Merenkulun turvallisuusindikaattorit Versio 1.0 20.11.2012 TRAFI

Merenkulun turvallisuusindikaattorit Versio 1.0 20.11.2012 TRAFI

Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet... 3 2 1-Tason indikaattorit... 5 2.1 Ihmishengen menetys... 5 2.2 Vakava loukkaantuminen... 5 2.3 Meren pilaantuminen... 6 2.4 Aluksen täydellinen menetys, haaksirikko... 6 3 2-Tason indikaattorit... 7 3.1 Yhteentörmäys... 7 3.2 Karilleajo tai pohjakosketus... 7 3.3 Kosketus tai törmäys... 7 3.4 Tulipalo tai räjähdys... 7 3.5 Runkovika tai vika vesitiiviissä ovissa... 8 3.8 Kaatuminen tai kallistuma... 8 3.9 Kateissa; oletettavasti uponnut... 8 3.11 Muu syy... 9 4 3-Tason indikaattorit... 9 4.1 Lippu- ja satamavaltio tarkastukset... 9 4.1.1 Pannaukset (satamaan pääsyn epääminen)... 9 4.1.2 Pysäytykset... 9 4.1.3 Huomautukset... 10 4.1.4 Katsastukset... 10 4.1.5 Satamavaltiotarkastukset... 10 4.1.6 Ei huomautettavaa... 11 4.2 Lippu- ja satamavaltio poikkeamat... 11 4.2.1 Miehistön asiakirjat ja todistukset... 11 4.2.2 Laiva-asiakirjat ja todistukset... 11 4.2.3 Muut asiakirjat ja todistukset... 13 4.2.4 Vakavuus, rakenne ja niihin liittyvät varusteet... 13 4.2.5 Vedenpitävyys ja säänkestävyys... 13 4.2.6 Hätätilannejärjestelmät... 14 4.2.7 Radiolaitteet... 14 4.2.8 Lastinkäsittely ja -varusteet... 14 4.2.9 Paloturvallisuus... 14 4.2.10 Hälytysjärjestelmät... 15 4.2.11 Asuinolot... 15

4.2.12 Työturvallisuus... 15 4.2.13 Navigointilaitteet ja -varusteet... 15 4.2.14 Hengenpelastuslaitteet... 16 4.2.15 Vaaralliset aineet... 16 4.2.16 Propulsio- ja apukonejärjestelmät... 16 4.2.17 Öljyn aiheuttaman saastumisen estäminen (MARPOL Annex I)... 16 4.2.18 Haitallisten nesteiden aiheuttaman saasteen hallitseminen (MARPOL Annex II)... 17 4.2.19 Merellä pakattuna kuljetettavien haitallisten aineiden aiheuttaman saastumisen estäminen (MARPOL Annex III)... 17 4.2.20 Alusten käymälävesien aiheuttaman saastumisen estäminen (MARPOL Annex IV)... 17 4.2.21 Alusten kiinteiden jätteiden aiheuttaman saastumisen estäminen (MARPOL Annex V)... 17 4.2.22 Alusten aiheuttaman ilmansaastumisen estäminen (MARPOL Annex VI)... 17 4.2.23 Kiinnittymisenestojärjestelmä (AFS)... 18 4.2.24 Kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISM)... 18 4.2.25 Alusten ja satamarakenteiden kansainvälinen turvasäännöstö (ISPS)... 18 4.2.26 Muut... 19 4.3 Alusliikennepalvelu poikkeamat (VTS)... 19 4.3.1 Ilmoitusvelvollisuus... 19 4.3.2 Reittijakojärjestelmä... 19 4.3.3 Satamamanöveeraus... 19 4.3.4 Ympäristön saastuminen tai pilaantuminen... 19 4.3.5 Luotsin otto tai jättö... 20 4.3.6 Navigointivirhe... 20 4.3.7 Jäänmurtotoiminta... 20 4.3.8 Muut syyt... 21

