01. Hallinto Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä viisi strategista ohjelmaa (Cleantech, Metsäohjelma, Hyvinvointiohjelma HYVÄ, Rakennemuutos ja työelämän toimivuus sekä Työelämä 2020), jotka toteuttavat hallitusohjelmaan perustuvia työ- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita täsmätoimin ja laajaan hallinnonalojen rajat ylittävään yhteistyöhön perustuen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat. ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä. Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 48/ vp (9.3.) Hallitus ehdottaa 100 milj. euron määrärahaa momentille 32.01.22 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estämiseen. Ehdotettavalla määrärahalla jatketaan metallitehtaan toimintaa, vesienhallintaa ja muita ympäristövahingon torjumiseksi välttämättömiä toimia tilanteessa, jossa näistä aiheutuneita menoja ei voida kattaa konkurssipesän varoin. Määrärahan arvioidaan riittävän yrityksen ympäristöriskien hallintaan vuoden syksyyn saakka. Lisäksi momentille 32.01.89 Osakehankinnat ehdotetaan 97 milj. euron määrärahaa, jota saa käyttää valtion kokonaan omistaman Terrafame Oy:n oman pääoman korottamiseen sekä Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin liittyvien valtion saatavien siirtämiseen apporttiomaisuutena Terrafame Oy:lle. Yhtiö on perustettu siinä tarkoituksessa, että se voi tarvittaessa osallistua Talvivaara Sotkamo Oy:tä koskeviin mahdollisiin yritys- ja omaisuusjärjestelyihin tai muihin asiaa koskeviin sopimusjärjestelyihin. Jos kaivostoiminnalle ei löydy jatkajaa, Terrafame Oy voi myös ottaa vastattavakseen tai muuten osallistua kaivostoiminnan alasajon toteuttamiseen. Valiokunta pitää hyvänä ja kannustaa, että hallitus etsii aktiivisesti ratkaisuja yrityksen toiminnan jatkamiseen ja ympäristövahinkojen estämiseen. Vesienhallinta on yksi Talvivaaran tämän hetken suurimmista haasteista ja tilanne todennäköisesti heikkenee keväällä lumien sulaessa. Valiokunta toteaa, että valtion varoista on siten tässä vaiheessa maksettava välittömät kustannukset lisävahinkojen syntymisen estämiseksi. Mahdollisessa omistajanvaihdostilanteessa valtion vastuut on kuitenkin selvästi rajattava ja minimoitava. Samalla on varmistettava, että toiminta on jatkossa osaavalla, vastuullisella ja kestävällä pohjalla, jotta vältytään uusilta ympäristövahingoilta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
Valiokunta on saanut asian käsittelyn yhteydessä selvityksiä uusista ja nykyistä edullisimmista jätevesien puhdistamisen ratkaisuista. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että näiden uusien tekniikoiden toimivuus ja hyödyllisyys arvioidaan myönnettäessä rahoitusta ympäristövahinkojen ehkäisemiseen kustannusten vähentämiseksi ja ympäristöhaittojen torjumiseksi. Valiokunta pitää myös tarpeellisena varmistaa, että mahdollisella Talvivaaran uudella omistajalla on käytössään toimiva teknologia sekä mahdollisuudet uusien teknologisten innovaatioiden pilotointiin ja käyttöönottoon ympäristöriskien minimoimiseksi. Edellä olevan perusteella valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: Lausuma 1 Eduskunta edellyttää, että hallitus käyttää osan momentille 32.01.22 myönnettävästä määrärahasta Talvivaara Sotkamo Oy:n nykyisten vesiongelmien määrätietoiseen ratkaisemiseen ja poistamiseen ympäristön kannalta kestävällä tavalla kustannustehokkaasti. 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 109 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin 3) EU:n SOLID-rahastosta rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen esitykset (kpl) 28 15 10 Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 70 > 80 > 80 Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 2,8 0 0 Valtioneuvoston asetukset (kpl) 40 30 20 Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 0,8 < 1,0 < 1,0 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Koulutukseen ja kehittämistoimintaan osallistuneiden määrä (henkilöä) 3 278 2 500 2 500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
