LÄHTEET JA KIRJOITTAMINEN

Transkriptio

1 LÄHTEET JA KIRJOITTAMINEN Seminaarisessio 4 ARTS3016.KAND TAITEEN KANDIDAATIN OPINNÄYTE JA SEMINAARI Antti Pirinen, Aalto ARTS, Muotoilun laitos 2017

2 Eri tyyppisiä lähteitä Suunnitteluesimerkit, taide, muut inspiraationlähteet Taustatieto, historia, suunnittelun käytäntö Teoria, menetelmät, tutkimuksen teko

3 Millaisia lisälähteitä tarvitsen?

4 Lukeminen ja kirjoittaminen Monelle vaikein ja hitain osa opinnäytetyötä Kehitä työskentelyrutiini ja varaa riittävästi aikaa lukemiselle ja kirjoittamiselle 1. Systemaattinen tiedonhaku aiheestasi kirjaston tietokannoista (Aalto Finna) ja muualta 2. Tehokas ja valikoiva lukeminen ensin takakansi, sitten sisällysluettelo, tiivistelmä ja johdanto, sitten aiheesi kannalta keskeiset luvut ei tarvitse lukea kaikkea! 3. Tee muistiinpanoja lukiessa ja mieti, mikä on lähteen pääsisältö ja merkitys työsi kannalta. Viittauksia varten merkitse tarkkaan muistiin lainaamiesi kohtien lähteet ja sivunumerot. 4. Syklinen prosessi: lukeminen kirjoittaminen suunnittelu

5 Tyyli ja kieliasu Kirjoittaminen on yhteistyötä lukijan kanssa kirjoitus on tarkoitettu luettavaksi, ymmärrettäväksi ja keskeisiltä osiltaan muistettavaksi Tieteellisen tekstin lukija odottaa, että hänelle tarjoillaan tarkkaa ja vakuuttavaa tietoa selkeästi sanottuna Perustana hyvä yleiskielen ja asiatyylin hallinta Hyvässä tekstissä ajattelun kirkkaus yhdistyy ilmaisun yksinkertaisuuteen muista havainnollisuus ja konkreettisuus Voit olettaa, että lukija tuntee alan perusteet, joten kaikkea ei tarvitse selittää alusta alkaen kirjoita asiantuntijayleisölle Kiinnitä huomiota tekstin yhtenäisyyteen: miten kukin osa palvelee kokonaisuutta ja miten ne liittyvät loogisesti toisiinsa Tekstissä tulisi kuulua kolme ääntä: lähdeviitteiden ääni, alan yleinen tietoääni ja tekijän oma ääni Käytä lähinnä passiivia ja kolmatta persoonaa, ensimmäistä persoonaa vain jos esittelet omia johtopäätöksiä ja ajatuksia

6 Lähteisiin viittaaminen Lähdeviite = tekstissä oleva viitemerkintä, jonka avulla tietolähde voidaan tunnistaa tai paikantaa Tietolähteitä käytetään tieteellisessä kirjoittamisessa joko tukemaan esitettyjä väitteitä tai tuomaan esille näkemyksiä, joita halutaan kritisoida. Lainauksen pitää sanoa jotain olennaista aiheesta. Tekstissä on viitattava käytettyihin lähteisiin. Lähdeviitteiden täsmällisyys ja oikeellisuus ovat osa hyvin tehtyä julkaisua. Lähdetietojen avulla tiedon pystyy kuka tahansa löytämään. Lukijan on oltava koko ajan selvillä, milloin kyseessä on kirjoittajan oma ajatus ja milloin lainataan toisten tekstejä. Lähdeviitteitä ei tarvita, kun on kysymys yleisesti tunnetuista asioista, tietosanakirjasta tai vastaavasta yleistiedosta. Viitteitä ei myöskään tarvita, kun on kysymys omista johtopäätöksistä.

