Velkaantumistilasto 2014, velkaantumisasteet

Samankaltaiset tiedostot
Velkaantumistilasto 2013, velkaantumisasteet

Velkaantumistilasto 2017, velkaantumisasteet

Velkaantumistilasto 2015, velkaantumisasteet

Velkaantumistilasto 2016, velkaantumisasteet

Velkaantumistilasto 2018

Velkaantumistilasto 2016

Velkaantumistilasto 2015

Velkaantumistilasto 2012

Velkaantumistilasto 2017

Velkaantumistilasto 2010

Velkaantumistilasto 2014

Velkaantumistilasto 2012

Velkaantumistilasto 2011

Velkaantumistilasto 2011

Velkaantumistilasto 2009

Velkaantumistilasto 2010

Velkaantumistilasto 2007

Velkaantumistilasto 2013

Velkaantumistilasto 2008

TILASTOKATSAUS 1:2015

Velkajärjestelyt 2013

Luottokanta 2009, 2. neljännes

Luottokanta 2013, 4. neljännes

Luottokanta 2009, 4. neljännes

Rahoitustoiminta 2013

Ulosottovelallisia vuoden 2011 lopussa

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Velkajärjestelyt 2011

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2018 edellisvuodesta 7,6 prosenttia

Henkilöstörahastot 2007

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Koulutuksen talous 2015

Koulutuksen talous 2016

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016

Koulutuksen talous 2017

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Koulutuksen talous 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa

Henkilöstörahastot 2008

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Luottokanta 2014, 1. neljännes

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Tuottavuustutkimukset 2014

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2009

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Ulosottoasiat. Ulosottovelallisia lähes vuoden 2008 lopussa

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2017

Moottoriajoneuvokanta 2018

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Moottoriajoneuvokanta 2011

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

TILASTOKATSAUS 7:2016

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Luottokanta 2014, 3. neljännes

Moottoriajoneuvokanta 2017

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Moottoriajoneuvokanta 2015

Luottokanta 2015, 3. neljännes

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Moottoriajoneuvokanta 2016

Yliopistokoulutus 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2018

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Tuottavuustutkimukset 2013

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2016

Transkriptio:

Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2014, velkaantumisasteet Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 94 370 euroa Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 181 prosenttia vuosituloistaan vuonna 2014. Suurimmat asuntovelat, 125 700 euroa velallista asuntokuntaa kohden, oli kahden huoltajan lapsiperheillä. Tuloihin suhteutettuna eniten velkaa oli kuitenkin asuntokunnilla, joissa oli vain yksi aikuinen. Yksinhuoltajilla oli asuntovelkaa keskimäärin 250 ja yksinasuvilla 223 prosenttia vuosituloista. Asuntovelkojen osuus asuntovelallisten asuntokuntien tuloista 2002-2014 Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet, joista 71 prosentilla oli asuntovelkaa. Yksinhuoltajaperheistä asuntovelkaa oli 39 prosentilla. Lapsettomien asuntokuntien velkaantuneisuus vaihteli huomattavasti iän mukaan. Yksinasuvista useimmin asuntovelkaisia olivat 35 44-vuotiaat, joista 38 prosentilla oli asuntovelkaa. Kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista asuntovelkaa oli 30 prosentilla, niistäkin useimmin 35 44-vuotiaiden asuntokunnilla, joista 60 prosentilla oli asuntovelkaa. Kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste, eli velkojen suhde käytettävissä oleviin rahatuloihin, oli 111 prosenttia vuonna 2014 kun se vuonna 2002 oli 70 prosenttia. Asuntokuntien velat kasvoivat selvästi viime vuosikymmenellä, mutta viime vuosina velkojen kasvu on hidastunut. Vuosina 2002-2010 asuntokuntien Helsinki 25.1.2016 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

