ANNETUT LAUSUNNOT HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI VIESTINTÄMARK- KINLAIN MUUTTAMISEKSI JA VÄLIAIKAISEKSI MUUTTAMISEKSI (must carry) SISÄLLYSLUETTELO

1 ANNETUT LAUSUNNOT HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI VIESTINTÄMARK- KINLAIN MUUTTAMISEKSI JA VÄLIAIKAISEKSI MUUTTAMISEKSI (must carry) SISÄLLYSLUETTELO 1. C More Entertainment Oy...2 2. Digita Oy...3 3. Elisa Oyj...4 4. FiCom ry...5 5. Finnet-liitto ry...9 6. Gramex ry...11 7. Jyväskylän yliopisto...13 8. Kauppa- ja teollisuusministeriö...14 9. Keskuskauppakamari...15 10. Kilpailuvirasto...17 11. Kopiosto ry...18 12. Kuluttajavirasto...20 13. Kuulonhuoltoliitto ry...21 14. Kuurojen Liitto ry...22 15. Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL r.y....23 16. MTV Oy...24 17. NRJ Finland Oy...29 18. Nokia Oyj...30 19. Pohjois-Pohjanmaan Liitto...31 20. Puolustusministeriö...32 21. Opetusministeriö...33 22. Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry...35 23. Sisäasiainministeriö...36 24. Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry...37 25. Suomen Kaapelitelevisioliitto ry...38 26. Suomen Kiinteistöliitto...41 27. Suomen Kuntaliitto...44 28. Suomen Radioiden Liitto SRL ry...45 29. Suomen Televisioiden Liitto...47 30. SWelcom Oy...52 31. Svenska Finlands folkting...56 32. Tampereen yliopisto...57 33. TeliaSonera Finland Oyj...58 34. Teosto ry...62 35. Turun yliopisto...63 36. Valtakunnallinen vammaisneuvosto...64 37. Valtionvarainministeriö...66 38. Viestinnän Keskusliitto...67 39. Viestintävirasto...70 40. Yleisradio Oy...72 41. Ålands landskapsregering...74

2 1. C More Entertainment Oy C More Entertainment Oy (C More) esittää ehdotuksesta seuraavaa. C Moren tuottama CANAL+ niminen kanavapaketti on salattu maksu-tv-palvelu, joka täten ei ole nykyisen eikä ehdotetun siirtovelvoitteen alainen. Ehdotus ei siis suoraan vaikuta toimintaamme. Epäsuorasti siirtovelvoite vaikuttaa kaikkien TV-palvelujen toimintaehtoihin vapaata kilpailua rajoittavana ja aiheuttaa mahdollisesti kaapelitelevisioverkkojen kustannusten suuntautumista tietyille palvelujen toimittajille. Traditionaalisesti siirtovelvoite asetetaan ainoastaan kaapelitelevisioverkoille edelleenjakeluun. Yleispalveludirektiivin 31 artiklan mukaisesti voisi sen myös asettaa maanpäälliselle viestintäverkoille tasapuolisuuden saavuttamiseksi. Olemme jo aikaisemmin ilmaisseet mielipiteemme Yleispalveludirektiivin 31. artiklan tulkinnasta. Artiklan sanamuoto antaa selvästi tukea kapealle tulkinnalle. Mielestämme ei ole lainkaan selvää, että kaikki Yleisradion julkisen palvelun ohjelmistot tulevaisuudessa olisivat siirrettäviä ohjelmistoja. Tosin se, että ohjelmistot kustannetaan julkisilla varoilla, puhuu sen puolesta, että ohjelmistojen pitäisi olla kaikkien saatavilla. Tämä ei kuitenkaan ole direktiivissä mainittu peruste. Vielä vähemmän on aihetta perustaa siirtovelvoite toimilupamääräyksen laajuuteen kaupallisten ohjelmistojen kohdalla. Mikäli kaupallinen ohjelmisto ylipäätän voi tulla kysymykseen mustcarry asemassa, tulisi perusteen olla sen sisältö, eli erityisiä vaatimuksia toimiluvassa. maskulliset ohjelmistot eivät luonnollisesti kuulu siirtovelvoitteen alaisiksi. Ehdotus on askel oikeaan suuntaan. Ylimenokausi elokuuhun 2010 saakka on kaupallisille kanaville suhteellisen pitkä, mutta emme halua vastustaa ehdotusta tältä osin, jos näin pitkä aika katsotaan tarpeelliseksi. C More Entertainement Finland Oy Outi Leijon

3 2. Digita Oy Digita Oy kiittää mahdollisuudesta kommentoida luonnosta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Digita pitää hallituksen esitystä hyvin perusteltuna ja arvioita muutoksen vaikutuksista oikeasuuntaisina. Digita pitää hyvänä ratkaisuna sitä, ettei hallituksen esityksessä ole ryhdytty arvioimaan muiden teknologioiden asemaa radio- ja televisio-ohjelmien jakelussa, vaan sääntely on rajattu koskemaan kaapelitelevisiota, joka on toinen loppukäyttäjän pääasiallinen keino vastaanottaa radio- ja televisioohjelmia. Lisäksi Digita uskoo, että eri verkkoteknologioiden osalta siirtokustannukset ovat hyvin erisuuruisia ja lisäksi toimiala tulee seuraavien vuosien aikana muuttumaan mm. ansaintalogiikoiden osalta, jolloin eri verkkoteknologioiden ja siirtovelvoitteen arvioiminen on mahdollista vasta kun toimintamallit ovat vakiintuneet. Samalla voidaan kansallisen sääntelyn osalta huomioida uudistettuun yleispalveludirektiiviin sisältyvät velvollisuudet. Lisätietoja asiasta antavat Vice President, Media Solutions Timo Kiiskinen tai General Counsel Marja Hohti.

4 3. Elisa Oyj Elisa Oyj (jäljempänä Elisa) lausuu viestintämarkkinalain uudesta 134 :stä seuraavaa: Elisa näkee, että liikenne- ja viestintäministeriön ehdotus viestintämarkkinalain uudeksi 134 :ksi on oikean suuntainen ja vastaa nykyistä säännöstä paremmin yleispalveludirektiivin vaatimuksia siirtovelvoitteen asettamiselle. Katsomme kuitenkin, että uudessa siirtovelvoitesäännöksessä pitäisi huomioida teknologianeutraalisuusperiaate ja siten ulottaa siirtovelvoite koskemaan myös IPTV:tä. Viestintämarkkinalain uudessa 134 :ssä ja hallituksen esityksessä tulisi lisäksi huomioida jäljempänä esille tuomamme seikat. Siirtovelvoitteen alaiset ohjelmistot Siirtovelvoitteen tulee yleispalveludirektiiviin vaatimusten mukaisesti perustua yleiseen etuun. Siirtovelvoitteen mahdollistavana yleisenä etuna on hallituksen esitysluonnoksessa esitetty mm. pluralismi ja kulttuurinäkökulmat. Yleisradion ohjelmistojen kuulumista siirtovelvoitteen piiriin on lisäksi perusteltu julkisen palvelun velvoitteella sekä niinkin monen kuin viiden televisiokanavan kymmenen radiokanavan sekä näihin ohjelmistoihin liittyvien oheis- ja lisäpalveluiden osalta. Lisäksi luonnoksessa on todettu, että Yleisradiolle saattaa tulevaisuudessa tulla lisää julkisen palvelun kanavia. Mielestämme siirtovelvoitteen piiriin kuuluvat kanavat pitäisi olla tyhjentävästi lueteltu hallituksen esityksessä, jotta kaapeliverkkoyritykset voivat paremmin suunnitella liiketoimintaansa. Esitysluonnoksessa on todettu, että tietyt valtakunnalliset vapaasti vastaanotettavissa olevat kaupalliset ohjelmistot, joihin kohdistuu vaatimuksia monipuolisuudesta, voisivat yleisen edun tavoitteen vuoksi olla siirtovelvoitteen alaisia. Tällaisia ohjelmistoja ovat mielestämme MTV3 ja Nelonen, jotka yhdessä YLE1 ja YLE2 ohjelmistojen kanssa täyttäisivät hyvin pluralismin ja kulttuurinäkökulman vaatimukset kohtuuttomasti kaapelioperaattoreita rasittamatta. Muutoin katsomme, että kaupallisten ohjelmistojen poistaminen siirtovelvoitteen alaisuudesta siirtymäkauden jälkeen on kannatettava ratkaisu yleispalveludirektiivin asettamien vaatimusten näkökulmasta. Luonnoksessa ehdotetaan lisäksi, että maksulliset televisio-ohjelmistot poistetaan siirtovelvoitteen piiritä ilman siirtymäaikaa. Olemme esitetyn kanssa samaa mieltä siitä, että maksullisten televisioohjelmistojen kuuluminen siirtovelvoitteen piiriin ei ole perusteltavissa yleisellä edulla ja siten ehdotettu muutos tulee toteuttaa mahdollisimman pian ilman siirtymäaikaa. Siirtovelvoitteen säännöllinen tarkastelu Mielestämme siirtovelvoitetta pitää tarkastella ja vaikutuksia arvioida säännöllisesti ja tarkasteluperiodit pitäisi nimenomaisesti todeta hallituksen esityksessä. Näkemyksemme mukaan sopiva tarkasteluväli on kaksi vuotta. Erityisen tärkeää on, että seuraava tarkastelu tehdään viimeistään vuonna 2009. Siiloin olisi todennäköisesti nähtävissä, miten neuvottelut kaapelioperaattoreiden, kaupallisten kanavien ja tekijänoikeusjärjestöjen välillä ovat edenneet. Säännöllisessä siirtovelvoitteen tarkastelussa tulisi neuvottelutilanteen lisäksi tarkastella siirtovelvoitetta myös teknisen kehityksen näkökulmasta. Lisäksi tarkastelun tulisi koskea siirtovelvoitteen maksuttomuutta ja sen kohtuullisuutta eri osapuolille. Lisätietoja asiasta Elisassa antaa Tiina Ryhänen. Elisa Oyj, lakiasiat, Anne Vainio

