en. EAY:n vastaukset ovat saatavissa osoitteesta: http://www.etuc.org/r/1348. 3 Koko kehitysraportti on luettavissa osoitteesta: http://www.etuc.org/img/pdf_2008-00393-e.pdf. 4

Tarkistettu sopimus parantaa useita edellisen sopimuksen määräyksiä, kuten: vanhempainvapaa pitenee kolmesta neljään kuukauteen ja vanhempainvapaan vahvistaminen yksilöllisenä oikeutena niin, että osa vapaasta ei ole siirrettävissä; tunnustetaan vanhempainvapaaseen liittyvien tulojen merkitys, mutta vanhempainvapaan maksun määritys jätetään kunkin jäsenvaltion päätettäväksi; tarjotaan työntekijöille oikeus vaatia joustavia työjärjestelyitä vanhempainvapaalta palattaessa; kehotetaan jäsenvaltioita ja/tai työmarkkinaosapuolia vahvistamaan määräajat vanhempainvapaaoikeuttaan käyttävän työntekijän antamalle ilmoitukselle. Lisäksi pyritään tunnustamaan perherakenteiden kasvava monimuotoisuus ja edistämään perhevastuiden jakautumista tasaisemmin miesten ja naisten kesken. Lisäksi otetaan huomioon jäsenvaltioiden toteuttamien toimenpiteiden monimuotoisuus sellaisilla aloilla, jotka liittyvät vapaata, lastenhoitoa ja joustavaa työskentelyä koskeviin järjestelyihin. Sopimuksen saattaminen onnistuneesti päätökseen kuvastaa Euroopan tason sosiaalisen vuoropuhelun myönteistä merkitystä etsittäessä ratkaisuja Euroopan tärkeisiin haasteisiin, myös kriisitilanteessa. Sopimuksella edistetään työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja annetaan näin ollen myönteinen vastaus väestön vanhenemiseen, sillä sopimuksen arvioidaan lisäävän eurooppalaisten osallistumista työmarkkinoille. Kuten alkuperäinen puitesopimus, myös tämä tarkistettu versio lisättiin allekirjoittaneiden osapuolten yhteisestä pyynnöstä direktiiviin, tarkemmin sanottuna 8 päivänä maaliskuuta 2010 annettuun direktiiviin 2010/18/EY 4. Vaikka direktiivi on ensisijaisesti tarkoitettu jäsenvaltioille, sopimuksen 8 lauseke ja 24 näkökohta ennakoivat työmarkkinaosapuolten erityistä asemaa tämän sopimuksen täytäntöönpanossa, soveltamisessa, seurannassa ja arvioinnissa muiden toimenpiteiden yhteydessä, koska työmarkkinaosapuolilla on parhaat edellytykset löytää työnantajien ja työntekijöiden tarpeita vastaavia ratkaisuja. Sopimus/direktiivi on pantava täytäntöön viimeistään 8 päivänä maaliskuuta 2012. Tässä tulkintaoppaassa esitetään yleiskatsaus sopimuksen sisältöön kappale kerrallaan keskittymällä neuvottelujen kaikissa eri vaiheissa tarkasteltuihin pääkysymyksiin. Tämän oppaan liitteenä on myös lisätietoja Euroopan unionin tuomioistuimen asiaa koskevasta oikeuskäytännöstä (liite 1), tietoja ja lukuja vanhempainvapaasta ja muun tyyppisistä vapaajärjestelmistä kaikkialla Euroopassa (liitteet 2 ja 3), täytäntöönpanon tarkistuslista (liite 4) sekä viittauksia muuhun kirjallisuuteen ja lähteisiin (liite 5). Oppaan tarkoituksena on tukea EAY:n jäsenorganisaatioita sopimuksen sisällön täytäntöönpanossa ja auttaa parantamaan saavutettujen tulosten valvontaa ja arviointia 5. Oppaan toivotaan myös parantavan tämän sopimuksen ja sen sisällön levittämistä ja sen saattamista työmarkkinaosapuolten, työntekijöiden ja laajan yleisön tietoisuuteen. 4 8 maaliskuuta 2010 annettu neuvoston direktiivi 2010/18/EY BusinessEuropen, UEAPME:n CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta, EYVL L 68, 18.3.2010, s. 13-20 5 Tämän EAY:n tulkintaoppaan ovat toimittaneet Veronica Nilsson (EAY:n asiantuntija), Cinzia Sechi ja Stefan Clauwaert (vastaavasti EAY:n neuvonantaja ja ETUI:n erikoistutkija: molemmat ovat EAY:n Tarkistetun vanhempainvapaasopimuksen neuvotteludelegaation/valmisteluyhmän jäseniä). 5

Tarkistetun direktiivin/sopimuksen avainkohdat Kuten edellä mainittiin, vaikka Euroopan tason työmarkkinaosapuolet tunnustivat, että alkuperäinen puitesopimus/direktiivi oli antanut pontta myönteisille muutoksille ja auttanut merkittävällä tavalla parantamaan eurooppalaisten työtätekevien vanhempien työ- ja perhe-elämän tasapainoa, osapuolet katsoivat, että sopimuksen tiettyjä osia oli mukautettava tai tarkistettava, jotta sen tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin. Tällöin haluttiin muun muassa lisätä isien jäämistä vanhempainvapaalle ja ottaa huomioon työvoiman kasvava monimuotoisuus ja yhteiskunnallinen kehitys, mukaan luettuna perherakenteiden kasvava monimuotoisuus. Vaikka neuvotteluissa ei saavutettu kaikkia ammattiliittojen tavoitteita (esim. lapsen iän nostaminen, isyysvapaan uudet säännöt jne.), siinä saatiin kuitenkin aikaan tärkeitä parannuksia. Parannukset voidaan esittää yhteenvetona seuraavasti: Lisättiin yhden kuukauden ylimääräinen vapaa (4 kuukautta aiempien 3 kuukauden asemesta vanhempaa kohti, joista 1 kuukausi ei ole siirrettävissä) (2 lausekkeen 2 kohta) Vahvistettiin epätyypillisten työntekijöiden (määräaikainen, osa-aikainen, vuokratyö) oikeuksia vanhempainvapaaseen (1 lausekkeen 3 kohta ja 3 lausekkeen 1(b) kohta) Suojataan työntekijöitä epäedulliselta kohtelulta vanhempainvapaan hakemisen tai pitämisen vuoksi, kun taas alkuperäisessä direktiivissä/sopimuksessa työntekijöitä suojattiin pelkästään irtisanomiselta vanhempainvapaan hakemisen tai pitämisen vuoksi (5 lausekkeen 4 kohta) Lisättiin uusia oikeuksia vaatia joustavia järjestelyitä tai muita toimenpiteitä, joilla helpotetaan työhönpaluuta vanhempainvapaan pitämisen jälkeen (6 lauseke) Jäsenvaltioita ja/tai työmarkkinaosapuolia velvoitetaan arvioimaan seuraavat seikat, kun vanhempainvapaaseen lisätään uusia tai tarkistettuja sääntöjä: perherakenteiden kasvava monimuotoisuus, kuten yksinhuoltajat, samaa sukupuolta olevat parit, avoparit jne. (1 lausekkeen 1 kohta) lisätoimenpiteiden tarve adoptiovanhempien erityistarpeiden huomioon ottamiseksi (lauseke 4) sellaisten vanhempien erityistarpeet, joiden lapsilla on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus (3 lausekkeen 3 kohta) Toisin kuin alkuperäinen direktiivi/sopimus, tarkistettu versio sisältää useita viitteitä tulotason merkitykseen vanhempainvapaan pitämiselle, erityisesti isien kohdalla (5 lausekkeen 5 kohta ja johdanto 18 20) 6