velat kasvoivat reaalisesti 97 prosenttia, mutta vuosina 2010-2014 enää kolme prosenttia. Vuonna 2013 kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 110 prosenttia, saman verran kuin vuonna 2010. Kolmanneksella velallisista asuntokunnista eli 470 500 asuntokunnalla oli velkaa vähintään kaksi kertaa niiden käytettävissä olevat vuositulot. Kolme kertaa vuositulojen verran velkaa oli 265 000 asuntokunnalla eli 19 prosentilla velallisista asuntokunnista. Vuonna 2002 niin paljon velkaa oli 97 400 eli kahdeksalla prosentilla velallisista asuntokunnista. Yleisimpiä suuret velat olivat asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 35 44-vuotias. Asuntovelallisista asuntokunnista, joiden viitehenkilö oli 35 44-vuotias, oli joka toisella vähintään kolme kertaa vuositulojen verran velkaa. Velallisia asuntokuntia oli 1,4 miljoonaa eli 53 prosenttia kaikista asuntokunnista vuonna 2014. Kaikkiaan asuntokunnilla oli velkaa 112 miljardia euroa. Veloista 74 prosenttia eli 82,5 miljardia euroa oli asuntovelkoja. Kulutukseen tai hankintoihin varten otettua muuta velkaa asuntokunnilla oli 21,1 miljardia euroa, opintovelkaa 1,8 miljardia euroa ja elinkeinotoimintaa tai tulonhankintaa varten otettuja velkoja 6,7 miljardia euroa. Edellisvuodesta velat kasvoivat reaalisesti vajaan prosentin. Eniten, seitsemän prosenttia edellisvuodesta, kasvoivat opintovelat. Asuntovelat eivät vuonna 2014 enää kasvaneet. Korkoja asuntokunnat maksoivat 2,0 miljardia euroa vuonna 2014. Keskimääräiset korkomenot velallista asuntokuntaa kohti olivat 1 430 euroa. Vuoteen 2002 verrattuna asuntokunnat maksoivat korkoja reaalisesti lähes kolmanneksen vähemmän, vaikka niiden velat ovat tänä aikana kaksinkertaistuneet. 2

Sisällys Asuntokuntien velat kasvoivat vajaan prosentin...4 1. Lapsiperheillä eniten asuntovelkaa...5 2. Asuntokuntien velkaantumisen kasvu taittunut...7 3. Nuorilla asuntovelallisilla velkaa kolme kertaa vuositulojen verran...8 Taulukot Taulukko 1. Asuntokuntien luku ja velat 2014...6 Taulukko 2. Asuntokunnat, joilla velkaa vähintään 100 000 tai 200 000 euroa 2014...6 Taulukko 3. Asuntovelallisten asuntokuntien asuntovelat 2014...7 Taulukko 4. Asuntokuntien velkaantumisaste ikäluokittain 2002-2014, %...8 Taulukko 5. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet ikäluokittain 2002-2014, %...9 Taulukko 6. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste suuralueittain 2002-2014, %...9 Taulukko 7. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet tuloviidenneksittäin 2002-2014, %...10 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Asuntokuntien luku ja velkaantumisasteet asuntokunnan rakenteen ja viitehenkilön iän mukaan 2014...11 Kuviot Kuvio 1. Asuntokuntien velat velkalajeittain 2002-2014, vuoden 2014 hinnoin...4 Kuvio 2. Asuntokuntien korot velkalajeittain 2002-2014, vuoden 2014 hinnoin...5 Velkaantumistilaston laatuseloste...12 3

