Puupäivä Punkaharjulla Henrik Heräjärvi. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Transkriptio

1 Puurakentaminen ja ilmastopolitiikka litiikk Puupäivä Punkaharjulla Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Hiilikiilat (Socolow & Pacala, Princeton University) Liikenne Lämmitys Rakentaminen Teollisuus Hyppääminen korkealta on vaikeaa => käytetään askelmia!

3 CO 2 Jääkaudet johtuvat mannerlaattojen liikkeistä, maan kiertoradan soikeuden ja pyörimisakselin kulman muutoksista sekä kasvihuonekaasujen määrän vaihtelusta Viimeiset miljoonat vuoden mantereet ovat pysyneet likimain paikoillaan; silti esiintyy melko säännöllisesti n vuoden jääkausia ja vuoden interglasiaalisia lämpökausia 1850-luvulta lähtien ilmakehään on vapautettu noin tonnia hiilidioksidia nostaen sen hiilidioksidipitoisuutta n. 30 % Tässä on onnistuttu pääosin polttamalla fossiilisia polttoaineita (esim. kivihiiltä louhitaan n. 50 t/s) Hiilidioksidiemissioiden tärkeimmät lähteet (satunnainen järjestys): Eläinten hengitys ja kasvien soluhengitys Valtamerten lämpimistä pintavesistä ilmakehään liukeneminen Vulkaaninen toiminta Orgaanisen tai fossiilisen biomassan palaminen tai tarkoituksellinen polttaminen Sementin tuotanto (5 6 % ihmiskunnan CO 2 -päästöistä (pl. hengitys) ja 6 7 % maailman energiankulutuksesta) Orgaanisen aineksen lahoaminen VÄRIEN SELITYKSET: Ihminen ei voi vaikuttaa Ihminen voi vaikuttaa

4 Rakennusmateriaalien a e aa e tuotannon o CO 2 -emissiot sso Rakennusmateriaalin 10 tuotannosta aiheutuvat CO2-päästöt (kg/rakennusneliömetri) Sahatavara Liimapalkki Kierrätetty teräs Betoni Teräs ensikäytössä Lähde: Swedish Forest Industries Federation (2003) LCA: Puunkorjuun, prosessoinnin, rakentamisen ja purkamisen yhteydessä talteen saatava energiamäärä ylittää puutuotteen elinkaaren aikana tarvittavan fossiilisen energian määrän => puurakennuksella on negatiivinen netto-co 2 -emissio (Gustavsson ym. 2006)

5 Mikä on rakennusmateriaalien a e aa e kokonaiskestävyys? o Materiaalien valmistuksen aiheuttamat emissiot ovat vain yksi niiden kestävyyden indikaattori. i Kestävyyttä ttä tulee tarkastella t rakennusmateriaalin koko k elinkaaren ajalta ottaen huomioon emissioiden lisäksi mm. energian kulutuksen eri vaiheissa: 1. Raaka-aineiden hankinta ja jalostamisprosessit 2. Rakentaminen ja tarvittava logistiikka 3. Rakennuksen toiminta-aika, ml. tarvittavat korjaukset ja huollot 4. Purkaminen, ml. jätteiden käsittely (kierrätys, polttaminen energiaksi, loppusijoitus kaatopaikalle)

6 Energia ega Suomalaisen kotitalouskuluttajan sähköenergian hinta on 2000-luvulla noussut n. 60 %, sähkölämmittäjän n. 80 % (Energiamarkkinavirasto 2009) Lähde: Öljy- ja kaasualan keskusliitto

7 Puu ohjataan aa säädöksin s matalan a a rakentamisen a materiaaliksi aa Suomalaisessa puutalossa sallitaan vain kaksi kerrosta ilman kalliita lisäinvestointeja esim. sprinklausjärjestelmiin. j Kustannuskilpailukykyisiä y puukerrostalorakentamisen ratkaisuja on kehitetty vasta viime vuosina. => Kerrostalot tehdään betonista Sementin tuotanto on yksi energiaintensiivisimmistä teollisista prosesseista. Valtaosa sementtiteollisuuden tarvitsemasta energiasta tuotetaan kivihiilellä Lähde: ERMCO 2001 Statistics

8 Mitä kuusilankku tarjoaa rakentajille ilmastonäkökulmasta? Ainoa uusiutuva, teollisesti hyödynnettävä rakennusmateriaali Ainoa kunnolla lämpöä eristävä ä ja samalla kuormaa kantava rakennusmateriaali, pakattuna CO 2 -varastoon Ainoa alkuperäsertifioitu rakennusmateriaali (ja ainoa jolta kuluttajat ja kauppiaat sitä vaativat!)* Ainoa energiatehokkaasti ja omavaraisesti tuotteeksi valmistettava rakennusmateriaali Yleisimmin paikallisesti saatavilla oleva rakennusmateriaali Kuntien ja valtion imagollinen kasvojenkohotus rakentamisen keinoin * Heräjärvi, H Rakennustuotteiden raaka-aineet, tasa-arvonäkökulma. Puumies 7/2009. s. 28.

