13598/09 el,msu/ahl/ik 1 DG H 2B

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. syyskuuta 2009 (05.10) (OR. en) 13598/09 COPEN 178 ENFOPOL 218 EUROJUST 55 EJN 35 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Pääsihteeristö Valtuuskunnat Yhteisten tutkintaryhmien käsikirja Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä yhteisten tutkintaryhmien käsikirja, jonka Eurojust ja Europol ovat laatineet yhteisiä tutkintaryhmiä koskevan yhteishankkeensa tuloksena. 13598/09 el,msu/ahl/ik 1 DG H 2B FI

LIITE YHTEISTEN TUTKINTARYHMIEN KÄSIKIRJA 1 Johdanto Yhteisten tutkintaryhmien käsikirja täydentää Eurojustin ja Europolin laatimaa opasta yhteisiä tutkintaryhmiä koskevasta EU:n jäsenvaltioiden lainsäädännöstä, ja sen päätavoitteena on antaa alan toimijoille tarvittavat tiedot yhteisen tutkintaryhmän oikeudellisesta perustasta ja perustamisedellytyksistä sekä neuvoa, missä tilanteissa yhteisen tutkintaryhmän perustaminen kannattaa. Muita tavoitteita ovat yhteisiä tutkintaryhmiä koskevien mahdollisten väärinkäsitysten poistaminen, alan toimijoiden kannustaminen tämän uuden välineen käyttöön, joka saattaa olla tutkinnalle eduksi, ja rikosasioissa tehtävän kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä avustaminen yleensä. Käsikirjassa on hyödynnetty yhteisiä käytännön kokemuksia sekä seminaarien ja kokousten aineistoa. Käsikirja on asiakirja, joka elää kaiken aikaa, ja sitä päivitetään säännöllisesti, erityisesti tapausten käsittelystä saatujen käytännön kokemusten pohjalta. Yhteinen tutkintaryhmä perustetaan kahden tai useamman jäsenvaltion ja/tai muun osapuolen sopimuksella tiettyä tarkoitusta varten ja kestoltaan rajoitetuksi ajaksi. Yhteisten tutkintaryhmien yleiset edut verrattuna kansainvälisen lainvalvontaviranomaisten yhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön perinteisiin muotoihin, kuten "peili-" ja "rinnakkaiseen" tutkintaan sekä oikeusapupyyntöihin, esitetään lyhyesti jäljempänä. Yhteisessä tutkintaryhmässä työskentelystä on myös monia erityisetuja riippuen kulloisenkin tapauksen erityisolosuhteista. 1 Kesäkuulta 2009. 13598/09 el,msu/ahl/ik 2 LIITE DG H 2B FI

Yhteisen tutkintaryhmän käytön edut: Tietoja voidaan vaihtaa suoraan tutkintaryhmän jäsenten kesken ilman muodollisia pyyntöjä Tutkintatoimia voidaan pyytää suoraan tutkintaryhmän jäsenten kesken, eikä oikeusapupyyntöjä tarvita. Tämä pätee myös pakkokeinojen käyttöä koskeviin pyyntöihin. Tutkintaryhmän jäsenet voivat olla läsnä kotietsinnöissä, haastatteluissa jne. kaikilla oikeudenkäyttöalueilla, millä vähennetään kieliongelmia haastattelutilanteissa jne. Toimia voidaan koordinoida paikan päällä ja erikoistietoa voidaan vaihtaa epävirallisesti Eri oikeudenkäyttöalueiden toimijoiden keskinäinen luottamus lujittuu, kun he työskentelevät yhdessä ja päättävät tutkinta- ja syytteeseenpanostrategioista Europol ja Eurojust voivat antaa suoraa tukea ja apua Mahdollisesti käytettävissä oleva rahoitus voidaan turvata Yhteisten tutkintaryhmien toiminta-ajatus EU:n ministerineuvosto teki 29. toukokuuta 2000 yleissopimuksen keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa ("vuoden 2000 yleissopimus") 2. Yleissopimuksen tavoitteena on edistää ja ajanmukaistaa oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä Euroopan unionissa sekä Norjassa ja Islannissa täydentämällä olemassa olevien oikeudellisten välineiden säännöksiä ja helpottamalla niiden soveltamista. Ottaen huomioon vuoden 2000 yleissopimuksen ratifioinnin hitauden neuvosto teki 13. kesäkuuta 2002 yhteisiä tutkintaryhmiä koskevan puitepäätöksen, joka jäsenvaltioiden oli pantava täytäntöön 1. tammikuuta 2003 mennessä 3. Jäsenvaltiot katsoivat, että erityisesti yhteiset tutkintaryhmät olisivat erittäin hyödyllisiä lainvalvontaviranomaisille Euroopan unionissa. 2 3 Neuvoston säädös, annettu 29 päivänä toukokuuta 2000, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisen yleissopimuksen tekemisestä keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä (EYVL C 197, 12.7.2000, s. 1). Yhteisistä tutkintaryhmistä tehty puitepäätös 2002/465/YOS (EYVL L 162 20.6.2002). 13598/09 el,msu/ahl/ik 3 LIITE DG H 2B FI

Yhteisten tutkintaryhmien toiminta-ajatuksen lähtökohtana oli näkemys, että kansainvälisen poliisija oikeudellisen yhteistyön nykyiset menetelmät olivat sellaisenaan riittämättömiä rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden käsittelemiseksi. Katsottiin, että kahden tai useamman jäsenvaltion tutkijoista ja oikeusviranomaisista koostuva ryhmä, jolla on selkeä oikeudellinen toimivalta ja varmuus osallistujien oikeuksista, tehtävistä ja velvollisuuksista, parantaisi järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Yhteisiä tutkintaryhmiä koskevat määräykset vuoden 2000 yleissopimuksessa Yleissopimuksen hitaan ratifioinnin vuoksi yhteisiä tutkintaryhmiä koskevista säännöksistä sovittiin jäsenvaltioiden kesken vuonna 2002 tehdyssä puitepäätöksessä täytäntöönpanon nopeuttamiseksi Olemassa olevia menetelmiä pidettiin joissakin tapauksissa riittämättöminä rajatylittävän vakavan rikollisuuden tehokkaan torjunnan kannalta Oikeudellinen kehys Yhteisten tutkintaryhmien perustamisen oikeudellinen kehys ilmenee vuoden 2000 yleissopimuksen 13 artiklasta sekä asianomaisesta puitepäätöksestä. Viimeksi mainittuun on nimittäin otettu vuoden 2000 yleissopimuksen 13, 15 ja 16 artikla lähes sellaisenaan. Puitepäätös on pantu jäsenvaltioissa täytäntöön eri tavoin. Jotkut maat ovat antaneet erityisiä lakeja yhteisistä tutkintaryhmistä tai lisänneet niitä koskevia säännöksiä rikosprosessilakiinsa, kun taas toiset ovat tyytyneet oikeusjärjestyksessään viittaamaan siihen, että vuoden 2000 yleissopimusta sovelletaan niiden oikeusjärjestyksessä sellaisenaan. Yleissopimus on tullut voimaan valtaosassa jäsenvaltioita. Puitepäätöstä lakataan noudattamasta, kun vuoden 2000 yleissopimus on tullut voimaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tähän mennessä (kesäkuu 2009) Italia ei ole vielä pannut täytäntöön puitepäätöstä eikä ratifioinut vuoden 2000 yleissopimusta. Kreikka on pannut täytäntöön puitepäätöksen mutta ei ole ratifioinut vuoden 2000 yleissopimusta. Liitteessä 1 viitataan kansallisten lainsäädäntöjen tilanteisiin. 13598/09 el,msu/ahl/ik 4 LIITE DG H 2B FI