Asuntokuntien velat kasvoivat vajaan prosentin Velallisia asuntokuntia oli 1,4 miljoonaa eli 53 prosentilla kaikista asuntokunnista oli velkaa vuonna 2014. Kaikkiaan asuntokunnilla oli velkaa 112 miljardia euroa. Edellisvuodesta velat kasvoivat reaalisesti vajaan prosentin. Asuntokuntien kaikista veloista 74 prosenttia eli 82,5 miljardia euroa oli asuntovelkoja. Asuntovelkaa oli joka kolmannella eli 873 800 asuntokunnalla. Asuntovelkojen määrä ei reaalisesti enää vuonna 2014 kasvanut. Keskimäärin niillä oli asuntovelkaa 94 370 euroa. Toiseksi eniten asuntokunnilla ns. muuta velkaa, millä tarkoitetaan kulutukseen tai suurehkoihin hankintoihin kuten autoa tai loma-asuntoa varten otettua velkaa. 1) Sellaista velkaa oli 765 440 asuntokunnalla. Muuta velkaa asuntokunnilla oli 21,1 miljardia euroa, mikä oli kolme prosenttia edellisvuotista enemmän. Velallista asuntokuntaa kohti muuta velkaa oli 27 560 euroa. Eniten asuntokuntien veloista kasvoivat opintovelat. Opintovelkaa asuntokunnilla oli 1,8 miljardia euroa eli 7,2 prosenttia edellisvuotista enemmän. Opintovelkaa oli 300 000 asuntokunnalla, velallista asuntokuntaa kohti sitä oli 6 070 euroa. Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettuja velkoja oli 79 150 asuntokunnalla 6,7 miljardia euroa, mikä oli 2,4 prosenttia edellisvuotista enemmän. Kuvio 1. Asuntokuntien velat velkalajeittain 2002-2014, vuoden 2014 hinnoin Viime vuosikymmenellä asuntokuntien velkaantumista kasvatti eniten asuntovelkojen kasvu. Vuoteen 2002 verrattuna ovat asuntokuntien velat reaalisesti kaksinkertaistuneet. Asuntovelat kasvoivat tänä aikana eniten, 131 prosenttia. Viime vuosikymmenen alkupuolella asuntovelat kasvoivat reaalisesti yli kymmenen prosentin vuosivauhtia, mutta tämän vuosikymmenen aikana niiden kasvu on ollut huomattavasti hitaampaa. Asuntovelallisia asuntokuntia oli vuonna 2014 kolmannes eli 214 000 asuntokuntaa enemmän kuin vuonna 2002. Asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat pienenivät vuonna 2013 reaalisesti 0,1 prosenttia ja 0,2 prosenttia vuonna 2014. Elinkeinotoimintaa tai tulonhankintaa varten otetut velat ovat vuodesta 2002 kasvaneet kymmenen prosenttia. Asuntokuntia, joilla oli tällaista velkaa, oli 29 prosenttia vähemmän vuonna 2014 kuin vuonna 2002. Keskimäärin niillä oli elinkeinotoiminnan tai tulolähteen velkaa 84 310 euroa vuonna 2014. Opintovelallisia asuntokuntia oli vuonna 2014 yhtä paljon kuin vuonna 2002, noin 300 000. Opintovelkaa niillä oli reaalisesti seitsemän prosenttia enemmän. 1) Muut velat eivät ole vuodesta 2012 lähtien vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa, sillä verohallinto muutti silloin ohjeistustaan niiden ilmoittamisesta rahoituslaitosten vuosi-ilmoituksilla. Vuodesta 2012 lähtien velkatietoja ei tarvitse antaa kuluttajansuojalain 7 luvun 7 :n 1 kohdassa tarkoitetuista jatkuvista luotoista. Jatkuvia luottoja ovat esimerkiksi yleis- ja erityisluottokorttiluotot, luotolliset tilit sekä muut luotot, joita kuluttaja voi luottorajan puitteissa käyttää jatkuvasti ilman luotonantajan erillistä luottopäätöstä. Muutos vaikuttaa muiden velkojen kokonaissummaan, mutta erityisesti velallisten lukumääriin. Tällaiset luotot ovat enimmäkseen pienehköjä, joidenkin satojen tai muutaman tuhannen euron luokkaa olevia, mutta niitä on monilla. 4

Korkoja asuntokunnat maksoivat 2,0 miljardia euroa vuonna 2014. Vuoteen 2002 verrattuna asuntokunnat maksoivat korkoja reaalisesti lähes kolmanneksen vähemmän, vaikka niiden velat ovat tänä aikana kaksinkertaistuneet. Suurimmillaan korkomenot olivat vuosina 2007-2008. Kuvio 2. Asuntokuntien korot velkalajeittain 2002-2014, vuoden 2014 hinnoin Vuonna 2014 olivat asuntokuntien keskimääräiset korkomenot velallista asuntokuntaa kohti 1 430 euroa. Velallisista asuntokunnista 53 prosenttia eli 733 560 asuntokuntaa maksoi korkoja korkeintaan 1 000 euroa ja 3,9 prosenttia eli 53 230 asuntokuntaa yli 5 000 euroa. 1. Lapsiperheillä eniten asuntovelkaa Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet, eli asuntokunnat, joissa oli vähintään kaksi aikuista sekä lapsia. Vuonna 2014 niistä oli asuntovelallisia 71 prosenttia. Kahden huoltajan lapsiperheillä oli muita asuntokuntia useammin muutakin kuin asuntovelkaa. Asuntovelkaa oli harvemmin niillä asuntokunnilla, joissa oli vain yksi huoltaja. Yksinhuoltajaperheistä, eli yhden aikuisen sekä vähintään yhden lapsen muodostamista asuntokunnista asuntovelkaa oli 39 prosentilla. Yhden hengen asuntokunnista harvemmalla kuin joka viidennellä oli asuntovelkaa vuonna 2014. Lapsettomien asuntokuntien velkaantuneisuus kuitenkin vaihteli huomattavasti iän mukaan. Useimmin asuntovelallisia yksinasuvista olivat 35 44-vuotiaat, joista 38 prosentilla oli asuntovelkaa. Kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista asuntovelkaa oli 30 prosentilla. Niistäkin useimmin velkaa oli 35 44-vuotiaiden asuntokunnilla, joista 60 prosentilla oli asuntovelkaa. Lapsettomilla asuntokunnilla oli vuonna 2014 asuntovelkaa hieman harvemmin kuin edellisvuonna, mutta niillä asuntokunnilla, joissa oli lapsia, asuntovelkaa oli hieman edellisvuotista useammin. 5

Taulukko 1. Asuntokuntien luku ja velat 2014 Yhteensä 1 hengen talous - 24 2 aikuista, ei lapsia - 24 1 aikuinen + väh. 1 lapsi Väh. 2 aikuista + väh. 1 lapsi Muu asuntokunta Velallisia asuntokuntia 1 380 390 392 139 47 015 90 735 56 839 65 620 70 839 61 091 428 932 34 048 81 021 38 412 75 443 118 661 81 347 62 316 392 102 104 901 Osuus asuntokunnista, % 52,7 35,7 43,7 58,1 54,2 45,4 36,8 15,6 52,9 64,1 81,1 78,4 71,2 56,0 27,9 60,9 85,5 71,4 Velat keskimäärin, 81 170 44 988 16 723 48 423 68168 58 147 42 270 29 092 68 555 28 131 88 039 111 215 81 538 60 620 45 458 63 966 131 466 90 234 Asuntovelallisia asuntokuntia 873 780 203 765 6 847 42 096 39 423 43 905 41 841 29 653 242 579 6 425 46 448 29 540 52 731 68 383 39 052 39 416 325 250 62 770 Osuus asuntokunnista, % 33,4 18,6 6,4 27,0 37,6 30,4 21,7 7,6 29,9 12,1 46,5 60,3 49,8 32,3 13,4 38,5 70,9 42,7 Asuntovelat keskimäärin, 94 368 64 323 80 181 85 605 80 685 64 887 46 233 33 387 81 589 105 140 128 717 117 807 78 665 55 756 43 448 85 446 125 669 84 707 Lapsiperheiden asuntovelat olivat suurempia kuin lapsettomien asuntokuntien. Kahden huoltajan lapsiperheiden keskimääräinen asuntovelka oli 125 700 euroa vuonna 2014 ja yksinhuoltajaperheiden 85 400 euroa. Kahden aikuisen lapsettomilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 81 600 euroa ja yhden hengen asuntokunnilla 64 300 euroa. Lapsettomilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin hieman edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2014 Suomessa oli 129 100 asuntokuntaa, joilla oli velkaa yli 200 000 euroa. Niin paljon velkaa oli 4,9 prosentilla kaikista ja 9,4 prosentilla velallisista asuntokunnista. Vuonna 2002 yhtä paljon velkaa oli vain alle prosentilla kaikista ja 1,7 prosentilla velallisista asuntokunnista, kun vuoden 2002 velat mitataan vuoden 2014 rahassa. Taulukko 2. Asuntokunnat, joilla velkaa vähintään 100 000 tai 200 000 euroa 2014 Ikäluokat yhteensä Velallisia asuntokuntia 1 380 390 94 798 291 385 299 374 305 279 236 514 153 040 Velallisten asuntokuntien osuus, % 52.7 51.8 72.6 75.6 66.3 50.2 21.7 Asuntokuntia, joiden velat vähintään 100 000, 423 925 8 367 115 155 148 732 96 983 40 435 14 253 Osuus velallisista asuntokunnista, % 30.7 8.8 39.5 49.7 31.8 17.1 9.3 Asuntokuntia, joiden velat vähintään 200 000, 129 070 1 168 31 780 50 161 29 680 12 063 4 218 Osuus velallisista asuntokunnista, % 9.4 1.2 10.9 16.8 9.7 5.1 2.8 Suuret velat olivat yleisimpiä asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25 44-vuotias. Eniten asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa, oli niiden asuntokuntien joukossa, joiden viitehenkilö oli 6

