2.10.2014 Uimahallit liikuntapolitiikassa Risto Järvelä Rakennusneuvos Liikunnan vastuualue
Liikuntapolitiikan tausta Liikuntalaki 1054 / 1998 ja sen muutos 2014 Hallitusohjelma Valtion talousarvio MUUTOSTA LIIKKEELLÄ, Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 ( TEHYLI - strategia ) Liikuntapaikkarakentamisen suunta ( strategia/vln )
Liikuntalain tavoitteet (2014) Lain tavoitteena on edistää: 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa; 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä; 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista; 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä; 5) liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; 6) huippu-urheilua sekä 7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita sekä 8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat samoin kuin ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys.
Liikunnan tarjonnan monipuolinen edistäminen / HALL.OHJ. Hallitus edistää koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa. Tavoitteena on erityisesti liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen. Työuria pidennetään mm. työssä jaksamista edistämällä. Työyhteisöliikunnan hyviä käytäntöjä juurrutetaan pysyviksi ja kannustaviksi työelämän toiminnoiksi. Ikäihmisten terveyttä ja itsenäistä toimintakykyä tuetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävillä palveluilla.
Liikuntapoliittiset vaikuttavuustavoitteet / TA 2015 Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa Liikunnallinen elämäntapa yleistyy Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista Liikunta-alan tietopohja ja osaaminen vahvistuu
VALTION TALOUSARVIOESITYS 2015 Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen 28 500 000 Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen 27 000 000 Liikunnan yhdenvertaisuuteen 1 500 000 Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen 63 049 000 Liikunnan kansalaistoimintaan 45 882 000 Huippu-urheiluun 11 760 000 Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin 1 700 000 Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan 3 250 000 Kansainvälisyyteen 457 000 Koko väestön liikunnan edistäminen 27 970 000 Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan 19 200 000 Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen 8 770 000 Liikunnan osaaminen ja tietopohja 28 825 000 Liikunnan koulutuskeskuksille 18 608 000 Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin 3 730 000 Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan 4 489 000 Liikunnan aluehallinnon toimintaan 350 000 Valtion liikuntaneuvoston toimintaan 480 000 Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 1 368 000 Yhteensä 148 194 000
OKM:N LIIKUNTAPAIKKAPOLITIIKKA Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinona liikkumisympäristöjen kehittäminen Valtion ohjaustoimia liikkumisympäristöjen kehittämisessä (sis. koordinaatiovastuun ja verkostotyön) NORMIOHJAUS RAKENTAMISEN AVUSTAMINEN TIETOVARANNON KEHITTÄMINEN INFORMAATIO- OHJAUS
Liikunnan olosuhteet <-> liikuntapaikkarakentaminen Liikuntapaikat uimahallit liikuntasalit ja hallit jäähallit Lähiliikuntaolosuhteet lähiliikuntapaikat (koulupihat, palvelutalojen pihat ja lähialueet) lähiliikuntapuistot ja pienkentät, pienet lähisalit, kuntoradat, ulkoilureitit skeittipaikat Arkiliikunnan olosuhteet arkiliikuntaa suosiva elinympäristö yhteydet palveluihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet / kävelyn ja pyörätiet / lähireitit ulkoilu- ja virkistysalueet esteettömyys
LIIKUNTALAKI, 13, Liikuntapaikkojen valtionavustukset Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Liikuntapaikkojen valtionavustuksia myönnetään laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimiseen, perusparannukseen ja näihin liittyvään varustamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää erityisestä syystä muuhun liikuntapaikkarakentamiseen. Avustusta myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle taikka niiden määräämisvallassa olevalle yhteisölle. Avustusta voidaan myöntää myös muille yhteisöille, jos avustaminen on tarpeen tämän lain toteuttamiseksi.
Laajojen käyttäjäryhmien liikuntapaikat uimahallit liikuntasalit ja hallit jäähallit lähiliikuntapaikat kentät ulkoilureitit
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA / VLN PERUSTAMISHANKKEEN VALTIONAVUSTUKSEN MÄÄRÄ Liikuntapaikkojen avustus voi kattaa 25 prosenttia hankkeen kustannusarviosta, ei kuitenkaan enempää kuin 750 000 euroa. Uimahallien avustus voi olla enintään 800 000 1 000 000 euroa allastilaohjelman monipuolisuudesta riippuen. Jos hankkeessa toteutetaan tai peruskorjataan samassa yhteydessä useampi toiminnallisesti merkittävä liikuntapaikka (esim. monipuolinen uimahalli ja mittava liikuntahalli), avustuksen määrä voi kattaa 25 prosenttia hankkeen kustannusarviosta, ei kuitenkaan enempää kuin 1 200 000 euroa. Lähiliikuntapaikkojen osalta avustus on tasoltaan enintään 30 40 prosenttia hankkeen kustannusarviosta. Kansallisesti merkittävien valtakunnallisten huippu- urheiluhankkeiden avustuskehys rahoitussuunnitelmakautena on enintään 15 % opetus- ja kulttuuriministeriön jakamista valtionavustuksista.