1 Johdanto 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) kehittää eri liikennemuotojen turvallisuuden tilaa kuvaavia indikaattoreita. Indikaattorit jakautuvat kolmen eri tasoon niiden vakavuusasteen perusteella. Yleisesti onnettomuus määritellään yllättäväksi tai suunnittelemattomaksi tapahtumaksi. SOLAS:n mukaan merionnettomuudella tarkoitetaan tapahtumaa tai tapahtumasarjaa, joka on johtanut johonkin seuraavista ja joka liittyy välittömästi aluksen toimintaan: 1. henkilön kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen; 2. henkilön katoamiseen alukselta; 3. aluksen menettämiseen, oletettuun menettämiseen tai hylkäämiseen; 4. aluksen aineellisiin vahinkoihin; 5. aluksen karilleajoon tai vaurioitumiseen tai aluksen osallisuuteen yhteentörmäykseen; 6. aluksen ulkopuolella olevien merenkulun rakenteiden aineellisiin vahinkoihin, jotka voivat vakavasti vaarantaa aluksen, toisen aluksen tai henkilön turvallisuuden; tai 7. aluksen tai alusten vaurioiden aiheuttamaan vakavaan ympäristövahinkoon tai vakavan ympäristövahingon mahdollisuuteen. Merionnettomuudella ei kuitenkaan tarkoiteta tahallista tekoa tai laiminlyöntiä, jonka tarkoituksena on aiheuttaa haittaa aluksen turvallisuudelle, henkilölle tai ympäristölle. Merellä sattuneella vaaratilanteella tarkoitetaan muuta tapahtumaa tai tapahtumasarjaa kuin merionnettomuutta, joka liittyy välittömästi aluksen toimintaan ja joka on vaarantanut aluksen, aluksella olevien henkilöiden tai muun henkilön taikka ympäristön turvallisuuden tai vaarantaisi jonkin näistä, ellei tilannetta korjattaisi. Merellä sattuneella vaaratilanteella ei kuitenkaan tarkoiteta tahallista tekoa tai laiminlyöntiä, jonka tarkoituksena on aiheuttaa haittaa aluksen turvallisuudelle, henkilölle tai ympäristölle 1. Merenkulun onnettomuudet vakavuusluokittain: Trafin tason I indikaattori vastaa luokkaa erittäin vakavat onnettomuudet. Erittäin vakavat onnettomuudet Onnettomuus luokitellaan erittäin vakavaksi, jos siitä seuraa ihmishengen tai ihmishenkien menetys, vakava ympäristötuho, aluksen uppoaminen tai vaurioituminen käyttökelvottomaksi (total loss). Trafin tason II indikaattori vastaa luokkaa vakavat ja vähemmän vakavat onnettomuudet. Vakavat ja vähemmän vakavat onnettomuudet Onnettomuudet, jotka eivät ole seurauksiltaan erittäin vakavia, luokitellaan vakavaksi tai vähemmän vakavaksi onnettomuudeksi tapauskohtaisesti. Trafin tason III indikaattoreihin kuuluvat läheltä piti tilanteet ja poikkeamat. Läheltä piti tilanteet ja poikkeamat Läheltä piti tilanteeksi luokitellaan tapaus, josta olisi voinut aiheutua jokin onnettomuus. Poikkeamaksi luokitellaan alusten operointiin liittyvät säädösten vastaiset toiminnat ja säädösten laiminlyönnit. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO:n (International Maritime Organization) luokittelee merionnettomuudet niiden tapaustyypin ja vakavuuden perusteella (MSC-MEPC.3/Circ.3; 18.12.2008). 1 SOLAS

Merenkulun onnettomuudet tapaustyypeittäin: 1. karilleajo tai pohjakosketus 2. yhteentörmäys 3. kosketus tai törmäys 4. tulipalo tai räjähdys 5. runkovika tai vika vesitiiviissä ovissa 6. konevaurio 7. aluksen tai sen varusteiden vaurio 8. kaatuminen tai kallistuma 9. kateissa; oletettavasti uponnut 10. pelastusvälineiden käyttöön liittyvä onnettomuus 11. muu syy Indikaattorijärjestelmä on rajattu Suomen lipun alla purjehtiviin kauppamerenkulun aluksiin sekä Suomen aluevesillä purjehtiviin ulkomaisiin kauppamerenkulkua harjoittaviin aluksiin. Turvallisuusindikaattoreiden tavoitteena on kehittää liikennejärjestelmän turvallisuutta ja edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä. Tarkoituksena on tiiviissä yhteistyössä toimijoiden ja sidosryhmien kanssa seurata kokonaiskuvaa ja entisestään parantaa liikennejärjestelmän turvallisuuden tilaa keräämällä ja käsittelemällä oleellista turvallisuustietoa päätöksenteon pohjaksi valvonnan ja sääntelyn riskiperustaiseen kohdentamiseen sekä turvallisuustiedottamiseen. Liikennejärjestelmän kokonaiskuvatietoa tarvitaan myös liikennepolitiikan ja strategioiden eri aikavälin suunnitelmiin.

2 1-Tason indikaattorit 2.1 Ihmishengen menetys Mitataan merionnettomuuksissa tai työtapaturmissa menehtyneiden ihmisten lukumäärää. Henkilö on kuollut 30 vrk:n kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. 2.2 Vakava loukkaantuminen Mitataan merionnettomuuksissa tai työtapaturmissa vakavasti loukkaantuneiden lukumäärää. Vakavalla loukkaantumisella tarkoitetaan henkilön loukkaantumista, joka johtaa siihen, että henkilö on kyvytön tavanomaiseen toimintaan yli 72 tunnin ajan alkaen seitsemän päivän kuluessa loukkaantumispäivästä. Laivaoloissa määritelmä vakavasti loukkaantuneelle ei aina toimi, koska olettamus on usein, että potilas pääsee sairaalahoitoon mahdollisimman nopeasti loukkaannuttuaan. Ohessa on esimerkkejä vakavasti loukkaantuneen potilaan mahdollisista vammoista: vamma, jonka voidaan olettaa vaativan yli 2 vuorokauden mittaista sairaalahoitoa luunmurtuma (lukuun ottamatta yksinkertaisia murtumia sormissa, varpaissa tai nenämurtumaa) vakava verenvuoto tai vakavia hermo-, lihas- tai jännevammoja sisäelinvammoja toisen ja kolmannen asteen palovammoja tai palovammoja, joissa ihosta yli 5 % on palanut tartuntaa aiheuttaville aineille altistumisesta aiheutunut tulehdus säteilyvamma aiheutunut altistumista syövyttäville tai myrkyllisille aineille

