Joensuun alueellinen jätelautakunta 12 22.04.2015 Joensuun alueellinen jätelautakunta 19 04.06.2015 Pakkausjätteiden täydentävän keräyksen järjestäminen 5602/14.06.00/2015 JATELK 22.04.2015 12 Pakkausjätteen tuottajavastuulla tarkoitetaan sitä, että tuotteiden pakkaajilla ja pa kat tu jen tuotteiden maahantuojilla on velvollisuus järjestää markkinoille saatta mien sa pakkausten jätehuolto ja vastattava siitä aiheutuvista kustannuksista. Jä te lain sää dän nön kokonaisuudistuksessa tuottajavastuu päätettiin laajentaa ny kyi ses tä osittaisesta tuottajavastuusta täydeksi tuottajavastuuksi. Jätelaissa 646/2011 ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa 518/2014 pakkauk sis ta ja pakkausjätteistä säädetään mm. kierrätysasteista eri pak kaus jä telaa duil le ja vastaanottoverkoston minimivaatimuksista. Muutoksia on tulossa voi maan porrastetusti. 1.5.2015 alkaen tuottajien on järjestettävä pak kaus jät teiden vastaanotto keräysterminaaleihin, joihin kiinteistöittäin sekä ekopisteistä ke rät ty pakkausjäte on toimitettava. Kuluttajille tarkoitetun ke räys ver kos ton tulee olla käytettävissä viimeistään 1.1.2016 alkaen. Ke räys ver kos ton kautta ke rätään lasi-, metalli-, muovi- ja kuitupakkauksia. Käytännössä ke räys ver kos ton järjes tä mi ses tä vastaa pakkausalan eri tuot ta ja yh tei sö jen puo les ta Pakkausalan Ym pä ris tö re kis te ri PYR Oy. Kunnan on järjestettävä jätelain 32 :n nojalla mm. asumisessa, sosiaali- ja terveys pal ve luis sa, koulutustoiminnassa sekä julkisessa hallinto- ja pal ve lu toi minnas sa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto. Jätelain 47 :n mukaan kunta voi osa na järjestämäänsä jätehuoltoa täydentää pakkausjätteiden kuljetusta ja vastaan ot toa siltä osin kuin tuottaja ei sitä järjestä, sekä lain 35 :n nojalla huolehtia em. toiminnoissa syntyvän erilliskerätyn pakkausjätteen kiinteistöittäisen kul jetuk sen järjestämisestä tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Kuntien toimielin pää tök sen teos sa on alueellinen jätelautakunta. Pakkausjätehuolto osana muuta jätehuoltoa nyt ja lähitulevaisuudessa Tällä hetkellä Puhas Oy:n ylläpitämiä ekopisteitä jätelautakunnan alueella on 58 kap pa let ta, joista 33 on pisteitä, joilla kerätään sekä lasia, pienmetallia, kar ton kia että keräyspaperia. Pisteillä olevasta kartonginkeräyksestä vastaa kui tu pak kausten tuottajayhteisö. Ekopisteillä kerättävistä lasi-, metalli- ja kar ton ki jät teis tä suu rin osa on pakkausjätettä. Lisäksi em. pakkausjätteitä otetaan vastaan jä tease mil la ja Kontiosuon jätekeskuksessa. Jätelautakunta on vuonna 2013 jä tehuol lon palvelutason vuosille 2014-2015 hyväksyessään linjannut, että pak kausjät teen tuottajavastuusääntelyn tarkennuttua ekopisteverkoston uu dis ta mis tarvet ta ja riittävyyttä arvioidaan kokonaisuutena, ottaen huomioon jä te lain säädän nös tä ja sekajätteen polttoon siirtymisestä seuraavat kierrätystavoitteet. Jäte lau ta kun nan tulee täydentävää keräysverkostoa koskevassa päätöksenteossa kuul la myös lautakunnan osakaskuntia. Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR:n ilmoittamien tietojen perusteella sen jär-
