VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA

Samankaltaiset tiedostot
NYKYKÄSITYS VIITTOMASTA

Peruskysymyksiä. Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä. Ma klo n PÄÄN LIIKKEIDEN FONETIIKKAA

Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?

Koko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112,

Ei-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA

Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli

Korpukset. Tommi Jantunen, SVKS112,

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA

Kurkotellen kohti kielioppia

Aihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto

Prosodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.

Kielitiedettä ja viittomakieliteknologiaa

Transitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,

Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Tiede. Tieteen ominaispiirteitä. Teknologiset menetelmät vii5oma- kielten fonee9sessa tutkimuksessa TIEDE, TUTKIMUS JA MENETELMÄ

Aiheita. Fonee+sta syntaksia. Prologi: "ArMkulatorinen kaaos" Alojen ja rajojen fonemikkaa

FONEETTISEN VIITTOMAN ALA

SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET

Kuvausmallit. Teoria ~ malli (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun.

Fone'ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen

Mikä viittomassa on vikana, miten se korjataan ja mitä tästä kaikesta seuraa viittomakielentutkimukselle?

Konstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Fonee+set mallit KOHTI FONEETTISIA MALLEJA. Fonee+nen malli? Viitekehys? Teoria Malli Transkrip=o(systeemi) NotaaRo

Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Vii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112,

OPINNÄYTETYÖ. Annotointi- ja käännöstyö ProGram-projektissa

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Kolme esimerkkiä ei- manuaalisuuden. Messing with the head SYVYYSSUUNTAISET PÄÄNLIIKKEET MOCAP- AINEISTON PERUSTEELLA. Aineisto 26.4.

Rinnastuksen prosodiaa suomalaisessa viittomakielessä

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat

Nominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,

Mikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta

SUOMEN VIITTOMAKIELTEN KORPUSPROJEKTIN (CFINSL) ANNOTOINTIOHJEET

Työpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Lause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112,

Ei- manuaalisuus. Prologi. Nonmanuals PERUSASIOITA EI- MANUAALISUUDESTA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)

Nominaalit ja verbaalit

Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet. TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA

Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto

Prologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta

Puheenkäsittelyn menetelmät

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.

Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto

VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA

Juha Lång Venäjä-suomi-venäjä-kääntämisen tutkimuksen seminaari

Kielipankki ja FIN-CLARIN. Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ

Kielitieteellisten aineistojen käsittely

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

FINLAND FESTIVALS. Finland Festivals

OP1. PreDP StudyPlan

Datatähti 2019 alku. task type time limit memory limit. A Kolikot standard 1.00 s 512 MB. B Leimasin standard 1.00 s 512 MB

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Foneettinen näkökulma konstruoituun toimintaan. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 24. KOKOUS

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA

Kielipankki ja FIN-CLARIN

! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta

Viittomakielten fonologisista prosesseista

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

VIITTOMAKIELEN VERKKOPOHJAISTEN SANAKIRJOJEN TARKASTELUA KÄYTTÄJÄNÄKÖKULMASTA

Viikko

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Sääntöseminaari Mitä teen?

Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä

Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014

Viral DNA as a model for coil to globule transition

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

The (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.

NÄIN KÄYTÄT SIGNWIKIÄ

Integration of Finnish web services in WebLicht Presentation in Freudenstadt by Jussi Piitulainen

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Johdanto: näkökulmia viittomaan ja viittomistoon

Kielen opintopolut/ Language study paths

S BAB ABA A aas bba B bbs c

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

Fone+ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Automaattinen semanttinen annotointi

matematiikka Tapio Helin Nuorten akatemiaklubi Helsinki Matematiikan ja tilastotieteen laitos

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut

Aiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN

Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista

Transkriptio:

VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii<omakielten tutkimukseen Työpaja XLI kieliaeteen päivillä Turussa 9.5.2014

2 Vii<oman pituus? Lyhyt Pitkä JANTUNEN, T. 2011. FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, 51-65. - JANTUNEN, T. 2013. Signs and transiaons: Do they differ phoneacally and does it ma<er? Sign Language Studies 13:2, 211-237. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Suvi: Suomalaisen vii8omakielen verkkosanakirja. 2003. Kuurojen Lii<o ry. URL: h<p://suvi.vii<omat.net.