Direktiivi 2010/18/EY Kuten vuoden 1995 alkuperäinen puitesopimus, joka lisättiin direktiiviin 96/34/EY 6, myös tämä tarkistettu versio lisättiin allekirjoittaneiden osapuolten yhteisestä pyynnöstä ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 155 artiklan 2 kohdan mukaan direktiivin liitteeksi, erityisesti 8 päivänä maaliskuuta 2010 annetun direktiivin 2010/18/EY 7 liitteeksi. Direktiivi sisältää 16 näkökohtaa, joissa todetaan muun muassa: Direktiivin/sopimuksen oikeudellisena perustana ovat SEUT-sopimuksen 153 ja 155 artiklat (näkökohta 1 ja 2), Prosessi, joka johti neuvotteluihin ja uuden sopimuksen allekirjoittamiseen (näkökohta 4, 5 ja 6), Komissio otti huomioon kyseisen tarkistetun puitesopimuksen allekirjoittajaosapuolten edustavuuden sekä puitesopimuksen sisältämien lausekkeiden lainmukaisuuden (näkökohta 9) Unionin lainsäädännön yleisten periaatteiden mukaisesti kyseisessä puitesopimuksessa määrätään vähimmäisvaatimuksista (näkökohta 11) Puitesopimuksen täytäntöönpanossa jäsenvaltiot (ja/tai työmarkkinaosapuolet) voivat aina soveltaa tai ottaa käyttöön suotuisampia määräyksiä kuin sopimuksen määräykset (näkökohta 12), Puitesopimuksen määräysten täytäntöönpano ei ole pätevä peruste heikentää työntekijöiden suojan yleistä tasoa vanhempainvapaan ja kiireisen perhevapaan alalla (näkökohta 13), Lisäksi direktiivi sisältää 5 tärkeää artiklaa, joissa määrätään muun muassa seuraavaa: Jäsenvaltioiden tulee säätää tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, joita sovelletaan, jos tämän direktiivin mukaisia velvoitteita ei noudateta (2 artikla, myös näkökohta 14) Direktiivi tulee saattaa voimaan lailla, asetuksilla ja/tai hallinnollisilla määräyksillä viimeistään 8 päivänä maaliskuuta 2012, mutta jäsenvaltioille sallitaan enintään vuoden lisäaika (eli viimeistään 8 maaliskuuta 2013 mennessä), jos se on tarpeen erityisten vaikeuksien tai työehtosopimuksella tapahtuvan täytäntöönpanon huomioon ottamiseksi (artikla 3) Tämä direktiivi kumoaa direktiivin 96/34/EY, joka sisältää alkuperäisen vuoden 1995 puitesopimuksen (4 artikla ja näkökohta 3 ja 7) 6 EYVL L 145, 19.6.1996, s. 4 7 EYVL L 68, 18.3.2010, s. 13 20 7

Sopimuksen lausekkeet Johdanto Sopimuksen teksti Tällä Euroopan tason työmarkkinaosapuolten BusinessEuropen, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n (sekä Eurocadres/CEC-yhdyskomitean) tekemällä puitesopimuksella tarkistetaan 14 päivänä joulukuuta 1995 tehtyä vanhempainlomaa koskevaa puitesopimusta, jossa asetetaan vanhempainvapaata koskevat vähimmäisvaatimukset ja joka toimii tärkeänä keinona sovittaa yhteen työhön ja perheeseen liittyvät velvollisuudet ja edistää naisten ja miesten tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua. Tulkinta/kommentti Alkuperäisen puitesopimuksen yhteydessä korostettiin, että puitesopimus merkitsi EAY:lle ensisijaisesti, ja huolimatta sen soveltamisesta yhteisölainsäädäntönä, työmarkkinaosapuolten sitoumusta panna täytäntöön vanhempainvapaaseen liittyvät vähimmäismääräykset. Kyseessä ei siis ole passiivinen esitys lainsäätäjälle vaan pikemminkin dynaaminen, yhteiseen tahtoon perustuva päätös saattaa nämä vähimmäismääräykset voimaan jokaisessa Euroopan unionin valtiossa lainsäädännön ja tulopoliittisten neuvotteluiden kautta. Verrattuna vuoden 1995 sopimustekstiin tätä kappaletta on muutettu tai päivitetty pelkästä toimenpiteellisestä näkökannasta. Ensinnäkin UNICE on korvattu sen uudella nimellä BusinessEurope. Toiseksi siihen lisättiin UEAPME, joka ei osallistunut vuoden 1995 neuvotteluihin, ja kolmanneksi siihen lisättiin viittaus yhdyskomiteaan Eurocadres/CEC, joka ei kuulunut kyseisenä aikana EAY:n delegaatioon. Lopuksi siinä tuodaan selvästi esiin, että kyseessä on vuonna 1995 valmistuneen puitesopimuksen tarkistus. Euroopan tason työmarkkinaosapuolet pyytävät komissiota toimittamaan tämän puitesopimuksen neuvoston käsiteltäväksi, jotta se vahvistaisi päätöksellä näiden vähimmäisvaatimusten sitovuuden Euroopan unionin jäsenvaltioissa. I - Yleisiä näkökohtia 8

