TuTa kandiseminaari viittaaminen Maria Söderholm Tietoasiantuntija Otaniemen kampuskirjasto maria.soderholm@aalto.fi
Sisältö Yleisesti viittaamiskäytännöistä ja niiden merkityksestä tieteellisessä viestinnässä. Viittaustekniikan perusteiden läpikäyminen Harvardin järjestelmän avulla. Mendeleyn käyttö
Yleissilmäys tiedonhaun ja viittaamisen työkaluihin Keskitetyistä kanavista kannat käyttöön Nelli portaali kaikki elektroniset lähteet käyttöön E-Data palvelu tietokantojen selaamiseen Kokotekstikannat tai kokotekstejä linkittävät kannat Scopus, ProQuest, Emerald. Kirjastojen kokoelmakannat Kirjastojen kantoja kuten Alli Google / G Scholar Julkaisuja monessa muodossa KOKOA VIITTEET JÄRJESTELMISTÄ VIITTEIDENHALLINTAOHJELMAAN VIITTEIDEN HALLINNAN OHJELMAT Esim. Mendeley, RefWorks, Zotero: tallenna keskitetysti kaikki viitteet
Tiedonhaun tehtävä vielä kerran Tehtävä koostaa kirjaston luennoilla käsitellyt asiat. Varaa tehtävään aikaa! Tehtävä löytyy kandikurssin My Courses -sivulta. Palautus viimeistään 12.2. Apuja: kirsi.heino@aalto.fi; maria.soderholm@aalto.fi
Viittaamisen perusteita 1 Viittaustekniikka yksi tieteellisen viestinnän peruspilareista Useita viittausjärjestelmiä: Harvard (kirjoittaja-vuosi-julkaisu); Numero-järjestelmä -> lähteet lopussa numeroituina. Perusteiden hallinta -> tekstin muuntaminen mihin tahansa viittausjärjestelmään onnistuu Viittaat, koska: Annat tunnustuksen idean alkuperäiselle keksijälle. Vältät plagiointisyytteet. Johdattelet lukijan käyttämiisi materiaaleihin, jotta niiden avulla voidaan todentaa oma ja muiden panos, ja jatkaa aiheeseen perehtymistä. Perustelet johtopäätöksiäsi. Viittaamalla osoitat myös tieteellisten tekstien lukutaitoasi ja kykyäsi hyödyntää niitä oppimisessa. Oman alan tuntemustasi. Hyödynnä myös: Laitoksen ja ohjaajan antamat ohjeet. Tekstejä, joita käytät kandityössä -> Tutki millaisia viittaamiskäytäntöjä niissä on, jolloin perehdyt oman alasi ja oman alasi julkaisujen käytäntöihin.
Viittaamisen perusteita 2 Harvardin perusjuttuja Viittaamisessa on kaksi osaa : Viite tekstin sisällä Tekstiviite tekstin lomassa kertoo lainattavasta sisällöstä. Liittyvät viitteisiin, joita on referoitu, tehty synteesiä tai otettu suoria lainauksia Yhdistää referoimisen/ synteesin/ lainaukset lähdeluettelossa oleviin julkaisuihin. Referoitaessa tiivistetään tekstiin oman tutkimuksen kannalta olennaiset tiedot omin sanoin kirjoitettuna: Virta (1987, s. 90-93) on esittänyt, että Viite lähdeluettelossa Yksilöi tarkasti kaikki ja vain tekstissä käyttämäsi lähteet. Harvardin systeemissä lähteet listataan aakkosjärjestykseen. Järjestelmä määrää missä järjestyksessä ja miten lähteen tiedot kirjoitetaan. Pääperiaate on, että tiedot, jotka lähteestä ilmoitetaan, ovat samat kaikissa viittausjärjestelmissä. Suorassa lainauksessa lähdeteksti esitetään sanasta sanaan lainausmerkkien sisässä.