Työ- ja elinkeinoministeriön resurssien kohdentuminen tulosalueittain 1 000 euroa htv arvio 1 000 euroa htv arvio 1 000 euroa htv Konserniohjaus 1 414 17,1 1 500 15 1 500 15 Työllisyys ja yrittäjyys 6 396 77,4 6 400 77 6 400 75 Työelämä ja markkinat 4 876 55,0 4 900 55 4 900 54 Elinkeino ja innovaatiot 6 395 64,5 9 000 72 9 000 71 Energia 4 133 47,2 4 000 47 4 000 46 Alueiden kehittäminen 3 832 55,4 3 800 54 3 700 53 Tieto 5 887 77,2 5 800 75 5 800 74 Johto ja ministeriön yhteiset 12 309 6,0 11 838 6 11 047 6 Strategiset hankkeet 2 771 6,0 - - - - Viestintä 923 10,0 900 10 900 10 Henkilöstö ja hallinto 3 664 65,2 3 600 63 3 500 60 Tarkastus 360 4,0 360 4 350 4 Työneuvosto, valtakunnan sovittelijain toimisto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto 591 7,0 650 7 650 7 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia 1 226-1 362-1 362 - Yhteensä 54 777 492 54 110 485 53 109 475 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 569 541 518 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,49 > 3,49 > 3,49 Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Tutkimus- ja selvitystoiminta 1 220 000 Strategiset hankkeet 3 303 000 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenot 1 362 000 Muut toimintamenot 47 224 000 Yhteensä 53 109 000 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva alue- ja paikallishallinnon koulutus- ja kehittämiskeskus. Salmian koulutus- ja kehittämispalvelut edistävät työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa sekä työ- ja elinkeinoministeriön alue- ja paikallishallinnon organisaatioiden toimintaa ja tuloksellisuutta. Asiakkaita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot sekä näiden keskeiset yhteistyökumppanit. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 67 509 62 110 65 109 Bruttotulot 12 732 8 000 12 000 Nettomenot 54 777 54 110 53 109 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 270 siirtynyt seuraavalle vuodelle 13 309 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Osaamiskeskuksen palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta 32.70.03) 45 Siirto momentille 23.01.02-150 TEM:n peruskorjaus (kertaluonteisen vähennyksen palautus) 340 Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -284 Hallinnon tilatehokkuus (HO) -1 000 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -179 Palkkaliukumasäästö -90 Palkkausten tarkistukset 224 Säästöpäätös 1 000 Toimintamenojen lisäsäästö -628 Toimintamenojen tuottavuussäästö -271 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01) -5 Vuokramenojen indeksikorotus 73 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -76 Yhteensä talousarvio 53 109 000 I lisätalousarvio talousarvio 54 110 000 tilinpäätös 60 816 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 247/ vp (20.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 725 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 4) Biojalostamosuunnittelukilpailun palkinnon maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 4) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 4). Muutos talousarvioesityksen 53 109 000 euroon nähden on 12 384 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 10 383 000 euroa (-33 htv) valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisesta aiheutuvana siirtona momentille 23.01.01, 1 362 000 euroa (-12 htv) koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenojen siirtona momentille -1 001 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
32.01.02, 640 000 euroa yhdeksän henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 32.01.02 1.1. perustettavaan kehittämis- ja hallintokeskukseen ja 15 000 euroa siirtona momentille 30.20.03 EU:n vähävaraisille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) toimeenpanoon liittyvien tehtävien menoina sekä lisäyksenä 16 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen. talousarvio 40 725 000 III lisätalousarvio 1 680 000 I lisätalousarvio talousarvio 54 110 000 tilinpäätös 60 816 000 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 725 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin 3) EU:n SOLID-rahastosta rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen 4) Biojalostamosuunnittelukilpailun palkinnon maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. I lisätalousarvioesitys HE 362/ vp (12.2.) Momentille myönnetään lisäystä 643 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 104 000 euroa siirtona momentille 32.01.02 (-1 htv) johtuen ELY-keskusten yhteisen kehittämis- ja hallintoyksikön perustamisesta sekä lisäyksenä 500 000 euroa julkisen työvoima- ja yrityspalvelun toimintamalliuudistuksen käynnistämisestä digitaalisen työnvälityksen kehitystyöllä ja 247 000 euroa liittyen Euroopan globalisaatiorahastosta haettuun rahoitukseen (EGR1), jonka rahoitussuunnitelmasta on toimeenpanoajan päättyessä jäänyt käyttämättä yhteensä 247 000 euroa ELY-keskuksille ja TE-toimistoille varattuja toimintamenoja (EU-osuus). Käyttämättä jäänyt osuus on palautettava Euroopan komissiolle alkuvuodesta. I lisätalousarvio 643 000 talousarvio 40 725 000 III lisätalousarvio 1 680 000 I lisätalousarvio talousarvio 54 110 000 tilinpäätös 60 816 000 Eduskunnan kirjelmä EK 55/ vp (13.3.) Momentille myönnetään lisäystä 643 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