1. Ottaen huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 138 ja 139 artiklan(*) 8, Tässä näkökohdassa viitataan tekstin oikeudelliseen perustaan. Tulisi huomioida, että kun puitesopimusta allekirjoitettiin kesäkuussa 2009, Lissabonin sopimus ei ollut vielä voimassa. Se oli kuitenkin voimassa sopimuksen sisältävän direktiivin vahvistamisen aikaan maaliskuussa 2010. Kuultuaan Euroopan tason työmarkkinaosapuolia ja saatuaan niiden suostumuksen Euroopan komission laillinen palvelu lisäsi sekaannuksen välttämiseksi joitakin alaviitteitä puitesopimuksen lopulliseen tekstiin, kun se vahvistettiin ja julkaistiin Virallisessa lehdessä. 2. ottaen huomioon EY:n perustamissopimuksen 137 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 141 artiklan (**) ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen (EY:n perustamissopimuksen 2, 3 ja 13 artikla [***]) sekä tähän perustuvan johdetun oikeuden, erityisesti miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 75/117/ETY 9 ; toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY 10 ; miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta ammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä annetun direktiivin 86/378/ETY muuttamisesta annetun neuvoston direktiivin 96/97/EY 11 ; sekä miesten ja naisten yhtäläisten Viittauksen jälkeen erityisesti tasa-arvokysymyksiin liittyviin EU:n primaarioikeuden lähteisiin myös tämä uusi johdanto-osan kappale viittaa ei-poissulkevalla tavalla tähän perustuvaan johdettuun oikeuteen, jonka oikeanlainen täytäntöönpano ja soveltaminen parantavat naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua. Seuraavat kolme tähdellä (*) merkittyä alaviitettä lisättiin; ks. selitys edellä: (*) Uudelleen numeroituina SEUT-sopimuksen 154 ja 155 artikla. (**) Uudelleen numeroituina SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 157 artikla. (***) EY:n perustamissopimuksen 2 artikla on kumottu ja korvattu asiasisällön osalta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklalla. EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 1 kohta on kumottu ja korvattu asiasisällön osalta SEUT-sopimuksen 3 6 artiklalla. EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohta on numeroitu uudelleen SEUT-sopimuksen 8 artiklaksi. EY:n perustamissopimuksen 13 artikla on numeroitu uudelleen SEUT-sopimuksen 19 artiklaksi. 9 EYVL L 45, 19.2.1975, s. 19 20 10 EYVL L 348, 28.11.1992, s. 1 8 11 EYVL L 46, 17.2.1997, s. 20 24 9

mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (uudelleenlaadittu toisinto) 12, 3. ottaen huomioon 7 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja sekä naisten että miesten tasa-arvoon sekä työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvän 23 ja 33 artiklan, Edellisessä puitesopimuksessa viitattiin Euroopan unionin perusoikeuskirjan (1989) asiaa koskeviin artikloihin. Nämä on korvattu viittauksilla EU:n perusoikeuskirjan 23 ja 33 artikloihin, joissa esitetään: 23 artikla Naisten ja miesten välinen tasa-arvo Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla työelämä ja palkkaus mukaan lukien. Tasa-arvon periaate ei estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka tarjoavat erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle. 33 artikla Perhe- ja työelämä 1. Perheen oikeudellinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen suoja varmistetaan. 2. Voidakseen sovittaa yhteen perhe- ja työelämänsä jokaisella on oikeus suojaan irtisanomiselta äitiyteen liittyvän syyn vuoksi sekä oikeus vanhempainlomaan ja palkalliseen äitiyslomaan lapsen syntymän tai lapseksiottamisen johdosta. EU:n asiakirja kuuluu nyt EU:n primaarilainsäädäntöön, koska Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa mainitaan, että Unioni tunnustaa 7. joulukuuta 2000 hyväksytyssä ja Strasbourgissa 12. joulukuuta 2007 mukautetussa Euroopan unionin 12 EYVL L 204, 26.7.2006, s. 23 36 10

4. ottaen huomioon vuonna 2003 annetun komission kertomuksen UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n tekemästä vanhempainlomaa koskevasta puitesopimuksesta 3 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/34/EY täytäntöönpanosta, 5. ottaen huomioon kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian tavoitteen nostaa kokonaistyöllisyysaste 70 prosenttiin, naisten työllisyysaste 60 prosenttiin ja ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste 50 prosenttiin, Barcelonan tavoitteet lastenhoitopalvelujen tarjonnasta sekä työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tähtäävän politiikan edistämisen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, perusoikeusasiakirjassa vahvistetut oikeudet, vapaudet ja periaatteet, jolla on sama oikeudellinen asema kuin sopimuksilla ( ). Raportti saatavissa osoitteesta: http://resourcecentre.etuc.org/agreements-57.html Tässä uudessa johdanto-osan kappaleessa viitataan ensinnäkin joihinkin Lissabonin strategian asettamista tavoitteista, joka tätä sopimusta allekirjoitettaessa oli vielä voimassa. Sittemmin sen seuraajaksi on valittu Eurooppa 2020 -strategia. Tämä uusi eurooppalainen kasvustrategia pyrkii älykkään, kestävän ja osallistuvan kasvun keinoin työllistämään vuoteen 2020 mennessä 75 % 20-64-vuotiaasta väestöstä. Toinen viittaus liittyy niin sanottuihin Barcelonan tavoitteisiin. Yksi Barcelonan Eurooppa-neuvostossa vuonna 2002 määritellyistä tavoitteista olikin, että jäsenvaltioiden olisi pyrittävä poistamaan esteet naisten osallistumiselta työmarkkinoille tarjoamalla lastenhoitopalveluita vuoteen 2010 mennessä vähintään 90 prosentille kolmivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmivuotiaista lapsista. 6. ottaen huomioon Euroopan tason työmarkkinaosapuolten 22 päivänä maaliskuuta 2005 laatiman Tasa-arvon puiteohjelman, jossa työ- ja yksityiselämän tasapainon tukemista käsitellään yhtenä painopistealueena, tunnustaen kuitenkin, että jotta yhteensovittamisen alalla edistyttäisiin jatkossakin, on otettava käyttöön tasapuolinen, yhtenäinen ja johdonmukainen toimintalinjojen yhdistelmä, johon sisältyvät vapaajärjestelyt, työjärjestelyt ja hoitoinfrastruktuurit, Myös tässä uudessa johdanto-osan kappaleessa viitataan Tasa-arvon puiteohjelmaan ja sen ensisijaiseen arvoon yhteensovittamisen kannalta. Tämä oli kyseisenä aikana yksi pääasiallisista ja uusimmista tuloksista EAY:n, BUSINESSEUROPEN, UEAPME:n ja CEEP:n välisessä Euroopan tason sosiaalisessa vuoropuhelussa. Lisätietoja tästä puiteohjelmasta sekä sen toimeenpanemista kaikkialla Euroopassa esitetään osoitteessa: http://resourcecentre.etuc.org/frameworks-of-actions-56.html 7. ottaen huomioon sen, että yhteensovittamisen parantamiseksi 11