7 Viittausjärjestelmä Noudata viittaamisessa johdonmukaista järjestelmää Harvardin järjestelmässä eli nimi-vuosijärjestelmässä tekstiviitteen perusmuoto on kirjoittajan sukunimi ja teoksen ilmestymisvuosi, sekä sivunumero: Pallasmaa 2005, 238. Jos viitataan kokonaiseen teokseen, sivunumeroa ei tarvita: Pallasmaa Sivunumeroiden tarkkuudella on kuitenkin aina merkittävä suorat lainaukset, viittaukset toiselta saatuihin taulukoihin ja kaavioihin sekä erilaisiin väitteisiin tai lausumiin Lähdeluetteloon yllä oleva lähde merkitään näin: Pallasmaa, Juhani (2005). The Eyes of the Skin: Architecture and the Senses. Chichester, UK: John Wiley & Sons.

8 Referointi Lähteitä käytetään tutkimuksessa joko referoimalla tai lainaamalla Referoitaessa tiivistetään jostakin lähteestä oman tutkimuksen kannalta olennaiset tiedot Referointi ei ole suoraa lainausta vaan kirjoittajan omin sanoin muotoilemaa tekstiä, joten lainausmerkkejä ei käytetä Viittaaminen koko teokseen Aisteilla on suuri merkitys tilakokemuksessa (Pallasmaa 2005). > Ei sivunumeroa Viittaaminen tiettyyn kohtaan teoksessa Aaltonen (2010, 14 15) on todennut, että asumisen palvelukonsepteja ei toistaiseksi ole juurikaan kehitetty Suomessa. > Tarkka sivunumero Viittaaminen moneen teokseen Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa nostetaan esiin asukkaiden osallistaminen yhtenä suomalaisen asuntotuotannon kehitystarpeista (Hirvonen ym. 2005, 20 22; Ilmonen ym. 2005, 17; Vainio 2008). > Aakkosjärjestys

9 Referointi Kun yksi virke perustuu lähteeseen Tietyn tieteenalan piirissä on aina omat yleisesti käytetyt lyhenteensä eikä niitä tarvitse sen enempää selitellä (Eco 1989, 86). > Viite virkkeen sisällä Kun monta virkettä perustuu lähteeseen Tutkimuskohteen määräämissä rajoissa lähteiden on oltava ensikäden lähteitä. Jos käyttää toisen käden lähteitä, on niiden tiedot tarkistettava useimmasta teoksesta. (Eco 1989, ) > Viite vasta koko viitatun kokonaisuuden jälkeen Viittaaminen monen tekijän kirjoittamaan teokseen Jos tekijöitä on kaksi, mainitaan aina molemmat Elo ja Saari (1981, 27) ovat tutkineet (Elo & Saari 1981, 27). Jos tekijöitä on kolme tai useampi, ensimmäisellä kerralla mainitaan kaikki, myöhemmin ensimmäisen nimen perään lisätään lyhenne ym. Ensi kerran: (Paulson, Paulson & Meyer 1991, 61-63). Myöhemmin: (Paulson ym. 1991, 61-63).

10 Siteeraus eli lainaaminen Siteeraus tarkoittaa lähdetekstin esittämistä sanasta sanaan Tekstin sisällä sitaatti on merkittävä lainausmerkkeihin ja viitattava tarkasti siihen kohtaan lähteessä, mistä se on peräisin Kivinen (1989, 101) sanoo, että oikean ongelman oikein asettaminen ei ole mahdollista muutoin kuin oivaltamalla oikeat yhteydet oikeassa kontekstissa. Laajemmat sitaatit (yli 40 sanaa) voi esittää myös omana sisennettynä kappaleena, jolloin lainausmerkkejä ei tarvita: This is made evident by the stratification of design professions (Brand 1994, 24): Each level connects to a professional domain of intervention, which in turn defines both a way of acting and the expertise needed to manipulate particular parts. [...] Professional agents urban designers, architects, interior designers, and furniture designers each focus on certain levels. Sitaatti on toistettava tarkasti alkuperäisessä asussa. Lähdetekstistä pois jätetty osa merkitään näin: [ ]. Lisäohjeita Aallon viittausoppaassa. Vältä laajoja sitaatteja, ellei niiden käyttö ole aivan välttämätöntä