IV lisätalousarvioesitys HE 101/ vp (29.10.) Momentilta vähennetään 780 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 220 000 euroa valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisen johdosta tehtävistä palkkaus- ja muiden menojen resurssitarkistuksista siirtona momentilta 23.01.01 ja vähennyksenä 1 000 000 euroa kalustehankinnoista siirtona momentille 23.01.01. IV lisätalousarvio -780 000 I lisätalousarvio 643 000 talousarvio 40 725 000 tilinpäätös 55 790 000 tilinpäätös 60 816 000 Eduskunnan kirjelmä EK 16/ vp (25.11.) Momentilta vähennetään 780 000 euroa. 02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 209 207 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen 3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon 5) keksintötoiminnan edistämistehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä keksinnöistä teetettävien selvitysten hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Alueiden elinvoimaisuus työllisyysaste (%, vähintään) 68,5 70 69 työttömyysaste (%, enintään) 8,2 7,9 8,3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
vilkkaasti liikennöityjen teiden kunto (huonokuntoisen tieverkon %-osuus, enintään) 6,5 6,0 4,2 väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus kaupunkiseudun väestöstä (%) - 64,1 66,5 asemakaava-alueelle rakennettujen asuinhuoneistojen osuus koko laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista huoneistoista (%) - 92 89 kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä (1 000 t/v) 600 600 425 maatalouden fosforitase (kg/ha) - < 3,8 < 5,0 maatalouden typpitase (kg/ha) - < 46 < 46 luonnonsuojelualueiden määrä (1 000 ha) - 3 010 3 075 Elinkeinoelämän menestystekijät rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%, enintään) 28 29 26 elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1 5) 3,9 3,9 4,0 Väestön hyvinvointi alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%, enintään) 19,9 15,6 15 kansalaisten tyytyväisyys matkojen sujuvuuteen (asteikko 1 5, yleistyytyväisyys) 3,2 3,7 3,4 pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat (lkm) 1 196 2 000 2 000 ulkomaalaisten työttömyysaste (%, enintään) 28,4 17,9 20 säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus (%, vähintään) - 95 95 henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä (lkm) 2 745 < 2 880 < 2 797 Ohjaavien ministeriöiden yhteisesti asettamien alustavien vaikuttavuustavoitteiden lisäksi ELY-keskusten tulee ottaa toiminnassaan huomioon kunkin ohjaavan ministeriön pääluokka- ja lukuperusteluissa mainitut vaikuttavuustavoitteet siltä osin kuin ELY-keskukset hoitavat kyseisen hallinnonalan tehtäviä. Toiminnallinen tuloksellisuus Sidonnat ELY-keskukselle käyttöön osoitetuista valtuuksista (%) EAKR-sidonnat 76 100 100 ESR-sidonnat 97 100 100 Maksatukset ELY-keskuksen sidonnoista (%) EAKR-maksatukset 67 95 100 ESR-maksatukset 80 95 100 Maatalouden tukivalvontojen toteutumisaste 100 100 100 ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1 5) 3,6-3,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 3 996 3 907 3 578 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,4 - > 3,4 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 282 044 276 897 275 207 Bruttotulot 62 532 61 000 66 000 Nettomenot 219 512 215 897 209 207 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 19 697 siirtynyt seuraavalle vuodelle 15 389 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 9 099 8 000 12 000 muut tuotot -1 - - Tuotot yhteensä 9 098 8 000 12 000 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 5 489 7 000 9 300 osuus yhteiskustannuksista 3 472 3 000 4 000 Kustannukset yhteensä 8 961 10 000 13 300 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 137-2 000-1 300 Kustannusvastaavuus, % 102 80 90 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 32 077 35 000 32 000 EU:lta saatava rahoitus 399 300 300 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 39 - - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 3 485 2 500 3 500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