jes tä miä pakkausjätteiden keräyspisteitä tulee jätelautakunnan alueelle ny kyi siä Pu has Oy:n ylläpitämiä pisteitä vähemmän. Pakkausjäteasetuksen mu kai ses ti pis teet tulee mm. sijoittaa asiointi- ja kulkureittien yhteyteen ja si joit te lus sa on huo leh dit ta va tasapuolisuudesta väestötiheyteen nähden. PYR sijoittaa pis tei tä ke räys ver kos tos saan osin nykyisten ekopisteiden paikoille ja osin uusiin paik koihin. Tämänhetkisen tiedon mukaan pakkausjätteiden tuottajat eivät jär jes tä erillis ke rät ty jen pakkausjätteiden kiinteistöittäistä kuljetusta jä te lau ta kun nan alueel la. Sekalaisen yhdyskuntajätteen käsittelyssä ollaan jätelautakunnan toimialueella muun Suomen tavoin siirtymässä kaatopaikkasijoituksesta ener gia hyö dyn tä miseen. Poltettavaksi on epätarkoituksenmukaista ja jätelain etusijajärjestyksen vas tais ta ohjata materiaalina hyödynnettäväksi soveltuvaa jätettä. Pak kaus jätteis tä lasi- ja metallijäte myös heikentävät jätepolttoaineen laatua. Ma te ri aa lihyö dyn nyk sen edistämiseksi, mitä edesauttaa tehokkaan ja kattavan ke räys verkos ton varmistaminen, pakkausjätteiden keräystä on tarpeen täydentää jä te lauta kun nan alueella jätelain 47 ja 35.1 :ien mahdollistamalla tavalla, jos tuot ta jayh tei sö jen järjestämä keräys ei ole riittävää. Täydentävä kiinteistöittäinen keräys voidaan järjestää tehokkaimmin, kun kunta huo leh tii eril lis ke rä tyn pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen jär jes tä mises tä. Kiinteistöittäistä keräystä voidaan ohjata kunnan jätehuoltomääräyksin, ja ke räyk seen liittyvä neuvonta, seuranta ja kunnan vastuulle kuuluvan jä te huol lon ke hit tä mi nen on helpompaa verrattuna siihen, että kiinteistön haltija tilaisi pakkaus jät tei den kuljetuksen vain niin halutessaan ja palvelutarjonnan sen mah dollis taes sa. Käynnissä olevan jätehuoltomääräysten uudistamisen keskeisenä tavoit tee na on kierrätyksen tehostaminen, ja tämän saavuttamiseksi suun ni tel laan hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteiden asettamista taajaan asuttujen aluei den tietyn huoneistoluvun ylittäville kerros- ja rivitaloille. Uusista jä te huol to mää räyksis tä päätetään kuluvan vuoden syksyllä. Koska määräysten val mis te lu on viivästynyt tavoiteaikataulusta, on tässä vaiheessa pakkausjäteasetuksen as teittain laajentuessa tarpeen linjata, että kunta osana muita järjestämiään jä te huolto pal ve lui ta tarvittaessa huolehtii täydentävän erilliskerätyn pak kaus jät teen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä, mikäli tuottajayhteisöt eivät si tä järjestä. Kunnan huolehtiessa pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen jär jes tä mi sestä tulee vielä erikseen tarkasteltavaksi jätteenkuljetusjärjestelmä pak kaus jät teiden osalta. Jätelain 36 :n perusperiaatteen mukaan kunta järjestää kul je tuk sen, mutta se voi 37 :ssä säädettyjen ehtojen täyttyessä myös päättää, että jät teenkul je tus jär jes te tään siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kul jet ta jan kanssa. Pakkausten tuottajayhteisöjen järjestämän alueellisen keräysverkoston täy dentä mi ses tä ei vielä voida päättää tarkasti, koska keräyspisteet eivät ole täysin varmis tu neet. Todennäköistä on, että tuottajien järjestämää keräystä on myös alueke räyk sel lä (ekopisteet) tarpeen täydentää jätelain tavoitteiden ja lain 34 :n kun nan jätehuoltopalveluja koskevien laatuvaatimusten saavuttamiseksi. Käytän nös sä täydentävien pisteiden yl lä pi dos ta vastaisi nykyiseen tapaan kun nal linen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy. Mikäli tuot ta jien keräysverkostoa ei päätetä kun-