Viittaamisen perusteita 3 Harvardin perusjuttuja PISTEEN PAIKKA Tekstiviitteen muoto on järjestelmäkohtaista: perustuen esim. Harvardin tai Chicagon viittausjärjestelmään. Tekstiviite koostuu Harvardin järjestelmässä pääsanasta (yleensä kirjoittaja), julkaisuvuodesta ja sivunumeroista, josta sisältö on lainattu. Ei välttämätöntä käyttää sivunumeroita virkkeen sisäisessä viittauksessa. Kun piste on sulkujen ulkopuolella, viitataan kyseiseen virkkeeseen: Laadullisessa analyysissä erot ihmisten tai havaintoyksiköiden välillä ovat (Alasuutari 1981, s. 34). Ilmiöt kertovat... Kun piste on sulkujen edessä, viitataan useampaan kuin yhteen virkkeeseen. (Käytä harkiten tätä taktiikkaa, jossa viittaat useaan edelliseen virkkeeseen): Kun uudet tapaukset eivät tuota enää uutta tietoa, aineistoa on tarpeeksi. Kuitenkin aineistoa tarvitaan juuri sen verran, kuin on aiheen kannalta välttämätöntä. (Alasuutari 1981 s. 62-63)
Harvardin esimerkkejä 1 tekstin sisäinen viite PERUSTAPAUKSET Autot olivat punaisia (Smith 2001, 12). Autoja on myös sinisiä. Tekstiviite kohdistuu toiseen virkkeeseen. Smithin (2001, 12) mukaan Autot olivat punaisia. Autoja on myös sinisiä. Suora lainaus kohdistuu ensimmäiseen virkkeeseen Autot olivat punaisia. On myös sinisä autoja. (Smith 2001, 12) Tekstiviite kohdistuu molempiin virkkeeseen. Autot olivat punaisia. On myös sinisiä autoja (Smith 2001, 12). Tekstiviite kohdistuu toiseen virkkeeseen. Viittaus kohdistetaan lauseen osiin: Ilmiön havaitsi ensi kerran Lehtonen (1995a; 1995b), ja sen vahvistivat myöhemmin Karvonen et al. (2001), vaikka Virtanen ja Rauhamäki (2002) epäilivät tuloksia. HUOM! Saman kirjoittajan samalta vuodelta olevat julkaisut erotellaan vuosiluvun perään tulevalla aakkosella. Erotinta käytetään myös lähdeluettelossa. Useampaan kirjoittajaan viitattaessa viitatut laitetaan aakkosjärjestykseen: Tieteellinen kirjoittaminen vaatii huolellisuutta. Se on kuitenkin hyödyllinen taito asiantuntijatyössä. (Virta 1987, s. 50; Rummukainen 1991, s. 35) HUOM! Merkinnän s. voi jättää pois.
Harvard-esimerkkejä 2 Tekstin sisäinen viite Suora lainaus/sitaatti: Suoraa lainausta tulisi käyttää vain, kun tiedon referoiminen ei ole mahdollista tai mielekästä (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, s. 341). Jos sitaatti on pitkä Lähdeviite varustetaan tällaisessa tapauksessa yleensä pisteellä. Vasta sen jälkeen tulee viitteen ympärillä olevien kaarisulkeiden oikeanpuoleinen osa. (Hirsjärvi et al. 2007, s. 343) Sitaatin päättää ennen lainausmerkkiä piste. Suora lainaus on joskus tehokeino ja tällöin pitkäkin. Joissakin julkaisuissa sitaatti erotetaan typografisesti muusta tekstistä eikä lainausmerkkejä käytetä. Joskus on viitattava ns. toissijaiseen lähteeseen: Becherin (1997, 273) mukaan Clark käyttää.. TAI Näin voidaan sanoa, koska akateemisten ammattien erot koskevat julkaisemista (Clark 1997, viitattu lähteessä Becher 1997, 273).
Harvardin esimerkkejä 3 - Lähdeluettelo Lähdeluettelossa voi olla VAIN kirjallisuusviitteitä, joihin viitataan tekstissä. Erilaiset lähdetyypit, kuten esim. painetut ja elektroniset kirjat, merkataan lähdeluetteloon omalla tavallaan. Kirjallisuusviitteet ovat lähdeluettelossa pääsanan mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Pääsana on useimmiten tekijän sukunimi mutta voi olla julkaisun nimi, jos tekijää ei ole. Collins, J. 2004. E-Textiles: Electronic and Extraordinary. Fiberarts. Vol. 36:5. s. 44-71. Kirjallisuusviite viittaa painettuun lehteen. Davoudi, Simin; John Pendlebury. 2010: Centenary Paper: The Evolution of Planning as an Academic Discipline. Town Planning Review. Vol. 81:6. s. 613 46. doi:10.3828/tpr.2010.24. Kirjallisuusviite viittaa elektronisen lehden artikkeliin. Höhne, G. 2010. DDR-design - itäsaksalaisen suunnittelun helmiä. Helsinki: Minerva. Kirjallisuusviite viittaa kirjaan. Mäkinen, O. 2007. Informaatiolukutaito ja etiikka. Teoksessa: Nevgi, A. (toim.) Informaatiolukutaito yliopisto-opetuksessa. Helsinki: Gaudeamus. S. 53-70. Kirjallisuusviite kokoomateoksen osaan.
