Perusturvalautakunta 31 19.05.2010 Kaupunginhallitus, julkinen 177 31.05.2010 Lastensuojelun palvelurakenteen kehittäminen PETUR 31 Lähtökohdat kehittämistyölle Vuoden 2008 alusta voimaan tullut lastensuojelulaki korostaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä, peruspalveluissa toteutettavaa ehkäisevää lastensuojelutyötä ja varhaista puuttumista sekä moniammatillista yhteistyötä lasten ja perheitten tukemiseksi. Kaupungin valtuuston 8.3.2010 vahvistamassa Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa vuosille 2009-2012 painopistealueina ovat vanhemmuuden tukeminen, sosiaalinen vahvistaminen ja osallistaminen sekä yhteisöllisyys ja turvallisuus. Ohjelman tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia mm. tukemalla vanhemmuutta. Ohjelmassa lastensuojelun kehittämistavoitteeksi on kirjattu perhetukikeskuksen työn kehittäminen osana lapsiperheitten ja lastensuojelun palvelujärjestelmää. Perusturvan sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2010 on asetettu perhetukikeskuksen työn sisällön ja tehtävien uudelleen arviointi osana lastensuojelun kokonaisuutta. Lastensuojelussa Äänekoskella on nähtävissä valtakunnalliset kehityssuunnat: lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen kasvu, työn lisääntyminen ja perheitten vaikeat ja moninaiset ongelmat. Vuonna 2008 Äänekoskella tehtiin 329 lastensuojeluilmoitusta. Vuonna 2009 ilmoituksia tehtiin 342. Lastensuojelun avohuollon piirissä vuonna 2009 oli 322 lasta ja lastensuojelun laitoshoidossa 46 lasta, joista 26 omassa perhetukikeskuksessa ja 20 ostopalveluina hankituilla perhekoti- ja laitospaikoilla. Perhetukikeskuksen hoitojaksot ovat kestäneet keskimäärin 3,5 kk/nuori ja sijoituksista pitkäaikaisia (yli vuoden kestäviä) oli 3-4. Lastensuojelun perhehoidossa oli vuoden aikana 34 lasta. Äänekoskella sijaishuollon tarve on vastannut niin Keski-Suomen kuin koko maan keskiarvoa. Lapset ja perheet Kaste-hankkeen yhtenä kehittämiskohteena on lastensuojelun perhehoidon vahvistaminen maakunnassa. Perheitten palveluissa kehittämishaasteita tuovat päivähoidon muuttuvat tarpeet, vanhempien työllisyystilanteiden muutokset, varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistuminen ja perheiden tuen oikeaaikainen kohdentuminen. Päivähoidossa tulisi voida tarjota kokopäivähoitoa kevyempiä vaihtoehtoja perheiden tueksi. Lastensuojelun avohuollossa painopistettä tulisi voida siirtää ehkäisevään ja kotiin tehtävään työhön sekä työn alkuvaiheeseen. Perheille tulisi voida tarjota enemmän tukea virka-ajan ulkopuolella ja lapsiperheitten tulisi saada matalan kynnyksen apua ja tukea
(esimerkiksi kotiapu) myös normaaleissa elämän kriiseissä. Perhetukikeskus on toiminut kaupungin omana lastensuojelun laitoshuollon yksikkönä. Paikkaluku on 7 + 2 kriisipaikkaa ja henkilökuntaa perhetukikeskuksessa on johtaja ja 6 ohjaajaa. Sijaishuollon lisäksi perhetukikeskus on tuottanut jälkihuoltoa, lasten tapaamisten ja vaihtojen valvontaa ja sen yhteydessä on ollut turva-asunto. Vuoden 2009 alusta perhetukikeskus on toiminut Kalevankatu 7:n tiloissa Pitkäkadun tiloissa ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi. Palvelujen myynti muille kunnille on ollut viime vuosina hyvin vähäistä. Lastenkodin hoitovuorokausia vuonna 2009 oli 2447 kpl, joista muille kunnille myytiin 70 vrk. Jälkihuoltoasiakkaita oli 5, tapaamispalvelu- ja valvottuja vaihtoasiakkaita 28 ja turva-asuntoasiakkaita 10. Vuonna 2009 oli koko vuoden ajan käytössä 6.7 hoitopaikkaa ja henkilöstökulut kokonaisuudessaan vastasivat 11.2 henkilötyövuotta. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä perhetukikeskuksen kokonaismenot olivat 485 963 (kasvu 13,2 %) ja tulot 63 713 (vähennys 49 %). Nettomenot ylittyivät 197 000. Hoitopäivän hinta perhetukikeskuksessa oli 218 /vrk, kun se sijaishuollon ostopalveluissa oli keskiarvona 201,92 /vrk. Ostopalvelujen hinnassa vaihteluväli oli 150-300 /vrk. Oman laitosyksikön sijaan ostopalveluja on käytetty tilanteissa, joissa lapsi tai nuori on tarvinnut tiukempia rajoituksia, psykiatrisesti kuntouttavaa hoitopaikkaa tai sijoitus kotipaikkakunnalle ei ole ollut tarkoituksenmukaista. Pitkäaikaisissa sijoituksissa perusteena ostopalvelujen käytölle on ollut myös laitosta kodinomaisempi kasvuympäristö ja pysyvät kasvattajat ammatillisessa perhekodissa. Perhetukikeskuksessa keskeiset kehittämistarpeet ovat liittyneet sijaishuollon sisällöllisten tarpeiden muutoksen lisäksi laitoksen kokonaiskustannusten hallittavuuteen sekä henkilöstön vähäisiin mahdollisuuksiin tukea lasten perheitä ja vahvistaa sen mukaista toimintaa. Lastensuojelun palvelurakenteen kehittämistyötä on valmisteltu työryhmässä johon ovat kuuluneet perhepalvelujohtaja, perhetukikeskuksen johtaja, sosiaalityön johtaja ja lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä. Laajempaan kehittämistyöryhmään ovat osallistuneet perhetukikeskuksen henkilökunta, päivähoidon ja lastensuojelun perhetyön edustajat, perusturvajohtaja ja henkilöstöä edustanut pääluottamusmies. Työryhmätyöskentelyn lisäksi on toteutettu kaksi tutustumiskäyntiä Iisalmen Junailijan perhekeskukseen ja Vantaalle Kuuselan perhekuntoutusyksikköön. Kehittämistyötä on esitelty perusturvalautakunnalle 31.3.2010 ja Kaupunginhallitukselle 26.4.2010. Lisäksi työtä on esitelty kaupungin johtoryhmälle ja Lapset ja perheet Kaste-hankkeen Äänekosken koordinaatiotyöryhmälle.
Tavoitteet kehittämistyölle Lastensuojelun palvelurakenteen kehittämisessä tavoitteena on ollut, että ehkäisevä lastensuojelutyö vahvistuu lasten ja perheitten peruspalveluissa lastensuojelun painopiste on enenevästi avohuollossa sijoitukset kodin ulkopuolelle vähenevät perhehoidon osuus sijaishuollossa vahvistuu lastensuojelun resursseja ja osaamista suunnataan ympärivuorokautisesta asumispalvelusta lasten ja perheitten tukemiseen ja kuntoutumiseen kotona ja perheen omassa arjessa. Keskeiset toimintalinjaukset ja uusi toimintamalli Perhepalveluiden ja päivähoidon, lastensuojelun avohuollon sekä lastensuojelun sijaishuollon (ml. perhetukikeskus) toimintoja kehitetään siten, että ne muodostavat ammatillisen kokonaisuuden, jossa eri toimintojen yhteinen nimittäjä on vanhemmuuden tuki ja perhekeskeisyys. Päivähoidossa lisätään kokopäivähoitoa kevyempiä päivähoitomuotoja. Lapsiperheille järjestetään kotiapua normaaleissa arjen kriiseissä. Lastensuojelun avohuollossa otetaan käyttöön uusia perheitä tukevia toimintatapoja ja lastensuojelun perhetyötä kohdennetaan tarvittaessa myös virka-ajan ulkopuolelle. Lastensuojelun sijaishuollossa vahvistetaan perhehoitoa ja sijaishuollon tukea ja seurantaa. Lastenkotitoiminnan sijaan järjestetään 4-5 paikkainen nuorten tukikoti ja toimintaan kiinteästi kuuluva kotikäyntityö. Perhepalvelukeskuksen toimintamalli Perhepalvelukeskus kokoaa samaan yksikköön useita erilaisia toimintamuotoja. Kokonaisuudessa ovat mukana - tukikoti ja kotikäyntityö - turva-asunto - valvotut vaihdot ja tapaamiset - lastensuojelun perhetyön laajennus - vanhemmuuden tuen työmenetelmät - monimuotoiset päivähoitopalvelut - lapsiperheitten kotipalvelu 1. Nuorten tukikoti ja kotikäyntityö Nuorten tukikoti on 4-5 paikkainen peruskouluikäisille tarkoitettu yksikkö, jossa asutaan määräaikaisesti avohuollon sijoituksena ja josta