9 Talotyypit aoyyp jae energiatehokkuus egae Talotyypit Suomessa: Kerrostalot: 44 %, omakoti- ja erillistalot: 40 %, rivitalot: 14 %, muut: 2 % Rakennukset kuluttavat 40 % Suomen energiantarpeesta Puolet rakennusten energiankulutuksesta menee lämmittämiseen ä (= 20 %S Suomen energiankulutuksesta) => T&K:n fokus on ollut jo vuosia matalaenergia- ja passiivitalojen kehittämisessä Vuosittain rakennettavat uudet talot edustavat vain murto-osaa asuntokannasta => energiatehokkuuden parantaminen vain uusien talojen avulla tehoaa hitaasti Suomessa vuoden 2010 alussa kiristyneet ja 2012 edelleen kiristyvät asuinrakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat haastavia: Jäähdytystarve jopa pakkaskeleillä Massiivihirsitalojen ihi it valmistaminen i vaikeutuu (=kallistuu) olennaisesti Matalaenergia- ja passiivitalojen kosteusfysiikka, mekaniikka, vaurioherkkyys, yllä- ja kunnossapito koko käyttöajalle, jne. tunnetaan puutteellisesti

10 Puurakentaminen a e ja ilmastopolitiikka a Puutuotteisiin sitoutuva hiili on ilmastomittakaavassa pisara meressä, mutta niihin tarvittavan tukkipuun menekki (=yli 2/3 kantorahatuloista) kannustaa metsänomistajia huolehtimaan metsien kunnosta ja kasvusta (=hiilinielusta) Betoni- ja terästeollisuus ovat uusiutumattoman (hiili)energian suurkuluttajia, puutuoteteollisuus tuottaa uusiutuvaa energiaa => Jos puusta rakentaminen lisääntyy (betoni- ja teräsrakentamisen kustannuksella), merkittävä CO 2 - emissiovähennys syntyy yy rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamien päästöjen vähenemisen kautta Jos (kun) energian hinta jatkaa nousuaan, nousee energiaa vähän kuluttavien puutuotteiden hinta suhteellisesti maltillisemmin kuin kilpailevien materiaalien hinta => Puurakentamisen hintakilpailukyky kasvaa Pientaloasujat kantavat kortensa jo kekoon, virkamiehistö ja rakennusliikkeet ovat ensisijaisesti vastuussa siitä, että myös kerrostalo- ja julkinen rakentaminen seuraavat esimerkkiä tekninen osaaminen on olemassa Puurakentamisen edistäminen on edullinen, yksinkertainen ja laajasti hyväksytty keino ulkoistaa ilmasto-ongelman vastuunkantoa kuluttajille

11 Johtopäätöksiä opää ä Viime vuosina ihmiset ovat alkaneet ymmärtää laajemmin, että kestävä kasvu ei ole riippuvainen i yksinomaan rahasta ja markkinoista i vaan luonnonvarojen riittävyys ja maapallon kestokyky ovat todellisuudessa rajoittavia tekijöitä Talous- ja teollisuuspolitiikka perustuu edelleen vahvasti perinteisiin lähestymistapoihin: kvartaaliajattelu, lyhyen tähtäimen tuottojen maksimointi jne. Green Growth -ajattelu valtaa alaa ja tuottaa innovaatioita ja businessmahdollisuuksia: Materiaalisäästöt Energiatehokkuus Pitkäikäiset ja kierrätettävät tuotteet Esimerkiksi: Saksa laskee ympäristöteollisuuden ja -palveluiden kattavan 15 % BKT:sta vuonna 2020 Etelä-Korea investoi lähivuosina 2 % BKT:sta vihreiden teknologioiden kehittämiseen Puurakennusteollisuudella on valttikortit menestyä materiaalikilpailussa pelataan ne viisaasti ja rehellisesti 11

12 Lisätiedot Henrik Heräjärvi h 12