YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Pietarsaari
UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Yhtiön liiketoiminta jakaantuu kolmeen ryhmään: Energia ja sellu, Paperi sekä Tekniset materiaalit. UPM:n palveluksessa on noin 22 henkilöä. Yhtiöllä on toimintaa 67:ssä ja tuotantolaitoksia 17 maassa. Vuosittainen liikevaihto on yli 1 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM The Biofore Company www.upm.fi Pietarsaaren sellutehtaan uuden jätevesien puhdistuslaitoksen rakennustyömaa syyskuun lopulla 212. Ylhäällä näkyy jo tulevan ilmastusaltaan pohjaa. Kansikuva: esiselkeyttimen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa. Jätevesi johdetaan esiselkeyttimeen kuvan keskellä olevan putken kautta. UPM Pietarsaari UPM:n yksiköistä Pietarsaaren sellutehdas, Alholman saha ja UPM Metsän Pohjanmaan integraattialueen toimisto sijaitsevat UPM:n tehdasalueella Pohjanlahden rannalla Pietarsaaren Alholmassa. UPM Pietarsaaren ja Alholman sahan puunhankinnasta ja tehdasmittauksesta vastaa UPM Metsä. Puunkäsittelyn tehdasalueella hoiti vuoden 212 loppuun saakka Finn-Terpuu Oy. Sen jälkeen tehdasalueen puunkäsittelystä on vastannut Oy Adolf Lahti Yxpila Ab. Merkittävin muutos vuoden 212 aikana oli sellutehtaan yhteydessä vuodesta 1962 toimineen voimapaperitehtaan myyminen ruotsalaiselle BillerudKorsnäs Finland Oy:lle. Omistajavaihdoksen tuomat järjestelyt konkretisoituivat vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Kolmas muutos oli Alholman satamassa UPM:n tuotantoa laivaavan satamaoperaattorin omistusjärjestelyt. Aikaisemmin satamaoperaattorina toimi Oy Bothnia Shipping Ab, joka omistajavaihdoksen jälkeen jatkaa toimintaansa Alholmassa Euroports Pietarsaari Oy Ab -nimellä. Tämä ympäristöselonteko koskee UPM:n Pietarsaaren sellutehdasta ja Alholman sahaa. Metsän asioita käsitellään UPM Metsän selonteossa. UPM Pietarsaaren sellutehtaan 2 kuitulinjalla valmistetaan havuja lehtipuusellua. Purukeittämöllä keitetään purusellua, jota sekoitetaan havu- ja lehtipuuselluun. Osa tehtaalla valmistettavasta sellusta toimitetaan kuten ennenkin sulppuselluna paperitehtaalle, jonka nyt omistaa BillerudKorsnäs Finland Oy. Osa paperiteh- Tuotantokyky Henkilöstö Tuotteet Muut tuotteet Sellutehdas: 79 t Sellutehdas: 33 Sellutehdas: havu-, koivu- ja eukasellu Sellutehdas: mäntyöljy, tärpätti, höyry, sähkö ja kuori Alholman saha: 23 m 3 Alholman saha: 76 Alholman saha: kuusi- ja mänty sahatavara sekä jatkojalosteet Alholman saha: hake, puru ja kuori Sertifikaatit Laatujärjestelmä ISO 91 OHSAS 181 -työterveys-ja työturvallisuusjärjestelmä: UPM Pietarsaari Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 141 EMAS-ympäristöjärjestelmä Puun alkuperäketju FSC Puun alkuperäketju PEFC Sertifi kaatit löytyvät UPM:n internet-sivulta www.upm.fi > Vastuullisuus > Periaatteet ja tunnusluvut > Sertifi kaatit > Hae sertifi kaatti > Tehdas > Paperi & Sellu > UPM Pietarsaari pulp mill PEFC/2-31-8 PEFC/2-34-5 Alholman saha 2