11 Painetut lähteet Lähdeluettelon laatiminen Saarikangas, Kirsi (2002). Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. > Teos jolla yksi kirjoittaja Aaltonen, Alexander, Siltaloppi, Jaakko & Puhto, Jukka (2011). Housing Service Concepts: A Process Model for Developing Service Concepts. Espoo: Aaltoyliopisto. > Teos jolla monta kirjoittajaa Eger, Arthur O. & Drukker, J. W. (2010). Phases of Product Development: A Qualitative Complement to the Product Life Cycle. Design Issues, 26:2, > Artikkeli tieteellisessä lehdessä, huom. lehden nro ja sivut Verkkolähteet Tutkittavien informointi (2015). Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston www-sivu. Viitattu > Mahdollinen tekijä, dokumentin nimi, verkko-osoite (URL) ja päivämäärä, jolloin dokumentti on haettu tästä osoitteesta Lähdeluetteloon merkitään vain se kirjallisuus, johon on todella viitattu!

12 Kuvalähteet Akateemisessa opinnäytteessä saa käyttää valokuvia, arkkitehtuuripiirustuksia ja muita toisten tekemiä kuvia poikkeuksellisen vapaasti, koska se ei ole virallinen tai kaupallinen painettu julkaisu Kuvamateriaaliin on ehdottomasti viitattava asianmukaisesti eli ilmoitettava kuvan tekijä ja lähde (esim. internet-osoite, kuvapankki tai kirjan sivu, josta kuva on skannattu) Kuvien julkaisuoikeudet ja mahdolliset käyttörajoitukset kannattaa silti tarkistaa ja ongelmatapauksissa kysyä neuvoa Aallon tekijänoikeuspalveluista

13 Tutkimusetiikka, tekijänoikeudet ja plagioinnin välttäminen Tutkimuksen eettisyys, osallistujien yksityisyyden kunnioittaminen ja tekijänoikeuksien noudattaminen on tärkeää huomioida opinnäytteessä Huolehdi mahdollisten osallistujien anonymiteetista, aineiston asianmukaisesta säilyttämisestä ja siitä, että tutkimukseesi osallistuvat ovat tietoisia, mihin aineistoa käytetään Opinnäytesuunnitelmassa pitää selvittää mahdolliset työhön liittyvät salassapito- ja tekijänoikeuskysymykset Jos teet opinnäytteen ulkopuoliselle asiakkaalle, Aalto suosittelee tekemään opinnäytesopimuksen neuvoja ohjaajalta. Jos esität opinnäytteessä omissa nimissäsi, lähdettä mainitsematta, jonkun toisen ideoita, syyllistyt kirjalliseen varkauteen eli plagiointiin Ennen opinnäytteen jättämistä teksti tulee syöttää Turnitin-sovellukseen ja käydä raportti läpi yhdessä ohjaavan opettajan kanssa: Lisätietoa ja neuvoja:

14 Tutkielman teon perusopas Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula Tutki ja kirjoita. 15. painos. Helsinki: Tammi.

15 Kysymyksiä tai ongelmia opinnäytesuunnitelmaan liittyen?

16 Seuraavat askeleet Puuttuvien opinnäytesuunnitelmien palautus MyCoursesiin syyskuun loppuun mennessä, hyväksyminen sähköpostitse Miettikää pääaineen opintojen ja opinnäytteen suhdetta ja suunnitteluosan roolia opinnäytteessä! Seuraavan seminaaritapaamisen ajankohdan sopiminen, ehdotus lokakuun lopulla (to klo 9:15-12) Seminaaritapaamisissa käydään läpi töiden etenemistä ja ratkotaan ongelmia, tukea tarpeen mukaan Kirjoitusklinikka tekstien työstämiseksi järjestetään tarvittaessa, sitten kun työt kirjoitusvaiheessa Tiedonhankintataidot-opetus (ARTS-A0108) ke ja to klo 9:15-12, luokka tekstipaja (opinnäytteen pakollinen kypsyysnäyte) Opinnäytteiden palautus ja esittely Jos homma jumittaa tai tarvitsette muuten ohjausta, yhteys minuun huone 7058) tai Heikkiin

17 Kiitos!