35 44-vuotias. Sen ikäisistä velallisista asuntokunnista lähes 17 prosentilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa (Taulukko 2). Alle 25-vuotiailla ja eläkeikäisillä oli niin suuria velkoja harvoin. Vähintään 100 000 euroa asuntovelkaa oli 336 000 asuntokunnalla ja yli 200 000 euroa 82 180 asuntokunnalla (Taulukko 3). Yhdeksällä prosentilla asuntovelallisista oli siten asuntovelkaa vähintään 200 000 euroa. Taulukko 3. Asuntovelallisten asuntokuntien asuntovelat 2014 Asuntokunnat yhteensä 1 hengen talous 2 aikuista, ei lapsia 1 aikuinen + väh. 1 lapsi Väh. 2 aikuista + väh. 1 lapsi Muu asuntokunta Asuntovelallisia auntokuntia 873 780 203 765 6 847 42 096 39 423 43 905 41 841 29 653 242 579 6 425 46 448 29 540 52 731 68 383 39 052 39 416 325 250 62 770 Asuntovelat keskimäärin, 94 368 64 323 80 181 85 605 80 686 64 887 46 233 33 387 81 589 105 140 128 717 117 807 78 665 55 756 43 448 85 446 125 669 84 707 Asuntovelat vähintään 100 000 335 981 41 475 1 833 13 760 11 404 8 538 4 263 1 677 77 498 3 213 28 984 15 236 14 856 11 066 4 143 13 227 183 845 19 936 Osuus asuntovelallisista, % 38,5 20,4 26,8 32,7 28,9 19,5 10,2 5,7 32,0 50,0 62,4 51,6 28,2 16,2 10,6 33,6 Asuntovelat vähintään 200 000 82 183 4 603 55 890 1 464 1 241 654 299 17 673 320 6 737 4 174 3 135 2 344 963 1 602 53 109 Osuus asuntovelallisista, % Suuret asuntovelat olivat tavallisia silloin, kun asuntokunnassa oli kaksi aikuista. Useimmin suuria asuntovelkoja oli niillä kahden huoltajan asuntokunnilla, joissa oli lapsia. Sellaisista asuntovelallisista asuntokunnista oli 57 prosentilla vähintään 100 000 ja 16 prosentilla vähintään 200 000 euroa asuntovelkaa (Taulukko 3). Suuria asuntovelkoja oli usein myös nuorehkoilla kahden aikuisen lapsettomilla asuntokunnilla. Suuria asuntovelkoja oli usein Etelä-Suomen asuntokunnilla. Joka toisella pääkaupunkiseudun asuntovelallisista asuntokunnista oli asuntovelkaa vähintään 100 000 ja 19 prosentilla yli 200 000 euroa. Lähes yhtä yleisiä suuret asuntovelat olivat myös muun Helsinki-Uusimaan sekä Ahvenanmaan asuntokunnilla. Vähiten suuria asuntovelkoja oli Pohjois-Suomessa. Siellä hieman alle kolmanneksella asuntovelallisista asuntovelkaa oli yli 100 000 euroa. 56,5 31,8 5 196 9,4 2,3 0,8 2,1 3,7 2,8 1,6 1,0 7,3 5,0 14,5 14,1 6,0 3,4 2,5 4,1 16,3 8,3 2. Asuntokuntien velkaantumisen kasvu taittunut Velkojen rasittavuutta voidaan mitata suhteuttamalla velkamäärät asuntokuntien käytettävissä oleviin vuosituloihin. Velkojen suhde vuoden aikana saatuihin käytettävissä oleviin rahatuloihin on velkaantumisaste. Verohallinto muutti vuonna 2012 ohjeistustaan rahoituslaitosten ilmoituksista ns. muiden velkojen osalta, joten velkaantumisasteet vuodesta 2012 lähtien eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. 2) 2) Ns. jatkuvien luottojen ilmoitusvelvollisuuden poisto aiheutti sen, että velallisten joukosta poistui paljon velallisia, joiden velat olivat koostuneet lähinnä pienehköistä kulutusluotoista. Velallisten asuntokuntien velkaantumisaste kasvoi sen seurauksena 155 7