UPM:n YMPÄRISTÖselonteko 212 UPM:n sellu- ja paperitehtaat Tämä UPM Pietarsaaren Ympäristönsuojelun kehitys 212 on UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteon 212 tehdasliite. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristö selonteko yhdessä tehdasliitteiden kanssa muodostaa UPM:n yhteisen EMASselonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta www.upm.com. Seuraava UPM:n yhteinen EMAS-selonteko ilmestyy keväällä 214. taan tuotannosta myydään edelleen jalostettavaksi samalla tehdasalueella toimivalle Walkille. Myös Alholman sahalla toteutettiin 212 merkittäviä organisaatioon ja toimintaan liittyviä muutoksia. Sahan tavoitteena on täyskäynti ja mahdollisimman suuri kuusi- ja mäntysahatavaratuotanto. Noin neljännes sahan tuotannosta jatkojalostetaan. UPM:ssä aloitettiin 212 työturvallisuuden ryhtiliike, jonka tuloksena tapaturmataajuusluvut myös Pietarsaaren sellutehtaalla ja sahalla ovat laskeneet. Työturvallisuus kulkee käsi kädessä prosessien tehokkaan hallinnan ja ympäristövaikutusten minimoimisen kanssa. UPM:n Clean Run -toimintaohjelma aloitettiin myös Pietarsaaressa. UPM Pietarsaaren sellutehtaan ja Alholman sahan linjaorganisaatio vastaa omista ympäristöasioistaan. Niiden koordinointi ja yleinen seuranta on UPM Pietarsaaren tehtaan ympäristöpäällikön tehtävä. Tuotannon lisääntymisestä huolimatta sellutehtaan keskeinen ympäristötavoite on ympäristökuormituksen ja sen kasvun estäminen ja ympäristöluvassa määriteltyjen luparajojen alittaminen. Ympäristöselonteon kuvat kertovat sellutehtaan uuden jätevesien puhdistamon rakentamisen eri vaiheista 212 aikana. Investoinnin I vaiheessa rakennetaan uusi ilmastusallas (leveys 68 m, pituus 135 m, syvyys 12 m ja tilavuus 11 m 3 ), pumppaamo, kompressorihuone, esiselkeytin (halkaisija 6 m) ja suotonauhapuristin. Esiselkeytin ja suotonauhapuristin otettiin käyttöön lokakuussa 212. Ilmastusallas ja siihen liittyvät pumppaamo ja komressorit otetaan käyttöön toukokuussa 213. Toisessa vaiheessa nykyinen ilmastusallas modifi oidaan varoaltaaksi ja sen yhteyteen rakennetaan jäteveden tasausallas. Lisäksi jälkiselkeyttimet modernisoidaan ja uusi välppä otetaan käyttöön. Kaikki 2. vaiheen kohteet otetaan käyttöön vuoden 213 aikana. Projektin työllisyysvaikutus on noin 15 mies työvuotta. Kotimaiset ja paikalliset urakoitsijat ovat menestyneet hyvin kilpailussa eri urakoista: urakointi toteutetaan 1 %:sti kotimaisin voimin ja lähes kaikki toimijat tulevat lähitalous alueelta. Kuvat: Hannu Heikkilä ja Asko Hilmola 3
Vuoden 212 ympäristötavoitteiden saavuttaminen Tehtaan keskeisenä pitkänajan ympäristötavoitteena on tuotannon nostaminen määrällistä ympäristökuormitusta lisäämättä. Myös UPM on asettanut selluliiketoiminalleen ympäristötavoitteita, jotka on saavutettava vuoteen 22 mennessä. Vuoden 212 alussa saatiin yhtiöltä positiivinen päätös uuden jätevesien puhdistuslaitoksen rakentamisesta Pietarsaareen. Uusi jätevesien puhdistuslaitos rakennetaan vaiheittain. Uusi esiselkeytin otettiin käyttöön syksyllä 212 ja uusi ilmastusallas valmistuu keväällä 213. Syksyllä 213 valmistuu projektin toinen vaihe, jossa entinen ilmastusallas on muutettu tasausaltaaksi ja varoaltaaksi. Meesan huonon peseytymisen seurauksena meesauuniin menevän meesan rikkiyhdisteet lisäsivät tehtaan rikkipitoisten yhdisteiden päästöjä elokuun lopusta joulukuun alkuun. 