5 4. FiCom ry Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt FiCom ry:ltä lausuntoa ministeriön laatimasta ehdotuksesta viestintämarkkinalain 134 :n muuttamiseksi. Kyseinen siirtovelvoite (must carry) -säännös sisältää kaapelitelevisioverkossa verkkopalvelua tarjoaville teleyrityksille velvoitteen siirtää tietyt radio- ja televisio-ohjelmistot ja niihin liittyvät oheisja lisäpalvelut verkoissaan. Voimassa olevaa säännöstä uudistetaan nyt kahdestakin syystä. EU:n komissio on antanut Suomelle viime kesänä virallisen huomautuksen, koska komission mielestä nykyinen must carry-sääntely ei vastaa yleispalveludirektiivin 31 artiklan sisältöä. Toiseksi uudelleentarkastelu on välttämätöntä siksi, että nykyinen pykälä on säädetty määräaikaiseksi ja sen voimassaolo päättyy tämän vuoden viimeinen päivä. FiCom haluaa lausua uudesta pykäläluonnoksesta kunnioittaen seuraavaa: Yhteenveto FiComin lausunnossa esitetyistä huomioista Must carry-velvoitteen alaisten ohjelmistojen määrän supistaminen on kannatettavaa yleisellä tasolla; velvoitteen piiriin kuuluvat kanavat on lueteltava mahdollisimman yksiselitteisesti ja tyhjentävästi. Maksullisten kanavien poistamista korvauksettoman siirtovelvoitteen piiristä kannatetaan. Must carry-säännöksen tarve ja sen ulottuvuus tulee saattaa uudelleentarkasteluun hyvissä ajoin ennen mainosrahoitteisille kanaville asetetun siirtymäajan päättymistä 31.8.2010. Tarkasteluun tulee ottaa o tekninen kehitys ja uudet jakelutiet; pyrkimys teknologianeutraaliin säännökseen o vallitseva tilanne tekijänoikeuksien suhteen (lainsäädäntötilanne, tekijäoikeuksista sopiminen) o kaupallisten kanavien jatko siirtymäajan jälkeen; mainosrahoitteisia kanavia ei tule perusteetta asettaa eriarvoiseen asemaan YLE:n kanaviin nähden. Siirtovelvoitteen piirin supistaminen yleisesti kannatettavaa Ehdotuksessa lähdetään siitä, että siirtovelvoitteen on täytettävä yleispalveludirektiivin mukaisesti yleisen edun vaatimus ja kriteereiksi tämän vaatimuksen täyttymiselle on luonnoksen perusteluissa ainakin nostettu kulttuurinäkökohdat ja moniarvoisuus. Sama asia on lausuttu Niemelän työryhmän raportissa Julkisen palvelun televisio- ja radiotoiminta 2010 (LVM:n julkaisuja 59/2004) must carry-sääntelyn kehittämisestä. Sen mukaan voimassa olevaa siirtovelvoitetta muutettaessa tulee varmistaa, että säännös vastaa yleispalveludirektiivin syrjimättömyyden, kohtuullisuuden ja yleisen edun mukaisten tavoitteiden vaatimuksia. FiComin suhtautuu myönteisesti siihen, että siirtovelvoitteen piiriin kuuluvien ohjelmistojen määrää supistetaan nykyisestä. Katsomme, että uusi säännösehdotus vastaa nykyistä paremmin yleispalveludirektiivin 31 artiklan vaatimuksia siirtovelvoitteen asettamisesta. FiCom pitää kuitenkin tärkeänä, että must carry velvoitteen piiriin kuuluvat kanavat luetellaan mahdollisimman yksiselitteisesti ja tyhjentävästi. Siirtovelvoitteeseen kuuluvista kanavista päätettäessä tulee valintaperusteina käyttää selkeitä ja läpinäkyviä kriteereitä, kuten kanavien valtakunnallisuutta, monipuolista ohjelmatarjontaa, moniarvoisuutta korostavia elementtejä sekä korkeita katsojalukuja.

6 Siirtovelvoitteen piiriä määrättäessä tulee kiinnittää huomiota myös loppukäyttäjän oikeuteen vastaanottaa kanavia. Ubiikkiyhteiskunnan syntyminen edellyttää, että loppukäyttäjällä on mahdollisuus saada käyttöönsä monipuolisia palveluita ilman, että tekijänoikeuksista sopiminen muodostuu palveluiden toiminnan esteeksi/olennaiseksi hidasteeksi. FiCom näkemys on, että tekijänoikeuslain 25 i :n mukainen korvauksettomuus tulee säilyttää jatkossakin kaikissa siirtovelvoitteen piiriin kuuluvissa ohjelmistoissa. Yleisradio Oy:n ohjelmistojen siirtovelvoite säilyy jatkossakin Esityksessä ei rajoiteta siirtovelvoitetta julkisen palvelun ohjelmistojen osalta, vaan Yleisradio Oy:n ohjelmistot kuuluvat jatkossakin must carry-velvoitteen piiriin. Ehdotuksessa ei kuitenkaan haluta tyhjentävästi nimetä siirtovelvoitteen alaisia julkisen palvelun radio- ja televisio-ohjelmistoja. Tätä perustellaan sillä, että Yleisradio Oy:lle voi tulevaisuudessa tulla lisää julkisen palvelun kanavia. FiCom kannattaa Yleisradio Oy:n ohjelmistojen kuulumista jatkossakin siirtovelvoitteen piiriin. Katsomme kuitenkin, että siirtovelvoitteen piiriin nimettävien julkisten palveluiden kanavien luettelon tulee olla yksiselitteinen ja tyhjentävä. Se on nähtävä edellytykseksi kaapelitelevisioyritysten liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiselle tulevaisuudessa. Maksullisten kanavien poistaminen siirtovelvoitteen alaisuudesta kannatettavaa Ehdotuksessa rajoitetaan nykyistä siirtovelvoitetta siten, että maksulliset televisio-ohjelmistot jäisivät siirtovelvoitteen ulkopuolelle heti uuden säännöksen astuttua voimaan 1.1.2008. FiComin mielestä on erittäin hyvä asia, että siirtovelvoitteen alaa supistetaan yllä esitetyllä tavalla. Maksullisten televisioiden veloitukseton siirtovelvoite ei täytä yleispalveludirektiivin 31 artiklan edellytyksiä. Maksuton siirtovelvoite ei voi olla välttämätöntä selkeästi määritellyn yleisen edun mukaisesti. Kaupallisten vapaasti vastaanotettavien (maksuttomat) valtakunnallisten kanavien säilyminen must carryn piirissä tulisi jatkossakin turvata Ehdotus lähtee siitä, että mainosrahoitteiset, vapaasti vastaanotettavat valtakunnalliset televisio- ja radio-ohjelmistot tulisivat poistumaan siirtovelvoitteen piiristä 31.8.2010 jälkeen. Perusteluosassa on tuotu esille, että kaupallisten vapaasti vastaanotettavien valtakunnallisten radioja televisio-ohjelmistojen joukossa voi olla sellaisia ohjelmistoja, joiden sisältyminen siirtovelvoitteen piiriin saattaisi olla perusteltavissa yleisen edun vaatimuksella. Esimerkkinä mainitaan ohjelmistot, joiden toimiluvat perustuvat monipuoliseen ja eri väestöryhmiä syrjimättömään ohjelmistotoimintaan. FiCom pitää tärkeänä, että siirtovelvoitteen piiriin kuuluvista mainosrahoitteisista kanavista päätettäessä tulee valintaperusteina käyttää aikaisemmin jo mainittuja selkeitä ja läpinäkyviä kriteereitä, ja näiden perusteella korvauksettoman siirtovelvoitteen piiriin kuuluvat kanavat tulee olla tyhjentävästi lueteltavissa. Katsomme kriteereiden täyttyvän, jos korvaukseton siirtovelvoite koskisi ainoastaan vapaasti vastaanotettavissa olevia täyden ohjelmistopalvelun sisältäviä ohjelmistoja. Nämä täyden ohjelmistopalvelun sisältävät ohjelmistot pitäisivät sisällään monipuolisia televisioohjelmia kuten kulttuuria, tiedeohjelmia, urheilua, uutisia, ajankohtaisohjelmia, lastenohjelmia, elokuvia ja televisiosarjoja.