varsinainen talousarvio Tuotot yhteensä 36 000 37 800 35 800 esitys Hankkeiden kokonaiskustannukset 42 064 44 000 42 000 Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -6 064-6 200-6 200 Omarahoitusosuus, % 86 86 85 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.41, 51, 61 ja 62, 30.20.43, 30.40.20, 31, 51, 62 ja 77, 31.10.20, 50 ja 76, 31.30.63 ja 64, 32.30.44, 45, 51 ja 64, 32.50.64, 32.60.40, 32.70.30, 33.20.31 ja 52, 35.10.21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Aluehallinnon tehostaminen (HO) -2 500 Henkilöstösiirtoon liittyvät muut menot (siirto momentilta 32.01.20) 144 Siirto momentilta 28.40.01 (0,5 htv) 39 Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -5 535 Valtori (siirto momentille 28.40.01) -865 Valtori (siirto momentille 28.40.02) -546 Palkkaliukumasäästö -477 Palkkausten tarkistukset 1 716 Säästöpäätös -1 000 Toimintamenojen tuottavuussäästö -1 053 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -20 Vuokramenojen indeksikorotus 201 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -294 Tasomuutos 3 500 Yhteensä talousarvio 209 207 000 I lisätalousarvio -1 152 000 talousarvio 215 897 000 tilinpäätös 215 204 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 247/ vp (20.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 213 161 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys talousarvioesityksen 209 207 000 euroon nähden on 3 954 000 euroa, mistä 1 800 000 euroa aiheutuu kertaluonteisesta lisäyksestä EU:n ohjelmakausien taitekohdan edellyttämiin tehtäviin, 1 362 000 euroa (12 htv) koulutusja kehittämiskeskus Salmian toimintamenojen siirrosta momentilta 32.01.01, 640 000 euroa yhdeksän henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 32.01.01 1.1. perustettavaan kehittämis- ja hallintokeskukseen, 67 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 30.01.01 ja 85 000 euroa palkkojen tarkistuksista johtuen. -6 690 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
talousarvio 213 161 000 III lisätalousarvio 390 000 I lisätalousarvio -1 152 000 talousarvio 215 897 000 tilinpäätös 215 204 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/ vp (12.12.) ELY-keskusten toimintamenoihin kohdistuu vuonna noin 2 736 000 euron leikkaus. Kehyskaudella 2018 toimintamenosäästöjä on saatava aikaan noin 33 milj. euroa. Keskusten toimintamenoista yli 80 prosenttia on henkilöstömenoja. Näin ollen ELY-keskuksissa käynnistettiin syyskuussa yt-menettelyt, jotka tähtäävät noin 700 henkilötyövuoden vähentämiseen. Toistaiseksi henkilöstön poistumat ovat pääsääntöisesti tapahtuneet eläköitymisen kautta. Kun eläkkeelle jääneiden tilalle on vain harvoin voitu palkata uutta henkilöstöä, on syntynyt sattumanvaraisia ja alueellisesti epätasapainoisia osaamisaukkoja. Kuormittavuus ja resurssit eivät aina ole jakautuneet tasaisesti. Valiokunta katsoo, että säästöjen hakeminen viranomaistoimintoja uudelleen järjestelemällä ja tehostamalla on välttämätöntä. Samoin valiokunta pitää prosessien sähköistämistä, asiantuntijaresurssien yhteiskäyttöä, toimintojen keskittämistä ja tiettyihin erityisosaamista vaativiin kysymyksiin erikoistumista myönteisenä kehityksenä. On lähtökohtaisesti järkevää, että esimerkiksi rakennerahastotehtävien ja yritystukien hallinnointi on keskitetty neljään ELY-keskukseen. Keskittämisellä ja tehostamisella on kuitenkin rajansa. Kun keskuksen toiminta-alue laajenee ja henkilöstö jatkuvasti vähenee, voi esimerkiksi yritystuki- tai rakennerahastoasioissa tarpeellisten yrityskäyntien toteuttaminen tulla käytännössä lähes mahdottomaksi. Samoin saatetaan menettää esimerkiksi ympäristövastuualueella tarpeellinen fyysisen ympäristön ja paikallisten olosuhteiden tuntemus. Valiokunta on huolissaan siitä, että mikäli yritysten rahoitus- ja lupahakemusten käsittelyajat pidentyvät, ei jäljempänä luvun 32.20 yhteydessä käsiteltäviä kasvupanostuksia tai luvun 32.50 yhteydessä käsiteltäviä rakennerahastovaroja välttämättä saada täysimääräisesti hyödynnettyä. Esimerkiksi Tekesin rahoitustyöstä kolmasosa tehdään ELY-keskusten henkilöresursseilla. Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi ympäristövastuualueen voimavarojen vähentyminen voi johtaa yhtäältä lupamenettelyjen ruuhkautumiseen ja toisaalta ympäristölupien noudattamisen puutteelliseen valvontaan. Saavutettavat säästöt menettävät helposti merkityksensä, mikäli niiden johdosta ympäristön tila heikentyy ja elinkeinotoiminta sekä uusien investointien käynnistyminen hidastuvat. ELY-keskusten toiminnan jatkuminen nykyisellä tehtävärakenteella ja toimintatavoilla ei näytä mahdolliselta. Tästä huolimatta keskuksille ollaan edelleen antamassa lisää tehtäviä esimerkiksi ympäristönsuojelulain ja -asetuksen uudistusten myötä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tulevaisuudessa ELY-keskusten tavoitteet ja lakisääteisetkin tehtävät arvioidaan, määritellään uudelleen ja priorisoidaan tarkasti. Sääntelyn keventämistä sekä lupahallinnon virtaviivaistamista on harkittava ennakkoluulottomasti, ja tietyistä tehtävistä on myös voitava luopua kokonaan. Vähenevät resurssit tulee kohdistaa tarkoituksenmukaisesti ja varmistaa, että keskuksilla on tarvittava osaaminen, tehokkaat prosessit ja asianmukaiset organisaatiorakenteet ydintehtäviensä hoitamiseksi. Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 213 161 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen 3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon 5) keksintötoiminnan edistämistehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä keksinnöistä teetettävien selvitysten hankkimiseen. I lisätalousarvioesitys HE 362/ vp (12.2.) Momentille myönnetään lisäystä 1 144 000 euroa. Lisäksi momentin päätösosan toisen kappaleen kohta 5) muutetaan muotoon: 5) yritystoiminnan kehittämispalveluihin ja niiden hankinnasta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Lisäyksestä 800 000 euroa aiheutuu siirrosta momentilta 32.30.01 (17 htv) ja 104 000 euroa siirrosta momentilta 32.01.01 (1 htv) johtuen ELY-keskusten yhteisen kehittämis- ja hallintoyksikön perustamisesta sekä 240 000 euroa määräaikaisen lisähenkilöstön (4 htv) palkkaamisesta tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnin käsittelyn nopeuttamiseksi. Perustelujen muutos johtuu julkisten työvoimapalvelujen uudistuksesta, jonka johdosta myös palvelutarjoama on muuttunut. I lisätalousarvio 1 144 000 talousarvio 213 161 000 III lisätalousarvio 390 000 I lisätalousarvio -1 152 000 talousarvio 215 897 000 tilinpäätös 215 204 000 Eduskunnan kirjelmä EK 55/ vp (13.3.) Momentille myönnetään lisäystä 1 144 000 euroa. Lisäksi momentin päätösosan toisen kappaleen kohta 5) muutetaan muotoon: 5) yritystoiminnan kehittämispalveluihin ja niiden hankinnasta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. III lisätalousarvioesitys HE 19/ vp (17.9.) Momentille myönnetään lisäystä 130 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
S e l v i t y s o s a : Lisäys johtuu Microsoftin irtisanomistilanteen käsittelyn helpottamiseksi tarvittavista kahden henkilötyövuoden lisäresursseista ELY-keskuksissa. III lisätalousarvio 130 000 I lisätalousarvio 1 144 000 talousarvio 213 161 000 tilinpäätös 215 135 000 tilinpäätös 215 204 000 Eduskunnan kirjelmä EK 10/ vp (9.10.) Momentille myönnetään lisäystä 130 000 euroa. 20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään 4 939 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia 2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 :n 3 momentin mukaisesti. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Siviilipalveluksen valtiollistaminen aiheutti muutoksia palveluspaikattomien asemaan, koska siviilipalveluskeskuksen tarjoamia palvelustehtäviä voivat olla vain keskuksen omat tehtävät eivätkä enää Lapinjärven kunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Muutos vaikuttaa siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleina kotiutuvien määrään. Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutuskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin palveluspaikan löydyttyä. arvio arvio Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä 2 250 2 250 2 200 Koulutetut, henkilöä 1 757 1 800 1 800 Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä 351 350 300 siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet, henkilöä 45 20 20 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Henkilöstösiirtoon liittyvät muut menot (siirto momentille 32.01.02) -144 Yhteensä talousarvio 4 939 000 talousarvio 5 083 000 tilinpäätös 5 505 400-144 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään 4 939 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia 2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 :n 3 momentin mukaisesti. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään 663 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen 2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) REMIT-asetuksen toimeenpano (2 htv, siirto momentille 32.60.01) -250 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -1 592 Säästöpäätös -3 514 Yhteensä talousarvio 663 000 talousarvio 6 019 000 tilinpäätös 4 777 000-5 356 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään 663 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen 2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. I lisätalousarvioesitys HE 362/ vp (12.2.) Momentilta vähennetään 125 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 33.01.01. I lisätalousarvio -125 000 talousarvio 663 000 talousarvio 6 019 000 tilinpäätös 4 777 000 Eduskunnan kirjelmä EK 55/ vp (13.3.) Momentilta vähennetään 125 000 euroa. 22. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estäminen (siirtomääräraha 2 v) I lisätalousarvioesitys HE 362/ vp (12.2.) Momentille myönnetään 100 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kaivoksen metallitehtaan toiminnasta, kaivoksen vesienhallinnasta tai laitosten muusta toiminnasta aiheutuviin ympäristön pilaantumisen torjumiseksi välttämättömiin menoihin siltä osin, kuin kustannuksia ei voida kattaa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän tai jonkun muun toimijan varoin 2) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 3) julkisselvityksestä aiheutuviin menoihin. Kohtien 1) 3) mukaisiin käyttötarkoituksiin saa käyttää myös momenttien 25.10.50, 25.20.01, 32.01.01, 32.01.02, 32.30.01 ja 35.10.20 määrärahoja kunkin momentin käyttötarkoituksen mukaisesti. S e l v i t y s o s a : Vuoden kolmannessa lisätalousarviossa mainittuihin tarkoituksiin myönnettiin vastaavalle momentille 50 000 000 euroa. Espoon käräjäoikeus asetti 6.11. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin ja myöhemmin julkiselvitykseen 1.12.. Kaivoksen tuotantomenetelmä perustuu biokasaliuotukseen. Vuoden kolmannessa lisätalousarviossa myönnetty määräraha ei tule riittämään metallitehtaan bioliuotusprosessiin ja vesienhallintaan liittyvien ympäristöriskien hallitsemiseen kuin korkeintaan kevään ajan. Metallitehtaan toimintaa, ves- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
ienhallintaa ja muita ympäristövahingon torjumiseksi välttämättömiä toimintoja on kuitenkin käytännössä jatkettava siinäkin tilanteessa, että niistä aiheutuvia menoja ei voida kattaa konkurssipesän varoin. Tämän vuoksi ehdotetaan, että valtio turvaa jatkossakin harkintansa mukaan ne välttämättömät menot, joita ei voida voida kattaa pesässä olevilla tai siihen saatavilla varoilla. Tämä edellyttää joltakin osin myös ennakkomaksujen maksamista. Nyt ehdotettavalla lisämäärärahalla arvioidaan turvattavan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistoiminta vuoden syksyyn saakka. I lisätalousarvio 100 000 000 III lisätalousarvio 50 000 000 Eduskunnan kirjelmä EK 55/ vp (13.3.) Momentille myönnetään 100 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kaivoksen metallitehtaan toiminnasta, kaivoksen vesienhallinnasta tai laitosten muusta toiminnasta aiheutuviin ympäristön pilaantumisen torjumiseksi välttämättömiin menoihin siltä osin, kuin kustannuksia ei voida kattaa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän tai jonkun muun toimijan varoin 2) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 3) julkisselvityksestä aiheutuviin menoihin. Kohtien 1) 3) mukaisiin käyttötarkoituksiin saa käyttää myös momenttien 25.10.50, 25.20.01, 32.01.01, 32.01.02, 32.30.01 ja 35.10.20 määrärahoja kunkin momentin käyttötarkoituksen mukaisesti. 29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään 57 996 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin 32.30.51 menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta 32.30.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta 32.20.40 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Matkailun edistämiskeskuksen arvonlisäveromenot (siirto momentille 32.20.41) -1 300 Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen arvonlisäveromenot (siirto momentille 32.20.49) -19 000 Valtori (siirto momentille 28.01.29) -3 396 Yhteensä -23 696 talousarvio 57 996 000 talousarvio 81 692 000 tilinpäätös 85 910 083 Täydentävä talousarvioesitys HE 247/ vp (20.11.) Momentille myönnetään 88 961 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15
S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Muutos talousarvioesityksen 57 996 000 euroon nähden on 30 965 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 32 600 000 euroa arvioitua suuremmista arvonlisäveromenoista johtuen ja vähennyksenä 1 635 000 euroa siirtona momentille 23.01.29. talousarvio 88 961 000 III lisätalousarvio 35 000 000 talousarvio 81 692 000 tilinpäätös 85 910 083 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään 88 961 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin 32.30.51 menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta 32.30.64 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta 32.20.40 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. I lisätalousarvioesitys HE 362/ vp (12.2.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. I lisätalousarvio talousarvio 88 961 000 III lisätalousarvio 35 000 000 talousarvio 81 692 000 tilinpäätös 85 910 083 Eduskunnan kirjelmä EK 55/ vp (13.3.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.20.42 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. 41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) IV lisätalousarvioesitys HE 101/ vp (29.10.) Momentille myönnetään 1 102 000 euroa. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää ydinenergiatutkimuksen infrastruktuurien rakentamisesta, ylläpidosta ja jäsenmaksuista sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen. Valtuus Vuonna saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 2 162 000 euron arvosta. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16