3 Miksi pidempi? ArFkulatorista evidenssiä: Suurin osa vii<oman rakennepiirteistä on muodoste<u jo hyvissä ajoin ennen ydinosan alkua (so. perinteistä vii<omajaksoa edeltävän siirtymän aikana), ja suuri osa rakennepiirteistä on havai<avissa myös ydinosan loppumisen jälkeen (so. perinteistä vii<omaa seuraavan siirtymän aikana). AudiFivista evidenssiä: Vii<omien leksikaalinen tunnistamispiste sijoi<uu hyvin usein vii<oman ydinosan ulkopuolelle, täsmällisemmin sen eteen (so. etusiirtymään). KITA, S., I. van Gijn & H. van der Hulst. 1998. Movement phases in signs and co- speech gestures and their transcripaon by human coders. In I. Wachsmuth & M. Froelich (eds.), Gesture and sign language in human- computer interac2on: Proceedings of interna2onal gesture workshop, 23 35. Berlin: Springer. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Ten HOLT, G., A. van Doorn, H. de Ridder, M. Reinders & E. Hendriks. 2009. Which fragments of a sign enable its recogniaon? Sign Language Studies 9(2). 211 239.

4 Lyhyt vii<oma Alkaa videoruudusta, joka väli<ömäsa edeltää ruutua, jossa vii<ojan dominoiva käsi ensimmäisen kerran alkaa liikkua poispäin vii<oman alkupaikasta. Jos vii<omassa on ainoastaan ranteen tai sormien nivelistä tuote<ava liike, niin vii<oma alkaa ruudusta, joka väli<ömäsa edeltää ruutua, jossa dominoivan käden käsiosan orientaaao tai käsimuoto muu<uu ensimmäisen kerran. Loppuu ruutuun, joka väli<ömäsa seuraa ruutua, jossa dominoivan käden tuo<ama laajempi liike on suorite<u loppuun tai jossa dominoivalla kädellä yhä on vii<omalle tyypillinen postuuri tai käsimuoto. CRASBORN, O. & Zwitserlood, I. (2008). Annota2on of the Video Data in the "Corpus NGT". Dept. of LinguisAcs, and Centre for Language Studies, Radboud University Nijmegen, The Netherlands. Online publ. h<p://hdl.handle.net/1839/00-0000- 0000-000A- 3F63-4. - JANTUNEN, T. (2013). Signs and transiaons: Do they differ phoneacally and does it ma<er? Sign Language Studies 13:2, 211-237. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - JOHNSTON, T. (2009). Guidelines for Annota2on of the Video data in the Auslan Corpus. Dept. of LinguisAcs, Macquarie University, Sydney, Australia. Online publ. h<p://media.auslan.org.au/media/upload/a<achments/annotaaon_guidelines_auslan _CorpusT5.pdf - WALLIN, L., J. Mesch & A.- L. Nilsson (2010). Transcrip2on guidelines for Swedish Sign Language discourse (Version 1). Department of LinguisAcs, University of Stockholm, Sweden.

5 JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Suvi: Suomalaisen vii8omakielen verkkosanakirja. 2003. Kuurojen Lii<o ry. URL: h<p:// suvi.vii<omat.net.

6 JANTUNEN, T. 2011. FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, 51-65. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.

Suvi: Suomalaisen vii8omakielen verkkosanakirja. 2003. Kuurojen Lii<o ry. URL: h<p:// suvi.vii<omat.net. 7

Pitkän vii<oman pituus 8

9 Pitkän vii<oman osaset Lyhyt vii1oma siirtymä vii<oma siirtymä Signaali valmistelu ydin palautus Pitkä vii1oma KITA, S., I. van Gijn & H. van der Hulst. 1998. Movement phases in signs and co- speech gestures and their transcripaon by human coders. In I. Wachsmuth & M. Froelich (eds.), Gesture and sign language in human- computer interac2on: Proceedings of interna2onal gesture workshop, 23 35. Berlin: Springer. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Ten HOLT, G., A. van Doorn, H. de Ridder, M. Reinders & E. Hendriks. 2009. Which fragments of a sign enable its recogniaon? Sign Language Studies 9(2). 211 239.

10 Pitkän vii<oman akusaikkaa JANTUNEN, T. 2011. FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, 51-65. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.

11 Pitkä vii<oma Alkaa videoruudusta, jossa jokin vii<oman rakennepiirteistä (yleensä käsimuoto, orientaaao tai ei- manuaalinen elemenl) on ensimmäisen kerran tunniste<avasa muodoste<u. Loppuu videoruutuun, jossa jokin vii<oman rakennepiirteistä (yleensä käsimuoto, orientaaao tai ei- manuaalinen elemenl) on viimeisen kerran tunnista<avasa läsnä. JANTUNEN, T. 2011. FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, 51-65. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.