Asuntokuntien velkaantumisvauhti oli viime vuosikymmenellä nopea, mutta viime vuosina velkaantuminen on selvästi hidastunut. Vuodesta 2002 vuoteen 2014 asuntokuntien velat reaalisesti kaksinkertaistuivat, kun niiden käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat samana aikana 30 prosenttia. Vuosina 2002-2010 velat kasvoivat reaalisesti 97 prosenttia, mutta vuosina 2010-2014 enää kolme prosenttia. Kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste, eli velkojen suhde käytettävissä oleviin rahatuloihin, oli 111 prosenttia vuonna 2014, kun se vuonna 2002 oli 70 prosenttia. Vuonna 2013 kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 110 prosenttia, yhtä paljon kuin vuonna 2010. (Taulukko 4). Taulukko 4. Asuntokuntien velkaantumisaste ikäluokittain 2002-2014, % Viitehenkilön ikä 2002 2007 2010 2011 2012 1) 2013 2014 Yhteensä 70 58 125 104 64 38 12 101 91 189 155 94 54 18 110 80 195 175 110 63 23 111 79 195 178 112 65 26 1) Velkaantumiasteet eivät ole vuodesta 2012 lähtien vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa. 111 76 192 181 115 67 27 110 71 187 181 117 68 28 111 68 182 185 120 70 30 Velkaisimpia olivat nuorten tai keski-ikäisten asuntokunnat. Asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25 34-vuotias, oli velkojen osuus vuosituloista 182 prosenttia ja 185 prosenttia, kun viitehenkilö oli 35 44-vuotias. Eläkeikäisten asuntokuntien velkaantumisasteet olivat selvästi muita pienempiä: yli 65-vuotiaiden asuntokunnilla oli velkaa 30 prosenttia vuosituloista vuonna 2014. Vuodesta 2010 ovat nuorten, alle 35-vuotiaiden asuntokuntien velkaantumisasteet pienentyneet, mutta yli 35-vuotiaiden kasvaneet. Kolmanneksella velallisista asuntokunnista eli 470 450 asuntokunnalla oli velkaa vähintään kaksi kertaa käytettävissä olevat vuositulot. Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, oli 265 050, eli 19 prosenttia velallisista asuntokunnista. Vuonna 2002 niin paljon velkaa oli 97 380 asuntokunnalla eli kahdeksalla prosenttilla velallisista asuntokunnista. Vähintään viisinkertaiset velat suhteessa tuloihin oli 63 640 asuntokunnalla eli viidellä prosentilla velallisista asuntokunnista. Yleisimpiä suuret velat vuosituloihin verrattuna olivat niillä asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25 44-vuotias. Lähes kaikilla niistä oli asuntovelkaa. Puolella asuntovelallisista asuntokunnista, joiden viitehenkilö oli 25 34-vuotias, olivat velat vuosituloihin verrattuna vähintään kolminkertaiset. Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa 174 prosenttia vuosituloista vuonna 2014. Velkaisimpia olivat 25 34-vuotiaiden asuntokunnat, joilla velkaantumisaste oli 226 prosenttia (liitetaulukko 1). Eläkeikäisilläkin velallisasuntokunnilla oli velkaa keskimäärin hieman yli vuositulojen verran. Velallisilla yksinhuoltajatalouksilla ja lapsiperheillä velat olivat yli kaksinkertaiset vuosituloihin verrattuna. Eniten velkaa suhteessa tuloihin, keskimäärin 269 prosenttia oli kahden aikuisen asuntokunnilla, joissa oli lapsia ja joiden viitehenkilö oli 25 34-vuotias. Lähes kaikki velalliset lapsiperheet olivat sellaisia, joissa viitehenkilö oli iältään 25 54-vuotias. 3. Nuorilla asuntovelallisilla velkaa kolme kertaa vuositulojen verran Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 217 prosenttia vuosituloista. Asuntovelallisia asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään kaksi kertaa vuositulojen verran, oli 440 540. Joka toisella asuntovelallisella asuntokunnalla oli siten niin paljon velkaa. Kolme kertaa vuositulojen verran velkaa oli 249 900 asuntovelallisella asuntokunnalla eli 28 prosentilla asuntovelallisista. prosentista 171 prosenttiin vuodesta 2011 vuoteen 2012. Toisaalta kaikkien asuntokuntien velkaantumisteiden kasvu jäi todennäköisesti liian pieneksi, koska osaa kulutusluotoista ei enää tarvinnut ilmoittaa. Velkaantumistilastossa kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 111 prosenttia sekä vuonna 2011 että vuonna 2012, mutta rahoitustilinpidon tietoihin perustuvat kotitaloussektorin velkaantumisasteet kasvoivat samana aikana runsaat kaksi prosenttiyksikköä 115 prosentista 117,3 prosenttiin. Rahoitustilinpidon velkakäsite on velkaantumistilastoa laajempi, siihen sisältyvät myös mm. asuntoyhtiöiden osakkaiden osuudet taloyhtiöiden veloista. Myös asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet olisivat ilman muutosta todennäköisesti kasvaneet jonkin verran enemmän. Asuntovelallisten veloista oli muita velkoja 14 prosenttia vuonna 2011 ja 13 prosenttia vuonna 2012. 8

Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste oli sitä korkeampi, mitä nuorempi oli asuntokunnan viitehenkilö (Taulukko 5). Kaikkien asuntovelallisten asuntokuntien velat suhteessa vuosituloihin olivat yli kaksinkertaiset ja nuorimmilla reilusti yli kolminkertaiset. Vielä eläkeikäisilläkin asuntovelallisilla oli velkaa selvästi yli vuositulojen verran. Alle 35-vuotiaiden asuntovelallisten asuntokunnista joka toisella oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran. Vähintään viisi kertaa vuositulojen verran velkaa oli 56 520 asuntokunnalla eli kuudella prosentilla asuntovelallisista asuntokunnista. Alle 35-vuotiaista asuntovelallisista niin paljon velkaa oli kymmenellä prosentilla. Taulukko 5. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet ikäluokittain 2002-2014, % Viitehenkilön ikä 2002 2007 2010 2011 2012 1) 2013 2014 Yhteensä 25-34 35-44 45-54 55-64 65-152 236 213 157 116 104 95 203 321 287 159 132 124 323 300 236 177 144 134 330 300 237 178 147 136 1) Velkaantumiasteet eivät ole vuodesta 2012 lähtien vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa. 322 300 240 180 148 137 215 317 299 239 182 149 138 217 317 299 245 185 151 139 Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli Ahvenanmaan, pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uusimaan asuntovelallisilla asuntokunnilla. Näiden alueiden asuntovelallisista asuntokunnista hieman yli kolmanneksella oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran. Pienimmät velkaantumisasteet olivat Pohjois- ja Itä-Suomessa. Siellä asuntovelallisista neljänneksellä oli velkaa yli kolme kertaa vuositulojen verran. Taulukko 6. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste suuralueittain 2002-2014, % Suuralue Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Ahvenanmaa-Åland 2002 2007 2010 2011 2012 1) 2013 2014 152 153 157 150 152 148 151 203 209 222 202 198 194 208 227 233 213 211 203 226 227 233 213 211 204 228 1) Velkaantumiasteet eivät ole vuodesta 2012 lähtien vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa 231 232 210 211 203 234 215 225 231 211 212 204 237 Asuntovelallisten asuntokuntien tulot olivat kolmanneksen suuremmat kuin kaikilla asuntokunnilla. Asuntovelallisista asuntokunnista 29 prosenttia kuului ylimpään tuloviidennekseen ja vain kahdeksan prosenttia pienituloisimpaan viidennekseen. Eniten suhteellisen pienituloisia asuntovelallisia oli nuorimpien asuntokuntien joukossa. Alle 24-vuotiaista asuntovelallista asuntokunnista 15 prosenttia kuului alimpaan ja vain seitsemän prosenttia ylimpään tuloviidennekseen. Nuorimpienkin asuntovelallisten tulot olivat silti selvästi, 74 prosenttia korkeammat kuin kaikilla saman ikäisillä asuntokunnilla. 217 233 230 211 213 205 246 9

Taulukko 7. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet tuloviidenneksittäin 2002-2014, % Tuloviidennes Kvintiilit yhteensä 1. Kvintiili 2. Kvintiili 3. Kvintiili 4. Kvintiili 5. Kvintiili 2002 2007 2010 2011 2012 1) 2013 2014 152 238 180 162 151 134 203 348 244 220 205 177 372 258 231 214 190 369 258 232 215 190 1) Velkaantumiasteet eivät ole vuodesta 2012 lähtien vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa 361 254 229 214 193 215 359 253 231 214 191 217 352 252 230 195 10

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Asuntokuntien luku ja velkaantumisasteet asuntokunnan rakenteen ja viitehenkilön iän mukaan 2014 Asuntokunnat yhteensä 1 hengen talous 1 aikuinen + väh. 1 lapsi Väh. 2 aikuista + väh. 1 lapsi 2 aikuista, ei lapsia Muu asuntokunta Asuntokuntia Velkaantumisaste, kaikki asuntokunnat, % 2 617 780 182 870 401 540 396 068 460 784 471 313 705 205 1 098 023 107 551 156 212 104 895 144 648 192 419 392 298 102 394 458 842 9 840 106 725 186 466 131 654 21 045 3 112 811 668 53 129 99 967 48 998 105 930 211 940 291 704 146 853 111 68 182 185 120 70 30 77 55 133 147 105 67 24 133 183 136 245 204 137 106 112 79 67 164 168 111 65 30 95 Velallisia asuntokuntia 1 380 390 94 798 291 385 299 374 305 279 236 514 153 040 392 139 47 015 90 735 56 839 65 620 70 839 61 091 62 316 392 102 6 892 94 508 165 728 107 365 15 617 1 992 428 932 34 048 81 021 38 412 75 443 118 661 81 347 104 901 Velkaantumisaste, velalliset asuntokunnat, % 174 114 226 221 160 120 108 182 119 210 236 195 153 130 204 211 181 269 226 165 139 162 139 99 195 203 150 111 98 128 Asuntovelallisia Velkaantumisaste, asuntokuntia asuntovelalliset asuntokunnat, % 873 780 17 243 177 882 244 668 221 729 138 610 73 648 203 765 6 847 42 096 39 423 43 905 41 841 29 653 39 416 325 250 2 888 77 456 147 656 85 327 10 721 1 202 242 579 6 425 46 448 29 540 52 731 68 383 39 052 62 770 217 317 299 245 185 151 139 255 380 337 290 239 194 171 275 234 328 306 240 182 164 177 188 290 278 238 179 139 125 162 11

Velkaantumistilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi Velkaantumistilasto perustuu koko asuntokuntaväestön kattavaan aineistoon, joten sillä voidaan kuvata asuntokuntien velkoja ja niiden jakautumista luotettavasti myös pienemmissä väestöryhmissä, esimerkiksi aluenäkökulmasta. Tilasto täydentää siten otosaineistoista (Tulonjakotilasto, Varallisuustutkimukset) tai makrotason luottokantatilastoista saatavaa kuvaa velkojen määristä ja jakautumisesta velkalajeittain ja asuntokunta- tai kotitaloustyypeittäin. 2. Tilaston menetelmäkuvaus Velkaantumistilasto perustuu vuosittain hallinnollisista rekistereistä yhdisteltyyn koko väestön kattavaan kokonaisaineistoon, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa rekisterikotitalouksien veloista, koroista ja tuloista. Luotto- ja rahoituslaitokset, huoltokonttorit, työnantajat, valtio, kunnat, vakuutus- ja eläkelaitokset ja vakuutusyhtiöt jättävät verohallitukselle vuosi-ilmoitukset verovelvollisten lainoista ja luotollisista shekkitileistä (ei limiitti), niiden käyttötarkoituksesta ja maksetuista koroista. Vuosi-ilmoituksissa lainakohtaiset laina- ja korkotiedot koskevat luonnollisten henkilöiden (ml. elinkeinonharjoittajat, maaja metsätalouden harjoittajat) ja kuolinpesien lainoja 31.12. Velallisia voivat olla myös ulkomaalaiset. Mukana ei ole huoltokonttorien ja muiden yleisimpien luotonantajien tietoja lainoista, joiden käyttötarkoitus on muu kuin asuntovelka tai valtion tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen takaama opintovelka ja joiden velkapääoma on enintään 1700 euroa. Tilaston kohdeperusjoukon muodostavat asuntokunnat eli ns. asuntokuntaväestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat, osoitteettomat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat). 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Velkaantumistilaston tietoja verrataan koko maan tasolla Tilastokeskuksen luottokantatilaston ja Suomen Pankin rahoitusmarkkinatilaston tietoihin. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Velkaantumistilastoa tehdään vuosittain, ensimmäisen kerran tilasto ilmestyi vuonna 2008. Edellisvuoden velkatiedot julkaistaan noin puoli vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tulotiedot saadaan myöhemmin. Uusimmilla tulotiedoilla täydennetyt tiedot julkaistaan noin vuosi tilastovuoden päättymisestä. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Velkaantumistilaston tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla osoitteessa www.tilastokeskus.fi/ Tulot ja kulutus aihealueen alla. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Velkaantumistilastosta on vertailukelpoinen aikasarja-aineisto vuosilta 2002 2011. Vuonna 2012 muiden velkojen määrittely muuttui siten etteivät ne enää sisällä rahoituslaitosten myöntämiä ns. jatkuvia luottoja (ks. tarkemmin Käsitteet ja määritelmät). Muutos vaikuttaa paitsi muiden velkojen määrään ja velallisten lukumääriin myös velkojen kokonaissummaan ja keskimääräisiin velkoihin. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tietoja kotitaloussektorin veloista julkaistaan myös mm. Tilastokeskuksen Luottokantatilastossa, rahoitustilinpidossa ja Suomen Pankin rahoitusmarkkinatilastoissa. Määrittely- ja käsite-erojen vuoksi 12

näiden tiedot voivat poiketa toisistaan. Luottokantatilastossa kotitaloussektorin velkoihin kuuluvat myös asunto-osakeyhtiöiden osakaslainat, jotka velkaantumistilastosta puuttuvat. Samoin kulutusluotot ovat siellä kattavammin mukana, esimerkiksi ns. pikavipit eivät sisälly velkaantumistilaston aineistoon. Luottokantatilastoon perustuen kansantalouden tilinpito julkaisee kotitaloussektorin velkaantumisasteita. Ne poikkeavat hieman velkaantumistilastossa julkaistuista myös tulokäsitteen osalta. 13

Tulot ja kulutus 2016 Lisätietoja Timo Matala Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 029 551 3422 toimeentulo@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi/til/velk Lähde: Velkaantumistilasto 2014. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISBN 978-9524-125-6 (pdf)