Jotkut jäsenvaltiot soveltavat säännöksiä sellaisenaan Toiset ovat hyväksyneet erityistä lainsäädäntöä Tilanne esitetään liitteessä 1 Yksityiskohtainen analyysi esitetään yhteisiä tutkintaryhmiä koskevasta EU:n jäsenvaltioiden lainsäädännöstä laaditussa oppaassa Yhteisen tutkintaryhmän edellytykset Vuoden 2000 yleissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisten tutkintaryhmien toimintaajatuksen lähtökohtana ei niinkään ole rikoksen vakavuus kuin sen kansainvälinen ja rajatylittävä ulottuvuus. Tuon artiklan mukaan yhteinen tutkintaryhmä voidaan perustaa erityisesti jos jäsenvaltion on rikoksen selvittämiseksi suoritettava vaikeaa ja vaativaa tutkintaa, jolla on yhteyksiä toiseen jäsenvaltioon. jos useat jäsenvaltiot suorittavat rikoksen selvittämiseksi tutkintaa, joka tapauksen luonteen vuoksi edellyttää koordinoitua ja yhteistä toimintaa tutkintaan osallistuvissa jäsenvaltioissa. Yhteiset tutkintaryhmät tutkivat yleensä vain vakavampia rikollisuuden muotoja, ja kansallinen lainsäädäntö tai operatiiviset ohjeet olisi tarkistettava sen toteamiseksi, onko olemassa "vakavuuskynnystä" tai muita vaatimuksia. Yhteiset tutkintaryhmät voivat kuitenkin olla hyödyllisiä vähäisemmissäkin tapauksissa. Yhteinen tutkintaryhmä voi nimittäin tapauksittain helpottaa yhteistyötä ja myös pohjustaa myöhempien tutkintaryhmien työtä lujittamalla keskinäistä luottamusta ja antamalla kokemusta rajatylittävästä yhteistyöstä. Yhteinen tutkintaryhmä voi olla asianmukainen väline monissa käytännön tilanteissa, mutta esimerkkinä voidaan mainita ainakin kaksi rikollisuuden aluetta: Huumetutkinta, jossa jo alusta alkaen tiedetään, että huumausainekauppiaan asuinpaikka on eri paikka kuin huumeiden lopullinen määränpää, ja Terrorismitapaukset, joissa suunnitellun iskun tapahtumapaikat eivät ole samat kuin ne, joista saatiin ensimmäiset tiedustelutiedot. Yhteisen tutkintaryhmän perustamista koskeva pyyntö tulee usein jäsenvaltiosta, mutta usein myös Europolista tai Eurojustista. Joissakin jäsenvaltioissa tämä perustamispyyntö on esitettävä oikeusapupyyntönä. 13598/09 el,msu/ahl/ik 5 LIITE DG H 2B FI

Harkittaessa yhteisen tutkintaryhmän perustamista on suositeltavaa, että jäsenvaltioiden tutkijat, syyttäjät ja/tai tuomarit sekä Eurojustin ja Europolin edustajat kokoontuvat keskustelemaan asiasta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen virallisen ehdotuksen ja sopimuksen tekemistä. Koska jotkut maat ovat ottaneet käyttöön kansallisia hallinnollisia sääntöjä, joissa esimerkiksi määrätään, että asiasta on ilmoitettava toimivaltaisille ministeriöille valmisteluvaiheessa, on äärimmäisen tärkeää, että kaikki toimivaltaiset henkilöt ovat jo varhain mukana, jotta prosessi ei vaarannu tai viivästy. Yhteisen tutkintaryhmän soveltuvuus jossakin tietyssä tapauksessa riippuu kulloisistakin olosuhteista, mutta tutkintaryhmiä voidaan harkita sekä pienemmissä että suuremmissa tapauksissa Eurojust ja Europol olisi pyydettävä mukaan mahdollisimman varhain keskustelemaan yhteisen tutkintaryhmän perustamisen mahdollisesta hyödyllisyydestä ja ryhmän muodostamisen käytännön näkökohdista Yhteiset tutkintaryhmät voivat pohjustaa myöhempää yhteistyötä lujittamalla keskinäistä luottamusta ja helpottamalla yhteydenpitoa Yhteisen tutkintaryhmän perustamista voivat esittää sekä jäsenvaltiot että Eurojust ja Europol Yhteisen tutkintaryhmän rakenne ja toiminta Ryhmä Yhteinen tutkintaryhmä perustetaan siinä jäsenvaltiossa, jossa tutkinta oletettavasti valtaosaltaan suoritetaan. Vaikka onkin aiheellista sopia yhdestä varsinaisesta "päämajasta", kaikkien yhteisen tutkintaryhmän jäsenten ei tarvitse olla samassa paikassa. Ilmeisesti oli tarkoitus, että ryhmä kahden tai useamman jäsenvaltion tutkijoita ja muuta henkilöstöä olisi kokoontuneena yhteen ja tutkisi tapausta ja että jotkut heistä työskentelisivät tilapäisesti oman jäsenvaltionsa ulkopuolella. Vuoden 2000 yleissopimuksen 13 artiklan sanamuoto todella viittaa tähän, ja useissa tapauksissa se voisikin olla ihannejärjestely. Yhteisen tutkintaryhmän jäsentä ei kuitenkaan vaadita työskentelemään kotimaansa ulkopuolella, vaikka tutkintaryhmä toimisikin vakituisesti toisessa maassa. Kahden tai useamman jäsenvaltion yhteinen tutkintaryhmä voidaan siis aivan hyvin muodostaa ilman että kukaan sen jäsenistä työskentelee oman jäsenvaltionsa ulkopuolella. Esimerkiksi Ruotsi ja Suomi voivat sopia 13598/09 el,msu/ahl/ik 6 LIITE DG H 2B FI