12 Seurauksia annotaaaolle (1) JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.

13 Seurauksia annotaaaolle (1) Pidempi vii<omakäsitys marginalisoi siirtymien roolin viitonnassa. Vii<omat esiintyvät sulautuneina toisiinsa kuten puhutun kielen sanat. Vii<omien yksiseli<einen segmentoina ei väl<ämä<ä ole mahdollista, koska vii<omat ovat hämärärajaisia. On tarpeellista ero<aa käsi<eellisesa toisistaan vii1oma (ja sen pituus) ja annotaafosolu (ja sen pituus). AnnotaaAosolu on vii<oman sijainnin karkea merkitsin, jonka täsmällisen alku- ja loppukohdan määri<äminen ei ole tärkeää. Esimerkiksi ELANissa annotaaaosolujen väliin on syytä jä<ää (hakuteknisistä syistä) tyhjää Alaa. Kahden annotaaaosolun väliin jäävä tyhjä Ala ei (väl<ämä<ä) edusta siirtymää. GREEN, K. 1984. Sign boundaries in American Sign Language. Sign Language Studies 42. 65 91. - JANTUNEN, T. 2011. FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, 51-65. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - JOHNSTON, T. (2009). Guidelines for Annota2on of the Video data in the Auslan Corpus. Dept. of LinguisAcs, Macquarie University, Sydney, Australia. Online publ. h<p://media.auslan.org.au/media/upload/a<achments/annotaaon_guidelines_auslan _CorpusT5.pdf

14 Seurauksia annotaaaolle (2) ok: UIMA^HALLI - - - - - - - - - - - - - - - KL- (5 )- OLLA- 3 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - vk: UIMA^HALLI - - - - - - - - - fragmenl:uimahalli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 Seurauksia annotaaaolle (2) Vii<omakielen rakenteellinen simultaanisuus aiheu<aa sen, e<ä kaksi vii<omaa voi esiintyä täysin päällekkäin. Edellisessä esimerkissä kaksikäanen vii<oma uimahalli loppuu vasta sen jälkeen, kun vii<oman talo on paikassa x ydinosa on tuote<u. Vastaavankaltaista koarakulaaaota ei esiinny puhutussa kielessä. Vii<omakielen annotaaaon kannalta seuraus on, e<ä oikea ja vasen käsi täytyy annotoida omille riveille. CRASBORN, O. & Zwitserlood, I. (2008). Annota2on of the Video Data in the "Corpus NGT". Dept. of LinguisAcs, and Centre for Language Studies, Radboud University Nijmegen, The Netherlands. Online publ. h<p://hdl.handle.net/1839/00-0000- 0000-000A- 3F63-4. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - JOHNSTON, T. (2009). Guidelines for Annota2on of the Video data in the Auslan Corpus. Dept. of LinguisAcs, Macquarie University, Sydney, Australia. Online publ. h<p:// media.auslan.org.au/media/upload/a<achments/annotaaon_guidelines_auslan _CorpusT5.pdf

16 Seurauksia annotaaaolle (3) UKKO LUMI OSOITUS

17 Seurauksia annotaaaolle (3) Kieliopillisissa tehtävissä käyte<ävät osoitukset analysoidaan standarditeorian mukaan vapaiksi morfeemeiksi, käytännössä itsenäisiksi vii<omiksi. Syy tähän on, e<ä standarditeoria joutuu ole<amaan päävii<oman ja osoituksen väliin siirtymäliikkeen, joka estää suoran sidostumisen tai kliasoinnin. Muokatussa vii<omakäsityksessä siirtymiä ei päävii<omien ja osoitusten välissä (pakosa) ole ja kieliopilliset osoitukset voidaan näin ollen analysoida, prosodiasta riippuen, jopa sidonnaisiksi morfeemeiksi. Tämä peräkkäisen morfologian olemassaolo on ote<ava huomioon myös annotaaaon tasolla.

18 Seurauksia annotaaaolle (3) 1. Vii<oma AUTO 2. Kaksimorfeeminen vii<oma (affiksaaao) AUTO+osoitus 3. Kaksimorfeeminen vii<oma (kliasaaao/yhdistäminen) AUTO^osoitus 4. Lauseke [AUTO osoitus] 5. Lauseke [OMA AUTO ]

19 Prosodia & teknologia Yksi viittoma Kaksi viittomaa JANTUNEN, T.; Burger, B.; De Weerdt, D.; Seilola, I. & Wainio, T. 2012. Experiences from collecang moaon capture data on conanuous signing. In O. Crasborn, E. E}himiou, E. FoAnea, T. Hanke, J. Kristoffersen, J. Mesch (Eds.), Proceedings of the 5th Workshop on the RepresentaAon and Processing of Sign Languages: InteracAons Between Corpus and Lexicon [organized as a part of LREC 2012 at Istanbul, Turkey, 27 May, 2012], pp. 75-82. Paris: ELRA.

21 Lopuksi Onnistunut annotaaao vaaai peruskysymysten pohdintaa: Mikä on vii<oma? Miten pitkä vii<oma on? Millaisia vii<omia on olemassa? Ovatko vii<omat oikeita vii<omia vai esim. morfeemeja? Haluammeko annotoida vii<omia vai morfeemeja? Jne. Menetelmäkysymysten vuoro on peruskysymysten jälkeen: Miten annotoimme? Millaisiksi kirjoitamme konvenaot? Kiitos kollegoille ja rahoi<ajille (SA)!