7 FiCom pitää tärkeänä, että mainosrahoitteisten valtakunnallisten ohjelmistojen osalta huolehditaan siitä, että kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu turvataan jatkossakin. FiCom yhtyy Niemelän raportissa todettuun, jonka mukaan siirtovelvoitteen piiriin kuuluviin valtakunnallisiin kaupallisiin ohjelmistoihin tulee sisältyä suomalaisen viestinnän moniarvoisuuden vahvistamiseen liittyviä velvoitteita. Tällaisia valtakunnallisia ohjelmistoja, jotka tulisi säilyttää korvauksettoman siirtovelvoitteen piirissä, ovat mielestämme esimerkiksi MTV3 ja Nelonen. Ne täyttäisivät yleisen edun vaatimukset ilman, että niistä kuitenkaan aiheutuisi kaapelioperaattoreille kohtuutonta rasitusta. Muut kuin em. kriteerit täyttävät kaupalliset kanavat voitaisiin poistaa korvauksettoman siirtovelvoitteen piiristä ehdotukseen kirjatun siirtymäajan jälkeen. Säännöksen määräaikainen tarkastelu välttämätöntä Ehdotuksen yleisperusteluihin on kirjattu, että uutta säännöstä joudutaan tarkastelemaan määräajoin. Tätä perustellaan yleispalveludirektiivin 31 artiklan sisällöllä ( Velvollisuuksia on tarkasteltava säännöllisin väliajoin uudelleen. ) kuin myös tekniikoiden kehittymisellä ja EU:n sähköisen viestinnän direktiivipaketin tarkistamisesta mahdollisesti seuraavilla muutoksilla. FiCom pitää välttämättömänä, että säännöksen sisältöä tarkistetaan säännöllisin, lakiin kirjatuin väliajoin. Mainosrahoitteisille kanaville säännösehdotuksessa asetettu siirtymäaika edellyttää, että must carry säännöksen tarve ja sen ulottuvuus tulee saattaa seuraavan kerran tarkasteluun hyvissä ajoin ennen nykyisten toimilupien päättymistä elokuun lopussa 2010. Katsomme, että sopiva tarkastelujakso olisi viimeistään 2 vuoden kuluttua lakimuutoksen voimaan tulosta. Tässä säännöksen määräaikaisseurannassa tulisi tutkia ainakin sitä 1) miten kaupallisten kanavien kanssa tullaan jatkamaan siirtymäajan jälkeen, 2) miten tekninen kehitys on edennyt (esim. IPTV) ja 3) miten tekijänoikeuksista sopiminen on kaapelioperaattoreiden, televisioyhtiöiden ja tekijänoikeusjärjestöjen kesken edennyt uuden säännöksen voimassa ollessa. Tässä tarkastelussa tulee myös kiinnittää huomiota siihen, ettei mainosrahoitteisia kanavia aseteta ilman riittäviä perusteita eriarvoiseen asemaan Yleisradio Oy:n kanaviin nähden. Tietoyhteiskuntakehityksen myötä must carry menettää merkitystään Uudessa pykäläluonnoksessa lähdetään siitä, että siirtovelvoite kohdistuu jatkossakin vain perinteisiin kaapelitelevisioverkkoihin. Ministeriö kuitenkin tuo säännösehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa esille teknisen kehityksen vaikutuksen sääntelyn tilaan tulevaisuudessa. On hyvinkin mahdollista, että tulevaisuudessa on kaapelitelevisioverkkojen ohella myös muita viestintäverkkoja, jotka täyttävät yleispalveludirektiivin 31 artiklan velvoitteen ohjelmistojen siirrosta. Siirtovelvoitteen asema on tietoyhteiskuntakehityksen myötä menettämässä merkitystään, kun tekninen kehitys tuo markkinoille uusia jakelu- ja vastaanottotapoja loppukäyttäjän hyödynnettäväksi. FiCom katsoo, että tämä ministeriön yllä esittämä ajatus tarkoittanee pitkällä aikavälillä sitä, että viestintämarkkinalain 134 :stä luovutaan kokonaan. FiCom näkee tämän tulevaisuuden vision mahdollisena ja kannattaakin Esityksen vaikutukset -osioon (s. 11-12) kirjattua ajatusta, jonka mukaan tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta on myönteistä luopua erityisregulaation harjoittamisesta siellä, missä se ei ole ehdottoman välttämätöntä.

8 FiComin mielestä pitkän aikavälin tarkastelu tulee toteuttaa seuraavan, toivon mukaan 2 vuoden sisällä tehtävän määräaikaistarkastelun yhteydessä. FiComin näkemys on, että vallitseva tilanne tekijänoikeuksien suhteen täytyy ensin saada selvitettyä ennen kuin must carry säännöksestä voitaisiin luopua tulevaisuudessa. Lyhyen tähtäimen tarkasteluun tulee ottaa uudet jakelutiet ja pyrkiä säännöksen sisällön suhteen teknologianeutraalisuuteen. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon eri verkkojen kohtelu tekijänoikeuskorvausten suhteen, verkkojen kustannusrakenteet sekä markkinoilla tapahtuvat mahdolliset muutokset ansaintalogiikoissa. Muilta osin FiComilla ei ole kommentoitavaa hallituksen esitysluonnokseen. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Reijo Svento toimitusjohtaja