S e l v i t y s o s a : Valtuus aiheutuu ydintutkimusreaktorin jätehuoltosuunnitelman kokonaiskustannusarvion noususta johtuen päätöksestä palauttaa käytetty ydinpolttoaine Yhdysvaltoihin sekä aktivoituneen purkujätteen pitkän välivarastointivaiheen ja loppusijoituksen epävarmuustekijöistä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä 2016 vuodesta lähtien Vuoden sitoumukset 1 102 1 060 2 162 Menot yhteensä 1 102 1 060 2 162 IV lisätalousarvio 1 102 000 Eduskunnan kirjelmä EK 16/ vp (25.11.) Momentille myönnetään 1 102 000 euroa. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää ydinenergiatutkimuksen infrastruktuurien rakentamisesta, ylläpidosta ja jäsenmaksuista sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen. Valtuus Vuonna saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 2 162 000 euron arvosta. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään 20 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. talousarvio 20 000 talousarvio 20 000 tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään 20 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17
1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään 9 507 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö 340 000 Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 1 950 000 OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 898 000 Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 350 000 Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 44 000 Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ja osuus eläkemaksuista 3 252 000 Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 1 650 000 Kansainvälisen uusiutuvan energian neuvoston (IRENA) jäsenmaksu 100 000 Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 123 000 Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille 800 000 Yhteensä 9 507 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Säästöpäätös -500 Yhteensä talousarvio 9 507 000 talousarvio 10 007 000 tilinpäätös 10 007 000-500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18
Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään 9 507 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 88. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottaminen (arviomääräraha) Täydentävä talousarvioesitys HE 247/ vp (20.11.) Momentille myönnetään 42 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottamiseen määrällä, joka vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (762/) nojalla Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle luovutettavien saatavien ja velkojen erotusta. S e l v i t y s o s a : Momentti lisätään talousarvioesitykseen. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (762/) mukaisesti virastojen hallinnassa oleva omaisuus, immateriaaliset oikeudet ja liiketoiminta luovutetaan siirrettävien toimintojen osalta toimintaa 1.1. jatkavalle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimiselle osakeyhtiölle. Yhtiöittämisessä noudatetaan liiketoimintasiirtoa koskevia periaatteita, jolloin omaisuuden luovutus yhtiölle tapahtuu apporttina osakkeita vastaan. Yhtiö myös vastaa ensisijaisesti velka-, vuokra-, palvelu-, hankinta- ja toimitussopimuksista, joihin Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus ovat toimintansa aikana sitoutuneet ja jotka koskevat yhtiölle luovutettavaa omaisuutta ja liiketoimintaa. Määrärahaa käytetään yhtiön oman pääoman korottamiseen yhtiölle luovutettavien saatavien ja velkojen erotusta (nettosaatava) vastaavalla määrällä. Määrärahaa ei makseta yhtiölle, vaan se on osa yhtiöön siirtyvän apporttiomaisuuden summaa. Yhtiölle luovutettavien myyntisaamisten ja ostovelkojen sekä muiden vastaavien saamis- ja velkaerien nettomäärän arvioidaan olevan vuoden tilinpäätöksessä 42 000 000 euroa. talousarvio 42 000 000 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään 42 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottamiseen määrällä, joka vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (762/) nojalla Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle luovutettavien saatavien ja velkojen erotusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19
89. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) I lisätalousarvioesitys täydentävä HE 367/ vp (24.2.) Momentille myönnetään 97 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Terrafame Oy:n oman pääoman korottamiseen sekä valtion Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin liittyvien saatavien siirtämiseen apporttiomaisuutena Terrafame Oy:lle. Lisäksi valtio saa luopua omistuksestaan Terrafame Oy:ssä. S e l v i t y s o s a : Momentti lisätään vuoden lisätalousarvioesitykseen. Talvivaara Sotkamo Oy on asetettu konkurssiin 6.11. ja edelleen 1.12. julkisselvitykseen. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä pyrkii löytämään kaivostoiminnalle uuden toiminnanharjoittajan. Terrafame Oy on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka on perustettu siinä tarkoituksessa, että se voi tarvittaessa osallistua Talvivaaran kaivosta koskeviin mahdollisiin yritys- ja omistusjärjestelyihin tai muihin asiaa koskeviin sopimusjärjestelyihin. Jos kaivostoiminnalle Talvivaarassa ei löydy jatkajaa, voi Terrafame Oy ottaa vastattavakseen tai muuten osallistua kaivostoiminnan alasajon toteuttamiseen. I lisätalousarvio 97 000 000 Eduskunnan kirjelmä EK 55/ vp (13.3.) Momentille myönnetään 97 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Terrafame Oy:n oman pääoman korottamiseen sekä valtion Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin liittyvien saatavien siirtämiseen apporttiomaisuutena Terrafame Oy:lle. Lisäksi valtio saa luopua omistuksestaan Terrafame Oy:ssä. II lisätalousarvioesitys HE 9/ vp (17.6.) Momentille myönnetään lisäystä 112 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Talvivaara Sotkamo Oy on asetettu konkurssiin 6.11. ja edelleen 1.12. julkisselvitykseen. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on pyrkinyt löytämään kaivostoiminnalle uuden toiminnanharjoittajan. Konkurssipesä on myyntiprosessinsa perusteella solminut maaliskuussa ehdollisen kauppasopimuksen, jonka loppuun viemiseen liittyvät edellytykset eivät kuitenkaan ole sellaisenaan varmistuneet. Uudessa tilanteessa valtion on varauduttava osallistumaan kaivostoiminnan jatkamiseen aiemmin suunniteltua suuremmalla panostuksella tai vaihtoehtoisesti huolehtimaan kaivoksen sulkemisesta. Valtio voi toimia asiassa erityisyhtiö Terrafame Oy:n kautta. Momentille ehdotettu lisäys mahdollistaa Terrafame Oy:n toimintakyvyn molemmissa mainituissa vaihtoehdoissa. Lisäyksessä on myös otettu huomioon vedenpuhdistuksen tehostamista koskevien uusien teknologioiden selvittäminen. Mikäli kaivos siirtyy konkurssipesältä uuden yhtiön vastuulle, päättyy samalla kaivoksen rahoittaminen ympäristövahinkojen estämiseksi julkisselvityksen kautta. Tällöin osa vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa momentille 32.01.22 varatuista määrärahoista jäisi käyttämättä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20
II lisätalousarvio 112 000 000 I lisätalousarvio 97 000 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 1/ vp (25.6.) Momentille ehdotetaan 112 milj. euron lisäystä Terrafame Oy:n oman pääoman korottamiseen. Valiokunta pitää esitystä perusteltuna, jotta valtio voi osallistua kaivostoiminnan jatkamiseen aiemmin suunniteltua suuremmalla panostuksella tai vaihtoehtoisesti huolehtia kaivoksen sulkemisesta. Tämä on tässä tilanteessa tarpeellista, koska Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän maaliskuussa solmiman ehdollisen kauppasopimuksen loppuun viemiseen liittyvät edellytykset eivät ole vielä varmistuneet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan neuvotteluja käydään yhä aktiivisesti. Valiokunta viittaa vuoden ensimmäistä lisätalousarviota koskevaan mietintöönsä (VaVM 48/ vp HE 362/ vp, HE 367/ vp) ja korostaa, että päätös kaupallisen toiminnan jatkamisesta tai kaivostoiminnan hallitusta alasajosta on tehtävä nopeasti, sillä nykyinen tilanne tuo jatkuessaan lisäkustannuksia valtiolle ja lisää riskiä ympäristöongelmien pahenemiseen. Hyväksyessään em. mietinnön eduskunta edellytti, että hallitus käyttää osan momentin määrärahasta Talvivaara Sotkamo Oy:n nykyisten vesiongelmien määrätietoiseen ratkaisemiseen ja poistamiseen ympäristön kannalta kestävällä tavalla kustannustehokkaasti. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että nyt esitetystä määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 milj. euroa vesienpuhdistuksen pilotointiin. Valiokunta painottaa, että myös näiden pilotointien antamien mahdollisuuksien toimivuus ja riittävyys on pystyttävä arvioimaan nopealla aikataululla osana toiminnan jatkamiseen liittyvää kokonaisarviota. Eduskunnan kirjelmä EK 4/ vp (30.6.) Momentille myönnetään lisäystä 112 000 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 21