Viittaamisessa käytettyjä lyhenteitä Kun tekijöitä kolme tai enemmän, lyhennä tekijälista: Virta et al. (2002, s. 12) ryhmittelevät. TAI suomalaisittain Virta ym. (2002, s. 12) Kun samassa kappaleessa toistuvasti viittaat samaan lähteeseen voit käyttää lyhennettä ibid. TAI suomalaisittain emt.: Fryn (2006) käyttämät käsitteet keskinäinen riippuvuus ja tavoitteiden epävarmuus ovat suhteellisia ja toisiinsa kietoutuneita. Jatkotutkimuksen tehtävä on selvittää miten käsitteet voisi eri tieteenalojen tutkimuksessa käyttää (emt., 15). Englanninkielisissä teksteissä i.e. -> that is JA e.g. -> for example
Harvardin järjestelmä yksityiskohtainen opas englanniksi Citing and referencing: Harvard: http://guides.lib.monash.e du/citingreferencing/harvard
Miten hallita lähdeviitteitä viitteidenhallintaohjelmat Kaikissa samoja ominaisuuksia Viitteitä voi hallita keskitetysti ja niitä voi koota mistä lähteestä vain automaattisesti. Jos ei automatiikkaa, viitteet voi lisätä käsin. Ohjelmissa on valmiista viittaustyyleistä (kuten Harvard) TAI voi luoda omia tyylejä. Yleensä plugin Wordiin tekstin sisäisten viitteiden ja lähdeluettelon tekemiseen. Esimerkiksi Mendeley Vapaasti käyttöön otettavissa - https://www.mendeley.com/ RefWorks Lisenssi ja ohjeet Aallossa- https://www.refworks.com/ Zotero Vapaasti käyttöön otettavissa; erikoisuutena kuvankaappaus verkkosivusta - https://www.zotero.org/ Varsinkin RefWorks, joskus myös Mendeley, automaattisesti monessa kannassa viitteidenvientitapana. Ellei automatiikkaa, käytetään nk. RIS-formaattia. Vertailuja systeemeistä löytyy netistä!
Lähteet Scopuksesta Mendeley hin 1. Tee Scopuksessa haku ja tallenna lähteitä esim. My list alle 2. Valitse listalta kaikki tai haluamasi lähteet. 3. Valitse toiminto josta lisäät viitteet Mendeleyhin 4. Tallenna avautuvasta laatikosta viitteet Mendeleyhin 5. Sulje sovellus Close importer ja jatka hakuja Miten lisäät Mendeleyn Wordiin: http://support.mendeley.com/customer/en/portal/ articles/168756-installing-and-using-the-wordplugin-in-windows 2 1 3 4 5
Mendeleyn erityisominaisuus Lisää viitteen tieto käyttämällä DOI:ta Onko sinulla viitteitä, joihin sinulla on DOI mutta ei viitetietoja vielä Mendeleyissä? 1. Avaa kohdasta File uusi viite -> Add Entry Manually. 2. Mene avautuvassa New Document ikkunassa kohtaa DOI. Kopioi DOI boxiin ja tee haku. Tarkistaa viitteen tietojen oikeellisuus! 2 1 3
Mendeleyn erityisominaisuus Lisää viitteitä sen omasta kannasta Onko sinulla viitteitä, joita et ole vielä vienyt Mendeleyhin? Helpottaisiko tämä vientiä? Saat nopeasti viitteitä omaan Mendeley kirjastoon, kun hyödynnät yhteistä luetteloa. 1. Käytä kohtaa Literature search TAI 2. Tietystä viitteestä pääset luetteloon TAI mene itse palveluun. Muista tarkistaa viitteen tietojen oikeellisuus! 1 3 2
Mendeley-esimerkki ProQuest-kannassa 1 2 1 1. Tee haku (kirjauduttu sisään omalla tunnuksella muttei välttämätöntä). 2. Valitse sopivat lähteet. Lähteet tallennetaan kansioon, jonne voidaan lisätä tulevista hauista lähteitä. Ellet tallenna, mene kohtaan 4 seuraavassa kalvossa. 3. Kohdasta More valitaan Save to my research ja luodaan uusi kansio lähteille. 3
Mendeley-esimerkki ProQuest-kannassa 2 4 4. Valitse hakutuloksesta viitteitä Mendeleyhin viemistä varten. 5. Valitse More kohdasta viitteiden vienti RISformaatilla. Tallenna viitteet koneellesi. 6 5 6. Avaa Mendeley ja importoi lähteet ohjelmaan.
Viittauksen tuominen Word-dokuun Mendeleyllä Sinulla on Mendeley plugin käytössä Wordissä Avaat kohdan References ja voit valita viittaustyylin Kohdasta Insert lisäät tekstin sisäisen viitteet kohtaan, jossa kursori on -> valitse oikea viite -> muokkaa viitettä valitsemalla se. Kohdasta Insert Bib. Lisäät lähdeluettelon kursorin osoittamaan kohtaan.
Lähteen tuonti RIS-formaatilla nettisivulta kun kantavaihtoehtoa ei ole - 1 1. Hae lähde verkosta. 2. Lähde löytyi kustantajan sivulta. 3. Käytä kustantajan Export-välinettä. 4. Tallenna lähde RISmuodossa. Olisiko helpompi paikantaa jostain kannasta? Olet tallentanut lähteen RIS-muodossa koneellesi. 1. Avaa File-valikosta Import. 2. Importoi muodossa RIS 3. Etsi RIS-tiedosto ja Open se -> lähde ilmestyy Mendeley hin
Lähteen tuonti RIS-formaatilla nettisivulta kun kantavaihtoehtoa ei ole - 2 1. Kun olet lähteen sivulla katso missä on viitteet tuomiseen väline. 2.-3. Avaa väline ja valitse sopiva tapa viedä viite ohjelmaan. Tässä se on RIS. 4. Koska kyseessä RIS, tallennetaan viite koneelle. 5. Mendeleyssä Importoidaan viite ohjelmaan. Olisiko helpompi paikantaa jostain kannasta tai käyttää DOIta?
Google Scholarista (GS) viitteet Mendeleyhin 1 Helpoin tapa on tuoda viitteet Mendeleyn Web importerilla (https://www.mendeley.com/import/). Viitteiden tiedot siirtyvät kuitenkin erittäin epätädellisinä, joten tarkista ja lisää tietoja, että saat oikeat tiedot lähdeluetteloon.
Google Scholarista (GS) viitteet Mendeleyhin 2 BibTex-formaatilla Web importeria täydellismmät tiedot Mendeleyhin: Katso GS:n asetuksista, että sinulla on Lähdeluettelon hallintaohjelma - kohdassa. Jos otat käyttöön GS:n Oma kirjasto:n, voit kerätä lähteitä ja yksitellen viedä niitä Mendeleyhin. Kirjaston saat käyttöösi esim. kohdasta Oma kirjasto.
Google Scholarista viitteet Mendeleyhin 3 2 1 1. Käytä tallentamiseen kohtaa Vie BibTex. 2. Sinulle avautuu viite BibTex muodossa. 3. Tallenna viite kohdasta Save page koneellesi. 4. Mene Mendeleyhin ja importoin lähde ohjelmaan. 3 4
Opastusta muista lähteistä Harvard citation style: All examples. The University of Western Australia. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 2.10.2015]. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13., osin uudistettu painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Kauranen, I., Mustakallio, M. & Palmgren, V. 2007. Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille. 2. korjattu painos. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. SFS 5989. 2012. Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Suomen standardoimisliitto. 72 s. [Viitattu 2.10.2012]. Saatavissa: http://sales.sfs.fi.libproxy.aalto.fi/sfs/servlets/downloadservlet?action=get File&productId=248758&forContract=11760. Palvelu on maksullinen ja vaatii käyttäjälisenssin. UCP (Chicago University Press). 2010. The Chicago Manual of Style. 16., painos. Chicago: Chicago University Press.
Lopuksi! Ole johdonmukainen -> käytä tekstin sisäisissä viittauksissa ja lähdeluettelossa yhtä viittausjärjestelmää (Harvard, Chicago ) - > Saat pisteet, pilkut ja typografian kohdalleen. Älä kopioi valmiita viitteitä esim. muista julkaisuista, koska niissä voi olla virheitä. Ole tarkka viittauksien muotoseikoissa. Varaa viitteiden laatimiseen tarpeeksi aikaa - > tarkista ennen työn jättämistä Viittaukset antavat yleiskuvan työn ulkonäöstä, tasosta ja luotettavuudesta