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN AVUSTUKSET 2010-LUVULLA LUKUMÄÄRÄN MUKAAN 2010 2011 2012 2013 2014 UR PK UR PK UR PK UR PK UR PK UIMAHALLIT 1 3 1 5 3 7 0 5 0 4 JÄÄHALLIT 3 0 3 1 5 2 5 0 5 3 LIIKUNTAHALLIT 8 1 10 2 1 5 8 5 5 2 KENTÄT 2 1 1 2 3 3 0 4 0 0 MUUT 3 2 5 5 4 1 2 2 3 2 YHTEENSÄ 17 7 20 15 16 18 15 16 13 11
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN AVUSTUSTAMINENT 2014 UIMAHALLIT Kust.arvio Avustus Nurmijärvi, Uimahallin peruskorjaus ja laajennus 16 360 000 1 000 000 Kärkölä, Järvelän uimahallin saneeraus 2 145 000 540 000 Muurame, Uimahallin ja kuntosalin peruskorjaus 3 588 760 800 000 Raahe, Uimahallin peruskorjaus 14 508 000 1 200 000
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA 2014-2017 HYVÄKSYTYT / KPL UUDISRAKENNUS PERUSKORJAUS YHTEENSÄ UIMAHALLIT 2 15 17 JÄÄHALLIT 5 2 7 LIIKUNTAHALLIT 17 4 21 KENTÄT 2 4 6 MUUT 7 4 11 YHTEENSÄ 33 29 62
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA 2014-2017 HYVÄKSYTYT / KUSTANNUSARVIOT M UUDISRAKENNUS PERUSKORJAUS YHTEENSÄ UIMAHALLIT 34,7 99,7 134,4 JÄÄHALLIT 188,5 22,2 210,7 LIIKUNTAHALLIT 52,5 8,0 60,5 KENTÄT 4,8 7,2 12,0 MUUT 59,4 24,0 83,4 YHTEENSÄ 339,9 161,1 501,0
Uimahallit liikuntapaikkarakentamisen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Tietoperustan / tietovarannon ylläpito ja kehittäminen liikuntapaikkarakentamisen tarpeisiin sekä mahdollistamaan laadukas informaatio-ohjaus Rakennustieto Oy yhteistyökumppanina julkaisutoiminnassa
Liikuntapaikkajulkaisusarja, RT- ja LVI-kortit ja muut ohjeet OKM 54, 1995: Uimahallin nykytilaselvitys OKM 68, 1998: Uimahallien korjaustutkimus OKM 84, 2003: Uimahallien ulkovaippa ja sisäilmasto, suunnittelu ja rakentamisopas OKM 97, 2010: Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen OKM 101, 2012: Uimahallien rakennushankkeiden vastaanotto-vaiheen laadunvarmistusmenettely OKM 102, 2012: Liikuntahallien lasirakenteet OKM 106, 2013: Esteettömät sisäliikuntatilat
Liikuntapaikkajulkaisusarja, RT- ja LVI-kortit ja muut ohjeet TTY, Tutkimusraportti 145; Ohje uimahallien ja kylpylöiden lattioiden liukkauden ehkäisemiseen RIL 235-2009, Uimahallien rakenteiden suunnittelu ja kunnonhallinta RT-97-10839, Uimahallit ja virkistysuimalat 2005 LVI 22-10386, Uima-allasvesien käsittely, 2005 LVI 06-10451, 2009 Uimahallien ja virkistysuimaloiden LVIA suunnittelu Kuluttajaviraston ohjeet uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi, Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2002 => TUKES uusii 2014 Uima-allasveden laatu ja valvonta, soveltamisopas allasvesiasetukseen 315/2002, STM Uimahallibarometri ( http://www.suh.fi/barometrit2012 )
Liikuntapaikkarakentamisen tutkimus- ja kehittämistoiminta, Uimahallihankkeet 2014 Uimahallien sisäilmaston, energiankäytön ja kosteuden hallinta, Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, talonrakennustekniikan laboratorio Uima- ja jäähallien energia-portaalin kehitys ja käyttöönotto, VTT + Uimahallien tietolomake, UKTY ry Uimahallien ja kylpylöiden laatoitus, Vahanen Oy Uimahallien laattalattioiden liukkauden mittausmenetelmät, TTY-säätiö Uimahallien ja kylpylöiden suunnittelu, LVI Pentti Pernu Uimahallien saavutettavuus maahanmuuttajien näkökulmasta, SUH ry