Helsingissä toimivasta yhteisestä tutkintaryhmästä, jonka ruotsalainen jäsen suorittaa tutkintaa Tukholmassa käymättä koskaan Suomessa. Samoin jotkut jäsenet voivat muodostaa yhteen "päämajaan" kokoontuneen ryhmän muiden jäsenten toimiessa kotimaissaan. Ottaen huomioon henkilöstön ulkomaille lähettämisen aiheuttamat kustannukset ja sitovuuden tällainen järjestely saattaa olla jäsenvaltioiden kannalta suotava. Maantieteellinen alue on otettava huomioon ja joustavuutta vaaditaan, jos tutkinnassa ilmenee erilainen operaatioalue Ei "velvollisuutta" lähettää jäseniä ulkomaille Ryhmän jäsenten kielitaito olisi otettava huomioon viestinnän helpottamiseksi 5.2. Tutkintaryhmän johtaja Jokaisella yhteisellä tutkintaryhmällä on oltava yksi tai useampi ryhmän johtaja. Vuoden 2000 yleissopimuksen 13 artikla tarjoaa useita mahdollisuuksia jättäen tilaa myös kansallisille tulkinnoille. Artiklassa ei määritellä, olisiko ryhmän johtajan oltava yleinen syyttäjä, tuomari vai vanhempi poliisi- tai tulliviranomainen. Koska kysymys riippuu hyvin paljon kansallisesta lainsäädännöstä, tässä ei tehdä ehdotuksia. Koska yhteistä tutkintaryhmää pidetään joissakin jäsenvaltioissa kuitenkin keskinäisen oikeusavun erityismuotona, on suositeltavaa, että oikeuslaitoksen edustaja toimisi ryhmän johtajana niissä tapauksissa, joissa tutkintatuomarit tai syyttäjät johtavat toimintaa. Muilla oikeudenkäyttöalueilla ja riippuen kansallisesta säädöskehyksestä olisi ehkä aiheellista, että tutkintaryhmän johtajana toimii lainvalvontaviranomainen. Vuoden 2000 yleissopimuksen 13 artiklan mukaan "... " tutkintaryhmän johtaja on rikostutkintaan osallistuvan toimivaltaisen viranomaisen edustaja siitä jäsenvaltiosta, jossa tutkintaryhmä toimii ". Yksi tulkinta tästä on se, että yhteisellä tutkintaryhmällä on yksi pysyvä johto, joka toimii tutkintaryhmän päätoimipaikassa. Toisen tulkinnan mukaan ryhmän johtajan tulisi olla siitä jäsenvaltiosta, jossa ryhmä sattuu kulloinkin olemaan operaatiota suorittaessaan. Tätä tulkintaa tukee jonkin verran mallisopimus (ks. 6 jakso ja liite 2), jossa todetaan, että johtaja "on toimivaltaisten viranomaisten edustaja siinä jäsenvaltiossa (niissä jäsenvaltioissa), jossa (joissa) tutkintaryhmä toimii ( ), ja jonka johdolla ryhmän jäsenten on suoritettava tehtävänsä siinä jäsenvaltiossa, johon hän kuuluu". Tähänastiset kokemukset osoittavat, että jäsenvaltiot pitävät parempana vaihtoehtoa, jossa ryhmän johtajia on enemmän kuin yksi, kuin vaihtoehtoa, jossa on yksi ryhmän johtaja ja hänellä kokonaisvastuu. 13598/09 el,msu/ahl/ik 7 LIITE DG H 2B FI

Selkeä johtorakenne on tärkeä yhteisen tutkintaryhmän jäsenten kannalta Operaation maantieteelliseen alueeseen perustuva "vaihteleva" johtorakenne on sallittu, kunhan johtorakenne pysyy selkeänä Johtaja voi olla harkinnan mukaan poliisi- tai tulliviranomainen, tuomari, syyttäjä, riippuen heidän roolistaan osallistuvien jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä 5.3. Toiminta Ryhmän jäsenet suorittavat tehtävänsä ryhmän johtajan johdolla ottaen huomioon ehdot, jotka heidän omat viranomaisensa ovat asettaneet yhteisen tutkintaryhmän perustamisesta tehdyssä sopimuksessa. Tätä kysymystä on pohdittava huolellisesti yhteisiä tutkintaryhmiä koskevaa sopimusta laadittaessa, jotta ryhmän jäsenet, erityisesti toisesta jäsenvaltiosta lähetetyt jäsenet, ovat täysin tietoisia siitä, minkälainen linjajohtorakenne (-rakenteet) on käytössä. 13 artiklan 4 kohdassa erotetaan toisistaan yhteisen tutkintaryhmän 'jäsenet' ja 'lähetetyt jäsenet'. Tutkintaryhmän lähetetyt jäsenet ovat muista jäsenvaltioista kuin siitä jäsenvaltiosta, jossa ryhmä toimii. Ryhmän yksi tai useampi johtaja voi toimintajäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti sallia heidän olevan läsnä suoritettaessa operatiivisia toimia, kuten kotietsintää, ja he voivat jopa vastata joidenkin tutkintatoimien toteuttamisesta, jos sen jäsenvaltion, jossa ryhmä toimii, ja lähettävän jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet asian. Ryhmän johtajalla on oikeus poiketa tästä yleisestä säännöstä. Läsnäolon ja/tai tutkintatoimien toteuttamisen hyväksyminen olisi muodollisessa sopimuksessa myös otettava huomioon. Vuoden 2000 yleissopimuksen 13 artiklan innovatiivisimmat ja mahdollisesti käyttökelpoisimmat elementit sisältyvät 7 ja 9 kohtaan. Jos yhteisen tutkintaryhmän työ edellyttää tutkintatoimien toteuttamista jossakin jäsenvaltioista, tutkintaryhmään lähetetyt jäsenet voivat pyytää omia toimivaltaisia viranomaisiaan toteuttamaan nämä toimet. Pyyntöä olisi käsiteltävä kansallisessa tutkinnassa sovellettavien edellytysten mukaisesti. Tämän määräyksen tarkoituksena on välttää oikeusapupyyntöjen tarve silloinkin, kun tutkintatoimi edellyttää pakkokeinon käyttöä, kuten kotietsintäluvan täytäntöönpanoa. Tämä on yhteisen tutkintaryhmän tärkeimpiä ansioita. Esimerkiksi hollantilainen poliisi, joka on lähetetty Saksassa toimivaan yhteiseen tutkintaryhmään, voisi pyytää alankomaalaisia poliisikollegojaan panemaan täytäntöön yhteisen tutkintaryhmän puolesta Alankomaissa etsintäluvan, joka on myönnetty Hollannin lainsäädännön mukaisesti. 13598/09 el,msu/ahl/ik 8 LIITE DG H 2B FI