211 ja varsinkin 212 alkupuolella tehtaalla vastaanotettiin useita meluvalituksia. Kesäkuussa paperitehtaan alipainejärjestelmän hönkätorviin asennettin äänenvaimentimet. Sen jälkeen tehtaalle ei vuoden loppuun mennessä tullut meluvalituksia. Sellutehdas Konsernin laajuinen ympäristönsuojelun tason tehostamis- ja parantamisohjelma Clean Run alkoi loppuvuodesta 211. Kiinteiden jätteiden hyötykäyttöselvitysten tekeminen aloitettiin. Tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden keräilypisteiden ohjeistusta parannettiin paikoin. Projekti päätetään 213 aikana. Energiansäästösopimukseen perustuvan kehitysohjelman toteuttaminen jatkui. Tavoitteet 213 Clean Run -ohjelma jatkuu. Tavoitteena on lisätä ympäristöpoikkeamista tehtävien havaintojen määrää, jotta niihin voidaan puuttua ja ne voidaan korjata aikaisempaa systemaattisemmin. Ohjelman mukaisesti tehtaalla sallitaan enintään 2 merkittävää 3. luokan ympäristöpoikkeamaa. Uuden jätevesien puhdistuslaitoksen myötä varmistetaan sellu- ja paperitehtaan kehittämismahdollisuudet tehtaiden pitkänajan ympäristötavoitteet huomioon ottaen. Sellutehtaan määrälliset jätevesipäästöt olivat samaa tasoa kuin edellisvuonna. Ominaispäästöiksi laskettuna päästöt mereen olivat selvästi BAT-tasoa. Päästöt ilmaan olivat 212 edellisiin vuosiin verrattuna merkittävästi runsaammat. Talteenoton laiterikon seurauksena tehtaan kalkkikiertoon pääsi vieraita aineita, jotka heikensivät meesan suotautuvuutta. Sateisen syksyn seurauksena tehtaan raakaveden laatu huononi ja kalkkikiertoon pääsi kulkeutumaan vieraita aineita. Ne pitkittivät meesan suotautuvuuden heikkenemisestä aiheutuneita ongelmia. Keväällä 212 UPM:n kaikilla sellutehtailla otettiin ohjelman tiimoilta käyttöön yhteinen häiriöpäästöraportointiohjelma Clean Run. Sen mukaisesti myös Pietarsaaren sellutehtaalla kiinnitetään entistä enemmän huomiota satunnaispäästojen määrän vähentämiseen. Syysseisokissa otettiin onnistuneesti käyttöön uuden jätevesien puhdistuslaitoksen rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa valmistunut esiselkeytin. Jätevesien puhdistuslaitoksen ilmastusaltaan ja pumppaamojen rakentaminen aloitettiin ja ne otetaan käyttöön keväällä 213. Jätevesien puhdistuslaitokseen liittyvän ympäristöraportoinnin kehittäminen aloitettiin 212 ja valmistuu keväällä 213. Uuden jätevesien puhdistuslaitoksen rakennustyöt saatetaan loppuun 213. Tavoitteena on ottaa ilmastusallas käyttöön häiriöttömästi ilman satunnaispäästöjä. Sellutehtaan ympäristöraportti päivitetään alkuvuodesta 214. Kiinteiden jätteiden hyötykäyttöselvitykset jatkuvat. Tavoitteena on kaatopaikkajätteen vähentäminen. Energiansäästösopimukseen perustuvan kehitysohjelman toteuttaminen jatkuu. Alholman saha Alholman sahan henkilöstö perehdytettiin kevään 212 koulutuksissa jätteiden lajitteluun. Keräysastiat, astioiden merkinnät 4
ja sijoituspaikat uusittiin pääosin 212 aikana. kesällä 212 (n. 2 % vähennys aikaisempaan). Toiminnassa syntyvän jätteiden lajittelua ja sen valvontaa parannetaan. Kuivaamoissa ja ulkoalueilla otettiin syksyllä käyttöön led-valaistus. Led-valaistusta on tarkoitus lisätä muuallakin, mikäli käyttökokemukset nykyisistä ovat hyvät. Sahan kuivaamoille tehtiin kuntokartoitus kesäseisokissa 212. Tukinkastelussa käytettävän veden määrää vähennettiin muuttamalla kastelusykliä Tavoitteet 213 Konsernin Clean Run aloitetaan Alholman sahalla. Tavoitteena on kaikkien havaittujen ympäristöpoikkeamien kirjaaminen ja käsittely. Mahdollisten hydrauliikkavuotojen leviämisen rajoittamiseksi kojeistohuoneisiin asennetaan kynnykset. Kesällä 213 uusitaan kuivaamoiden ohjausautomatiikka. Automatiikan käyttöönotto tehostaa energiatalouden seuraamista entistä tarkemmin. Kuivaamo-ovien tiivisteet käydään läpi seisokissa. Mikäli LED-valaistuksesta saadaan hyviä käyttökokemuksia, niiden määrää lisätään. Sininen hetki ilmastusallastyömaalla joulun tienoilla. Vas. sellutehtaan talteenottolaitos ja sen 152-metrinen piippu. 5