9 5. Finnet-liitto ry Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Finnet-liitto ry:ltä lausuntoa ehdotuksesta viestintämarkkinalain 134 :n muuttamiseksi. Finnet-liitto ry lausuu asiasta kunnioittavasti seuraavaa. Yleistä Must carry säännöksen sisältönä on kaapelitelevisioverkossa verkkopalvelua tarjoaville teleyrityksille velvoite siirtää tietyt radio- ja televisio-ohjelmistot ja niihin liittyvät oheis- ja lisäpalvelut kaapelitelevisioverkoissaan. EU:n komissio on antanut Suomelle virallisen huomautuksen katsoen, ettei nykyinen sääntely vastaa yleispalveludirektiivin 31 artiklan sisältöä. Huomautus on myös annettu sen johdosta, että nykyinen pykälä on säädetty määräaikaiseksi ja sen voimassaolo päättyy tämän vuoden viimeinen päivä. Siirtovelvoitteen supistaminen ja toimilupamenettely Finnet-liitto ry pitää kannatettavana siirtovelvoitteen supistamista. Näin viestintämarkkinalaki vastaa paremmin yleispalveludirektiivin edellytyksiä siirtovelvoitteen asettamisesta. Sääntelyn on kuitenkin oltava ehdottoman tarkkarajaista, joten on huolehdittava, että siirtovelvoitteen piiriin kuuluvat kanavat on lueteltu tarkasti ja tyhjentävästi. Ennen siirtymäajan umpeutumista tulisi kuitenkin huolehtia siitä, että siirtovelvoitteen alaan kuuluvista kanavista ja myönnettäessä niille valtakunnallista ohjelmistolupaa, tulisi valintaperusteena käyttää korkeita laadullisia kriteereitä esimerkiksi ohjelmien monipuolisuuden ja ohjelmatarjonnan suhteen. Siirtovelvoitetta supistettaessa tulisi kuitenkin huomioida, että tekijänoikeussääntely ei tulevaisuudessa saa aiheuttaa enempiä taloudellisia rasitteita kaapelitelevisiopalveluita tarjoavalle yritykselle verrattuna nykyiseen vallitsevaan tilanteeseen. Näkemyksemme mukaan toimilupamenettely tulisi lisäksi kirjata lainsäädäntöön, jotta toimilupien ennustettavuus ja läpinäkyvyys toteutuisivat nykyistä paremmin. Nykyään kaapelioperaattorilla ei ole kunnollista tietoa toimilupamenettelyn sisällöstä ja tilanteesta ja usein tieto toimiluvasta ja samalla siirtovelvoitteesta on tullut kaapelioperaattorille ikään kuin puskista. Tämä on usein aiheuttanut epätietoisuutta ja hämmennystä kaapelioperaattoreille tulevista uusista siirtovelvoitteen alaisista ohjelmistoista. Kaupalliset maksukanavat Pidämme kannatettavana, että maksulliset kanavat poistuvat siirtovelvoitteen piiristä jo 1.1.2008 alkaen. Kaupallisista maksukanavien merkitys on ollut pieni, koska vain parilla kanavalla on ollut valtakunnallinen toimilupa vuoden 2006 lopulta lähtien. Kaupallisten maksukanavien jakelu voidaan järjestää kaupallisten sopimusten pohjalta. Kaupalliset vapaasti vastaanotettavat valtakunnalliset kanavat Ehdotuksessa on lähtökohtana, että vapaasti vastaanotettavat valtakunnalliset televisio- ja radioohjelmistot tulisivat poistumaan siirtovelvoitteen piiristä 31.8.2010. Näkemyksemme mukaan ko. kanavista MTV3 ja Nelonen voivat säilyä korvauksettoman siirtovelvoitteen piirissä. Kyseiset kanavat lähettävät täyden ohjelmistopalvelun sisältäviä ohjelmistoja sisäl-

10 täen monipuolisia televisio-ohjelmia lähtien kulttuurista, tiedeohjelmista, ajankohtaisohjelmista, lastenohjelmista sekä elokuvista. Näkemyksemme mukaan muut kaupalliset kanavat voidaan poistaa siirtovelvoitteen piiristä ehdotetun siirtymäajan jälkeen. Yleisradio Oy:n ohjelmistojen siirtovelvoite Finnet-liitto ry pitää kannatettavana, että Yleisradio Oy:n ohjelmistot kuuluvat jatkossakin must carry velvoitteen piiriin. Tekninen kehitys Tekninen kehitys johtanee tulevaisuudessa siihen, että yleispalveludirektiivin mukainen siirtovelvoite voidaan täyttää muiden siirtoteknologioiden avulla. Onkin tärkeää, että eri jakelukanavia kohdellaan tulevaisuudessa teknologianeutraalisti. Radiokanavat Ehdotuksessa on radiokanavien osalta lueteltu lukuisia kaupallisia radiokanavia, jotka kuuluisivat siirtovelvoitteen piiriin. Finnet-liitto ry:n mielestä kuitenkin vain Radio Nova täyttää valtakunnallisen kaupallisen radiokanavan statuksen. Muut mainitut kanavat kuuluvat huomattavan rajatulla maantieteellisellä alueella, eikä niitä voi millään perusteella katsoa valtakunnallisiksi. FINNET-LIITTO RY/lakiasiat Teemu Summanen

11 6. Gramex ry Gramex kiittää tilaisuudesta tulla kuulluksi asiassa ja lausuu luonnoksesta hallituksen esitykseksi (jäljempänä esitys) seuraavaa: Lausunto 1) On hyvä, että esityksessä on rajoitettu siirtovelvoitetta siten, että maksulliset televisio-ohjelmistot eivät enää kuuluisi sen piiriin. Lisäksi esityksessä säädetään täysin oikein, että myöskään maksuttomat kaupalliset kanavat eivät kuulu jatkossa siirtovelvoitteen piiriin. Valitettavasti nyt ehdotettu siirtymäaika näille kanaville on liian pitkä. On vaikea nähdä mitään sellaista todellista perustetta, miksi siirtymäajan täytyisi ulottua nykyisten toimilupien loppuun eli 31.8.2010 saakka. 2) Esityksessä sivuutetaan valitettavasti lähes kokonaan asiaan liittyvä tärkeä peruskysymys eli tarvitaanko Suomessa enää lainkaan siirtovelvoitetta. Olisi suotavaa, että lainvalmistelussa tutkittaisiin tarkemmin tämä kysymys, koska Euroopan yhteisön yleispalveludirektiivi ei velvoita jäsenvaltioita ylläpitämään siirtovelvoitesäännöstä. Eli mitään yhteisöoikeudellista pakkoa jatkaa Suomessa nykyisin vallitsevaa käytäntöä ei ole. Lisäksi tekniikan kehittyminen tulee jatkossa poistamaan muutoinkin siirtovelvoitetarpeen, kuten esityksessäkin todetaankin. Olisi siten luontevaa, että tätä kysymystä käsiteltäisiin lainvalmistelussa jo tässä vaiheessa tarkemmin, koska käsityksemme mukaan Suomessa ei olisi edes tässäkään vaiheessa enää tarvetta jatkaa siirtovelvoitejärjestelmän ylläpitämistä. Tekninen kehitys on poistanut jo nyt siirtovelvoitteen todelliset perusteet, sillä suomalaisilla on mahdollisuus nähdä ja kuunnella riittävästi tv- ja radiokanavia ilman siirtovelvoitettakin. Siirtovelvoitteesta on siten perusteltua luopua, koska viestinnällistä tarvetta siihen ei ole. 3) Esityksessä lähdetään siitä, että Suomessa vallitseva yleinen etu olisi käytännössä sama kuin Yleisradiolla oleva velvoite julkiseen palveluun. Yleispalveludirektiivin pohjalta ei tällaista johtopäätöstä voida kuitenkaan tehdä. Valmistelussa tulisikin selvittää tarkemmin myös tätä kysymystä. Tähän yleisen edun selkeän määrittelyn puuttumiseenhan myös Euroopan komissio on kiinnittänyt huomiota. Nyt esillä oleva esitys ei mielestämme kaikilta osin korjaa tätä puutetta. 4) Esityksessä lähdetään kategorisesti siitä, että kaikki Yleisradion radio- ja televisiokanavat kuuluisivat siirtovelvoitteen piiriin. Ainoa peruste olisi tällöin siis se, että kyseessä on julkisen palvelun lähettäjäyhtiön kanava, jonka rahoitus perustuu julkiseen rahoitukseen. Yleispalveludirektiivi lähtee kuitenkin käsityksemme mukaan siitä, että arvio yleisestä edusta on tehtävä ohjelma- ja kanavakohtaisesti, ei toimijakohtaisesti. Esityksessä nyt valittu malli siitä, että yleinen etu syntyy automaattisesti julkisen palvelun toiminnan kautta, ei mielestämme toteuta yleispalveludirektiivin vaatimusta. Myös Yleisradion kohdalla tulee säätää tehtäväksi aina kanavakohtainen ratkaisu kanavan mahdollisesta kuulumisesta siirtovelvoitteen piiriin. Voidaan perustellusti kysyä, että miksi esimerkiksi sellainen Yleisradion radiokanava, joka äänitemusiikkia käyttämällä kilpailee kaupallisten radiokanavien kanssa samoilla kuuntelijamarkkinoilla, voisi kuulua yleisen edun perusteella siirtovelvoitteen piiriin? 5) Esityksessä lähdetään siitä, että siirtovelvoitteen tarpeellisuutta tarkastellaan säännöllisin väliajoin. Koska radio- ja televisiotoiminta sekä tekniikan kehittyminen etenee nykyisin huimin harppauksin, tulee laissa nimenomaisesti säätää tarkastelu suoritettavaksi kerran vuodessa.

12 6) Esityksessä viitataan myös tekijänoikeuslakiin ja sen nykyiseen 25 i :ään. Tältä osin on todettava, että Suomen nykyinen 25 i on selkeästi sekä Euroopan yhteisön tekijän oikeusdirektiivien että Suomen valtiota sitovien kansainvälisten tekijänoikeussopimusten vastai nen, koska ko. säännöksellä on poistettu tekijänoikeudenhaltijoille vähintäänkin kuu luva korvausoikeus tai yksinoikeus. 7) On hyvä, että esityksessä lausutaan julki se, että siirtovelvoite kohdistuu ainoastaan perinteisiin kaapelitelevisioverkkoihin. Olisi kuitenkin toivottavaa, että esityksessä lausuttaisiin julki esimerkkien avulla muun muassa myös se, että siirtovelvoite ei näin ollen koske tietoverkossa tapahtuvaa jakelua kuten esimerkiksi ns. IPTV-jakelua. Rajaus on tehtävä selväksi sekä pykälässä että perusteluissa. Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX ry Tuomas Talonpoika apulaisjohtaja, varatuomari

13 7. Jyväskylän yliopisto Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta on Jyväskylän yliopiston näkökulmasta hyvin perusteltu ja sellaisenaan kannatettava. Jyväskylän yliopistolla ei ole huomautettavaa esitettyyn viestintämarkkinalain muuttamiseen. Hallintojohtaja Viestintäpäällikkö Erkki Tuunanen Anu Mustonen

14 8. Kauppa- ja teollisuusministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt kauppa- ja teollisuusministe-riöltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi viestintämarkkinalain muuttamisesta. Muutosehdotus koskee erityisesti viestintämarkkinalain 134 pykälää. Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa lausuntonaan seuraavan: Viestintämarkkinalain 134 sisältää säännökset kaapelitelevisioverkoissa verkkopalvelua tarjoavien teleyritysten velvoitteesta siirtää verkoissaan tietyt radio- ja televisio-ohjelmistot niihin liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen. Säännös on määräaikainen, ja sen voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2007. Nykyisen säännöksen mukaan siirtovelvoite kattaa kaikki Yleisradio Oy:n televisio- ja radioohjelmistot, joita tarjotaan verkon sijaintikunnassa sekä kaikki kaupalliset valtakunnalliset radio- ja televisio-ohjelmistot, joita tarjotaan verkon sijaintikunnassa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että viestintämarkkinalain 134 :n mukaista siirtovelvoitetta rajattaisiin asteittain niin, että 1.9.2010 lukien sen piiriin kuuluisivat ainoastaan Yleisradio Oy:n julkisen palvelun televisio- ja radioohjelmistot. Perusteluna siirtovelvoitteen rajaamiseen ehdotetulla tavalla on todettu, että Suomen lainsäädännön mukainen siirtovelvoite ei ole EU:n yleispalveludirektiivin 31 artiklan mukainen. Nimenomaisesti on todettu, että Suomen lainsäädännön sisältämä siirtovelvoite on liian laaja, koska se kattaa myös muuta kuin julkisen palvelun velvoitteen piiriin kuuluvat radio- ja televisiolähetykset. Lisäksi siirtovelvoitteen rajaamista on perusteltu sillä, että kaapeliyhtiöille laissa asetettu siirtovelvoite merkitsee poikkeuksellista puuttumista markkinoiden toimintaan. Lain mukaisen velvoitteen tulisi olla mahdollisimman suppea, ja ohjelmistojen siirtämisen kaapeliverkossa tulisi tapahtua pääosin sopimusperusteisesti. Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää ehdotusta perusteltuna. Viestintämarkkinalain mukaista siirtovelvoitetta rajattaessa on kuitenkin tarkoin huolehdittava siitä, että kaikilla toimijoilla on uudessa tilanteessa yhtäläiset toimintamahdollisuudet, eikä uusien yritysten pääsy markkinoille esty. Ylijohtaja Ylitarkastaja Raimo Luoma Johanna Rihto-Kekkonen

15 9. Keskuskauppakamari Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt 22.5.2007 Keskuskauppakamarin lausuntoa viestintämarkkinalain uudesta 134 :stä (LVM 003:00/2006). Keskuskauppakamari lausuu asiasta seuraavan. Yleistä tavoitteeksi kestävä ratkaisu Tällä hetkellä voimassa olevan viestintämarkkinalain 134 :n voimassaolo päättyy 31.12.2007. Lisäksi sääntelyä on tarkasteltava uudelleen komission Suomelle antaman virallisen huomautuksen vuoksi. Keskuskauppakamari pitää uuden pykälän säätämistä tältä kannalta perusteltuna. Ehdotuksen mukaan osa viestintämarkkinalain uuteen 134 :ään sisältyvistä säännöksistä olisi vastaavien nykyisten säännösten tavoin määräaikaisia ollen voimassa 31.8.2010 asti. Määräaikaisen sääntelyn käyttöön liittyy eräitä periaatteellisia ongelmia, joihin on kiinnitettävä huomiota. Yritysten liiketoiminnan kannalta on tärkeää, että lainsäädäntöratkaisut ovat pitkäjännitteisiä ja säädösympäristössä tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset liiketoimintaan ovat mahdollisimman hyvin ennakoitavissa. Määräaikainen tai alati muuttuva lainsäädäntö ei ole tämän tavoitteen mukaista vaan päinvastoin vaikeuttaa liiketoiminnan suunnittelua. Tulevaisuuden toimintaympäristöä koskeva epävarmuus vähentää yritysten mahdollisuuksia kehittää uutta teknologiaa ja parempia palveluita pitkäjännitteisesti. Keskuskauppakamari esittää, että ministeriö ryhtyy uuden, määräaikaisen pykälän säätämisestä huolimatta kartoittamaan asiaan kestävää ratkaisua yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena olisi parantaa säädösympäristön ennakoitavuutta liiketoiminnan kannalta sekä edistää teknistä ja kaupallista kehitystä. Kestävän ratkaisun etsimisen yhteydessä tulee keskustella avoimesti ja arvioida huolellisesti viestintämarkkinalain 134 :ään liittyvät erilaiset näkökohdat. Näitä ovat esimerkiksi: - nykyisen kaltaisen pakottavan siirtovelvoitteen (ns. must carry) laajuus ja tarpeellisuus sekä mahdollisuus pakottavasta siirtovelvoitteesta luopumiseen (ns. may carry) yleispalveludirektiivin asettamissa rajoissa; - määräaikaisten säännösten tarpeellisuus ja tarvittaessa niistä luopuminen tai ainakin niiden ennakoitavissa oleva ja säännönmukainen arviointi esimerkiksi kahden vuoden välein; - teknologiariippumattomaan sääntelyyn pyrkiminen; - alan ja viestintäverkkojen teknisen kehityksen huomioiminen ja edistäminen; - toimijoiden tasapuolinen kohtelu esimerkiksi mainosrahoitteisten kanavien ja Yleisradion osalta; - riittävän kilpailun ja tasapuolisten kilpailuedellytysten turvaaminen; - siirtovelvoitteen maksuttomuus, siirron aiheuttamat kustannukset yrityksille ja näiden kustannusten kohtuullisuus; sekä - tekijänoikeudelliset näkökohdat (mm. tekijänoikeuslain 25 i ). Teknologiariippumattomuus Teknologiariippumattomuus on yksi edistyneen viestintälainsäädännön keskeisistä periaatteista. Teknologiariippumattomuuden taustalla on ajatus siitä, ettei lainsäädännön tule asettaa tiettyä tek-