On kuitenkin muistettava, että vuoden 2000 yleissopimuksen 13 artikla ei ole kansallisen lainsäädännön yläpuolella. Esimerkiksi hollantilainen poliisi voi pyytää brittiläistä virkaveljeään pyytämään puhelinkuuntelun suorittamista Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tämän tiedon mahdollinen käyttäminen oikeudenkäynnissä riippuu kuitenkin aina kyseessä olevien kahden maan kansallisista lainsäädännöistä ja vaatii sen vuoksi huolellista tarkastelua. Kansallisen lainsäädännön huomioon ottaminen on tarpeen myös 9 ja 10 kohtien osalta, vaikka näissä määräyksissä tutkijoille annetaankin toinen merkittävä etu: yhteisen tutkintaryhmän jäsenet voivat, jälleen oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, antaa ryhmälle tietoja, jotka ovat saatavilla heidän omassa maassaan. Ryhmän jäsen voi esimerkiksi antaa tilaajatietoja, autojen rekisterinumeroita ja rikosrekistereitä koskevia tietoja kotimaastaan suoraan yhteiselle tutkintaryhmälle kanavoimatta tietoja toimivaltaisten kansallisten keskuselinten kautta. Tietojen todistekelpoisuus olisi kuitenkin otettava huomioon, jos annettuja tietoja on määrä käyttää todistusaineistona rikosoikeudellisessa menettelyssä. Yhteisen tutkintaryhmän jäseniä voivat olla vain Euroopan unionin jäsenvaltioiden asianmukaiset viranomaiset, mutta kolmannet osapuolet, olivatpa ne EU:sta tai eivät, voivat osallistua tutkintaryhmän toimintaan. Esimerkiksi Amerikan yhdysvalloista tuleva FBI:n tutkija voisi osallistua Belgian ja Alankomaiden väliseen yhteiseen tutkintaryhmään, mutta hän ei voi olla ryhmän jäsenenä tai lähetettynä jäsenenä. Yhteisen tutkintaryhmän jäsenten 13 artiklan mukaiset oikeudet (esimerkiksi oikeus olla läsnä tutkintatoimia toteutettaessa) eivät koske näitä henkilöitä, ellei sopimuksessa nimenomaan toisin määrätä. Yleensä yhteiset tutkintaryhmät ja niitä koskevat sopimukset eivät voi olla, eivätkä ole, kansallisten lakien ja velvoitteiden yläpuolella Osallistujille on annettava selkeät tiedot ja ohjeet erityisesti seuraavista: o Erot siinä, mikä viranomainen antaa luvan tiettyjen pakkokeinojen käyttöön o Kelpoisuus todistusaineistoksi mahdollisessa oikeudenkäyntimenettelyssä o Mitä saa paljastaa myöhemmissä tuomioistuinkäsittelyissä o Sisäiset linjajohtorakenteet Kolmannet osapuolet voivat olla yhteisissä tutkintaryhmissä "osallistujina" mutta eivät "jäseninä": o Osallistujien tehtävät, tarkoitus ja velvollisuudet, erityisesti vastuukysymykset, on esitettävä selkeästi yhteistä tutkintaryhmää koskevassa sopimuksessa o Osallistujat voivat olla paitsi EU:n elimistä/virastoista (esim. Europol, Eurojust, OLAF jne.) myös esimerkiksi FBI:sta 13598/09 el,msu/ahl/ik 9 LIITE DG H 2B FI

Eurojustin ja Europolin osallistuminen Koska sekä Eurojust että Europol on perustettu jäsenvaltioiden tueksi järjestäytyneen vakavan rajatylittävän rikollisuuden torjuntaan, niiden toimivaltuuksista ja tehtävistä seuraa, että kumpikin elin on tärkeässä osassa yhteisissä tutkintaryhmissä. Puitepäätöksen 12 artiklan sekä vuoden 2000 yleissopimuksen määräysten mukaisesti Eurojust ja Europol voivat osallistua yhteisiin tutkintaryhmiin, sekä erikseen että yhdessä. Lisäksi Europolin ja Eurojustin yhteistyösopimuksen 6 artiklan mukaan molemmat osapuolet voivat yhdessä, yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä, osallistua yhteisten tutkintaryhmien perustamiseen ja olla kansallisten oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten tukena tutkintaryhmien perustamista koskevissa alustavissa keskusteluissa. Kumpikin organisaatio on siis tiiviisti yhteistyötä tehden pyytävien jäsenvaltioiden käytettävissä näiden harkitessa tutkintaryhmän perustamista. Erityisesti valmistelevassa arviointi- ja neuvotteluvaiheessa kumpikin voi tukea jäsenvaltioita antamalla oikeudellisia neuvoja sekä asiantuntijatietoja aiemmasta osallistumisesta tutkintaryhmään. Jäsenvaltioiden käytettävissä on myös kokous- ja tulkkauslaitteistoa. Lisäksi tietojenvaihtoon ja keskinäisen oikeusavun koordinointiin liittyvän roolinsa vuoksi Europol ja Eurojust saattavat havaita yhteiselle tutkintaryhmälle soveltuvia tapauksia, jolloin ne voivat pyytää jäsenvaltioita toimimaan tällaisen pyynnön perusteella. Vaikka Eurojustia ja Europolia ei ole pakollista ottaa mukaan yhteisen tutkintaryhmän perustamiseen ja toimintaan, niillä voi olla ratkaiseva merkitys tutkintaryhmän tehokkuuden ja toimintakyvyn sekä tutkinnan yleisen onnistumisen varmistamisessa. Kumpikin järjestö voi myös avustaa tutkintaryhmän hallinnollisessa johtamisessa. Kumpikin osapuoli voi myös toimia välittäjänä rahoituksen hankkimisessa tai rahoitusmahdollisuuksien selvittämisessä. Tarkempia esimerkkejä jäljempänä olevassa laatikossa. Eurojustin kansalliset jäsenet, jotka toimivat oman kansallisen lainsäädäntönsä pohjalta, voivat olla yhteisen tutkintaryhmän jäseniä. Europolin, Eurojustin ja OLAFin virkamiehet, jotka eivät toimi kansallisen lainsäädäntönsä pohjalta, voivat osallistua tutkintaryhmän toimintaan, vaikka eivät voikaan olla sen johtajia tai jäseniä. Europol-yleissopimuksen 3 a 4 artiklan mukaisesti Europolin virkamiehet voivat osallistua yhteiseen tutkintaryhmään "tukihenkilönä", mutta he eivät saa osallistua pakkokeinojen toteuttamiseen. 4 Ks. erityisesti Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta 6.4.2009 tehdyn neuvoston päätöksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohta sekä 6 artikla, EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37. Tätä uutta päätöstä sovelletaan 1.1.2010 alkaen. 13598/09 el,msu/ahl/ik 10 LIITE DG H 2B FI