käsin käydään koulua. Tukikoti on pääsääntöisesti auki ma - pe, viikonloppuisin tukikodissa ollaan vain poikkeustapauksissa. Tukikotijakson aikana nuoren ja perheen tilanne sekä avuntarve selvitetään yhteistyössä koko perheen ja verkoston kanssa. Kotikäyntityö on keskeinen osa toimintaa. Tukikodista palataan tuetusti omaan kotiin tai tarvittaessa siirrytään muuhun sijoituspaikkaan. 2. Turva-asunto Perhepalvelukeskukseen varataan tila lyhytaikaista ja tilapäistä turva-asumista varten. Varsinainen turvakotipalvelu hankitaan tarvittaessa ostopalveluna. 3. Valvotut vaihdot ja tapaamiset Turva-asunnon tilaa voidaan käyttää lasten valvottujen vaihtojen ja tapaamisten toteuttamiseen. 4. Lastensuojelun perhetyön laajennus Lastensuojelun perhetyötä on tarvittaessa ja tilapäisesti saatavilla myös iltaisin ja viikonloppuisin. Työ suunnitellaan asiakaskohtaisesti. 5. Vanhemmuuden tuen työmenetelmät Perhepalvelukeskuksessa toteutetaan erilaisia vanhemmuuden tuen toimintamuotoja kuten vanhemmuutta tukevaa ryhmätoimintaa, moniammatillista perhevalmennusta ja perhekoulutoimintaa. Toimintamuodoissa tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. 6. Monimuotoiset päivähoitopalvelut Perhepalvelukeskuksessa järjestetään monimuotoisia päivähoitopalveluja kuten avointa päiväkotitoimintaa ja osaviikkoista päivähoitoa. Tukikodissa asuvat nuoret ovat päivisin koulussa, joten toimintaa toteuttavat perhepalvelukeskuksen ohjaajat. 7. Lapsiperheitten kotipalvelu Lapsiperheille järjestetään matalan kynnyksen konkreettista apua kotiin tilanteissa, joissa vanhempien omat voimat eivät tilapäisesti riitä. Henkilöstövaikutukset Palvelurakenteen muutoksesta seuraa muutoksia henkilöstörakenteeseen ja työn sisältöön. Uuden perhepalvelukeskuksen eri toimintamuotojen hoitamiseen tarvitaan lähes saman verran henkilöstöresursseja kuin nykyisessä perhetukikeskuksessa. Perhetukikeskuksen henkilöstö on johtaja ja 6 ohjaajaa. Lisäksi toi-
mintaan on kohdentunut sijaisten käyttöä 2.2. henkilötyövuotta ja erilliskorvauksia (ilta-, viikonloppu- ja yötyö) on käytetty 2 ohjaajan palkkakustannusten verran. Henkilöstövoimavaroja on käytetty kaikkiaan 11,2 työvuotta. Koska nuorten tukikoti ei pääsääntöisesti toimi seitsemänä päivänä viikossa ja tukikodin lapset/nuoret ovat koulussa päivisin, voidaan henkilöstöä käyttää päivävuorossa muihin suunniteltuihin toimintoihin. Perhepalvelukeskuksen henkilöstöön tarvitaan sosiaalityön, ohjaaja/sosionomin ja lähihoitajan osaamista ja ammattitaitoa. Muiden toimijoiden kanssa tehtävä moniammatillinen yhteistyö vahvistaa ja tukee omaa ydintoimintaa. Perhepalvelukeskukseen tarvittava vakituinen henkilöstö suunnitelluille toimintamuodoille on 1 johtaja 6 ohjaajaa 1 lähihoitaja (8 työntekijää) Vakansseista 7 saadaan perhetukikeskuksesta ja 1 hoitajan vakanssi sisäisillä työjärjestelyillä perhepalvelujen ja sosiaalityön kokonaisuudesta. Lisäksi tulee huomioida, että yksikköön kohdistuu sijaistarvetta ja palkkamenoissa tulee varautua vuorotyöstä aiheutuviin erilliskorvauksiin. Kokonaisuutena henkilöstön määrä on kuitenkin pienempi kuin vuoden 2009 toiminnan vaatima 11,2 henkilötyövuotta. Toimenpiteiden kustannusvaikutukset Perhetukikeskuksen kokonaismenot olivat vuoden 