KK 46/2000 vp - Matti Vähänäkki /sd ym. KIRJALLINEN KYSYMYS 46/2000 vp Eteläisen Rannikko-HELI-radan suunnittelu Eduskunnan puhemiehelle El8-tien (valtatie 7) rakentamisen loppuunsaattaminen tuntuu jatkuvasti viivästyvän, osin valtiontaloudellisista syistä ja osin mm. Haminan kaupungin kohdalla tielinjauksen vuoksi, josta on syntynyt erimielisyyksiä alueen kuntien kesken. Linjaukseen ja muuhun suunnitteluun liittyvät ongelmat tulisikin pian ratkaista ja tien rakentaminen saattaa päätökseen. Muussa tapauksessa välillä Turku-Helsinki-Porvoo-Loviisa-Kotka-Hamina-Vaalimaan rajanylityspaikka (Virolahti) maantieliikenne ei saavuta sitä turvallisuustasoa ja liikenteellistä vetävyystasoa, jota moottoritieltä tulee edellyttää. Rinnan El8-tien suunnittelun ja rakentamisen kanssa tulisi vihdoinkin kiinnittää vakavaa huomiota myös pitemmän aikavälin asiaan: eteläisen Rannikko-HELI-radan välillä Helsinki Porvoo-Loviisa-Kotka-Hamina-Vaalimaa suunnitteluun. Rautatieyhteydeksi Pietariin ei pitemmän päälle läheskään riitä jo olemassa oleva yhteys Helsingistä Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan ja sieltä edelleen Vainikkalan rajanylityspaikalle. Eteläisen rautatieyhteyden alustava suunnittelu maastotutkimuksineen ym. onkin juuri tämän hetken asiaa. Se on välttämätön ja kiireellinen asia. Etelärannikkomme satamat aina Turusta Haminaan saakka tulevat väistämättä varsin pian tarvitsemaan suoran rautatien kansainvälisen kaupan jatkoyhteydeksi Venäjälle. Muuten emme kykene kunnialla kilpailemaan Baltian alueen kanssa ED-maiden ja Venäjän välisestä liikenteestä. Tätä näkemystä tukevat puheet rautatieyhteyksien uudistussuunnitelmista Baltian maista Pietariin. Niin ikään on paljon puhuttu Venäjän suunnitelmista omien suursatamien rakentamiseksi alueelleen Suomenlahden rannalla. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toimiin eteläisen Rannikko-HELI-rautatien suunnittelun käynnistämiseksi välille Helsinki-Porvoo-Loviisa-Kotka Hamina-Vaalimaa (Virolahti), koska sen valmistuminen turvaisi aikanaan EU-maiden pohjoiset jatkoyhteydet satamistamme Venäjälle? Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000 Matti Vähänäkki /sd Harry Wallin /sd Seppo Lahtela /kesk Tuija Brax /vihr Risto Kuisma /rem Rakel Hiltunen /sd Heli Paasio /sd Klaus Heliberg /sd Lasse Viren /kok Pentti Tiusanen /vas Versio 2.0
KK 46/2000 vp - Matti Vähänäkki /sd ym. Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vähänäkin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 46/2000 vp: Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toimiin eteläisen Rannikko-HELI-rautatien suunnittelun käynnistämiseksi välille Helsinki-Porvoo-Loviisa-Kotka Hamina-Vaatimaa (Virolahti), koska sen valmistuminen turvaisi aikanaan EU-maiden pohjoiset jatkoyhteydet satamistamme Venäjälle? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Rataverkon kehittämisestä itäiseen Suomeen valmistui tarveselvitys v.l992. Siinä on vertailtu nykyisen radan perusparantamista kolmeen uuteen kehittämisvaihtoehtoon, jotka olivat rataoikaisut Helsinki-Lahti-Mikkeli (Mikkelin oikaisu), Helsinki-Kouvola (Kouvolan oikaisu) ja Helsinki-Kotka-Luumäki (Kotkan oikaisu, rantarata). Tarveselvitys osoitti, että itäisen suunnan raideliikenteen kehittäminen on rautatieliikenteen kilpailukyvyn kannalta tärkeää ja yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa. Liikenneministeriö teki tarveselvityksen perusteella hankepäätöksen 4.2.1994. Päätöksen mukaan