VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii<omakielten tutkimukseen Työpaja XLI kieliaeteen päivillä Turussa 9.5.2014
2 Vii<oman pituus? Lyhyt Pitkä JANTUNEN, T. 2011. FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, 51-65. - JANTUNEN, T. 2013. Signs and transiaons: Do they differ phoneacally and does it ma<er? Sign Language Studies 13:2, 211-237. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Suvi: Suomalaisen vii8omakielen verkkosanakirja. 2003. Kuurojen Lii<o ry. URL: h<p://suvi.vii<omat.net.
3 Miksi pidempi? ArFkulatorista evidenssiä: Suurin osa vii<oman rakennepiirteistä on muodoste<u jo hyvissä ajoin ennen ydinosan alkua (so. perinteistä vii<omajaksoa edeltävän siirtymän aikana), ja suuri osa rakennepiirteistä on havai<avissa myös ydinosan loppumisen jälkeen (so. perinteistä vii<omaa seuraavan siirtymän aikana). AudiFivista evidenssiä: Vii<omien leksikaalinen tunnistamispiste sijoi<uu hyvin usein vii<oman ydinosan ulkopuolelle, täsmällisemmin sen eteen (so. etusiirtymään). KITA, S., I. van Gijn & H. van der Hulst. 1998. Movement phases in signs and co- speech gestures and their transcripaon by human coders. In I. Wachsmuth & M. Froelich (eds.), Gesture and sign language in human- computer interac2on: Proceedings of interna2onal gesture workshop, 23 35. Berlin: Springer. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Ten HOLT, G., A. van Doorn, H. de Ridder, M. Reinders & E. Hendriks. 2009. Which fragments of a sign enable its recogniaon? Sign Language Studies 9(2). 211 239.
4 Lyhyt vii<oma Alkaa videoruudusta, joka väli<ömäsa edeltää ruutua, jossa vii<ojan dominoiva käsi ensimmäisen kerran alkaa liikkua poispäin vii<oman alkupaikasta. Jos vii<omassa on ainoastaan ranteen tai sormien nivelistä tuote<ava liike, niin vii<oma alkaa ruudusta, joka väli<ömäsa edeltää ruutua, jossa dominoivan käden käsiosan orientaaao tai käsimuoto muu<uu ensimmäisen kerran. Loppuu ruutuun, joka väli<ömäsa seuraa ruutua, jossa dominoivan käden tuo<ama laajempi liike on suorite<u loppuun tai jossa dominoivalla kädellä yhä on vii<omalle tyypillinen postuuri tai käsimuoto. CRASBORN, O. & Zwitserlood, I. (2008). Annota2on of the Video Data in the "Corpus NGT". Dept. of LinguisAcs, and Centre for Language Studies, Radboud University Nijmegen, The Netherlands. Online publ. h<p://hdl.handle.net/1839/00-0000- 0000-000A- 3F63-4. - JANTUNEN, T. (2013). Signs and transiaons: Do they differ phoneacally and does it ma<er? Sign Language Studies 13:2, 211-237. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - JOHNSTON, T. (2009). Guidelines for Annota2on of the Video data in the Auslan Corpus. Dept. of LinguisAcs, Macquarie University, Sydney, Australia. Online publ. h<p://media.auslan.org.au/media/upload/a<achments/annotaaon_guidelines_auslan _CorpusT5.pdf - WALLIN, L., J. Mesch & A.- L. Nilsson (2010). Transcrip2on guidelines for Swedish Sign Language discourse (Version 1). Department of LinguisAcs, University of Stockholm, Sweden.
5 JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Suvi: Suomalaisen vii8omakielen verkkosanakirja. 2003. Kuurojen Lii<o ry. URL: h<p:// suvi.vii<omat.net.
6 JANTUNEN, T. 2011. FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, 51-65. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.
Suvi: Suomalaisen vii8omakielen verkkosanakirja. 2003. Kuurojen Lii<o ry. URL: h<p:// suvi.vii<omat.net. 7
Pitkän vii<oman pituus 8
9 Pitkän vii<oman osaset Lyhyt vii1oma siirtymä vii<oma siirtymä Signaali valmistelu ydin palautus Pitkä vii1oma KITA, S., I. van Gijn & H. van der Hulst. 1998. Movement phases in signs and co- speech gestures and their transcripaon by human coders. In I. Wachsmuth & M. Froelich (eds.), Gesture and sign language in human- computer interac2on: Proceedings of interna2onal gesture workshop, 23 35. Berlin: Springer. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - Ten HOLT, G., A. van Doorn, H. de Ridder, M. Reinders & E. Hendriks. 2009. Which fragments of a sign enable its recogniaon? Sign Language Studies 9(2). 211 239.
10 Pitkän vii<oman akusaikkaa JANTUNEN, T. 2011. FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, 51-65. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.
11 Pitkä vii<oma Alkaa videoruudusta, jossa jokin vii<oman rakennepiirteistä (yleensä käsimuoto, orientaaao tai ei- manuaalinen elemenl) on ensimmäisen kerran tunniste<avasa muodoste<u. Loppuu videoruutuun, jossa jokin vii<oman rakennepiirteistä (yleensä käsimuoto, orientaaao tai ei- manuaalinen elemenl) on viimeisen kerran tunnista<avasa läsnä. JANTUNEN, T. 2011. FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, 51-65. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.