2009 tilinpäätöksessä 485 963. Tästä henkilöstömenojen osuus oli 402 322. Arvioidut suunnitelman mukaiset perhepalvelukeskuksen vakituisesta henkilöstöstä aiheutuvat kulut (1+6+1) ovat 1 johtajan ja 6 ohjaajan vuosipalkat 196 000 1 hoitajan vuosipalkka 25 000 sijaiset 25 000 erilliskorvaukset 35 000 Yht. 281 000 + Sotut 31,5 % yht. 370 000 Lastensuojelun palvelurakenteen muutoksen merkittävät kustannusvaikutukset syntyvät välillisesti. Nyt käytetyillä kokonaiskustannuksilla tuotetaan uudessa toimintatavassa merkittävästi enemmän palveluja laajemmalle kohderyhmälle. Muutos mahdollistaa lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaiset varhaisen puuttumisen ja -tuen toimintamuodot ilman, että toimintojen kokonaisresurssit kasvavat. Mikäli varhaisen tuen toimintamalli saadaan tehokkaasti käyttöön ja kohdennettua, voidaan perustellusti olettaa,
että se vähentää raskaampien lastensuojelun kustannusten syntymistä. Lastensuojelun sijaishuoltoa ja pitempiaikaisia sijoituksia tullaan kuitenkin tarvitsemaan myös jatkossa. Perhetukikeskuksen nykyisistä sijoituksista noin kolme vuodessa ovat olleet pitkäaikaisia. Yksi pitkäaikainen vastaavan tasoinen sijoitus maksaa ammatillisessa perhekodissa n. 55 000-63 000 /vuosi. Perhehoidossa kustannus on n. 25 000 /vuosi. Perhetukikeskuksessa hinta on vuoden 2009 kustannustasossa 79 570 /vuosi. Tarvittavat tilat Perhepalvelukeskus tarvitsee tilat, jossa kaikki suunnitellut toiminnot ovat saman katon alla. Pitkäkatu 12 (entinen perhetukikeskus) tilat soveltuvat toimintaan hyvin ja niissä lastensuojelun ja päivähoidon tilat ovat samassa talossa, mikä mahdollistaa henkilöstön joustavan käytön. Tilojen sijainti ja saavutettavuus on hyvä ja sen yhteydessä on tarvittava piha-alue. (sosiaalityön johtaja Outi Markkanen) Oheismateriaali Perusturvajohtajan ehdotus: Esitetään kaupunginhallitukselle, että Lastensuojelun palvelurakenne ja toiminnan linjaukset hyväksytään esityksen mukaisina. Perustetaan perhepalvelukeskus, jossa järjestetään esityksen mukaisesti monimuotoisia lastensuojelun ja lapsiperheitten palveluja. Perhetukikeskus nykyisen toiminnan mukaisena lastensuojelun laitosyksikkönä lakkaa. Linjauksen pohjalta ryhdytään valmistelemaan perhepalvelukeskuksen henkilöstörakennetta, tarkempaa toimintasuunnitelmaa ja taloussuunnitelmaa. Esitetään, että Pitkäkatu 12 peruskorjauksen suunnittelu ja korjaustyöt aloitetaan talousarvion investointiohjelman mukaisesti välittömästi sen jälkeen, kun toiminnan muutosta koskeva linjauspäätös on saatu. Päätös: Hyväksyttiin. Perusturvalautakunta kuuli asiantuntijana tämän asian osalta sosiaalityön johtaja Outi Markkasta - - - - - KHALL 177 Oheismateriaalina jaetaan tietoa lastensuojelun palveluraken teen ke hit tämisestä. Kaupunginjohtajan ehdotus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että lastensuojelun palvelurakenne ja toiminnan linjaukset hyväksytään perusturvalautakunnan hyväksymän esityksen mukaisina. Edelliseen liittyen perustetaan perhepalvelukeskus, jossa järjestetään esityksen mukaisesti monimuotoisia lastensuojelun ja lapsiperheitten palveluja. Perhetukikeskus nykyisen toiminnan mukaisena lastensuojelun laitosyksikkönä lakkaa. Linjauksen pohjalta ryhdytään valmistelemaan perhepalvelukeskuksen henkilöstörakennetta, tarkempaa toimintasuunnitelmaa ja taloussuunnitelmaa. Kaupunginhallitus päättää, että perhepalvelukeskuksen toimitiloista tehdään erillinen päätös syksyllä 2010. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - -