Nouseeko puurakentaminen? Nikolai Sutyagin House, Arkangeli Henrik Heräjärvi Metsässä puhaltavat uudet tuulet -juhlaseminaari Mikkeli 11.9.2012
Historia Suomi asui ja asioi puutaloissa pitkälle 1900-luvulle 1900-luvun alun teollistuminen ja kaupungistuminen edellyttivät rakentamista, mikä toteutettiin pääosin betonilla Suomessa kehitettiin 1968-1970 asuinrakentamiseen avoin betonielementtistandardi (BES), mikä loi kustannussäästöjä ja mahdollisti ennätysmäisen asuntotuotannon 1970-luvulla BES: standardoidut betonielementit ja liitosdetaljit => urakoitsijat voivat hankkia valmisosia samaan rakennukseen useilta toimittajilta 1980-luvulla runko-bes-järjestelmä toimitila- ja teollisuusrakentamiseen Teollisen puuelementtirakentamisen runko-pes -järjestelmä julkaistiin keväällä 2012
Talonrakentamisen merkitys Suomessa 10 % bkt:stä käytetään rakentamiseen Uusien asuntojen tarve pitkällä aikavälillä noin 35 000 asuntoa/a Rakennusala työllistää keskimäärin 175 000 ihmistä (talonrakentaminen 61 000) Puurakentamisessa työllistävä arvoketju on pidempi kuin muilla rakennusmateriaaleilla (ml. taimituotanto, metsän kasvatus ja niihin liittyvä palvelutuotanto) Metsänkasvattajien kantorahatuloista 2/3 tulee tukkipuusta, jonka tärkein loppukäyttö on rakentaminen
Puun kilpailukykytekijöitä rakentamisessa Paikallinen raaka-aine (jos sitä käytetään ) Työpaikat ja tulovirrat syntyvät sinne missä rakennetaan Raaka-aineiden hankintaan sekä tuotteiden valmistukseen ja kuljetukseen liittyvä energiankulutus ja päästöt alenevat Nopea rakentamisprosessi (etua kerrostalorakentamisessa) Ei kuivumisen odottelun tai pakkasen aiheuttamia taukoja Arvioitu, että puukerrostalorakentamisessa ajansäästö jopa yli 50 % betonirakentamiseen verrattuna => kustannussäästöt rakentamisessa, nopeutunut investoinnin takaisinmaksu Turvallinen asua Puukerrostalot ovat muista materiaaleista tehtyjä kerrostaloja paloturvallisempia, koska nyt vain puukerrostaloissa on vaatimuksena sprinklaus (milloin sprinklausvaatimus ulotetaan kaikkiin kerrostaloihin?)
Puukerrostalojen ympäristöedut? Kerros- tai toimistorakennuksen elinkaaren (50 a) aikaisista hiilidioksidipäästöistä 84 88 % syntyy käyttövaiheen aikana (Lounamaa 2010) => puukerrostalo voi olla betonikerrostaloa ilmastoystävällisempi jos käytön aikana päästään tasoihin Materiaalin vaihtumisen aiheuttama päästövähennys ja substituutio vaikeasti arvioitavissa fossiilisten polttoaineiden käyttö ja globaali energiankulutus kasvavat joka tapauksessa Jäähdytystarve matalaenergia- ja passiivirakentamisessa? Jos puutaloa pitää jäähdyttää (tai lämmittää) enemmän kuin raskaampaa kivirakennetta, hävitetään ympäristöedut Aurinkokeräimet jäähdytysenergian tuotannossa?
Estetäänkö ilmastonmuutos puutuotteilla? Ihmistoiminnasta johtuvat hiilidioksidipäästöt n. 10 Gt/a Sahatavaran kulutus 400 milj. m 3 /a, mikä sitoo 0,08 Gt hiiltä Entäpä puukerrostalot? Tapaus Vierumäen PuuEra: 27 asuntoa viidessä kerroksessa Puun käyttö < 10 m 3 per asunto (vrt. pientalot n. 30 m 3 /talo) => Rankarakennustekniikalla Suomeen rakentaisi 10 000 kerrostaloasuntoa alle 100 000 sahatavarakuutiometrillä Tapaus Joensuun Elli: 96 asuntoa kahdessa kerroksessa Puun käyttö (arvio) > 30 m 3 per asunto => CLT-tekniikalla 10 000 kerrostaloasunnon rakentamiseen käytettäisiin > 300 000 m 3 sahatavaraa
(Puu)rakentamisen keskeisiä haasteita Raaka-aineen laatu (korostuu tulevaisuudessa) Tehdasvalmistuksen laatu Rakentamisen laatu Rakennuksen ylläpito-osaaminen Uusi haaste (monimutkainen talotekniikka vrt. uudet autot) Markkina kiinteistöhuoltopalveluille ( merkkihuolto ) Matalaenergia- ja passiivitalojen poikkeusolojen toimivuus? Kiistämättömän ympäristösuorituskykytiedon tuottaminen Kilpailukyky suhteessa muihin materiaaleihin ja ulkomaisiin toimijoihin
Asuntorakentaminen Suomessa 18000 Valmistuneet pien-, kerros- ja rivitaloasunnot 2003-2011 16000 14000 12000 10000 8000 6000 Pientalot Kerrostalot Rivitalot 4000 2000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennus- ja asuntotuotanto [verkkojulkaisu]. ISSN=1796-3257. kesäkuu 2012, Liitetaulukko 12. Asuntotuotanto talotyypeittäin 2003-2012, kpl, keskeneräiset ja valmistuneet rakennukset. Helsinki: Tilastokeskus. [viitattu: 7.9.2012].
Lopuksi Energian hinnan krooninen kohoaminen parantaa puun asemaa suhteessa energiasyöpömpiin rakennusmateriaaleihin Väestön demografinen rakenne => lisää kerrostaloja Pientalojen kotimaan markkina pienenee, minkä vaikutus puun käyttöön, hiilen sidontaan, työpaikkoihin ja tulovirtoihin voi olla moninkertainen verrattuna kerrostaloista saataviin uusiin markkinoihin Kustannuskilpailukyky on edellytys sille, että puuhun perustuvat ratkaisut pääsevät kerrostalorakentamisen markkinoille, mutta pelkkä kustannuskilpailukyky ei riitä Materiaaliin ja rakentamiseen liittyvien teknis-taloudellisten kysymysten lisäksi tulee erityistä huomiota kiinnittää laatuun Puukerrostalot ovat median, viranomaisten, kilpailevien materiaalien puolestapuhujien, poliitikkojen ja suuren yleisön silmätikkuna
Nouseeko puurakentaminen? Hyppy Sutyaginin talosta eteenpäin
Puuinfo: Puukerrostalorakentamisen teollisen prosessin läpimurto on tapahtunut 19.10.2011 TEM: Tiedotteet Yritykset 31.1.2012 14.45 Ministerit haastavat rakennusalan toimijat mukaan puurakentamisen lisäämiseen YLE: Suomen korkein puukerrostalo Heinolaan 4.5.2011 klo 18:21 Talouselämä: 14.12.2010: Vaikea, vaikeampi, puukerrostalo
KIITOS ja onnittelut päivänsankareille! Metla-talo, Joensuu puurakentamisen edelläkävijä vuodesta 2004 Lisätiedot: Henrik Heräjärvi Henrik.Herajarvi@metla.fi www.metla.fi/ohjelma/puu/