2.3 Meren pilaantuminen Mitataan aluksen aiheuttamaa meren pilaantumista POLSCALE asteikon mukaisesti. Meren pilaantumisella tarkoitetaan vesialueiden tilasta johtuvaa vaaraa ihmisen terveydelle, elollisten luonnonvarojen ja vesialueiden elämän vahingoittumista, esteitä kalastukselle tai muulle oikeutetulle vesialueiden käytölle, veden käyttöominaisuuksien huonontumista, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta näihin rinnastettavaa haittaa, taikka ilman laatuun tai ilmastoon liittyvää alusten tavanomaisesta käytöstä johtuvaa haittaa, kuten moottoreiden pakokaasun typen ja rikin aiheuttamaa haittaa taikka otsonikerrosta heikentävien aineiden aiheuttamaa haittaa. Karilleajosta tai yhteentörmäyksestä aiheutuneet vauriot aluksille voivat johtaa ihmisille tai ympäristölle aiheutuviin haittoihin. Suurimmat ympäristölle haitalliset öljyvahingot voivat aiheutua öljysäiliöalusten lastitankkien repeämisestä. Yleisin öljyvahinko onnettomuustilanteessa kuitenkin aiheutuu kauppalaivan omasta polttoaineesta. Myös muu lasti kuin öljy voi aiheuttaa ympäristövahinkoja. Jos aluksen vauriot ovat suuret, se voi upota, mikä voi johtaa hengenmenetyksiin. 2.4 Aluksen täydellinen menetys, haaksirikko Mitataan aluksen täydellisen menetyksen ja haaksirikkojen lukumäärää. Aluksen täydellisellä menetyksellä (total loss) ja haaksirikolla tarkoitetaan aluksen vaurioitumista, uppoamista tai tuhoutumista navigointivirheen, karilleajon, konevian, sään, yhteentörmäyksen tai muun syyn vuoksi. Haaksirikon yhteydessä vaarana on usein ihmishenkien menetys tai ympäristön pilaantuminen.

3 2-Tason indikaattorit 3.1 Yhteentörmäys Mitataan aluksille tapahtuneiden yhteentörmäysten lukumäärää. Kahden tai useamman kulussa olevan aluksen törmäys toisiinsa. 3.2 Karilleajo tai pohjakosketus Mitataan aluksille tapahtuneiden karilleajojen tai pohjakosketusten lukumäärää. Karilleajo tai pohjakosketus eroaa alusten yhteentörmäyksestä siinä, että vain aluksella on liike-energiaa ja muodonmuutoksia syntyy ainoastaan alukseen. Karilleajossa syntyviin vaurioihin vaikuttavat mm. karin ominaispiirteet, aluksen nopeus, lastitilanne, tuuli, jääolosuhteet, aluksen pohjan rakenne ja sen aineenpaksuudet. 3.3 Kosketus tai törmäys Mitataan aluksille tapahtuneiden kosketuksien tai törmäysten lukumäärää. Kosketuksessa tai törmäyksessä osapuolina ovat oma alus ja jokin ulkopuolinen kohde. Tällaisia ulkopuolisia kohteita voivat olla esimerkiksi jokin kelluva kohde kuten toinen alus kun itse laiturissa, jää, meressä oleva lasti tai jokin muu kelluva tavara tai esine. Kyseessä voi myös olla kiinteä kohde, kuten laituri, aallonmurtaja tai merimerkki, ei kuitenkaan merenpohja sekä vaihtoehtoisesti kyseessä voi olla kosketus tai törmäys lentävään esineeseen. 3.4 Tulipalo tai räjähdys Mitataan aluksille tapahtuneiden tulipalojen tai räjähdysten lukumäärää. Tulipalolla tai räjähdyksellä tarkoitetaan palavien kemikaalien ja muiden materiaalien hallitsematonta syttymistä aluksella.

3.5 Runkovika tai vika vesitiiviissä ovissa Mitataan aluksille tapahtuneiden runkoon tai vesitiiviisiin oviin kohdistuneiden vikojen lukumäärä. Aluksen runkoon tai aluksen vesitiiviisiin oviin tullut vika, joka aiheuttaa vakavan vaaratilanteen tai onnettomuuden tai sen että alus ei enää muutoin ole merikelpoinen. 3.6 Konevaurio Mitataan aluksille tapahtuneiden konevaurioiden lukumäärää. Aluksen koneistoon, propulsio- tai peräsinjärjestelmään tullut vaurio, joka on aiheuttanut vakavan vaaratilanteen tai onnettomuuden tai sen että alus ei enää muutoin ole merikelpoinen. 3.7 Aluksen tai sen varusteiden vauriot Mitataan aluksille tai sen varusteille tapahtuneiden vaurioiden lukumäärä. Alukselle tai sen varusteille syntynyt vaurio, joka aiheuttaa vakavan vaaratilanteen tai onnettomuuden. tai sen että alus ei enää muutoin ole merikelpoinen. Esimerkkinä tutkalaitevika tai on masto kaatunut. 3.8 Kaatuminen tai kallistuma Mitataan aluksille tapahtuneiden kaatumisten tai kallistumisten lukumäärää. Aluksen vakavuuden menetys, joka aiheuttaa vakavan vaaratilanteen tai onnettomuuden. 3.9 Kateissa; oletettavasti uponnut Mitataan merellä kadonneiden alusten lukumäärää Ilmoitus aluksen katoamisesta merellä, jonka syyksi arvellaan uppoamista. 3.10 Pelastusvälineiden käyttöön liittyvä onnettomuus Mitataan aluksen pelastusvälineiden käyttöön liittyvien onnettomuuksien lukumäärää.

Pelastusveneen tai muun pelastautumisvälineen käyttöön liittyvä vakava vaaratilanne tai onnettomuus. 3.11 Muu syy. Mitataan sellaisten onnettomuuksien lukumäärää, jotka eivät ole luokiteltavissa kategorioihin 3.1-3.10. Muu tilanne tai olosuhde, joka aiheuttaa vakavan vaaratilanteen tai onnettomuuden. 4 3-Tason indikaattorit 4.1 Lippu- ja satamavaltio tarkastukset 4.1.1 Satamaan pääsyn epääminen Mitataan satamavaltiotarkastuksissa satamaan pääsyn epäämien suomalaisten alusten lukumäärää ulkomailla, ja Suomessa ulkomaalaisten satamaan pääsyn epäämien alusten lukumäärää. Kielletään alusta saapumasta satamaan. 4.1.2 Pysäytykset Mitataan satamavaltiotarkastuksissa pysäytettyjen suomalaisten alusten lukumäärää ulkomailla, ja Suomessa pysäytettyjen ulkomaalaisten alusten lukumäärää. Mitataan lippuvaltiotarkastuksissa pysäytettyjen suomalaisten alusten lukumäärää. Pysäyttämisellä tarkoitetaan aluksen matkaanlähdön virallista estämistä sellaisten havaittujen puutteiden takia, jotka yksin tai yhdessä tekevät aluksesta merikelvottoman. Jos alusturvallisuudessa oleva vika tai puute on sellainen, että aluksen käyttö siinä liikenteessä, johon se on tarkoitettu, aiheuttaa vaaraa ihmishengelle tai olennaista vaaraa terveydelle tai välitöntä vaaraa alukselle, muulle liikenteelle tai meriympäristölle, valvontaviranomaisen on tehtävä kirjallinen päätös aluksen pysäyttämisestä (tai sen käytön rajoittamisesta) taikka sen varusteen, laitteen, toiminnon tai järjestelyn käytön kieltämisestä, kunnes vika tai puute on korjattu. Kirjallinen päätös on perusteltava ja siinä on annettava tieto kaikista niistä olosuhteista, jotka ovat johtaneet aluksen pysäyttämiseen. Pysäytyksellä ei tarkoiteta saartoa tai alusten takavarikkoa.

4.1.3 Huomautukset Mitataan ulkomailla tehdyissä satamavaltiotarkastuksissa suomalaisille aluksille annettujen huomautusten lukumäärää, ja Suomessa ulkomaalaisille aluksille annettujen huomautusten lukumäärää. Mitataan lippuvaltiotarkastuksissa suomalaisille aluksille annettujen huomautusten lukumäärää. Tarkastuksessa havaitun puutteen kirjaaminen. 4.1.4 Katsastukset Mitataan katsastettujen alusten lukumäärä, alustyyppiä ja liikennealuetta. Aluksen katsastuksen tarkoituksena on varmistua siitä, että aluksen rakenne, koneisto ja varustus ovat aluksen turvallisuutta koskevien säännösten ja määräysten mukaisia. Katsastuksessa varmistutaan myös siitä, että alus on aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annettujen säännösten ja määräysten mukainen. Lisäksi katsastuksessa varmistutaan siitä, että aluksella on merityöyleissopimuksessa tarkoitettu merityösertifikaatti. Katsastuksen yhteydessä tai sen perusteella on lisäksi: 1) määrättävä aluksen liikennealue; 2) varmistauduttava aluksen asianmukaisesta miehityksestä ja laivaväen pätevyyksistä; 3) määrättävä matkustaja-alukselle suurin sallittu matkustajamäärä, joka ei saa olla suurempi kuin laivanisäntä tai aluksen päällikkö pyytää; 4) tarkastettava, että aluksella on voimassa olevat todistus- ja turvallisuuskirjat sekä muut vaadittavat todistukset, asiakirjat ja säädökset; 5) ratkaistava, saako alusta käyttää talviliikenteessä; 6) katsottava, että alukseen on asetettu säädetyt kansi- ja lastimerkit; sekä 7) varmistauduttava siitä, että alus muutenkin on joka suhteessa merikelpoinen. 4.1.5 Satamavaltiotarkastukset Mitataan tarkastettujen alusten lukumäärää ja alustyyppiä. Satamavaltiotarkastukset muodostavat kansainvälisen valvontajärjestelmän, joka koskee jäsenmaiden satamissa tai ankkuripaikoilla käyviä ulkomaisia aluksia. Tarkoitus on tehokkaasti parantaa turvallisuutta, pilaantumisen ehkäisemistä ja asumis- ja työskentelyolosuhteita aluksilla vähentämällä merkittävästi alikuntoisten alusten määrää yhteisön vesillä ja soveltamalla tiukasti yleissopimuksia, kansainvälisiä sääntöjä ja päätöslauselmia.

4.1.6 Ei huomautettavaa Mitataan tarkastettujen alusten lukumäärää ja alustyyppiä. Aluksella ei ole tarkastuksen yhteydessä havaittu huomautettavaa. 4.2 Lippu- ja satamavaltio poikkeamat 4.2.1 Miehistön asiakirjat ja todistukset Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen miehistön asiakirjoihin ja todistuksiin liittyvien puutteiden lukumäärää. Puutteita voi olla esim. kadonnut/hävinnyt, vanhentunut tai väärin täytetty asiakirja. Aluksen henkilökuntaan kuuluvien työntekijöiden pätevyyskirjat, lisäpätevyystodistukset ja muut ammatin harjoittamiseen tarkoitetut henkilökohtaiset asiakirjat. 4.2.2 Laiva-asiakirjat ja todistukset Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen laiva-asiakirjoihin ja todistuksiin liittyvien puutteiden määrää. Puutteita voi olla esim. kadonnut/hävinnyt, vanhentunut tai väärin täytetty asiakirja. Seuraavat asiakirjat aluskohtaisesti tulee olla aluksella: 1. Kansainvälinen mittakirja (1969) 2. - Matkustaja-aluksen turvallisuuskirja - Lastialuksen rakenneturvallisuuskirja - Lastialuksen varusteturvallisuuskirja - Lastialuksen radioturvallisuuskirja - Vapautuskirja ja tarvittaessa luettelo lastista - Lastialuksen turvallisuuskirja 3. Aluksen kansainvälinen turvatodistus (ISSC) 4. Historiarekisteri (Continuous Synopsis Record, CSR) 5. Kansainvälinen todistuskirja soveltuvuudesta nesteytettyjen kaasujen kuljettamiseen irtolastina - Todistuskirja soveltuvuudesta nesteytettyjen kaasujen kuljettamiseen irtolastina

6. Kansainvälinen todistuskirja soveltuvuudesta vaarallisten kemikaalien kuljettamiseen irtolastina - Todistuskirja soveltuvuudesta vaarallisten kemikaalien kuljettamiseen irtolastina 7. Kansainvälinen öljyn aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirja 8. Kansainvälinen irtolastina kuljetettavien haitallisten nestemäisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiskirja 9. Kansainvälinen lastiviivakirja (1966) - Kansainvälinen lastiviivavapautuskirja 10. Öljypäiväkirja, osat I ja II 11. Lastipäiväkirja 12. Miehitystodistus 13. STCW 78/95 -yleissopimuksen määräysten mukaisesti vaadittavat todistukset ja muut asiakirjat 14. Lääkärintodistukset (ks. ILO:n yleissopimus N:o 73 merenkulkijoiden lääkärintarkastuksista) 15. Aluksen työaikajärjestelytaulukko (ILO:n yleissopimus N:o 180 ja STCW 78/95 -yleissopimus) 16. Merenkulkijoiden työ- ja lepoaikaa koskeva kirjanpito (ILO:n yleissopimus N:o 180) 17. Vakavuustiedot 18. Jäljennös vaatimustenmukaisuusasiakirjasta ja turvallisuusjohtamistodistuksesta, jotka on myönnetty alusten turvallista toimintaa ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön mukaisesti (SOLAS 74 -yleissopimuksen liitteessä oleva IX luku) 19. Hyväksytyn laitoksen antamat todistuskirjat aluksen rungon vahvuudesta ja koneistosta (vaaditaan ainoastaan, jos alus on hyväksytyn laitoksen luokassa) 20. Vaatimustenmukaisuusasiakirja, joka sisältää vaarallisia aineita kuljettavia aluksia koskevat erityisvaatimukset 21. Suurnopeusaluksen turvallisuuskirja ja suurnopeusaluksen liikennöintilupa 22. Vaarallisia aineita koskeva erityisluettelo tai tavaraluettelo taikka yksityiskohtainen ahtauspiirros 23. Aluksen lokikirja, jossa on tiedot testeistä ja harjoituksista, kuten turvaharjoituksista, sekä tiedot hengenpelastuslaitteiden ja -järjestelmien ja palontorjuntalaitteiden ja -järjestelmien tarkastuksesta ja huollosta 24. Erikoisaluksen turvallisuuskirja 25. Öljyn- tai kaasunporauslautan turvallisuuskirja 26. Öljysäiliöalusten osalta öljypäästöjen valvontajärjestelmää koskevat tiedot viimeisen painolastissa kuljetun matkan ajalta 27. Hälytysluettelo, palontorjuntakaavio ja matkustaja-alusten osalta vaurion torjuntakaavio 28. Öljyonnettomuuksien varalle laadittu suunnitelma 29. Huoltopäiväkirjat (irtolastialuksista ja öljysäiliöaluksista) 30. Tarkastuskertomukset aikaisemmista satamavaltioiden suorittamista tarkastuksista 31. Ro-ro-matkustaja-alusten osalta tiedot A/A-maximum-suhdeluvusta 32. Viljan kuljettamiseen oikeuttava asiakirja 33. Lastinkiinnityskäsikirja 34. Jätehuoltosuunnitelma ja jätepäiväkirja 35. Päätöksenteon tukijärjestelmä matkustaja-alusten päällikköjä varten

36. Etsintä- ja pelastustoimien yhteistyösuunnitelma säännöllisillä reiteillä liikennöiviä matkustajaaluksia varten 37. Matkustaja-alusten liikenteen harjoittamisen rajoituksia koskeva luettelo 38. Irtolastialuskirja 39. Irtolastialusten lastaus- ja purkusuunnitelma 40. Todistuskirja vakuutuksesta tai muusta rahavakuudesta, joka koskee öljyn aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvaa siviilioikeudellista vastuuta (vuoden 1992 kansainvälinen yleissopimus öljyn aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta) 41. Alusten omistajien vakuutuksesta merioikeudellisia vaateita varten 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/20/EY [1] nojalla vaadittavat todistuskirjat. 42. Merten matkustajaliikenteen harjoittajan vastuusta onnettomuustapauksessa 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 392/2009 [2] nojalla vaadittava todistuskirja 43. Kansainvälinen ilmansuojelutodistuskirja 44. Kansainvälinen todistuskirja käymäläjäteveden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä VAI LYHYT VERSIO SAMASTA: PSC -direktiivin liitteessä IV mainitut asiakirjat. 4.2.3 Muut asiakirjat ja todistukset Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen puutteiden määrän seuraaminen. Puutteita voi olla esim. kadonnut/hävinnyt, vanhentunut, väärin täytetty asiakirja. Kaikki muut kuin miehistön asiakirjoihin ja todistuksiin sekä laiva-asiakirjoihin ja todistuksiin liittyvät asiakirjat. 4.2.4 Vakavuus, rakenne ja niihin liittyvät varusteet Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen aluksen vakavuuteen, rakenteeseen ja niihin liittyvien varusteiden puutteiden määrää. Vakavuudella tarkoitetaan aluksen kykyä pysyä pystyssä. 4.2.5 Vedenpitävyys ja säänkestävyys Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen aluksen vedenpitävyyteen ja säänkestävyyteen liittyvien puutteiden määrää. Vesi tai jää ei pääse tunkeutumaan alukseen vaihtelevissa sääolosuhteissa.

4.2.6 Hätätilannejärjestelmät Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen aluksen hätätilannejärjestelmiin liittyvien puutteiden määrää. Järjestelmät jonka ilmaisevat olemassa olevaa hätätilannetta ja joiden tarkoituksena on turvata ihmishenki hätätilanteessa. 4.2.7 Radiolaitteet Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen aluksen radiolaitteisiin liittyvien puutteiden määrää. Aluksen ulkoiseen tai sisäiseen kommunikointiin tarkoitetut laitteet ja laitekokonaisuudet sekä SSAS-, EPIRB-, AIS- ja LRIT-laitteet. 4.2.8 Lastinkäsittely ja -varusteet Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen aluksen lastikäsittely ja varusteisiin liittyvien puutteiden määrää. Aluksen laitteet tai varusteet joilla käsitellään lastia. 4.2.9 Paloturvallisuus Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen aluksen paloturvallisuuteen liittyvien puutteiden määrää. Paloturvallisuus koostuu useasta eri kokonaisuudesta, jotka voidaan jakaa kahteen pääluokkaan seuraavasti: Rakenteelliset: paloluokat, kantavat rakenteet, palo-osastointi, uloskäytävät, pelastus- ja sammutusjärjestelyt, tuhopolttojen torjunta Tekniset: alkusammutuskalusto, paloilmoittimet ja -varoittimet, automaattinen sammutuslaitteisto, savunpoisto, turva- ja merkkivalaistus, turvallisuusopasteet

4.2.10 Hälytysjärjestelmät Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen aluksen hälytysjärjestelmiin liittyvien puutteiden määrää. Järjestelmät jonka ilmaisevat olemassa olevaa poikkeavaa olosuhdetta tai tilannetta ja joiden tarkoituksena on turvata ihmishenki. 4.2.11 Asuinolot Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen aluksen asuinoloihin liittyvien puutteiden määrää. Asuinoloilla tarkoitetaan aluksella olevia erilaisia tiloja kuten hyttejä, ruokailutiloja, saniteettitiloja, virkistäytymiseen tarkoitettuja tiloja, sairashyttejä sekä näihin tiloihin liittyviä käytäviä. Merityöyleissopimus edellyttää, että laivaväen työ- ja asuintilat ovat turvalliset ja terveelliset ja että laivaväellä on aluksella virkistysmahdollisuudet sekä oikeus hyvään ja ravitsevaan ruokaan. 4.2.12 Työturvallisuus Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen aluksen työturvallisuuteen liittyvien puutteiden määrää. Työturvallisuuden tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Sillä pyritään myös ennaltaehkäisemään ja torjumaan työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä tai työympäristöstä johtuvia työntekijöiden henkisen ja fyysisen terveyden haittoja ja vaaroja. 4.2.13 Navigointilaitteet ja -varusteet Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen aluksen navigointilaitteisiin ja varusteisiin liittyvien puutteiden määrää. Aluksella olevat turvalliseen navigointiin tarkoitetut laitteet ja varusteet.

4.2.14 Hengenpelastuslaitteet Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen aluksen hengenpelastuslaitteisiin liittyvien puutteiden määrää. Aluksella oleva laite tai väline, jolla on tarkoitettu turvaamaan ihmishenki. 4.2.15 Vaaralliset aineet Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen aluksen vaarallisiin aineisiin liittyvien puutteiden määrää. Aluksella oleva tai lastina kuljetettava kiinteä tai nestemäinen aine, joka on luokiteltu IMDG- koodissa tai VAK- järjestelmän mukaisesti ihmiselle tai ympäristölle vaaralliseksi aineeksi. 4.2.16 Propulsio- ja apukonejärjestelmät Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen aluksen propulsio ja - apukonejärjestelmiin liittyvien puutteiden määrää. Aluksen kuljettamiseen ja energiantuotantoon liittyvä järjestelmä. 4.2.17 Öljyn aiheuttaman saastumisen estäminen (MARPOL Annex I) Mitataan tämän säännöksen sisältämien vaatimusten noudattamista ja poikkeamien lukumäärää. MARPOL 73/78 on kansainvälinen säännös jonka tarkoitus on estää tai rajoittaa alusten aiheuttamaa ympäristön pilaantumista. Sopimus sisältää säännöksiä, joiden tarkoitus on estää tai hallita alusten ympäristöhaittoja. Sopimus kattaa sekä onnettomuuksien aiheuttamat päästöt että normaalikäytön aiheuttamat päästöt. Tämä tekninen liite sisältää säännökset öljyn aiheuttaman saastumisen estämiseksi. Tämän liitteen tarkoituksena on minimoida päästöt karille ajo tai yhteentörmäyksen sattuessa ja se sisältää määräykset aluksen selviytymiskyvystä kyseisissä tilanteissa (Damage stability). Lisäksi liitteestä löytyvät määräykset säiliöiden maksimi koon rajoittamiseksi, painolastitankkien sijoittelusta siten, että suojaa lastitankkeja kyseisissä tilanteissa, keulapiikkitankkien käyttökiellosta öljykuljetuksissa sekä tarkat määräykset ja ohjeet öljy-vesi seosten mereen purkamisesta.

4.2.18 Haitallisten nesteiden aiheuttaman saasteen hallitseminen (MARPOL Annex II) Mitataan tämän säännöksen sisältämien vaatimusten noudattamista ja poikkeamien lukumäärää. Tämä tekninen liite sisältää säännökset haitallisten nesteiden aiheuttaman saasteen hallitsemiseksi. 4.2.19 Merellä pakattuna kuljetettavien haitallisten aineiden aiheuttaman saastumisen estäminen (MARPOL Annex III) Mitataan tämän säännöksen sisältämien vaatimusten noudattamista ja poikkeamien lukumäärää. Tämä tekninen liite sisältää säännökset merellä pakattuna kuljetettavien haitallisten aineiden aiheuttaman saastumisen estämiseksi. 4.2.20 Alusten käymälävesien aiheuttaman saastumisen estäminen (MARPOL Annex IV) Mitataan tämän säännöksen sisältämien vaatimusten noudattamista ja poikkeamien lukumäärää. Tämä tekninen liite sisältää säännökset alusten käymälävesien aiheuttaman saastumisen estämiseksi. 4.2.21 Alusten kiinteiden jätteiden aiheuttaman saastumisen estäminen (MARPOL Annex V) Mitataan tämän säännöksen sisältämien vaatimusten noudattamista ja poikkeamien lukumäärää. Tämä tekninen liite sisältää säännökset alusten kiinteiden jätteiden aiheuttaman saastumisen estämiseksi. 4.2.22 Alusten aiheuttaman ilmansaastumisen estäminen (MARPOL Annex VI) Mitataan tämän säännöksen sisältämien vaatimusten noudattamista ja poikkeamien lukumäärää. Tämä tekninen liite sisältää säännökset alusten aiheuttaman ilmansaastumisen estämiseksi.

4.2.23 Kiinnittymisenestojärjestelmä (AFS) Mitataan aluksen merieliöstöjen kiinnittymisenestojärjestelmää koskevien puutteiden lukumäärää. Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) on vuodesta 1988 lähtien keskusteltu tarpeesta rajoittaa eräiden antifouling- eli kiinnittymisenestomaalien käyttöä aluksissa. Erityisenä huolenaiheena ovat olleet orgaanisia tinayhdisteitä sisältävät maalit, joiden käyttö on mm. EU-maissa kielletty kokonaan aluksissa ja vedenalaisissa rakenteissa. Alusten myrkyllisten pohjamaalien käytön kieltävä yleissopimus (International Convention on the Control of Harmful Antifouling Systems, AFS) hyväksyttiin lokakuussa 2001 Lontoossa pidetyssä diplomaattikonferenssissa. Yleissopimus tuli voimaan syyskuussa 2008. Pohjamaalit, joiden käyttö on kielletty tai rajoitettu, on esitetty sopimuksen liitteessä 1. Orgaanisia tinayhdisteitä sisältävien pohjamaalien käyttö kiellettiin vuonna 2003. Vuoden 2008 alkuun mennessä alusten pohjissa olleet orgaanisia tinayhdisteitä sisältäneet pohjamaalit tuli poistaa tai peittää maalilla, joka estää orgaanisten tinayhdisteiden liukenemisen veteen. Määräykset koskevat kaikkia aluksia. Aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 400, tulee olla kansainvälinen antifouling -todistuskirja (International Antifouling System Certificate). Tätä pienemmillä aluksilla, joiden pituus on vähintään 24 metriä, on oltava aluksen omistajan tai tämän valtuuttaman asiamiehen allekirjoittama ilmoitus kiinnittymisenestojärjestelmästä (AFS-ilmoitus) osoituksena siitä, että alus on vaatimusten mukainen. 4.2.24 Kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISM) Mitataan tämän säännöksen sisältämien vaatimusten noudattamista ja poikkeamien lukumäärää aluksilla. International Safety Management Code, ISM-säännöstö, on kansainvälinen standardi, jonka tavoite on turvata alusten operoinnin turvallista johtamista ja estää ympäristön pilaantumista. ISM-sertfiointi on pakollista kansainvälisessä liikenteessä oleville matkustajalaivoille ja rahtialuksille, joiden bruttovetoisuus on yli 500, sekä näiden aluksien operoinnista vastaaville yrityksille. 4.2.25 Alusten ja satamarakenteiden kansainvälinen turvasäännöstö (ISPS) Mitataan tämän säännöksen sisältämien vaatimusten noudattamista ja poikkeamien lukumäärää. Kaikilla aluksilla on oltava suoritettu aluksen turva-arviointi, jonka pohjalta laaditaan aluksen turvasuunnitelma. Lippuvaltion viranomaisten tai heidän valtuuttamansa tunnustetun turvaorganisaation on hyväksyttävä aluksen turvasuunnitelma. Aluksen turvasuunnitelman käyttöönoton yhteydessä suoritetaan väliaikainen tarkastus ja myönnetään väliaikainen kansainvälinen turvatodistus, joka on voimassa kuusi kuukautta. Kun ensimmäinen tarkastus tai uusintatarkastus on läpäisty, alukselle myönnetään kansainvälinen turvatodistus, joka on voimassa viisi vuotta. Välitarkastus suoritetaan 2 3 vuoden kuluttua sertifikaatin myöntämisestä.

4.2.26 Muut Mitataan alukselle tehdyn lippu- ja satamavaltiotarkastuksen yhteydessä havaittujen aluksen muihin toimintoihin liittyvien puutteiden määrää. 4.3 Alusliikennepalvelu poikkeamat (VTS) 4.3.1 Ilmoitusvelvollisuus Mitataan aluksen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntien lukumäärä. Alukset, joiden suurin pituus on vähintään 24 metriä, ovat velvollisia osallistumaan alusliikennepalveluun ilmoittautumalla VTS -viranomaiselle, kuuntelemalla VTS -alueella käytössä olevia VHF -kanavia sekä noudattamalla VTS -alueella tapahtuvaa liikennöintiä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. 4.3.2 Reittijakojärjestelmä Mitataan alusten reittijakojärjestelmärikkomusten lukumäärää. Reittijakojärjestelmillä ohjataan alusliikennettä vilkkaasti liikennöidyillä alueilla. Reittijakojärjestelmien tarkoituksena on ohjata alukset omille kaistoilleen siten, että alusten on mahdollista ennakoida muiden alueella olevien alusten liikkumista. Huviveneet ja pienet alukset eivät saa estää liikennekaistaa käyttävän aluksen kulkua. Myös kalastaminen on tällaisella alueella kielletty. 4.3.3 Satamamanöveeraus Mitataan alukselle satamamaöveerauksissa tapahtuneiden läheltä piti -tilanteiden tai rikkomusten lukumäärää. Aluksen käsittelyä sataman alueella liittyen aluksen tuloon ja lähtöön laiturista. 4.3.4 Ympäristön saastuminen tai pilaantuminen Mitataan aluksen aiheuttaman ympäristön saastumisen ja pilaantumisen aiheuttamien tapausten lukumäärää VTS alueella.

Meren pilaantumisella tarkoitetaan vesialueiden tilasta johtuvaa vaaraa ihmisen terveydelle, elollisten luonnonvarojen ja vesialueiden elämän vahingoittumista, esteitä kalastukselle tai muulle oikeutetulle vesialueiden käytölle, veden käyttöominaisuuksien huonontumista, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta näihin rinnastettavaa haittaa, taikka ilman laatuun tai ilmastoon liittyvää alusten tavanomaisesta käytöstä johtuvaa haittaa, kuten moottoreiden pakokaasun typen ja rikin aiheuttamaa haittaa taikka otsonikerrosta heikentävien aineiden aiheuttamaa haittaa. Karilleajosta tai yhteentörmäyksestä aiheutuneet vauriot aluksille voivat johtaa ihmisille tai ympäristölle aiheutuviin haittoihin. Suurimmat ympäristölle haitalliset öljyvahingot voivat aiheutua öljysäiliöalusten lastitankkien repeämisestä. Yleisin öljyvahinko onnettomuustilanteessa kuitenkin aiheutuu kauppalaivan omasta polttoaineesta. Myös muu lasti kuin öljy voi aiheuttaa ympäristövahinkoja. Jos aluksen vauriot ovat suuret, se voi upota, mikä voi johtaa hengenmenetyksiin. 4.3.5 Luotsin otto tai jättö Mitataan luotsin otto - tai jättötilanteissa tapahtuneiden virheiden tai läheltä - piti tapahtumien lukumäärää. Luotsipaikalla tapahtuva luotsin tulo tai poistuminen aluksesta. 4.3.6 Navigointivirhe Mitataan alukselle tapahtuneiden navigointivirheiden lukumäärää. Aluksen sijainnin määrityksessä, oikean ja sopivan kulkusuunnan asettamisessa ja aluksen turvallisen kulun takaamisessa tapahtunut virhe, joka johtaa vaaratilanteeseen tai läheltä piti tilanteeseen. 4.3.7 Jäänmurtotoiminta Mitataan jäänmurtotoiminnan aikana tapahtuneiden läheltä piti tilanteiden lukumäärää. Jäänmurtajat avustavat kauppa-aluksia monipuolisesti avaamalla väyliä, hinaamalla ja irrottamalla aluksia jäistä sekä varmistamalla muuten talviliikenteen turvallisuuden. Jäänmurtopalvelut kattavat jäissä tapahtuvan alusten avustamisen, reitityksen suunnittelun ja siihen liittyvän liikenteen ohjauksen.

4.3.8 Muut syyt Mitataan sellaisten tapahtumien lukumäärää, jotka eivät ole luokiteltavissa kategorioihin 4.3.1 4.3.7.