tarkoitetut toimenpiteet ovat osa laajempaa poliittista ohjelmaa työnantajien ja työntekijöiden tarpeiden käsittelemiseksi sekä sopeutumiskyvyn ja työllistettävyyden parantamiseksi osana joustoturvaa, 8. ottaen huomioon sen, että perhepolitiikalla olisi edistettävä sukupuolten tasa-arvon saavuttamista ja että sitä olisi tarkasteltava ottaen huomioon väestörakenteen muutokset, ikääntyvän väestön vaikutukset, sukupolvien välisen kuilun kaventaminen, naisten työvoimaosuuden lisääminen sekä hoitovelvollisuuksien jakaminen naisten ja miesten kesken, 9. ottaen huomioon sen, että komissio on kuullut Euroopan tason työmarkkinaosapuolia vuosina 2006 ja 2007 ensimmäisen ja toisen vaiheen kuulemisessa työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta ja muun muassa käsitellyt sääntelypuitteiden päivittämistä yhteisön tasolla sekä kannustanut Euroopan tason työmarkkinaosapuolia tarkastelemaan vanhempainvapaata koskevan puitesopimuksen määräyksiä niiden tarkistamiseksi, Tämä johdanto-osan kappale on peräisin alkuperäisestä puitesopimuksesta, mutta siihen on lisätty viittaus sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseen ja hoitovelvollisuuksien jakamiseen naisten ja miesten kesken. Siinä mainitaan väestörakenteen uudet muutokset ja ikääntyvän väestön vaikutukset, ja sitä tulee tässä tarkastella yhdessä 7 lausekkeen kanssa, joka koskee kiireistä perhevapaata niin jälkeläisille (lapset) kuin vanhemmillekin (huollettavat iäkkäät sukulaiset). Tässä uudessa johdanto-osan kappaleessa muistutetaan, että Euroopan neuvosto käynnisti neuvottelut tavallaan kaksivaiheisena kuulemisena työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Virallisiin kuulemisasiakirjoihin voi tutustua Komission verkkosivulla, jossa keskitytään Euroopan tason sosiaaliseen vuoropuheluun: http://ec.europa.eu/social/keydocuments.jsp?type=50&policyarea=0& subcategory=0&country=0&year=0&advsearchkey=&mode=advance dsubmit&langid=en. EAY:n vastauksia näihin kuulemisiin sekä kaikkiin muihin kantoihin perhe-, yksityis- ja työelämän yhteensovittamisen alalla on saatavissa EAY:n verkkosivulla: http://www.etuc.org/r/1348. Kuulemisten jälkeen Euroopan tason työmarkkinaosapuolet päättivät arvioida vuoden 1995 sopimuksen määräykset sekä niiden täytäntöönpanon. Tämän arvioinnin tulokset julkaistiin 27.2.2008 kehitysraportissa Progress Report: Reconciliation of professional, private and family life, joka toimitettiin 13.3.2008 järjestettyyn kolmikantaiseen huippukokoukseen. 12

Kehitysraportissa arvioidaan lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut kehitys työ- ja yksityiselämän tasapainon alalla. Raportissa korostetaan myös Euroopan unionin ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolten asemaa työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Erityisen tärkeitä ovat seuraavat kolme aluetta: (i) vapaajärjestelyt, (ii) työjärjestelyt ja (iii) hoitoinfrastruktuurit. Koko kehitysraportti on saatavissa EAY:n verkkosivulla: http://www.etuc.org/img/pdf_2008-00393-e.pdf. 10. ottaen huomioon sen, että Euroopan tason työmarkkinaosapuolten vanhempainvapaasta vuonna 1995 tekemä puitesopimus on antanut pontta myönteisille muutoksille, taannut yhteisen perustan työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskeville toimille jäsenvaltioissa sekä auttanut merkittävällä tavalla parantamaan eurooppalaisten työssäkäyvien vanhempien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista; yhteisen arvioinnin perusteella Euroopan tason työmarkkinaosapuolet kuitenkin katsovat, että sopimuksen tiettyjä osia on mukautettava tai tarkistettava, jotta sen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin, 11. ottaen huomioon sen, että tiettyjä näkökohtia on mukautettava ottaen huomioon työvoiman kasvava monimuotoisuus ja yhteiskunnallinen kehitys, mukaan luettuna perherakenteiden kasvava monimuotoisuus; samalla on kuitenkin noudatettava kansallisia säädöksiä, työehtosopimuksia ja/tai käytäntöjä, Tällä uudella johdanto-osan kappaleella, jota tulee tarkastella yhdessä 1 lausekkeen 1 kohdan kanssa, Euroopan tason työmarkkinaosapuolet halusivat korostaa työmarkkinoilla sekä yhteiskunnassa yleisesti saavutettuja kehityksiä. Yksi erityinen kehitys on uudenlaisten perherakenteiden lisääntyminen. Lisäksi EAY pyrki kuitenkaan siinä onnistumatta selventämään viittausta perherakenteiden kasvavaan monimuotoisuuteen esittämällä (viitteellisen) luettelon, kuten: yhden vanhemman perheet, samaa sukupuolta olevien parisuhteet, avoparit jne. 12. ottaen huomioon sen, että monissa jäsenvaltioissa kannustetaan Alkuperäisessä puitesopimuksessa samanlainen johdanto-osan 13

miehiä hoitamaan yhtäläinen osuus perhevelvollisuuksista, mutta tämä ei ole johtanut riittäviin tuloksiin; sen vuoksi olisi toteutettava tehokkaampia toimenpiteitä, jotta perhevelvollisuudet jakautuisivat tasaisemmin naisten ja miesten kesken, 13. ottaen huomioon sen, että monissa jäsenvaltioissa on jo monenlaisia toimintatapoja ja käytäntöjä, jotka liittyvät vapaata, lastenhoitoa ja joustavaa työskentelyä koskeviin työntekijöiden ja työnantajien tarpeiden mukaan räätälöityihin järjestelyihin ja joilla pyritään tukemaan vanhempia työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa; nämä olisi otettava huomioon tämän sopimuksen täytäntöönpanossa, 14. ottaen huomioon sen, että tämä sopimus on yksi osa Euroopan tason työmarkkinaosapuolten toimia yhteensovittamisen alalla, kappale viittasi siihen, että miehiä tulisi kannustaa hoitamaan enemmän perhevelvollisuuksia erityisesti perhevapaan pitämisen kautta ja että tällainen kannustaminen voitaisiin tehdä valistuskampanjoilla. Arviointi on kuitenkin osoittanut, että tällainen kannustaminen epäonnistui useissa jäsenvaltioissa. Vaikka valistuskampanjat ovat tärkeitä, tarvitaan tehokkaampia toimenpiteitä. Yhtenä askeleena oikeaan suuntaan voidaan pitää esimerkiksi sitä, että yksi kuukausi vanhempainvapaasta ei ole siirrettävissä 2 lausekkeen 2 kohdan mukaisesti. Ks. myös johdanto-osan kappale 16. Tällä uudella johdanto-osan kappaleella Euroopan tason työmarkkinaosapuolet tunnustavat, että jäsenvaltioissa on monenlaisia yhteensovittamiseen liittyviä toimintatapoja ja että nämä olisi otettava huomioon tämän sopimuksen täytäntöönpanossa. On kuitenkin korostettava, että näiden erilaisten toimintatapojen huomioon ottamista ei tule missään olosuhteissa käyttää perusteena tämän direktiivin/sopimuksen vähimmäisvaatimusten käyttämättä jättämiseen (kuten esimerkiksi vähintään 4 kuukauden vanhempainvapaa) tai edes vähentämään tiettyä olemassa olevaa suojausta. Esimerkiksi Belgiassa tietyt työnantajajärjestöt ovat sitä mieltä, ettei Belgian vanhempainvapaajärjestelmää tarvitse muuttaa. Ne katsovat, ettei nykyistä kolmea kuukautta ole tarpeen nostaa neljään kuukauteen uuden sopimuksen noudattamiseksi, koska olemassa olevat vapaajärjestelyt mahdollistavat jo nyt perhe- ja työelämän yhteensovittamisen riittävällä tavalla. Tässä Euroopan tason työmarkkinaosapuolet haluavat painottaa kaikkia niitä pyrkimyksiä ja tuloksia, jotka on saatu aikaan Euroopan tason sosiaalisessa vuoropuhelussa yhteensovittamisen alalla, esimerkiksi Tasa-arvon puiteohjelma (vrt. johdanto-osan kappale 6) sekä heinäkuussa 2008 annettu yhteinen julistus lastenhoidosta (saatavissa osoitteesta: http://www.etuc.org/a/5204). 14