16 nologiaa muista eriävään asemaan, koska se voi hidastaa teknologista kehitystä. Parhaimman teknologian valinnan ei tule perustua lainsäädännöllisiin vaan kaupallisiin näkökohtiin. Teknologiariippumattomuuden periaatteen täyttämiseksi pykälä tulisi ulottaa koskemaan myös uusia jakeluteitä. Pykälä ei esitetyssä muodossaan koske esimerkiksi IPTV:tä. Kuitenkin IPTV on jo markkinoilla ja sen käytön ennakoidaan yleistyvän merkittävästi viestintämarkkinalain uuden 134 :n ehdotettuna voimassaoloaikana. Siirtovelvoitteen laajuus Toimialan yritysten yhdenvertaisen kohtelun ja tasapuolisten kilpailumahdollisuuksien turvaamiseksi ei voida asettaa osaa alan toimijoista muista poikkeavaan asemaan. Siirtovelvoitteen piiriin kuuluvat ohjelmistot tulisi määritellä objektiivisesti toimijoista riippumattomin ja sisällöltään selkein kriteerein. Ehdotetun pykälän mukaan esimerkiksi Yleisradio Oy:n julkisen palvelun ohjelmistot kuuluisivat muista alan toimijoista eroavalla tavalla siirtovelvoitteen piiriin kokonaisuudessaan ja toistaiseksi. Esitystä tulisi tarkastella uudelleen tältä osin. Esityksessä rajoitetaan siirtovelvoitetta nykyisestä. Eräiden kaupallisten ohjelmistojen lähettäminen perustuisi nykyisestä poiketen jatkossa toimijoiden välillä tehtäviin sopimuksiin. Muutokset tulisivat voimaan maksullisten televisio-ohjelmien osalta 1.1.2008 alkaen ja vapaasti vastaanotettavien kaupallisten valtakunnallisten radio- ja televisio-ohjelmistojen osalta 1.9.2010. Keskuskauppakamari kannattaa yleisesti sääntelyn vähentämiseen tähtääviä valtiovallan toimenpiteitä. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan sääntelyn purkaminen edistää vapaata kilpailua ja sitä kautta parantaa markkinoiden toimintaa. Sääntelyn purkaminen myös lisää yritysten toimintavapautta. Siirtovelvoitteen rajoittamisen johdosta mahdollisesti lisääntyvä vapaa kaupallinen toiminta voi nopeuttaa alan ja uusien palveluiden kehitystä. Tämä olisi myönteistä sekä tieto- ja ubiikkiyhteiskunnan kehittymisen että palveluntarjoajien ja käyttäjien kannalta. Keskuskauppakamari pitää erittäin tärkeänä, että markkinoiden toiminta, riittävä kilpailu ja yritysten tasapuoliset kilpailuedellytykset turvataan myös jatkossa. Kuten edellä on todettu siirtovelvoitteen piiriin jatkossa kuuluvat ohjelmistot tulisi määritellä objektiivisesti toimijoista riippumattomin ja sisällöltään selkein kriteerein. Sääntelyyn tehtävät muutokset eivät saa asettaa palveluntarjoajia eriarvoiseen asemaan. Markkinoiden, sopimuskäytäntöjen ja palveluiden kehitystä ja edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista on erityisesti näiltä osin seurattava huolellisesti. Edellä mainituilla edellytyksillä Keskuskauppakamari suhtautuu yleisellä tasolla myönteisesti esityksessä ehdotettuihin siirtovelvoitteen laajuutta koskeviin muutoksiin. Muutosesityksen yksityiskohtiin liittyy yritysten ristiriitaisia intressejä, joten Keskuskauppakamari ei ota kantaa esitykseen yksittäisten yritysten tai liiketoimintamuotojen osalta. KESKUSKAUPPAKAMARI Kari Jalas toimitusjohtaja

17 10. Kilpailuvirasto Liikenne- ja viestintäministeriössä on laadittu hallituksen esitysluonnos, jolla ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalain 134 :ää. Viestintämarkkinalain 134 :ssä säännellään kaapelitelevisioverkoissa verkkopalvelua tarjoavien yritysten velvollisuudesta siirtää tietyt radio- ja televisioohjelmistot verkoissaan. Ehdotetuilla säännöksillä siirtovelvollisuutta rajoitettaisiin siten, että maksulliset televisio-ohjelmistot eivät enää kuuluisi siirtovelvoitteen piiriin. Lisäksi muiden kaupallisten, vapaasti vastaanotettavien valtakunnallisten televisio- ja radio-ohjelmistojen osalta siirtovelvoite päättyisi 31. päivänä elokuuta 2010. Tämän jälkeen velvoitteen piiriin kuuluisivat ainoastaan Yleisradio Oy:n julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmistot. Lisäksi viestintämarkkinalain soveltamisalaa asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden osalta on tarkoitus selkiyttää lisäämällä lain 3 :ään uusi 2 momentti. Lakiehdotuksella on tarkoitus keventää siirtovelvollisuutta koskevaa sääntelyä kaupallisten toimijoiden osalta ja jättää kaupallisten televisiokanavien siirtäminen eri verkkoihin osapuolten sopimusjärjestelyjen varaan. Kilpailuvirasto pitää sääntelyn keventämistä alalla positiivisena, eikä sillä ole huomautettavaa ehdotuksesta. Ylijohtaja Erikoistutkija Juhani Jokinen Jarno Sukanen

18 11. Kopiosto ry Ottaen huomioon yleispalveludirektiivin määräykset sekä EU:n komission puuttumisen viestintämarkkinalaissa säädetyn siirtovelvoitteen laajuuteen, Kopiosto pitää hyvänä ja perusteltuna sitä, että siirtovelvoitteen alaa esitetään kavennettavaksi. Kuten lausuntopyynnön sivulla 18 todetaan, on siirtovelvoitteen tarpeellisuutta mielestämme arvioitava säännöllisesti teknologian ja viestintämarkkinoiden yhä kehittyessä. Erityisiä näkökohtia Yllä todettua taustaa vasten haluamme kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: 1. Velvoitteen piiriin kuuluvat kanavat Yleisen edun vaatimus nousee lausuntopyynnön mukaisesti (sivu 5) aikaisempaa keskeisempään asemaan. Lausuntopyynnössä todetaan, että yleisen edun käsite viittaa siihen, että kyseessä on poikkeus palvelujen tarjoamisen periaatteesta EU:ssa. Lausuntopyynnössä todetaan edelleen, että yleispalveludirektiivin johdantolauseessa numero 43 mainitaan perusteltu yleinen etu. Tätä ei tarkemmin määritellä, mutta on katsottu että näihin arvoihin voivat kuulua pluralismi ja kulttuurinen monimuotoisuus. Edelleen todetaan että yleinen etu olisi määriteltävä yhteisön lainsäädännön mukaisesti. Taloudellisia tekijöitä ei lausuntopyynnön mukaan voida käyttää perusteluina. Yleisradio Oy:llä on lakiin perustuva julkisen palvelun velvoite, jonka mukaan Yleisradion tulee tarjota monipuolista sisältöä tasapuolisesti eri väestöryhmille (Yleisradiolain 7 ). Lisäksi Yleisradion rahoitus perustuu vastaanottimen hallintaan perustuvaan tv-lupamaksuun. Tästä näkökulmasta on perusteltua, että ainoastaan Yleisradion kanavat jäisivät siirtovelvoitteen piiriin. Yleisradio on kuitenkin laajentanut tarjontaansa ja palvelee nykyään laajemmin myös erityisyleisöjä. Yleisradion voidaankin katsoa palvelevan nykyisin yleisen edun lisäksi myös erityistä etua. Näkemyksemme mukaan onkin aiheellista kysyä, edellyttääkö yleinen etu sitä, että myös nämä erityisyleisöjä palvelevat kanavat sisällytettäisiin siirtovelvoitteen piiriin. Koska yleispalveludirektiivin 31 artiklan mukaan siirtovelvoite voi koskea radio- ja televisiolähetyksiä, ei lähettäviä yhtiötä, tulisi laissa selkeästi määritellä mitkä Yleisradion kanavat kuuluisivat jakeluvelvoitteen piiriin. Ehdotuksen mukaan maksulliset kanavat poistuisivat siirtovelvoitteen piiristä 1.1.2008. Ehdotuksessa todetaan, että maksullisten kanavien mukanaoloa ei voida perustella yleispalveludirektiivin yleisen edun vaatimuksella. Yleispalveludirektiivin lähtökohtien perusteella katsomme että tämä ratkaisu on oikea. Kaupalliset valtakunnalliset kanavat poistuisivat velvoitteen piiristä 1.9.2010. Kaupallisten kanavien poistaminen on mielestämme oikea ratkaisu. Kuten lausuntopyynnössäkin todetaan (sivu 11 ja 16), on erittäin todennäköistä että näiden kanavien kaapelijakelusta tullaan joka tapauksessa sopimaan. Ehdotuksen mukaan siirtymäaika 1.1.2008 1.9.2010 olisi tarpeen, jotta eri osapuolet voisivat sopia siitä, kuinka edelleen lähettäminen jatkossa tapahtuisi. Näin pitkää siirtymäaikaa ei kuitenkaan mielestämme tarvita. Osapuolet voivat järjestää asiaa koskevat sopimuksensa nopeammassa aikataulussa. Esitämme, että siirtymäaikaa lyhennetään niin että kaupalliset kanavat poistuvat siirtovelvoitteen piiristä 1.1.2009.