ensisijaisena tavoitteena on nykyisen rataverkon riittävän kunnon ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on lisäksi rataverkon kehittäminen nopeata junaliikennettä vastaavaksi myös itäisen Suomen osalta. Hankepäätöksen mukaan rataverkon kehittäminen itäiseen Suomeen ja Pietariin perustuu rataoikaisuun Helsinki-Lahti-Mikkeli. Tämä rataoikaisu osoittautui yhteiskuntataloudellisesti selvästi kannattavammaksi kuin rantaratavaihtoehto ja antaa mahdollisuuden radan toteuttamiseen vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa voidaan rakentaa radan kannattavin osuus Keravalta Lahteen. Lisäksi Lahden kautta kulkeva ratayhteys hyödyntää radanvarteen jo keskittyneitä talousalueita ja yhdistää parhaiten itäisen Suomen alueet sekä pääkaupunkiseutuun että Länsi-Suomeen. Ratkaisu tukee jo syntyneiden kehityskäytävien voimistumista selkeyttäen maankäytöllisiä, liikenteellisiä sekä taloudellisia kehittämismahdollisuuksia tasapuolisesti koko itäisen Suomen alueella. Hankepäätöksen perusteella rataoikaisusta Kerava-Lahti on laadittu toteutuspäätöstä edeltävät suunnitelmat ympäristövaikutusten arviointiselostuksineen. Oikaisu sisältyy niinikään EU:ssa priorisoituun ns. Pohjolan kolmio -hankkeeseen. Rataoikaisu Lahti-Mikkeli on suunniteltu ympäristövaikutusten arviointiselvityksineen sillä tarkkuudella, että ratalinjaus on voitu merkitä alustavana varauksena seutukaavoihin. Tarveselvityksen perusteella tehtyyn liikenneministeriön hankepäätökseen on jätetty varauma, jonka mukaan rantaratavaihtoehto saattaa tulla ajankohtaiseksi, jos yhteiskuntarakenne itäisellä Uudellamaalla ja Kymen rannikkoalueella muuttuu merkittävästi tai jos transitoliikenne Venäjälle kasvaa huomattavasti. Tämän suhteen ei tarveselvityksen valmistelun jälkeen ole tapahtunut mitään sellaista, joka antaisi aihetta muuttaa päätöstä itäsuunnan raideliikenteen kehittämisratkaisusta. 2
Ministerin vastaus KK 46/2000 vp - Matti Vähänäkki /sd ym. Kirjallisen kysymyksen kohteena oleva rannikkorata poikkeaa tarveselvityksessä olleesta Helsinki-Kotka-Luumäki -linj auksesta siten, että se suuntautuu Kotkasta Haminan kautta Vaalimaalle. Sellaista vaihtoehtoa ei tarveselvityksessä ole tarkasteltu eikä Vaalimaalle ole Venäjän puolelta rata yhteyttä. Liikenneministeriön hankepäätöksen (4.2.1994) mukaan itäisen Suomen ja Pietarin yhteyksien kehittämisen tulee perustua Kerava Lahti rataoikaisuun. Tämän vaihtoehdon yleissuunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole tullut esiin mitään sellaista, joka antaisi aihetta muuttaa tätä päätöstä. Liikenneministeriön mielestä nyt ei ole ajankohtaista lähteä selvittämään kysymyksen mukaista ratayhteyden tarvetta. Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000 Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen 3
KK 46/2000 vp- Matti Vähänäkki /sd ym. Ministems svar Tili riksdagens talman 1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen anger har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsman Matti Vähänäkki /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 46/2000 rd: Å.mnar regeringen snabbt vidta åtgärder för planering av den södra kustbanan HELI på sträckan Helsingfors Borgå-Lovisa-Kotka-Fredrikshamn -Vaatimaa (Virolahti), som när den blir Järdig i sinom tid skulle trygga EUländernas nordliga förbindelser från våra hamnar vidare tili Ryssland? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: En behovsutredning om utvecklande av bannätet till östra Finland fårdigställdes 1992. 