15. ottaen huomioon sen, että tämä sopimus on puitesopimus, jossa esitetään äitiysvapaasta erillistä vanhempainvapaata ja pakottavista syistä töistä poissaoloa koskevat vähimmäisvaatimukset ja jolla siirretään vapaan myöntämisperusteiden ja soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistaminen jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten tehtäväksi, jotta kunkin jäsenvaltion tilanne voidaan ottaa huomioon, 16. ottaen huomioon sen, että oikeus tämän sopimuksen mukaiseen vanhempainvapaaseen on yksilöllinen oikeus eikä periaatteessa ole siirrettävissä, mutta jäsenvaltiot voivat tehdä siitä siirrettävän oikeuden; kokemusten mukaan se, että vapaa ei ole siirrettävissä, voi kannustaa isiä pitämään vapaata, minkä vuoksi Euroopan tason työmarkkinaosapuolet sopivat, että osa vapaasta ei ole siirrettävissä, 17. ottaen huomioon sen, että on tärkeää ottaa huomioon sellaisten vanhempien erityistarpeet, joiden lapsilla on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus, 18. ottaen huomioon sen, että jäsenvaltioiden olisi säädettävä tai määrättävä sairausvakuutuksen nojalla maksettavien luontoisetujen säilyttämisestä vanhempainvapaan vähimmäiskeston ajan, 19. ottaen huomioon sen, että pannessaan tätä sopimusta täytäntöön jäsenvaltioiden olisi myös harkittava sosiaaliturvaetuuksia koskevien oikeuksien säilyttämistä muuttumattomina vanhempainvapaan vähimmäiskeston ajan, jos se kansalliset olosuhteet ja valtiontalouden Tämä kappale säilytettiin ennallaan, ja siinä esitetään selkeästi dynaaminen, pragmaattinen ja täydentävä näkemys, jonka halusimme antaa puitesopimukselle, sekä annetaan vastuuta jäsenvaltioille ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolille sekä esitetään uusia keinoja vapaan myöntämisperusteiden ja soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen sopimista varten. Tämä uusi johdanto-osan kappale viittaa siihen, ettei vanhempainvapaa ole siirrettävissä, sekä vaikutuksen, joka tällä voi olla siihen, että isät pitävät tämän vapaan. Johdanto-osan kappaleessa selvennetään myös, että tässä sopimuksessa oikeus vanhempainvapaaseen ei ole periaatteessa siirrettävissä pariskunnan sisällä. Tätä johdanto-osan kappaletta tulee tarkastella yhdessä sisällön 2 lausekkeen 2 kohdan kanssa. Myös tämä johdanto-osan kappale on uusi ja sitä tulee tarkastella yhdessä 3 lausekkeen 3 kohdan kanssa, joka koskee äskettäin lisättyä kappaletta tarpeesta ottaa huomioon vanhempainvapaan suunnittelun yhteydessä sellaisten vanhempien erityistarpeet, joiden lapsilla on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus. Sosiaaliturvajärjestelmien monimuotoisuus, jäsenvaltioiden osoittama mielenkiinto asiaan sekä työnantajien haluttomuus tarkastella tätä kysymystä johtivat siihen, että sosiaaliturvasta ja -eduista päätetään kansallisella tasolla. Silti 5 lausekkeen 5 kohdassa mainitaan kuitenkin spesifisesti sosiaaliturvaetuuksia koskevien oikeuksien jatkuvuuden merkitys eri vaaratekijöiden ja erityisesti terveydenhuollon osalta. EAY on luonnollisesti sillä kannalla, että kaikki riskit (sairaus, työttömyys, työkyvyttömyys jne.) tulisi yhä kattaa. Verrattuna alkuperäiseen puitesopimukseen tämä johdanto-osan kappale päivitettiin siltä osin, että siinä vaaditaan nyt jäsenvaltioita tarkastelemaan sekä sosiaaliturvaetuuksia koskevien oikeuksien säilyttämistä tämän sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä että 15

tila huomioon ottaen on asianmukaista, sekä tulojen merkitystä niiden muiden tekijöiden joukossa, jotka vaikuttavat vanhempainvapaan pitämiseen, 20. ottaen huomioon sen, että jäsenvaltioista saadut kokemukset osoittavat, että tulotaso vanhempainvapaan aikana on yksi tekijä, joka vaikuttaa siihen, pitävätkö vanhemmat, erityisesti isät, vapaata, 21. ottaen huomioon sen, että joustavien työjärjestelyjen ansiosta vanhempien on helpompi yhdistää työhön ja vanhemmuuteen liittyvät velvollisuudet ja että ne helpottavat työhönpaluuta, etenkin vanhempainvapaan jälkeen, 22. ottaen huomioon sen, että vanhempainvapaajärjestelyjen tarkoituksena on tukea työssäkäyviä vanhempia tiettynä ajanjaksona ja pitää yllä ja edistää heidän jatkuvaa osallistumistaan työmarkkinoille; sen vuoksi olisi kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että työnantajaan pidetään yhteyttä vapaan aikana tai sovitaan työhönpaluujärjestelyistä, myös tulojen merkitystä yhtenä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat vanhempainvapaan pitämiseen, Sitä tulee tarkastella yhdessä johdanto-osan kappaleen 20 sekä 5 lausekkeen 5 kohdan kanssa. Johdanto-osan kappaleen 19 ohella tämä uusi johdanto-osan kappale mainitsee myönteisen merkityksen, joka tulotasolla on vanhempainvapaan pitämiseen, erityisesti isien kohdalla. Kokemus on osoittanut, että sellaisissa maissa, joissa vanhempainvapaata ei korvata lainkaan tai vain hyvin vähän, kumpikaan vanhemmista, erityisesti isät, ei halua hyödyntää vanhempainvapaata. Vapaan pitämiseen vaikuttavat myös sukupuolten väliseen palkkaeroon liittyvät ongelmat, minkä lisäksi myös se, onko kyseessä yksinhuoltaja vai aviopari tai että ovatko molemmat vanhemmat palkansaajia vai eivät. Tämä johdanto-osan kappale heijastaa uuden lausekkeen lisäystä, eli 6 lausekkeen 1 kohdan, jonka mukaisesti tulee kiinnittää huomiota niihin etuihin, joita joustavilla työjärjestelyillä voi olla työ- ja perheelämän yhteensovittamiseen sekä työhönpaluun helpottamiseen palattaessa vanhempainvapaalta. Myös tämä johdanto-osan kappale on uusi ja heijastaa uuden lausekkeen lisäystä, eli 6 lausekkeen 2 kohdan, jonka mukaisesti työnantajien ja työntekijöiden välillä pidetyillä yhteyksillä vanhempainvapaan aikana voi olla myönteinen vaikutus työhönpaluun helpottamiseksi. On kuitenkin korostettava, että 6 lausekkeen 2 kohta koskee työhönpaluun helpottamista vanhempainvapaan jälkeen ja mahdollisten järjestelyiden sopimista asianmukaisia työhönpaluutoimia varten. Kannustamista yhteyden pitämiseen ei tule missään nimessä tulkita siten, että työnantajalla olisi oikeus pitää yhteyttä painostaakseen työntekijää pitämään lyhyemmän vapaan tai siirtämään osan siitä myöhemmäksi tai tekemään jonkin verran töitä 16