19 2. Velvoitteen kohdentaminen Lausuntopyynnön sivulla 13 todetaan että siirtovelvoite kohdistuisi edelleen ainoastaan perinteisiin kaapelitelevisioverkkoihin. Selvyyden vuoksi on tarpeellista sulkea muut verkot, kuten IPTV - verkot pois ja rajata siirtovelvoite selkeästi koskemaan vain perinteisiä kaapeliverkkoja, joiden osalta yleispalveludirektiivin vaatimus merkittävästä loppukäyttäjämäärästä (vähintään 40 %, lausuntopyynnön sivu 5) täyttyy. Kopioston lausunto tiivistetysti 1. Liikenne ja viestintäministeriön esitys on ehdottamillamme muutoksilla toistaiseksi riittävä. 2. Mielestämme siirtovelvoitteen tulisi jatkossa koskea vain Yleisradion pääkanavia Yle 1 ja Yle 2, ei Yleisradiota yhtiönä. 3. Maksullisten kanavien poistaminen siirtovelvoitteen piiristä 1.1.2008 alkaen on mielestämme oikea ratkaisu. 4. Kaupallisten kanavien poistamisen siirtymäaika on tarpeettoman pitkä. Kaupalliset kanavat voisivat poistua velvoitteen piiristä jo 1.1.2009. 5. Kannatamme sitä, että laissa todetaan selvästi, että ainoastaan perinteiset kaapeliverkot täyttävät yleispalveludirektiivin vaatimuksen huomattavasta määrästä loppukäyttäjiä. 6. Siirtovelvoitteen olemassaolon tarpeellisuutta on mielestämme arvioitava säännöllisesti teknologian ja viestintämarkkinoiden yhä kehittyessä. Kopiosto ry Pekka Rislakki toimitusjohtaja

20 12. Kuluttajavirasto Kuluttajavirastolla ei ole lausuttavaa asiassa. Johtaja Lakimies Anja Peltonen Miina Ojajärvi

21 13. Kuulonhuoltoliitto ry Kuulonhuoltoliitolle ei ole esitetty lausuntopyyntöä, mutta haluamme kuitenkin tuoda näkemyksemme lausuntokierroksella olevaan hallituksen esitykseen viestintämarkkinalain muuttamisesta. Järjestömme edustaa laajaa väestöryhmää, jolle televisio-ohjelmien tekstitys on tärkeä edellytys ohjelmien seuraamiselle. Tekstitettyjä kotimaisia ohjelmia on tällä hetkellä tarjolla vain Yleisradiolla ja niitäkin vain 20-25 prosenttia kotimaisesta ohjelmatuotannosta. Siksi ulkomainen ohjelmatuotanto muodostaa tekstityksineen olennaisen osan siitä ohjelmatarjonnasta, jota vaikeasti kuulovammaiset ja kuurot pystyvät nykyään seuraamaan. Kaupallisten kanavien ohjelmat ovat käytännössä tarjonneet edes jonkinlaisen vaihtoehdon silloin, kun Yleisradion kanavilta tulee tekstittämätöntä kotimaista ohjelmaa. Näemmekin erittäin tärkeänä, että myös maksuttomien kaupallisten kanavien jakelu kaapeliverkossa turvataan yhtäläisesti kaikille katsojille. Toivottavasti sopimusperusteinen ohjelmistojen siirto ei vaaranna tätä tärkeää yhdenvertaisuuden periaatetta. On myönteistä, että siirtovelvollisuus on ulotettu koskemaan myös asunto-osakeyhtiöitä ja kiinteistöyhtiöitä, joiden on esityksen mukaan tarjottava 1 momentissa tarkoitetut ohjelmistot ja palvelut muuttamattomina asukkaille. Vaikka velvoitteen rikkomisesta ei seuraisikaan erityistä sanktiota, antaa se kuitenkin selkeän moraalisen velvoitteen ottaa huomioon eri kansalaisryhmien tarpeet. Kuulonhuoltoliitto ry Eeva Härkänen Järjestöjohtaja

22 14. Kuurojen Liitto ry Kuurojen Liitto ry toteaa lausuntonaan seuraavaa: Viestintämarkkinalain nyt käsillä oleva muutosesitys kohdistuu lain 134 :ään, joka sisältää säännökset kaapelitelevisioverkossa verkkopalvelua tarjoavien teleyritysten velvoitteesta siirtää verkoissaan tietyt radio- ja televisio-ohjelmat niihin liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen. Ehdotuksen mukaan elokuun 2010 jälkeen siirtovelvoitteen piiriin kuuluisivat vain Yleisradion televisio- ja radio-ohjelmat oheis- ja lisäpalveluineen. Perusteluna on se, että Yleisradiolla on lailla määritelty julkisen palvelun velvoite (joka pitää sisällään myös velvoitteen tuottaa palveluja viittomakielellä). Perustelu on selkeä. Kaupalliset valtakunnalliset kanavat eivät enää elokuun 2010 jälkeen kuuluisi velvoitteen piiriin, mutta niiden - MTV 3:n, Nelosen ja Sub-tv:n - lähetyksiä esityksessä arvioidaan joka tapauksessa lähetettävän sopimusperusteisesti. Näin toivottavasti tapahtuu. Tässä on kuitenkin nähdäksemme olemassa se uhka, että kaapeliverkossa olevat katsojat joutuvat alueellisesti eriarvoiseen asemaan sen mukaan, mikä on paikallisten sopimusneuvottelujen tulos. Tämä ei ole suotava kehitys. Esityksessä otetaan kielteinen kanta asunto- ja kiinteistöyhtiöiden mahdollisuuteen muuttaa digitaaliset lähetykset analogiseksi ja tarjota ne tässä muodossa asukkaille. Perusteluna tälle on mm. se, että tällöin vastaanottajan saavuttamattomiin jäisivät esimerkiksi vammaisille tarkoitetut oheis- ja lisäpalvelut, joita on tällä hetkellä mm. YLE:n tarjoama äänitekstitys näkövammaisille. Kuurojen Liitto ry on esittänyt viimeksi toukokuussa 2007 Yleisradion johdolle toivomuksen viittomakielisen ohjelmiston ja tekstityksen lisäämiseksi. Näihin kuuluvat sekä viittomakieliset ohjelmat että viittomakielelle käännetyt ohjelmat, joissa voidaan digitekniikalla hyödyntää vapaasti valittavaa ns. tulkkiruutua. Näiden palveluiden saavuttamiseksi on perusteltua, etteivät taloyhtiöt muuta digilähetystä analogiseksi. Viittomakieliset kuurot hyötyvät myös tekstityksestä. Nähdäksemme kotimaisten ohjelmien tekstityksestä hyötyvien määrä on huomattavasti suurempi kuin viittomakielisten kuurojen ja kuulovammaisten joukko. Tätä palvelua on lisättävä ja sen saavutettavuus on turvattava. Kaupalliset kanavat eivät tarjoa viittomakielistä ohjelmistoa eivätkä tekstitä lainkaan kotimaisia ohjelmia tällä hetkellä. Tilanteeseen toivotaan parannusta, aloitteita tähän suuntaan on tehnyt mm. liikenne- ja viestintäministeriön viestinnän esteettömyysstrategian seurantaryhmä. Käytännössä kaupallisten kanavien ulkomainen tarjonta on kuitenkin tarjonnut tekstitystä tarvitseville edes jonkinlaisen vaihtoehdon, silloin kun YLE:n pääkanavilta tulee tekstittämätöntä kotimaista ohjelmaa. Tästäkin näkökulmasta on erittäin toivottavaa, että vaikka valtiovalta ei siirtovelvoitteen muodossa edellytä maksuttomien kaupallisten kanavien jakamista kaapeliverkossa, sopimusneuvottelut turvaavat edelleen tarjonnan. Kuurojen Liitto ry pitää minimitasona sitä, että Yleisradion ohjelmisto lähetetään lisä- ja oheispalveluineen muuttamattomina ja samanaikaisesti alkuperäisen lähetyksen kanssa, yhtäläisin ehdoin, kaikkien saataville. Kuurojen Liitto ry, Markku Jokinen, toiminnanjohtaja

23 15. Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL r.y. YLEISTÄ Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL r.y. (MTL) on mainostoimistojen, mediatoimistojen ja viestintätoimistojen yritysten valtakunnallinen keskusjärjestö. MTL:n yli 100 jäsentä edustavat Suomen johtavia alan toimijoita sekä eräiden kansainvälisten ketjujen Suomen toimistoja. Useat MTL:n jäsenistä suunnittelevat ja tekevät mainoksia sekä viestintää TV- ja radiokanaville, tai varaavat mainostilaa markkinointiviestintää varten kyseisissä medioissa. Nykyisen viestintämarkkinalain 134 siihen liittyvine siirtovelvoitteineen on tärkeä MTL:n jäsenille, koska useiden markkinointiviestinnän alan yritysten liiketoiminta on voimakkaasti sidoksissa TV- ja radiotoimintaan. LAUSUNTO MTL katsoo, että luonnoksessa Hallituksen esitykseksi on kuvattu hyvin tämän hetkinen tilanne Suomen kansallisen lainsäädännön osalta sekä EU:n Yleispalveludirektiivin asettamat vaatimukset, joiden puitteissa kyseistä lainmuutosehdotusta on arvioitava. Luonnoksessa on käsitelty kansainvälinen tilanne ja esitetty tiettyjen Yleisradion TV-kanavien kuulumisesta nk. siirtovelvollisuuden piiriin. MTL:n mielestä siirtovelvollisuuden tulisi koskea myös sellaisia vapaasti vastaanotettavia valtakunnallisia kaupallisia TV-kanavia, joiden lupaehdoissa on vaatimus monipuolisesta, eri väestöryhmiä palvelevasta ohjelmatoiminnasta. Tällaiset kanavat tulisi rinnastaa Yleisradion julkisen palvelun velvoitteen mukaisiksi TV-kanaviksi ja ottaa mukaan siirtovelvoitteen piiriin. Radiokanavien siirtovelvoitteiden osalta MTL pyytää ministeriötä kiinnittämään huomiota riittävään kansalliseen peittoon, ottaen kuitenkin huomioon radiokanavien mahdolliset maksuvelvoitteet tekijänoikeusjärjestöille. Radio-operaattoreiden toiminnan kannalta on suotavaa mahdollisimman laaja peitto, mutta tämän ei tulisi vaikeuttaa kyseisten operaattoreiden toimintaa, mikäli laajempi peitto (esimerkiksi siirtovelvollisuuden laajentamisen myötä) aiheuttaa Radio-operaattoreille suurempia maksuvelvollisuuksia tai -rasituksia. Uuden teknologian osalta MTL pyytää ministeriötä ottamaan huomioon ns. teknologianeutraalisuuden periaatteen, eli pelkästään uuden jakelutekniikan käyttämisen ei tulisi aiheuttaa uusia maksuvelvoitteita tv- tai radiokanaville. TV- ja radio-ohjelmien välityksessä tulisi soveltaa tasapuolisuutta riippumatta käytettävästä tekniikasta. Jyrki Nikula Johtaja, lakiasiat

24 16. MTV Oy Liikenne- ja viestintäministeriön pyytämänä lausuntona kaapelitelevisioyhtiöiden ns. must carry eli jakeluvelvoitteen muuttamista koskevasta viestintämarkkinalain (134 ) muutosehdotuksesta (myöhemmin: Esitys) MTV Oy (myöhemmin: MTV) esittää omasta sekä tytäryhtiöidensä Subtv Oy:n ja Suomen Uutisradio Oy:n puolesta seuraavaa: 1 Keskeiset viestit * Kaapelitelevisioyhtiöiden jakeluvelvoitteen jatkosta tulee päättää syksyn 2007 aikana Seppo Niemelän johtaman parlamentaarisen työryhmän yksimielisen esityksen mukaisella tavalla. * Maksulliset tv-kanavat voidaan jättää must carry -velvoitteen ulkopuolelle. * Vapaasti vastaanotettavat, valtakunnallisen ohjelmistoluvan nojalla toimivat kaupalliset tvkanavat sekä Radio Nova tulee pysyttää must carry -velvoitteen piirissä. Näiden kanavien toimiluvissa on useita ns. yleisen edun mukaisia velvoitteita. * Jakeluvelvoitteen määräaikaisuutta koskeva määräys valtakunnallisten, vapaasti vastaanotettavien kaupallisten tv-kanavien osalta tulee poistaa Esityksestä. 2 Tausta ja tavoite Kaapelitelevisioyhtiöiden jakeluvelvoitteesta säädetään viestintämarkkinalain 134 :ssä. Viimeksi lakia muutettaessa säädös hyväksyttiin määräaikaisena, joka määräaika umpeutuu vuoden 2007 lopussa. Sen vuoksi säädöksen jatkamisesta tulee päättää mahdollisimman pian syksyn 2007 aikana. Esityksessä kaapelitelevisioyhtiöiden siirtovelvoitetta ehdotetaan rajattavaksi nykyisestä siten, että maksulliset televisio-ohjelmat eivät enää kuuluisi siirtovelvoitteen piiriin. Lisäksi muiden vapaasti vastaanotettavien kaupallisten tv-kanavien siirtovelvoite päättyisi 31.8.2010. Tämän jälkeen siirtovelvoitteen piiriin jäisivät ainoastaan Yleisradio Oy:n radio- ja tv-ohjelmistot. Jakeluvelvoitteen taustalla vaikuttavat mm. seuraavat seikat: - EU:n komissio on vaatinut Suomelta selvitystä mielestään liian väljästi määritellystä kaapelitelevisioyhtiöiden jakeluvelvoitteesta, - EU:n komission tarkoituksena on sisällyttää jakeluvelvoitetta koskevia uusia määräyksiä Euroopan viestintälainsäädännön uudistamista (ns. legal review) koskevaan ehdotukseen; ehdotuksia odotetaan vuoden 2007 lopulla, - kaapelitv-ala on tehnyt valituksen Euroopan tuomioistuimeen Suomen voimassa olevasta must carry -säännöstä, - parlamentaarisesti kokooonpantu ns. Niemelän työryhmä on tehnyt yksimielisen ehdotuksen must carry -säännön jatkamisesta (2004). Edellä luetellut taustatekijät merkitsevät sitä, että on olemassa painetta supistaa Suomen voimassa olevaa jakeluvelvoitetta koskevaa määräystä. Toisaalta Niemelän ryhmän hyväksymä parlamentaarisen ryhmän yksimielinen esitys vastaa juuri tähän paineeseen ja ehdottaa supistuksia tähän säädökseen. Niemelän ryhmän esityksen taustalla on kaupallisten tv-yhtiöiden ja kaapelitv-yhtiöiden