Opetus- ja kulttuuriministeriö/nuoli/lv/rj/25.9.2014 Uimahallit 3633 Rakennustieto Oy Ratsastusolosuhdeoppaat 2295 Liikuntapaikkajulkaisusarja Esteetömyysoppaat 2059 Jäähallit 1876 MYYDYT OPPAAT 1992-2013 Urheilunumikot 1771 Tuote vuosi kpl Suomen liikuntapaikat 2000 1450 57 Urheilunurmikoiden perustaminen ja hoito 1996 1233 86 Ratsastuskeskusten suunnittelu- ja rakentamisopas 2005 1164 74 Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen 2000 1061 83 Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu- ja rakentamisopas 2002 964 72 Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät 1999 924 63 Esteettömät liikuntatilat 1997 830 82 Urheilukenttien suunnittelu- ja rakentamisopas 2002 739 71 Jäähallit ja tekojääkentät 1999 699 87 Ampumarata-opas 2005 667 93 Esteetön luontoliikunta 2007 613 35 Ratsastuskeskusten suunnittelu- ja rakentamisopas 1994 550 90 Uimarantaopas 2006 483 88 Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät CD+opasvihko 2005 474 96 Urheilunurmikoiden perustaminen ja hoito 2008 411 76 Puurakenteisen salibandyhallin suunnittelu- ja rakentamisopas 2000 401 50 Golfkenttien viherpeitetutkimus 1994 389 84 Uimahallien ulkovaippa ja sisäilmasto, suunnittelu- ja rakentamisopas 2003 359 79 Beach volley - kenttäopas 2001 353 53 Uimahallit kuntoon lähtökohdat 1994 352
Taulukko 9. Arvio liikuntasuoritteiden ja liikuntaa harrastavien kävijöiden määrästä Suomen merkittävimmissä sisäliikuntapaikkatyypeissä vuoden aikana. SISÄLIIKUNTAPAIKKA- TYYPPI Tunnin mittaiset liikuntasuoritteet vuodessa Osuus (%) Liikuntaa harrastavat kävijät vuodessa Osuus (%) Kunto- ja voimailusalit 17 235 000 8,5 % 17 235 000 10,4 % Liikuntasalit 92 804 000 45,7 % 74 242 800 44,8 % Liikuntahallit ja areenat 20 975 000 10,3 % 16 780 000 10,1 % Jalkapallohallit 3 998 000 2,0 % 3 199 000 1,9 % Salibandykentät 7 144 000 3,5 % 5 715 000 3,4 % Jäähallit (jääradat hallissa) 19 125 000 9,4 % 15 300 000 9,2 % Squashkentät 565 000 0,3 % 565 000 0,3 % Tenniskentät 2 421 000 1,2 % 1 614 000 1,0 % Sulkapallokentät 2 563 000 1,3 % 2 050 000 1,2 % Keilaradat 6 061 000 3,0 % 4 849 000 2,9 % Kamppailulajien salit 1 350 000 0,7 % 1 080 000 0,7 % Uimahallit 29 040 000 14,3 % 23 232 000 14,0 % YHTEENSÄ 203 281 000 100,0 % 165 861 800 100,0 %
Taulukko 10. Arvio liikuntasuoritteiden ja liikuntaa harrastavien kävijöiden määrästä tarkastelun kohteena olleissa Suomen ulkoliikuntapaikkatyypeissä vuoden aikana. ULKOLIIKUNTAPAIKKA- TYYPPI Tunnin mittaiset liikuntasuoritteet vuodessa Osuus (%) Liikuntaa harrastavat kävijät vuodessa Osuus (%) Urheilukentät 15 184 000 7,0 % 12 147 000 7,4 % Pallokentät 30 264 000 13,9 % 20 176 000 12,4 % Pesäpallokentät 2 464 000 1,1 % 1 971 000 1,2 % Tenniskentät 2 352 000 1,1 % 1 568 000 1,0 % Luonnonjääkentät ja -alueet 8 144 000 3,7 % 5 455 000 3,3 % Tekojäät ja tekojään sisältävät yhdistelmäkentät 1 659 000 0,8 % 1 327 000 0,8 % Muut yhdistelmäkentät 38 252 000 17,5 % 30 601 000 18,7 % Maauimalat 1 351 000 0,6 % 1 081 000 0,7 % Kuntopolut ja kuntoradat 107 838 000 49,4 % 86 270 000 52,8 % Golfkentät 10 920 000 5,0 % 2 730 000 1,7 % YHTEENSÄ 218 428 000 100,0 % 163 326 000 100,0 %
Kiitos mielenkiinnosta!