vapaan aikana tms. 23. ottaen huomioon sen, että tässä sopimuksessa otetaan huomioon tarve parantaa sosiaalipolitiikalle asetettavia vaatimuksia, edistää Euroopan unionin talouden kilpailukykyä ja välttää asettamasta sellaisia hallinnollisia, taloudellisia ja oikeudellisia rasitteita, jotka vaikeuttaisivat pienten ja keskisuurten yritysten perustamista taikka niiden kehittämistä, 24. ottaen huomioon sen, että työmarkkinaosapuolilla on parhaat edellytykset löytää työnantajien ja työntekijöiden tarpeita vastaavia ratkaisuja, minkä vuoksi niille on annettava erityinen asema tämän sopimuksen täytäntöönpanossa, soveltamisessa, seurannassa ja arvioinnissa niiden muiden toimenpiteiden yhteydessä, joilla pyritään parantamaan työhön ja perheeseen liittyvien velvollisuuksien yhteensovittamista ja edistämään naisten ja miesten yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua, Tämä kappale säilytettiin ennallaan ja siinä asetetaan yleisvaatimus työnantajien ja työntekijöiden etujen tasapainottamiseksi, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Pienten ja keskisuurten yritysten työntekijöiden vapaan pitämiseksi voitaisiin harkita erityismalleja tai järjestelyitä. Tätä ei kuitenkaan voida pitää perusteena sille, että tämän sopimuksen täytäntöönpano ja soveltaminen jätettäisiin tekemättä pienten ja keskisuurten yritysten sekä niiden työntekijöiden kohdalla. Tämä sopimus koskee kaikkia yrityksiä riippumatta niiden koosta (on myös huomioitava, että UEAPME on tämän sopimuksen allekirjoittava osapuoli) tai niiden toimintasektorista. Tämä päivitetty johdanto-osan kappale sisältää voimakkaamman viittauksen työmarkkinaosapuolten asemaan tämän sopimuksen seurannassa ja arvioinnissa. Tätä johdanto-osan kappaletta tulee tarkastella yhdessä sisällön 8 lausekkeen 7 kohdan kanssa. 17

1 lauseke: Tarkoitus ja soveltamisala Sopimuksen teksti 1. Tässä sopimuksessa määrätään vähimmäisvaatimuksista, joilla on tarkoitus helpottaa työssäkäyvien vanhempien vanhemmuuteen ja työhön liittyvien velvollisuuksien yhteensovittamista ottaen huomioon perherakenteiden kasvava monimuotoisuus ja noudattaen samalla kansallisia säädöksiä, työehtosopimuksia ja/tai käytäntöjä. Tulkinta/kommentti Sopimuksessa määrätään vähimmäisvaatimuksista, joilla helpotetaan vanhemmuuteen ja työhön liittyvien velvollisuuksien yhteensovittamista ja pakottavista syistä työstä poissa oloa (kiireinen perhevapaa). Vähimmäisvaatimukset kattavat koko sopimuksen ja niitä on aina noudatettava. Vähimmäisvaatimusten velvoittava luonne perustuu neljään pääkohtaan: yksilön oikeus vähintään neljän kuukauden perhevapaaseen, suoja irtisanomista vastaan, oikeus palata aiempaan työpaikkaan tai samantapaiseen tai vastaavaan, jos tämä on mahdotonta, ja oikeus poissaoloon työstä kiireellisten perheeseen liittyvien pakottavien syiden vuoksi. Tämä määräys tunnustaa myös perherakenteiden kasvavan monimuotoisuuden. Kuten edellä mainittiin (ks. johdanto-osan kappale 11), EAY pyrki kuitenkaan siinä onnistumatta selventämään viittausta perherakenteiden kasvavaan monimuotoisuuteen esittämällä (viitteellisen) luettelon, kuten: yhden vanhemman perheet, samaa sukupuolta olevien parisuhteet, avoparit jne. 2. Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, sekä miehiin että naisiin, joilla on kussakin jäsenvaltiossa voimassa olevissa säädöksissä, työehtosopimuksissa ja/tai käytännöissä määritelty työsopimus tai työsuhde. Sopimusta sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, jotka on määritetty kansallisissa säädöksissä, työehtosopimuksissa ja/tai käytännöissä. Tulisi huomioida, että työsuhteella on laajempi soveltamisala kuin työsopimuksella ja että sitä käytetään Euroopan tason sosiaalisen vuoropuhelun sopimuksissa viittaamaan sopimuksen soveltamiseen muihin viranhaltijoihin tai julkisten yritysten työntekijöihin. Tähän ei sisälly rajoituksia tai poikkeuksia, joita esiintyy usein EYlainsäädännössä (esimerkiksi ryhmäpoikkeukset koko kauppalaivastolle). 18

3. Jäsenvaltiot ja/tai työmarkkinaosapuolet eivät saa jättää tämän sopimuksen soveltamisalan ja soveltamisen ulkopuolelle työntekijöitä, työsopimuksia tai työsuhteita vain sillä perusteella, että kyseessä ovat osa-aikaiset tai määräaikaiset työntekijät taikka henkilöt, joilla on työsopimus tai työsuhde työvoiman vuokrausyrityksen kanssa. Tämä uusi määräys koskee erityisesti osa-aikaisia, määräaikaisia ja vuokratyöntekijöitä. Nämä luokat kuuluvat nyt selvästi direktiivin soveltamisalaan ja näille työntekijöille tulisi antaa oikeus pitää perhevapaa. 19