12 Seurauksia annotaaaolle (1) JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs.
13 Seurauksia annotaaaolle (1) Pidempi vii<omakäsitys marginalisoi siirtymien roolin viitonnassa. Vii<omat esiintyvät sulautuneina toisiinsa kuten puhutun kielen sanat. Vii<omien yksiseli<einen segmentoina ei väl<ämä<ä ole mahdollista, koska vii<omat ovat hämärärajaisia. On tarpeellista ero<aa käsi<eellisesa toisistaan vii1oma (ja sen pituus) ja annotaafosolu (ja sen pituus). AnnotaaAosolu on vii<oman sijainnin karkea merkitsin, jonka täsmällisen alku- ja loppukohdan määri<äminen ei ole tärkeää. Esimerkiksi ELANissa annotaaaosolujen väliin on syytä jä<ää (hakuteknisistä syistä) tyhjää Alaa. Kahden annotaaaosolun väliin jäävä tyhjä Ala ei (väl<ämä<ä) edusta siirtymää. GREEN, K. 1984. Sign boundaries in American Sign Language. Sign Language Studies 42. 65 91. - JANTUNEN, T. 2011. FoneeLsen vii<oman ala. Puhe ja kieli 31:2, 51-65. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - JOHNSTON, T. (2009). Guidelines for Annota2on of the Video data in the Auslan Corpus. Dept. of LinguisAcs, Macquarie University, Sydney, Australia. Online publ. h<p://media.auslan.org.au/media/upload/a<achments/annotaaon_guidelines_auslan _CorpusT5.pdf
14 Seurauksia annotaaaolle (2) ok: UIMA^HALLI - - - - - - - - - - - - - - - KL- (5 )- OLLA- 3 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - vk: UIMA^HALLI - - - - - - - - - fragmenl:uimahalli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
15 Seurauksia annotaaaolle (2) Vii<omakielen rakenteellinen simultaanisuus aiheu<aa sen, e<ä kaksi vii<omaa voi esiintyä täysin päällekkäin. Edellisessä esimerkissä kaksikäanen vii<oma uimahalli loppuu vasta sen jälkeen, kun vii<oman talo on paikassa x ydinosa on tuote<u. Vastaavankaltaista koarakulaaaota ei esiinny puhutussa kielessä. Vii<omakielen annotaaaon kannalta seuraus on, e<ä oikea ja vasen käsi täytyy annotoida omille riveille. CRASBORN, O. & Zwitserlood, I. (2008). Annota2on of the Video Data in the "Corpus NGT". Dept. of LinguisAcs, and Centre for Language Studies, Radboud University Nijmegen, The Netherlands. Online publ. h<p://hdl.handle.net/1839/00-0000- 0000-000A- 3F63-4. - JANTUNEN, T. (forthcoming). How long is the sign? Linguis2cs. - JOHNSTON, T. (2009). Guidelines for Annota2on of the Video data in the Auslan Corpus. Dept. of LinguisAcs, Macquarie University, Sydney, Australia. Online publ. h<p:// media.auslan.org.au/media/upload/a<achments/annotaaon_guidelines_auslan _CorpusT5.pdf
16 Seurauksia annotaaaolle (3) UKKO LUMI OSOITUS
17 Seurauksia annotaaaolle (3) Kieliopillisissa tehtävissä käyte<ävät osoitukset analysoidaan standarditeorian mukaan vapaiksi morfeemeiksi, käytännössä itsenäisiksi vii<omiksi. Syy tähän on, e<ä standarditeoria joutuu ole<amaan päävii<oman ja osoituksen väliin siirtymäliikkeen, joka estää suoran sidostumisen tai kliasoinnin. Muokatussa vii<omakäsityksessä siirtymiä ei päävii<omien ja osoitusten välissä (pakosa) ole ja kieliopilliset osoitukset voidaan näin ollen analysoida, prosodiasta riippuen, jopa sidonnaisiksi morfeemeiksi. Tämä peräkkäisen morfologian olemassaolo on ote<ava huomioon myös annotaaaon tasolla.
18 Seurauksia annotaaaolle (3) 1. Vii<oma AUTO 2. Kaksimorfeeminen vii<oma (affiksaaao) AUTO+osoitus 3. Kaksimorfeeminen vii<oma (kliasaaao/yhdistäminen) AUTO^osoitus 4. Lauseke [AUTO osoitus] 5. Lauseke [OMA AUTO ]
19 Prosodia & teknologia Yksi viittoma Kaksi viittomaa JANTUNEN, T.; Burger, B.; De Weerdt, D.; Seilola, I. & Wainio, T. 2012. Experiences from collecang moaon capture data on conanuous signing. In O. Crasborn, E. E}himiou, E. FoAnea, T. Hanke, J. Kristoffersen, J. Mesch (Eds.), Proceedings of the 5th Workshop on the RepresentaAon and Processing of Sign Languages: InteracAons Between Corpus and Lexicon [organized as a part of LREC 2012 at Istanbul, Turkey, 27 May, 2012], pp. 75-82. Paris: ELRA.
21 Lopuksi Onnistunut annotaaao vaaai peruskysymysten pohdintaa: Mikä on vii<oma? Miten pitkä vii<oma on? Millaisia vii<omia on olemassa? Ovatko vii<omat oikeita vii<omia vai esim. morfeemeja? Haluammeko annotoida vii<omia vai morfeemeja? Jne. Menetelmäkysymysten vuoro on peruskysymysten jälkeen: Miten annotoimme? Millaisiksi kirjoitamme konvenaot? Kiitos kollegoille ja rahoi<ajille (SA)!