Esiselkeyttimen pohjatyöt olivat edenneet jo pitkälle heinäkuuhun tultaessa. Rakennukseen käytettiin noin 1 2 m 3 betonia. Esiselkeytin otettiin käyttöön lokakuussa. Päästöt ilmaan Sellutehtaan kemikaalien talteenottolaitoksella ilmenneiden ongelmien seurauksena sähkön tuotanto oli edellistä vuotta vähäisempää. Kuten edellisvuosina sellutehdas oli sähköyliomavarainen pelkästään mustalipeän poltosta saatavalla energialla. Ylimääräinen sähkö myytiin UPM Energian kautta sähköverkkoon. Sellutehdas ja saha toimittivat tukkien ja kuitupuiden kuorinnasta saadut kuoret polttoaineeksi Alholmens Kraftille. Ominaispäästökertoimilla mitattuna päästöt ilmaan olivat hyvää BAT*-tasoa. Ominaispäästöinä ilmaistut lupamääräykset alitettiin. * BAT = Best Available Techniques = paras käytettävissä oleva tekniikka SELLUN TUOTANNON PÄÄSTÖT ILMAAN 212 Kiintoaine t/a Rikkidioksidi t SO 2 /a TRS t S/a Typen oksidit t NO 2 /a Klooriyhdisteet t Cl/a Soodakattila 81 23 1 835 Meesauuni 12 17 13 86 Hajukaasujen varapoltin (soihtu) 19 Valkaisu 1 4,4 Valkaisu 2,1 Hajapäästöt 27 Yhteensä 93 149 41 921 4,5 HAJUKAASUJEN HÄVITYS, % ajasta Talteenottolaitoksen ongelmien takia määrälliset päästöt ilmaan olivat korkeammat kuin edellisenä vuonna lukuun ottamatta kiintoainepäästöjä. TRS-hajapäästöt ja ty pen ok si dien määrät olivat hieman edellisvuotta pienemmät. Rikkidioksidin päästöt olivat selvästi korkeammat kuin 211. Suunniteltujen ja suunnittelemattomien seisokkien ylös- ja alasajot aiheuttivat jonkin verran hajuhaittoja tehtaan läheisyydessä. Alkuvuoden normaalikäynnin aikana pitoisuusrajoina annettuja lupamääräyksiä ei ylitetty. Elokuun lopusta joulukuun alkuun meesauunin TRS:n pitoisuusraja ylittyi. 21 211 212 Poltto soodakattilassa 98,2 97,1 95,6 Poltto varapolttimessa (soihtu) 1 2,1 4,2 Ohitus savupiippuun,8,8,2 Syy TRS-pitoisuusrajan ylitykseen oli viherlipeäsuotimien laiterikko ja raakaveden laadun merkittävä heikkeneminen. Niiden seurauksena kemikaalien talteenoton kalkkikiertoon rikastui runsaasti epäpuhtauksia, jotka heikensivät meesan pesutulosta merkittävästi. Kun huonosti peseytynyttä meesaa poltettiin meesauunissa, savukaasuihin vapautui pitoisuusrajan ylittäneitä määriä TRS:ää. Fossiilinen hiilidioksidipäästö tuotettua sellutonnia kohti nousi yli tavoitteen, vaikka oli edelleen suhteellisen matala. Pitkän ajan tavoitteena on saavuttaa hiilidioksidineutraali sellu- ja paperitehdas. Biopolttoaineiden osuus sellunvalmistuksessa oli edellisten vuoden tapaan korkea eli 98,4 %. Hajukaasun poltto soodakattilassa onnistui alkuvuonna hyvällä aikahyötysuhteella. Loppuvuoden häiriötilanteiden takia väkeviä hajukaasuja jouduttiin polttamaan aikaisempaa useammin varapolttimessa. Sen johdosta tehtaan rikkidioksidipäästöt kasvoivat merkittävästi. Väkeviä hajukaasuja ohitettiin varajärjestelmien kautta 4,4 % ajasta. Vastaava luku 211 oli 2,9 %. Luku on edellistä vuotta merkittävästi korkeampi. Pietarsaaren ilmanlaatu Pietarsaaren seudun ilmanlaatua seurataan jatkuvasti kahdessa mittauspisteessä. Toinen sijaitsee Pohjanlahdentiellä keskustan tuntumassa ja toinen Luodon kunnan alueella Vikarholmenissa. Ilman epäpuhtaudet alittivat selvästi annetut ohje- ja raja-arvot hengitettäviä hiukkasia lukuun ottamatta (PM 1). Ne ylittivät 5 μg/m 3 raja-arvon 12 vuorokautena (sallittu 6