2 lauseke: Vanhempainvapaa Sopimuksen teksti 1. Sekä mies- että naispuolisilla työntekijöillä on tämän sopimuksen nojalla yksilöllinen oikeus vanhempainvapaaseen lapsen syntymän tai adoptoinnin vuoksi, jotta he voivat huolehtia lapsesta tiettyyn ikään asti, joka voi ulottua kahdeksaan vuoteen ja jonka jäsenvaltiot ja/tai työmarkkinaosapuolet määrittelevät. Tulkinta/kommentti Sopimus antaa mies- ja naispuolisille työntekijöille yksilöllisen oikeuden vähintään neljän kuukauden vanhempainvapaaseen (eli sekä äidillä että isällä on oikeus vähintään neljän kuukauden vapaaseen). Oikeus vanhempainvapaaseen on yleinen, mikä tarkoittaa, ettei tietyillä aloilla tai tiettyjen työntekijäluokkien kohdalla sovelleta minkäänlaisia poikkeuksia tai suhteellisuusperustetta. Oikeutta vanhempainvapaaseen ei tule rajoittaa vastasyntyneiden tai pienten lasten hoitoon. Hallitusten ja/tai työmarkkinaosapuolten tulee mahdollistaa työntekijöiden vanhempainvapaan pitäminen siihen saakka kun lapsi täyttää 8 vuotta. EAY:n delegaation toistuvat pyrkimykset nostaa ikäraja 12 vuoteen eivät valitettavasti onnistuneet. Periaatteessa tämä määräys pysyy oleellisesti muuttumattomana verrattuna alkuperäisen sopimuksen tekstiin lukuun ottamatta sitä, että viittaus vanhempainvapaan pituuteen on siirretty seuraavaan kappaleeseen 2. 2. Vapaa myönnetään ainakin neljän kuukauden ajaksi, ja miesten ja naisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien sekä yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi vapaa olisi periaatteessa myönnettävä siten, että se ei ole siirrettävissä. Jotta molemmat vanhemmat pitäisivät tasapuolisemmin vanhempainvapaata, ainakin yksi neljästä vapaakuukaudesta on myönnettävä siten, että se ei ole siirrettävissä. Kauden, joka ei ole siirrettävissä, soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt on annettava kansallisen tason lainsäädännössä ja/tai työehtosopimuksissa ottaen huomioon jäsenvaltioissa olemassa olevat vapaajärjestelyt. Tämä määräys sisältää useita uusia elementtejä, joista tärkeimpänä voidaan pitää sitä, että vanhempainvapaan pituus on nostettu kolmesta neljään kuukauteen. Kuten edellisessä sopimuksessa, vapaa tulisi myöntää periaatteessa siten, että se ei ole siirrettävissä. EAY kannatti sitä, että vanhempainvapaa olisi kokonaisuudessaan ei-siirrettävissä oleva, mutta johtuen voimakkaista erimielisyyksistä työnantajien delegaation kanssa päädyttiin sellaiseen kompromissiratkaisuun, että niissä maissa, joissa vanhempainvapaa on vanhempien kesken siirrettävissä, vähintään yhden kuukauden tulee sellainen, ettei se ole siirrettävissä. 20

Tässä kappaleessa pyritään ottamaan huomioon, että tietyissä maissa vanhempainvapaa on tällä hetkellä perheoikeus tai yksilöllinen oikeus, joka on siirrettävissä yksilöiden kesken. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suurimmassa osassa näistä maista naiset ovat pitäneet vanhempainvapaan, vaikka vanhempainvapaa on ollut teoriassa sekä miesten että naisten käytettävissä. Jotta miehiä saadaan kannustettua pitämään vanhempainvapaa (vrt. myös johdanto-osan kappaleet 12 ja 16) ja jotta saadaan edistettyä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, sopimuksessa pyritään antamaan yksilöllinen oikeus vanhempainvapaaseen, joka ei ole siirrettävissä. Jotta saadaan estettyä sopimuksen käyttö vähentämään naisten tosiasiallisia oikeuksia ja kun lisäksi huomioidaan heikentämisen kieltävä lauseke, yksilöllistä oikeutta perhevapaaseen pidetään eisiirrettävissä olevana pelkästään periaatteessa. Tämä tarkoittaa, että hallitukset ja/tai työmarkkinaosapuolet voivat esittää oikeuden perhevapaaseen siten, että siinä otetaan huomioon sekä eisiirrettävyyden että kansallisten olosuhteiden periaate. Tämä voisi mahdollistaa esimerkiksi siirtymäajan, jossa kehitettäisiin yksilöllinen oikeus molemmille vanhemmille ja johon voitaisiin myös yhdistää isille kohdistettuja tiedotuskampanjoita (ks. johdanto-osan kappale 12). Tässä voidaan muistuttaa johdanto-osan kappaleen 13 tekstistä eli että kun huomioidaan jo olemassa olevat monenlaiset toimintatavat ja käytännöt, jotka liittyvät vapaata, lastenhoitoa ja joustavaa työskentelyä koskeviin järjestelyihin, tätä ei tule missään olosuhteissa käyttää perusteena tämän direktiivin/sopimuksen vähimmäisvaatimusten käyttämättä jättämiseen (kuten esimerkiksi vähintään 4 kuukauden vanhempainvapaa) tai edes heikentämään tiettyä olemassa olevaa suojaa. 21

3 lauseke: Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt Sopimuksen teksti 1. Vanhempainvapaan myöntämisperusteet ja sen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään jäsenvaltioiden lainsäädännössä ja/tai työehtosopimuksissa tämän sopimuksen vähimmäisvaatimuksia noudattaen. Jäsenvaltiot ja/tai työmarkkinaosapuolet voivat erityisesti Tulkinta/kommentti Tämä lauseke antaa ohjeistusta hallituksille/työmarkkinaosapuolille siitä, kuinka vanhempainvapaata voidaan soveltaa käytännössä, jotta voidaan ottaa huomioon erityiset olosuhteet ja tilanteet. Myöntämisperusteissa ja sen soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä tulee aina noudattaa sopimuksen vähimmäisvaatimuksia. a) päättää, myönnetäänkö vanhempainvapaa kokoaikaisena, osaaikaisena, jaksoittaisena vai aikahyvityksenä, ottaen huomioon sekä työnantajien että työntekijöiden tarpeet; Tämä kohta pyrkii tarjoamaan työntekijöille mahdollisimman paljon vaihtoehtoja vanhempainvapaan pitämiseksi. Kun oikeutta sovelletaan joustavasti ja kun työntekijöille annetaan enemmän valinnanmahdollisuuksia tämän oikeuden käyttämiseksi, pystytään huomioimaan paremmin yrityksen erityistarpeet tai työtehtävän tyyppi. Kokoaikaisen vapaan lisäksi (eikä sen asemesta) työntekijöillä tulisi olla oikeus pitää vanhempainvapaa usealla eri tavalla. Sopimuksessa ehdotetaan seuraavia vaihtoehtoja: osa-aikaisena (esimerkiksi puolipäiväisesti 6 kk ajan) hajautetulla tavalla (vanhempainvapaa pidetään esimerkiksi muutama tunti kerrallaan tietyn jakson aikana) aikahyvitysjärjestelmän muodossa (esimerkiksi yksi kuukausi vuodessa) Määräys sisältää nyt erityisviittauksen siihen, että olipa valittu vaihtoehto mikä tahansa, työnantajien ja työntekijöiden tarpeet tulee ottaa huomioon. Olipa valittu vaihtoehto mikä tahansa, vapaan kokonaiskeston tulee kuitenkin olla vähintään 4 kuukautta! 22