Etukäteisneuvontaa siitä, soveltuuko tapaus yhteiselle tutkintaryhmälle perinteisten keinojen sijaan (koordinointikokoukset, rinnakkaistutkinta jne.) Käytännön ja oikeudellista etukäteisneuvontaa yhteistä tutkintaryhmää koskevan sopimuksen osalta ja siihen otettavista määräyksistä Kokoustilojen, mukaan lukien käännökset ja suojattu ympäristö, tarjoaminen sopimusneuvotteluja ja koordinointikokouksia varten Yhteisistä tutkintaryhmistä saatujen kokemusten välittäminen ja sellaiset keskeiset tehtävät kuin koordinointi ja tuki rajatylittävässä tutkinnassa Analysointituen antaminen Tiedonvaihdon helpottaminen ja kansainvälisen keskinäisen oikeusavun toteuttaminen muiden ei-osallistuvien maiden kanssa Ajankohtaisia rahoitusmahdollisuuksia, -ehtoja ja menettelyjä koskeva neuvonta Sopimus yhteisestä tutkintaryhmästä Vuoden 2000 yleissopimuksen mukaan yhteisen tutkintaryhmät perustetaan kirjallisen sopimuksen perusteella. Kuten edellä todettiin, yhteisen tutkintaryhmän perustamista ja toimintaa koskeva oikeudellinen kehys antaa laajalti harkintavaltaa, ja sen vuoksi sopimus on ratkaisevan tärkeä kaikkien osapuolten kannalta. Tähänastinen kokemus osoittaa, että on parempi jo heti alussa sopia yksityiskohtaisista järjestelyistä, jotta vältytään aikaavieviltä keskusteluilta yhteisen tutkintaryhmän toiminnan aikana. Toisaalta on muistettava, että tutkintatoimet ja todisteiden kerääminen on usein aloitettava nopeasti, niin että pitkällisiltä sopimusneuvotteluilta vältytään. Koska vuoden 2000 yleissopimuksen 13 artiklan mukaan sopimusta voidaan koska tahansa muuttaa, sopimus olisi mieluummin tehtävä joutuisasti sen sijaan, että käydään pitkiä keskusteluja joka yksityiskohdasta. Tämän huomioon ottaen yksi tämän käsikirjan tarkoituksista on se, että toimivaltaisilla viranomaisilla ja alan toimijoilla olisi mahdollisuus ottaa kirjallisessa sopimuksessa huomioon kaikki lainsäädännölliset näkökohdat ja samalla pikaisesti aloittaa tutkinta. Euroopan unionin neuvosto antoi 8. toukokuuta 2003 mallisopimusta koskevan suosituksen 5. Sen lisäksi jotkut jäsenvaltiot ovat jo keskenään sopineet yhteistä tutkintaryhmää koskevista malliluonnoksista sopimusmenettelyn nopeuttamiseksi. 5 Neuvoston suositus, annettu 8. toukokuuta 2003, yhteisen tutkintaryhmän perustamista koskevaksi mallisopimukseksi (EUVL C 121, 23.5.2003, s.1). 13598/09 el,msu/ahl/ik 11 LIITE DG H 2B FI

Liitteessä 2 viitataan mallisopimukseen ja ehdotuksiin, joita olisi punnittava sopimuksen asiaan kuuluvien osioiden yhteydessä. Liitteessä on myös ehdotuksia sopimuksen sanamuodoksi. Ottaen huomioon rikostutkinnan mutkikkuuden ja kansallisten lainsäädäntöjen vaihtelevuuden ja eroavuudet on lähes mahdotonta antaa joka tilanteeseen sopivia neuvoja ja suosituksia sopimuksen sisällön suhteen. Kaikesta huolimatta liitteenä oleva sopimus on Euroopan unionin neuvoston ja siinä on otettu huomioon käytännön kokemukset ja kirjalliset sopimukset, joista Europol ja Eurojust ovat koonneet tietoja. Korostettakoon, että kumpikin järjestö on koska tahansa valmis avustamaan jäsenvaltioita sopimuksen laatimisessa. Yhteistä tutkintaryhmää koskevan sopimuksen tietoja voidaan paljastaa tietyissä tilanteissa myöhemmissä oikeudenkäynneissä. Sen vuoksi on kiinnitettävä huomiota seuraavaan: o tutkintaryhmän tarkoituksen määrittely, jotta vältetään yhä tutkinnan kohteena olevien muiden mahdollisten epäiltyjen paljastaminen o ryhmän jäsenten henkilöllisyys voidaan liittää mukaan tai lähettää erikseen, jolloin mahdollisesti vältetään esim. peitetoimintaa suorittavien poliisien, asiantuntijoiden jne. henkilöllisyyden paljastuminen Sopimuksen tulisi sisältää keskeiset määräykset sekä jäsenten ja osallistujien tehtävien selkeä määrittely Sopimusneuvottelujen aikana olisi pidettävä mielessä yhteisen tutkintaryhmän keskeinen tavoite sekä erot oikeudellisissa menettelyissä, todisteita koskevat säännöt ja tiettyjen pakkokeinojen osalta edellytetty viranomainen Koska jokainen yhteinen tutkintaryhmä on erilainen, tutkintaryhmää koskeva mallisopimus ei ehkä sovellu joka tilanteeseen. Se on kuitenkin hyödyllinen opas, josta selviää, mitä tietoja jokaisen sopimuksen tulisi sisältää. 13598/09 el,msu/ahl/ik 12 LIITE DG H 2B FI

Yhteenveto Yhteiset tutkintaryhmät on tarkoitettu helpottamaan ja edistämään tiettyä rajatylittävää rikollisuutta koskevaa tutkintaa sekä lujittamaan keskinäistä luottamusta. Yhteiseen tutkintaryhmään osallistuneet maat ovat usein myöhemmin olleet entistä halukkaampia käyttämään yhteistä tutkintaryhmää ja muita rajatylittävän yhteistyön muotoja. Yhteinen tutkintaryhmä ei ole kaikkeen rajatylittävään rikostutkintaan sopiva väline, mutta alan toimijoiden olisi syytä olla tietoisia tutkintaryhmän tarjoamista huomattavista eduista ja kyetä tekemään asiantuntevia päätöksiä niiden käytöstä. Lisätietoja varten pyydetään ottamaan yhteyttä omaan kansalliseen Eurojustin tai Europolin jäseneen tai käymään yhteisten tutkintaryhmien verkkosivustolla Europolin linkin (www.europol.europa.eu) tai Eurojustin linkin (www.eurojust.europa.eu) kautta. 13598/09 el,msu/ahl/ik 13 LIITE DG H 2B FI

Liite 1 Yhteisiä tutkintaryhmiä koskeva kansallinen lainsäädäntö Itävalta Liittovaltion laki keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa (Bundesgesetz über die justizielle Zusammenarbeit in Strafsachen mit den Mitgliedstaaten der Europäischen Union, EU-JZG), 60, 61 ja 62 sekä 76 ja 77 artikla. Belgia Laki keskinäisestä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa ja rikosprosessilain 90 artiklan muuttamisesta (9.12.2004), 8, 9 ja 10 artikla. Bulgaria Rikosprosessilain 476 artiklan 3 kohta ja vuoden 2000 yleissopimuksen 13 artikla. Kypros Vuoden 2004 laki yhteisestä tukinnasta, laki nro 224 (I)/2004. Tšekin tasavalta Rikosprosessilain 442 ja 443 pykälä (laki nro 141/1961 Coll. sellaisena kuin se on muutettuna lailla nro 539/2004 Coll.). Tanska Erityisiä täytäntöönpanosäännöksiä ei katsottu tarpeellisiksi. Täytäntöönpano on tapahtunut keskinäisestä oikeusavusta tehdyn vuoden 2000 yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevan ehdotuksen perustelujen puitteissa. Viro Rikosprosessilain 3 osaston (keskinäinen oikeusapu rikosasioissa) 471 pykälä. 13598/09 el,msu/ahl/ik 14 LIITTEEN liite 1 DG H 2B FI