nan toimesta täydentää, tarkoittaa se osan nykyisistä ekopisteistä lo pet ta mis ta. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää, että sen toimialueella kunta huolehtii jätelain 35 :n 1 momentin mukaisesti lain 32 :n 1 momentissa tar koi te tus sa toiminnassa syntyvän erilliskerätyn pakkausjätteen kiin teis töit täisen kuljetuksen järjestämisestä tuottajan järjestämään jätehuoltoon, mikäli tuotta jat eivät sitä järjestä, ja pakkausjätteen tuottajayhteisöjen viimeistään 1.1.2016 alkaen järjestämän keräys ver kos ton täydentämistä jätelain 47 :n 3 momentin mahdollistamalla ta val la tarkastellaan tuottajayhteisöjen keräysverkoston kattavuuden ja pisteiden si jainnin varmistuttua. JATELK 19 Päätös: Keskustelun aikana Pekka Kolehmainen esitti ja Teemu Arponen kannatti, että asia palautetaan uudelleen valmistetavaksi. Pakkausjätteen alueellisen keräyksen täydentäminen (ekopisteet) Pakkausjätteiden tuottajayhteisöjen 1.1.2016 alkaen järjestämästä ke räys ver kostos ta ei ole tullut lisätietoa jätelautakunnan edellisen kokouksen jäl keen. Näin ollen tuottajayhteisöjen tulevaisuudessa ylläpitämien pak kaus jät tei den ke räyspis tei den sijainti ei ole vielä tiedossa. Kunta voi osana järjestämäänsä jätehuoltoa täydentää pakkausjätteiden tuot taja yh tei sö jen järjestämää keräysverkostoa jätelain 47 :n 3 momentin nojalla. Täyden tä vän keräyksen järjestämisestä ja mahdollisten kunnan ylläpitämien pakkaus jät teen täydentävän keräyksen keräyspisteiden (ekopisteet) sijainnista on järkevä päättää vasta, kun tuottajayhteisöjen järjestämä keräysverkosto on tarkem min tiedossa. Pakkausjätteen kiinteistöittäisestä kuljetuksesta huolehtiminen Kiinteistöillä erilleen lajiteltavien pakkausjätteiden (esim. pakkauskartonki ja -pah vi, pakkausmetalli, pakkauslasi) jätehuollon järjestäminen on pak kaus jät teiden tuottajayhteisöjen tehtävä. Pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjes tä mi seen tuottajayhteisöillä on ensisijainen oikeus, mutta ei velvollisuutta. Vuo den 2016 alusta lukien tuottajayhteisöt järjestävät niiden velvoitteeksi sääde tyn keräyksen alueellisella keräyspisteverkostolla. Kunnan lakisääteinen velvoite järjestää jätelain 32 :ssä lueteltujen toimijoiden (mm. asuinkiinteistöt) jätehuolto tarkoittaa sitä, että kunta vastaa mm. jätteen ke räyk sen, kuljetuksen, hyödyntämisen ja loppukäsittelyn järjestämisestä. Lain 34 :n mukaan kunnan on jätehuollon järjestämisessä huolehdittava mm. siitä, et tä käytettävissä on tarpeen mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, ja että käy tet tä vis sä on riittävän monipuoliset jätehuoltopalvelut, kuten etu si ja jär jes-
tyk sen mukainen mahdollisuus jätteen erilliskeräykseen. Kunnalle on asetettu vel vol li suus huolehtia kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä lain 35 :ssä. Huo leh ti mi sella tarkoitetaan sitä, että kunta vastaa siitä, että kunnan vas tuul le sää det ty jäte kerätään kiinteistöltä ja kul je te taan jätteenkäsittelyyn joko kunnan järjestämässä eli kunnan kil pai lut ta mas sa jätteenkuljetuksessa lain 36 :n mukaisesti, tai kiin teis tön hal ti jan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lain 37 :n mukaisesti. Huolehtiminen keräyksen ja kuljetuksen järjestämisestä ja se, mitä kul je tus jär jestel mää käy te tään, ovat siten kaksi eri asiaa. Selvennettäköön, että jät teen kul jetus jär jes tel mää kos ke va päätöksenteko jo lähtökohtaisesti perustuu eri sää döksiin (jätelain 36 ja 37 :t) ja edellyttää nyt kä si tel tä västä asiasta erillisen val mis telu työn. Lain 35 :ssä on selvyyden vuoksi todettu, että kunta voi huolehtia myös eril lis kerät yn pakkausjätteen kiinteistöittäisen keräyksen ja kuljetuksen jär jes tä mi ses tä pakkausjätteiden laajenevasta tuot ta ja vas tuus ta huo li mat ta. Tämä on mah dollis ta silloin, jos tuottajayhteisöt eivät itse kus tan nuk sel laan jär jes tä kiin teis töittäis tä kuljetusta. Tuottajilla on siis ensisijainen ja kun nal la tois si jai nen oi keus kiin teis tön haltijaan nähden pakkausjätteen kiin teis töit täi sen keräyksen jär jes tämi seen. Suomen Kuntaliitto on antanut tarkentavaa ohjeistusta täydentävän keräyksen jär jes tä mis tä ja siihen liittyvää päätöksentekoa koskien. Kuntaliiton mukaan pakkaus jät tei den kiinteistöittäisen keräyksen ja kul je tuk sen järjestämisestä huo lehti mi nen toteutetaan ensisijaisesti jä te huol to mää räys ten yhteydessä. Erillisen pää tök sen tekeminen kiinteistöittäisestä pak kaus jät tei den kuljetuksesta huo lehti mi ses ta ei ole tarpeellista, koska Joensuun alueellisen jätelautakunnan alu eel la jä te huol to mää räysten uudistustyö on käynnissä. Uudistamisen yhtenä ta voit teena on kierrätyksen tehostaminen. Kunnan huolehtiminen myös pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä keräyksestä ja kul je tuk ses ta - toteutettiinpa se kunnan järjestämänä (eli kunnan kil pai lut ta mana) tai kiin teis tön haltijan järjestämänä - edistää jätehuollon kokonaisvaltaista seu ran taa ja ke hit tä mis tä. Tällöin jätelautakunta voi antaa jätteen lajittelua ja keräys tä kos ke via vel voit tei ta jätehuoltomääräyksissä ja näin edistää eri jä te ja keiden kier rät tä mis tä ma te ri aa li na hyödynnettäväksi. Sen sijaan jos kunta ei huoleh ti si pakkausjätteiden täydentävän keräyksestä ja kuljetuksen jär jes tä mi ses tä, se ei voisi antaa jätehuoltomääräyksiä asiasta. Tällöin jä te huol to mää räyk sis sä ei voitaisi velvoittaa kiinteistön haltijoita eri hyötyjätelajien eril lis ke räyk seen eikä huo leh tia siitä, että kiinteistöittäisen keräyksen ja kuljetuksen palvelua on tar jolla taajaan asutuilla alueilla tasapuolisesti. Kun jätehuoltoa ohjataan jä te huol to mää räyk sil lä, jätehuollon toimivuuden sekä jä te huol lol le asetettujen ta voit tei den seu ran ta te hos tuu ja ym pä ris tön suo je lu viran omai sen tekemä valvonta hel pot tuu. Te hok kaan ja kattavan erilliskeräyksen var mis ta mi nen on erittäin tärkeää myös se ka jät teen kä sit te ly tapaan tulevan muu tok sen vuok si. Poltettavaksi oh jat ta vas ta jätteestä on pyrittävä erot ta maan polt to pro ses sia haittaavat jätteet, kuten la si, metalli ja biojäte.
Yhteenveto Kuntaliiton tarkentuneen ohjeistuksen ja jätehuoltomääräysten uudistustyön kes ken eräi syy den (mm. asuntoluvultaan eri kokoisten kiinteistöjen määrän selvit tä mi nen) vuoksi pakkausjätteen kiinteistöittäisestä kuljetuksesta huo leh ti minen on syytä käsitellä jätehuoltomääräysten yhteydessä myöhemmin kuluvana vuon na. Tarvetta täydentävän alueellisen keräyksen (ekopisteet) jär jes tä mi seen ja täydentävien pisteiden sijaintia tarkastellaan myöhemmin PYR Oy:n ke räysver kos ton tarkentuessa. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Saapunut Pohjois-Karjalan kauppakamarin lausunto, joka on ollut luettavissa luot ta mus hen ki löi den verkkopalvelussa. Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta merkitsee tiedoksi pakkausjätteiden täydentävän keräyksen järjes tä mi sen valmistelun tilanteen. Kiinteistöittäisestä keräyksestä ja kuljetuksesta huolehtiminen käsitellään jä tehuol to mää räys ten yhteydessä. Mahdollisesta alueellisen keräyksen täy den tä mises tä tehdään erillinen päätös tuottajayhteisöjen keräysverkoston tarkennuttua. Päätös: Merkittiin tiedoksi.