b) pitää vanhempainvapaaoikeuden vähimmäisedellytyksenä enintään vuoden työssäoloa ja/tai palvelusaikaa; käyttäessään tätä määräystä jäsenvaltioiden ja/tai työmarkkinaosapuolten on varmistettava, että jos kyseessä ovat peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset, sellaisena kuin ne on määritelty määräaikaista työtä koskevassa neuvoston direktiivissä 1999/70/EY, saman työnantajan palveluksessa, oikeuden edellytyksenä olevaa jaksoa laskettaessa on otettava huomioon sopimusten kesto yhteensä; Tämän kohdan avulla hallitukset/työmarkkinaosapuolet voivat määrittää myöntämisperusteet: työssäolo viittaa aikaan, jonka henkilö on ollut työntekijänä (riippumatta työntekijöiden määrästä tai viikossa tehtyjen työtuntien määrästä) ja palvelusaika viittaa työskentelyn pituuteen saman työnantajan palveluksessa (riippumatta varsinaisesta työtuntien määrästä). Kaikilla sellaisilla henkilöillä, jotka ovat työskennelleet yhteensä kaksitoista kuukautta kummalla tahansa perusteella, on oikeus pitää vanhempainvapaa. Tämä tarkoittaa, että enimmäisodotusaika on kaksitoista kuukautta ja ettei sovelleta suhteellisuusperustetta. Myöntämisperusteita ei voida tulkita sellaisella tavalla, joka sulkisi pois työntekijöiden ryhmiä, kuten osa-aikaisia tai vuokratyöntekijöitä. Määräys vahvistaa määräaikaisten työntekijöiden oikeutta vanhempainvapaaseen, sillä nyt määrätään selkeästi, että kun kyseessä ovat peräkkäiset määräaikaiset sopimukset saman työnantajan palveluksessa, oikeuden edellytyksenä olevaa jaksoa laskettaessa on otettava huomioon näiden sopimusten kesto yhteensä. c) määritellä ne tilanteet, joissa työnantaja kansallisten säädösten, työehtosopimusten ja/tai käytäntöjen mukaisen kuulemisen jälkeen saa lykätä vanhempainvapaan myöntämistä organisaation toiminnan kannalta perusteltujen syiden vuoksi; kaikki tämän lausekkeen soveltamisesta johtuvat ongelmat on ratkaistava kansallisten säädösten, työehtosopimusten ja/tai käytäntöjen mukaisesti; Hallitukset/työmarkkinaosapuolet voivat määritellä yleiset perusteet (esimerkkejä esitettiin sulkeissa, mutta poistettiin sopimuksen tarkistetusta versiosta), jotka voisivat joissakin olosuhteissa oikeuttaa työnantajan lykkäämään työntekijän oikeutta vanhempainvapaaseen. Työnantajan tulee kuulla kyseisiä työntekijöitä ja/tai heidän edustajiaan kaikissa erityistapauksissa ja perustella kaikki pyynnöt. Kuten muuallakin sopimuksessa, sopimuksen vähimmäisvaatimuksia on noudatettava ja lykkäysajan on oltava kohtuullinen eikä se saa johtaa oikeuksien menettämiseen. Tämän määräyksen teksti on pysynyt suurelta osin samanlaisena kuin vuoden 1995 sopimuksen alkuperäinen teksti, mutta siitä on poistettu joitakin konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä tarkoitetaan ilmauksella 23

yrityksen toiminnan kannalta perusteltujen syiden vuoksi. Vuoden 1995 sopimuksessa 2 lausekkeen e alakohdassa viitattiin seikkaperäisesti esimerkiksi sellaisiin tilanteisiin, joissa työ on kausiluonteista, jos sijaista ei voida löytää lomasta ilmoittamista koskevan määräajan kuluessa, jos merkittävä osa työvoimasta pyytää vanhempainlomaa samaan aikaan tai jos jokin tietty tehtävä on strategisesti merkittävä. Näiden esimerkkien ajateltiin ylikuormittavan tekstiä, joten ne poistettiin. Niitä voidaan silti pitää pätevinä esimerkkeinä tällaisista perustelluista syistä. d) sallia c alakohdan lisäksi erityisjärjestelyjä pienten yritysten toiminnallisten ja organisatoristen tarpeiden huomioon ottamiseksi. Tähän tekstiin ei tehty muutoksia verrattuna vuoden 1995 tekstiversioon. Tämä määräys sallii erityisjärjestelyitä, joiden avulla työnantajat ja työntekijät voivat soveltaa oikeutta vanhempainvapaaseen pienissä yrityksissä, joissa on usein vaikeampaa käyttää omia oikeuksiansa ja valvoa niiden toteutumista. Myös tässä järjestelyiden on noudatettava vähimmäisvaatimuksia. Kuten mainittiin johdanto-osan kappaleen 23 yhteydessä, erityisjärjestelyiden salliminen pienille ja keskisuurille yrityksille ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei pienten ja keskisuurten yritysten työntekijöille tarvitsisi taata oikeutta vanhempainvapaaseen. 2. Jäsenvaltiot ja/tai työmarkkinaosapuolet vahvistavat määräajat vanhempainvapaaoikeuttaan käyttävän työntekijän työnantajalle antamalle ilmoitukselle, jonka yhteydessä on ilmoitettava vapaan alkamis- ja päättymisajankohta. Jäsenvaltioiden ja/tai työmarkkinaosapuolten on otettava huomioon työntekijöiden ja työnantajien edut määrittäessään ilmoittamisen määräajat. Tämä määräys antaa hallituksille/työmarkkinaosapuolille mahdollisuuden sopia ilmoittamisen määräajoista. Määräaikojen ei tule haitata vapaan pitämistä (riippumatta siitä, kuinka vapaa pidetään eli kokoaikaisesti, osa-aikaisesti) ja niiden tulee olla kohtuullisia. Toisin kuin vuoden 1995 sopimuksen alkuperäisen version 3 lausekkeen d alakohdassa, tässä määräyksessä mainitaan nyt myös, että työntekijöiden ja työnantajien tarpeet tulee ottaa huomioon määritettäessä ilmoittamisen määräaikoja. 24