Suomi Laki nro 1313/2002, 8 pykälä. Ranska 9.3.2004 annetun lain 17 artikla, jossa rikosprosessilakiin lisätään kaksi uutta artiklaa eli 695 2 ja 695 3 artikla, artikla D15-1-4. Saksa Laki keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa (Gesetz über die internationale Rechtshilfe in Strafsachen, IRG), 93 artikla, ja vuoden 2000 yleissopimuksen 13 artikla. Kreikka Kreikka ei ole vielä ratifioinut vuoden 2000 yleissopimusta. Puitepäätös yhteisistä tutkintaryhmistä on pantu täytäntöön lailla 3663/2008, 13-24 artikla. Unkari Vuoden 2003 laki nro CXXX Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä rikosasioissa, 55-59 ja 36-49 artikla. Vuoden 2002 laki nro LIV lainvalvontaviranomaisten kansainvälisestä yhteistyöstä, 20-24 artikla. Irlanti Vuoden 2004 rikoslaki. Lailla muutetaan vuoden 1989 Garda Síochána -lain 3 ja 4 pykälää. Se kumoaa vuoden 1997 Europol-lain 5 pykälän. Italia Italia ei ole vielä pannut täytäntöön yhteisistä tutkintaryhmistä tehtyä puitepäätöstä nro 465/2002 eikä ratifioinut vuoden 2000 yleissopimusta. Latvia Rikosprosessilaki, 830-838 artikla. 13598/09 el,msu/ahl/ik 15 LIITTEEN liite 1 DG H 2B FI

Liettua Rikosprosessilain 171 artiklan 3 kohta ja Liettuan tasavallan yleisen syyttäjän hyväksymät yhteisten kansainvälisten tutkintaryhmien perustamista ja toimintaa koskevat suositukset, 21.12.2004 (julkaisunumero 186-6963). Luxemburg 21.3.2006 annettu laki yhteisistä tutkintaryhmistä (Memorial A n O 57, 31.3.2006). Malta Maltan rikoslain 435E artiklan 5 kohta (lisäys IX.2003.128 ja muutos III.2004.477); lisäksi rikoslain 682A ja 628B kohta viittaavat keskinäiseen oikeusapuun rikosasioissa (lisäys IX.2003.128). Alankomaat Rikosprosessilaki, 552qa-552qe artikla. Norja Norjassa ei ole erillistä lakia yhteisiin tutkintaryhmiin osallistumisesta. Norja panee täytäntöön vuoden 2000 yleissopimuksen ja näin ollen myös 13 artiklan. Täytäntöönpano/ratifioiminen saatetaan todennäköisesti päätökseen vuoden 2010 aikana. Periaatteessa Norjan lainsäädäntö ei kuitenkaan sisällä muodollisia esteitä Norjan osallistumiselle yhteiseen tutkintaryhmiin. Puola Puolan rikosprosessilain 589b-589f artikla. Portugali Laki 48/2003 (keskinäinen oikeusapu rikosasioissa). Keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskeva luku (I luku) on osa lakia kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa (laki nro 144/1999). Laissa nro 48/2003 lisätään uusia artikloja tähän lukuun (145 A ja B artikla). Lisäksi lain nro 148/2003 145 artiklassa viitataan yhteisiin tutkintaryhmiin. 13598/09 el,msu/ahl/ik 16 LIITTEEN liite 1 DG H 2B FI

Romania Laki nro 302/2004 kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa, muutettuna lailla nro 224/2006, 169 artikla; laki nro 368/2004, jolla ratifioitiin oikeusavusta rikosasioissa tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja, liite, 20 artikla. Slovakia Rikosprosessilain (laki nro 301/2005) 10 pykälän 9 kohta, rikoslain (laki nro 300/2005) 128 pykälän 1 kohta. Rikosprosessilain (laki nro 301/2005) 10 pykälän 9 kohdassa kuvataan yhteisiin tutkintaryhmiin liittyvät säännöt (ryhmien jäsenillä poliisin asema, kuka johtaa ryhmää, syy ryhmän perustamiseen jne.). Rikoslain (laki nro 300/2005) 128 pykälän 1 kohdassa määritellään mikä on julkinen elin (muun muassa myös yhteisten tutkintaryhmien jäsenet, koska heidät katsotaan poliiseiksi). Slovenia Rikosprosessilain 160.b artikla. Espanja 21. toukokuuta annettu laki 11/2003 yhteisistä tukintaryhmistä Euroopan unionin puitteissa ja 21. toukokuuta annettu orgaaninen laki 3/2003 Espanjassa toimivien yhteisten tutkintaryhmien jäsenten rikosoikeudellisen vastuun järjestelmästä. Ruotsi Laki tietyistä kansainvälisen yhteistyön muodoista rikostutkinnassa, 1 pykälä, 2-9 pykälä sekä asetus tietyistä kansainvälisen yhteistyön muodoista rikostutkinnassa. Yhdistynyt kuningaskunta Neuvoston puitepäätös ja/tai vuoden 2000 yleissopimuksen 13 artikla, myös vuoden 2002 laki poliisiuudistuksesta, 103 ja 104 pykälä sekä vuoden 2003 rikoslaki (kansainvälinen yhteistyö), 16 pykälä. 13598/09 el,msu/ahl/ik 17 LIITTEEN liite 1 DG H 2B FI

Liite 2 Neuvoston suosituksen teksti, annettu 8. toukokuuta 2003, yhteisen tutkintaryhmän perustamista koskevaksi mallisopimukseksi sekä sanamuotoesimerkkejä mallisopimuksen käytön helpottamiseksi [* N.B. Seuraavat säädökset on julkaistu virallisessa lehdessä: neuvoston päätös 2009/426/YOS, tehty 16 päivänä joulukuuta 2008, Eurojustin vahvistamisesta sekä Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi tehdyn päätöksen 2002/187/YOS muuttamisesta (EUVL L 138, 4.6.2009, s. 14) ja neuvoston päätös 2009/371/YOS, tehty 6 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta (EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37)] Keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn yleissopimuksen 1, jäljempänä 'yleissopimus', 13 artiklan ja yhteisistä tutkintaryhmistä 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2, jäljempänä 'puitepäätös', mukaisesti 1. Sopimuksen osapuolet Seuraavat osapuolet ovat tehneet sopimuksen yhteisen tutkintaryhmän, jäljempänä 'ryhmän', perustamisesta: 1. [Sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion ensimmäisen viranomaisen/hallinnon nimi] ja [Sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion toisen viranomaisen/hallinnon nimi] ( ) 1 2 EYVL C 197, 12.7.2000, s. 3. EYVL L 162, 20.6.2002, s. 1. 13598/09 el,msu/ahl/ik 18 LIITTEEN liite 2 DG H 2B FI

[Sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion viimeisen viranomaisen/hallinnon nimi] Sopimuksen osapuolet voivat päättää yhteisellä sopimuksella pyytää muiden jäsenvaltioiden viranomaisia/hallintoja liittymään tämän sopimuksen osapuoliksi. Mahdollisten järjestelyjen osalta, jotka koskevat yhteisen tutkintaryhmän toimintaan osallistuvia kolmansia maita, perussopimusten puitteissa annettujen määräysten nojalla toimivaltaisia elimiä ja kansainvälisiä elimiä, ks. lisäystä. 2. Ryhmän tarkoitus Sopimus koskee ryhmän perustamista seuraavaa tarkoitusta varten: [Ryhmän erityistarkoituksen kuvaus] Osapuolet voivat yhteisellä sopimuksella määritellä uudelleen ryhmän erityistarkoituksen. Mahd. Sanamuotoehdotuksia: Ryhmä perustetaan tutkimaan rikollisjärjestön x rikoksia/toimintaa tavoitteena saada tietoja ja todisteita oikeudenkäyntiä varten. Ryhmä perustetaan rikollisjärjestön x hajottamista varten. 3. Sopimuksen kattama ajankohta Yleissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan sekä puitepäätöksen 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti ryhmä perustetaan rajoitetuksi ajanjaksoksi. Tämä ryhmä voi toimia tämän sopimuksen mukaisesti seuraavan jakson ajan: [lisätään päivämäärä] 13598/09 el,msu/ahl/ik 19 LIITTEEN liite 2 DG H 2B FI

[lisätään päivämäärä] Tässä sopimuksessa mainittua päättymispäivämäärää voidaan jatkaa osapuolten keskinäisellä suostumuksella. Tällaisessa tapauksessa sopimus on ajantasaistettava. Mahd. Sanamuotoehdotuksia: Ryhmä toimii kuuden (6) kuukauden ajan tämän sopimuksen allekirjoittamisesta. Osapuolet voivat yhteisestä sopimuksesta milloin tahansa lopettaa ryhmän toiminnan ja jatkaa ryhmän toimintaa yhteisestä sopimuksesta määrätyn ajan. 4. Jäsenvaltio(t), jo(i)ssa ryhmän on tarkoitus toimia Ryhmä toimii seuraava(i)ssa jäsenvaltio(i)ssa [Nimetään jäsenvaltio tai -valtiot, joissa ryhmän on tarkoitus toimia] Yleissopimuksen 13 artiklan 3 kohdan b alakohdan sekä puitepäätöksen 1 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaan tutkintaryhmä noudattaa toiminnassaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa se toimii. Jos ryhmä muuttaa toimintapisteen toiseen jäsenvaltioon, sovelletaan silloin tämän jäsenvaltion lainsäädäntöä. 5. Ryhmän johtaja(t) 6 Osapuolet ovat nimenneet ryhmän johtajaksi seuraavan henkilön, joka on toimivaltaisten viranomaisten edustaja siinä jäsenvaltiossa (niissä jäsenvaltioissa), jossa (joissa) tutkintaryhmä toimii, ja jonka johdolla ryhmän jäsenten on suoritettava tehtävänsä siinä jäsenvaltiossa, johon hän kuuluu: 6 Sovelletaan puitepäätöksen 1 artiklan 3 kohdan a alakohtaa: ryhmän johtaja on rikostutkintaan osallistuvan toimivaltaisen viranomaisen edustaja siitä jäsenvaltiosta, jossa ryhmä toimii. 13598/09 el,msu/ahl/ik 20 LIITTEEN liite 2 DG H 2B FI

JÄSENVALTIO NIMI ASEMA LÄHETETTY [VIRANOMAISEN NIMI]:N TOIMESTA Jos joku edellä mainituista henkilöistä on estynyt velvollisuuksiensa suorittamisesta, hänen esimiehensä ilmoittaa kirjeitse muille osapuolille hänen sijaisensa nimen. 6. Ryhmän jäsenet Seuraavat henkilöt ovat ryhmän jäseniä: Huom. Ryhmän jäsenten, lähetettyjen tai ei (mutta ei osallistujien), vastuun osalta katso yhteisistä tukintaryhmistä tehdyn puitepäätöksen 2 ja 3 artikla sekä vastaavat säännökset keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehdyn vuoden 2000 yleissopimuksen 15 ja 16 artiklassa. 6.1. Oikeusviranomaiset NIMI ASEMA TEHTÄVÄ LÄHETETTY [VIRANOMAISEN NIMI]:N TOIMESTA Jos joku edellä mainituista henkilöistä on estynyt velvollisuuksiensa suorittamisesta, hänen esimiehensä ilmoittaa kirjeitse muille osapuolille hänen sijaisensa nimen. 6.2. Poliisiviranomaiset 7 NIMI ASEMA TEHTÄVÄ LÄHETETTY [VIRANOMAISEN NIMI]:N TOIMESTA 7 Näihin poliisiviranomaisiin voi kuulua myös jäsenvaltioiden Europol-yksiköiden jäseniä. Nämä kansalliset yksiköt toimivat jäsenvaltioissa ja ovat kansallisia poliisiviranomaisia. Jopa Europolissa toimivilla jäsenvaltioiden yhteyshenkilöillä on periaatteessa valtuudet toimia kansallisina poliisiviranomaisina. 13598/09 el,msu/ahl/ik 21 LIITTEEN liite 2 DG H 2B FI

Jos joku edellä mainituista henkilöistä on estynyt velvollisuuksiensa suorittamisesta, hänen esimiehensä ilmoittaa kirjeitse muille osapuolille hänen sijaisensa nimen. 6.3. Kansallisen lainsäädäntönsä perusteella toimivat Eurojustin kansalliset jäsenet 8 NIMI TEHTÄVÄ: OPERATIIVINEN TEHTÄVÄ / TUKITEHTÄVÄ JÄSENVALTIO Jos joku edellä mainituista henkilöistä on estynyt velvollisuuksiensa suorittamisesta, hänen esimiehensä ilmoittaa kirjeitse muille osapuolille hänen sijaisensa nimen. 7. Europolin/Eurojustin/komission (OLAFin) tai muiden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla perustettujen elinten virkamiesten sekä kolmansien maiden virkamiesten osallistuminen Tämän sopimuksen osapuolet päättävät pyytää, että Europol, Eurojust tai komissio (OLAF) osallistuvat / päättävät hyväksyä ehdotuksen 9 10 Europolin, Eurojustin tai komission (OLAFin) osallistumisesta tämän sopimuksen lisäyksessä olevien järjestelyjen mukaisesti. [Jos Europolin/Eurojustin/komission (OLAFin) virkamiehet osallistuvat ryhmään, se voitaisiin mainita tässä luvussa. Eurojustin osalta tämä liittyy Eurojustin osallistumiseen kollegiona, joka ei toimi kansallisten jäsenten välityksellä. Osapuolet sopivat, että tarkoista järjestelyistä, joiden mukaisesti Europolin/Eurojustin/komission (OLAFin) virkamiehet 8 9 10 Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen (EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1) 9 artiklan 3 kohdan nojalla Eurojustin kansalliset jäsenet voivat olla yhteydessä ulkomaisiin oikeusviranomaisiin (eli myös osallistua ryhmiin) kunkin jäsenvaltion määrittelemällä tavalla. Eurojustista tehdyn päätöksen 7 artiklan a alakohdan nojalla Eurojust voi omasta aloitteestaan ehdottaa ryhmän perustamista. Myös Europol-yleissopimuksen tulevassa 3 b artiklassa, joka sisällytetään yleissopimukseen sen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan tullessa voimaan 28 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston säädöksen mukaisesti (EYVL C 312, 16.12.2002, s. 3), Europol voi esittää jäsenvaltioille pyynnön aloittaa tai koordinoida rikostutkintoja. On huomattava, että tällainen osallistuminen ei ole pakollista, vaan riippuu tutkinnan olosuhteista ja kunkin elimen toimivallasta osallistua ryhmän toimintaan. 13598/09 el,msu/ahl/ik 22 LIITTEEN liite 2 DG H 2B FI

osallistuvat ryhmään, tehdään erillinen järjestely 11 Europolin/Eurojustin/komission (OLAFin) kanssa tämän sopimuksen liitteeksi.] 8. Sopimuksen yleiset ehdot Yleisesti sovelletaan yleissopimuksen 13 artiklan ja puitepäätöksen ehtoja kunkin jäsenvaltion, jossa ryhmä toimii, toteuttamina. 9. Sopimuksen erityisjärjestelyt Tässä sopimuksessa voidaan soveltaa seuraavia erityisjärjestelyjä (on huomattava, että useita näistä seikoista säännellään myös yleissopimuksessa sekä puitepäätöksessä): (Lisätään tarvittaessa. Seuraavissa alakohdissa tuodaan esille mahdolliset alueet, jotka edellyttävät erityistä kuvausta). 9.1. Ehdot, joiden mukaan ryhmän lähetetyt jäsenet voidaan sulkea pois toiminnasta, kun tutkintatoimia toteutetaan 9.2. Erityisehdot, joiden mukaan lähetetyt jäsenet voivat suorittaa tutkintaa toiminnan kohteena olevassa jäsenvaltiossa 9.3. Erityisehdot, joiden mukaan ryhmän lähetetty jäsen voi pyytää kansallisia viranomaisiaan toteuttamaan ryhmän pyytämiä toimia esittämättä kirjallista pyyntöä 9.4. Ehdot, joiden mukaan voidaan antaa yleissopimuksen ja muiden järjestelyjen mukaisesti haettavaa apua 11 Tässä erillisessä sopimuksessa on muun muassa määriteltävä se, koskevatko ryhmän jäsenille ja lähetetyille jäsenille puitepäätöksen tai yleissopimuksen 13 artiklan nojalla annetut oikeudet myös kyseisen elimen ryhmään osallistuvia virkamiehiä. 13598/09 el,msu/ahl/ik 23 LIITTEEN liite 2 DG H 2B FI

9.5. Ehdot, joiden mukaan lähetetyt jäsenet voivat jakaa lähettäviltä viranomaisilta peräisin olevia tietoja 9.6. Erityiset tietosuojaa koskevat säännöt 9.7. Ehdot, joiden mukaan lähetetyt jäsenet voivat kantaa/käyttää asetta 9.8. Viittaus muihin ryhmien perustamista tai toimintaa koskeviin jo olemassa oleviin määräyksiin tai järjestelyihin 10. Toimintaa koskevat järjestelyt [Lisätään jäsenvaltio]:n toimivaltaiset viranomaiset suorittavat tarvittavat toimintaa koskevat järjestelyt, jotta ryhmä voi suorittaa työnsä. Alueet, jotka edellyttävät yksinomaista toimivaltaa joko [lisätään jäsenvaltio]:n taholta tai muiden osapuolten taholta taikka [lisätään jäsenvaltio]:n toimivaltaisten viranomaisten ja muiden osapuolten välistä vastuun jakamista, kuvataan jäljempänä. (Seuraava luettelo on vain esimerkkinä mahdollisesti kuvattavista alueista) 10.1. Ryhmän toiminnan aikaiset kustannukset 10.2. Toimistotilat 10.3. Ajoneuvot 10.4 Muut tekniset välineet 10.5. Ryhmän lähetettyjen jäsenten palkkiot 10.6 Ryhmän lähetettyjen jäsenten vakuutukset 10.7. Yhteyshenkilöiden käyttö 13598/09 el,msu/ahl/ik 24 LIITTEEN liite 2 DG H 2B FI

10.8. Euroopan oikeudellisen verkoston käyttö 10.9. Yhteydenpidossa käytettävä kieli Tehty [allekirjoituspaikka], [päivämäärä] [kaikkien osapuolten allekirjoitus] 13598/09 el,msu/ahl/ik 25 LIITTEEN liite 2 DG H 2B FI

LISÄYS YHTEISEN TUTKINTARYHMÄN PERUSTAMISTA KOSKEVAAN MALLISOPIMUKSEEN Järjestely Europolin/Eurojustin/komission (OLAFin), perussopimusten puitteissa annettujen määräysten nojalla toimivaltaisten elinten, muiden kansainvälisten elinten tai kolmansien maiden kanssa 1. Järjestelyn osapuolet Europol/Eurojust/komissio (OLAF)... ja [sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion ensimmäisen viranomaisen/hallinnon nimi], [sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion toisen viranomaisen/hallinnon nimi] ja [sopimuksen osapuolena olevan... jäsenvaltion viranomaisen/hallinnon nimi] ovat sopineet, että [Europolin/Eurojustin/komission (OLAFin)] 12 virkamiehet osallistuvat yhteiseen tutkintaryhmään, jonka he ovat päättäneet perustaa... [sen sopimuksen päivämäärä ja paikka, johon tämä järjestely on liitteenä] tehdyllä sopimuksella. Osallistuminen tapahtuu seuraavin ehdoin. 2. Osallistuvat virkamiehet Seuraavat Europolin/Eurojustin/komission (OLAFin) virkamiehet osallistuvat ryhmään: NIMI ASEMA TEHTÄVÄ LÄHETETTY [VIRANOMAISEN NIMI]:N TOIMESTA Jos joku edellä mainituista henkilöistä on estynyt velvollisuuksiensa suorittamisesta, hänen esimiehensä ilmoittaa kirjeitse muille osapuolille hänen sijaisensa nimen. 12 Tarpeeton poistetaan. 13598/09 el,msu/ahl/ik 26 Lisäys LIITTEESEEN DG H 2B FI

3. Erityisjärjestelyt 3.1. Avun tyyppi 3.2. Toimitettavat tekniset laitteet 4. Ryhmään osallistuville Europolin/Eurojustin/komission (OLAFin), perussopimusten puitteissa annettujen määräysten nojalla toimivaltaisten elinten, muiden kansainvälisten elinten tai kolmansien maiden virkamiehille annetut oikeudet. 5. Järjestelyt kolmansien maiden osallistumiseksi ryhmään Päivämäärä/allekirjoitukset 13598/09 el,msu/ahl/ik 27 Lisäys LIITTEESEEN DG H 2B FI