1 utredningen har en grundlig förbättring av den nuvarande banan jämförts med tre nya utvecklingsalternativ, dvs. en uträtning av banan Helsingfors Lahtis-S:t Michel (uträtning i S:t Michel), Helsingfors-Kouvola (uträtning i Kouvola) och Helsingfors-Kotka-Luumäki (uträtning i Kotka, kustbanan). Behovsutredningen visade att det med tanke på järnvägstrafikens konkurrenskraft är viktigt och ur samhällsekonomisk synvinkellönsamt av utveckla järnvägstrafiken österut. På basis av behovsutredningen fattade trafikministeriet ett projektbeslut den 4 februari 1994. Enligt beslutet är det primära målet att hålla det nuvarande bannätet i tillräckligt gott skick och att utveckla det. Dessutom har man som mål att utveckla bannätet för snabb tågtrafik även för östra Finlands del. Enligt projektbeslutet baserar sig en utveckling av bannätet till Östra Finland och S:t Petersburg på en uträtning av banan Helsingfors-Lahtis-S:t Michel. Den här uträtningen visade sig samhällsekonomiskt sett vara klart mera lönsam än kustalternativet och gör det möjligt att genomföra projektet i etapper. Under den första etappen kan den mest lönsamma delen av banan, dvs. avsnittet mellan Kervo och Lahtis byggas. Dessutom betjänar en jämvägsförbindelse via Lahtis de ekonomiska regioner som redan finns vid hanan och den förenar bäst områdena i östra Finland med både huvudstadsregionen och västra Finland. Lösningen stöder förstärkandet av sådana utvecklingskorridorer som redan uppstått och klarlägger utvecklings- möjligheterna då det gäller markanvändningen, trafiken och ekonomin på ett jämlikt sätt i hela östra Finland. På basis av projektbeslutet har man i fråga om uträtningen av sträckan Kervo-Lahtis gjort upp de planer som föregår beslutet om genomförande jämte en miljökonsekvensbeskrivning. Dessutom ingår denna uträtning i det s.k. Nordiska Triangeln-projektet som prioriterats inom EU. Planerna på uträtningen av sträckan Lahtis-S:t Michel jämte en miljökonsekvensbeskrivning är redan så noggranna att banlinjen har kunnat antecknas som preliminär reservering i regionplanerna. 1 trafikministeriets projektbeslut som fattades på basis av behovsutredningen ingår en reservation, enligt viiken kustbanan kan bli aktuell om samhällsstrukturen i östra Nyland och Kymmene kustområde förändras betydligt eller om transitotrafiken till Ryssland växer mycket. 1 det avseendet har det inte efter behovsutredningen skett något sådant som skulle ge anledning att ändra ut- 4
Ministerns svar KK 46/2000 vp- Matti Vähänäkki /sd ym. vecklingsbeslutet gällande järnvägstrafiken österut. Den kustbana som det skriftliga spörsmålet gäller avviker från linjedragningen Helsingfors-Kotka-Luumäki i behovsutredningen så tili vida att den går från Kotka via Fredrikshamn tili Vaatimaa. Ett sådant altemativ har inte övervägts i behovsutredningen och det finns inte heller någon järnvägsförbindelse på den ryska sidan från Vaalimaa. Enligt trafikrninisteriets projektbeslut (4.2.1994) bör en utveckling av förbindelsema tili Östra Finland och S:t Petersburg basera sig på en uträtning av hanan Kervo-Lahtis. Vid utvärderingen av detta altemativ i generalplaneringen och miljökonsekvensbedömningen har det inte kommit fram något sådan som skulle ge anledning att ändra beslutet. Trafikrninisteriet anser att det inte är aktuellt att börja utreda behovet av den jämvägsförbindelse som anges i spörsmålet. Helsingfors den 1 mars 2000 Trafikrninister Olli-Pekka Heinonen 5