määrä 35 vuorokautta). Liikenteen aiheuttamat typenoksidien pitoisuudet olivat aikaisempien vuosien tapaan melko korkeat. Haiseville rikkiyhdisteille annettu vuorokausikeskiarvo (1 μg S/m 3 ) alittui kummassakin mittauspisteessä. Korkein haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausikeskiarvo 3,3 μg S/m 3 mitattiin keskustan mittausasemalla elokuussa ja 1,6 μg S/m 3 Vikarholmenin mittausasemalla kesäkuussa. Korkeimmat tuntikeskiarvot mitattiin Pohjanlahdentien mittausasemalla elokuussa (13,3 μg S/m 3 ) ja Vikarholmenin mittausasemalla elokuussa (23,9 μg S/m 3 ). 16 14 12 1 8 6 4 2 FOSSIILISEN HIILIDIOKSIDIN OMINAISPÄÄSTÖN KEHITYS PIETARSAAREN TEHTAALLA % (25 = 1) 5 6 7 8 9 1 11 12 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 TYPEN OKSIDIT, NO 2 t/a 5 4 3 1 1 2 1 KAASUMAISET RIKKIYHDISTEET t/a HIUKKASET t/a TRS SO 2 8 6 4 2 8 6 4 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Ilmastusaltaasta louhittiin 13 kuutiota kalliota, josta tehtiin 25 tonnia mursketta. Pohjan valuihin käytettiin 5 tonnia betonia. Ilmastusaltaan anturoiden muottityöt alkoivat lokakuussa. 7
Ympäristöasema tuotiin joulukuun pakkasilla paikoilleen Nordkapiin. Vesi Raakaveden hankinta UPM Pietarsaari ottaa tehtaalla käytettävän raakaveden Luodonjärvestä. Raakaveden kokonaiskulutus sellutehtaalla ja sahalla oli noin 47 m 3, josta vajaa puolet käytettiin jäähdytysvetenä ja loput prosessivetenä sellutehtaalla. Alholman sahan osuus raakaveden kokonaiskulutuksesta on merkityksetön eli alle,1 %. JÄTEVESIKUORMITUS 212 Vuosikeskiarvo 212 Tavoite Lupaehto (vuosikeskiarvo) COD, t/d 32 52 6 BOD 7, t/d 1,1 2,8 3,6 Typpi, kg/d 331 6 7 Fosfori, kg/d 26 36 55 AOX, t/d,16,25,5 Kiintoaine, t/d 1,5 2,7 ei lupaehtoa Päästöt mereen Jätevesikuormituksen pitkän tähtäimen tavoitteena on pitää jätevesikuormitus vuosien 1999 23 tasolla tuotannon noususta huolimatta. Vuoden 212 aikana lupaehdot alitettiin ja tavoitteet saavutettiin. Tehdasalueen määrälliset jätevesipäästöt olivat edellisen vuoden tasoa. BIOLOGINEN HAPEN KULUTUS, BOD 7 t/d KEMIALLINEN HAPEN KULUTUS, COD t/d KIINTOAINE, TSS t/d 1 8 6 4 2 1 8 6 4 2 1 8 6 4 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 TYPPI, N kg/d FOSFORI, P kg/d ORGAANISET KLOORIYHDISTEET, AOX t/d 1 1 1,5 8 8 1,2 6 6,9 4 4,6 2 2,3 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Luparaja 8
Jätteet UPM Pietarsaaren kaatopaikka sijaitsee tehdasalueella. Vuonna 212 kiinteitä jätteitä muodostui 18 684 t. Määrä oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Talteenoton ongelmien vuoksi kaatopaikalle toimitettiin viherlipeäsakkaa merkittävästi enemmän kuin 211. Tämä johtui sakan suodatusapuaineena käytettävän meesan suuresta määrästä. Vuoden loppupuolella jouduttiin uusimaan myös kalkkikierrossa ollutta kalkkia, jonka seurauksena välivarastoon toimitettiin runsaasti meesaa. Meesa tullaan käyttämään vuoden 213 aikana kalkitusaineena. Tavallisten ja vaarallisten jätteiden keräilypisteiden ohjeistusta on paikoin parannettu. Vuoden 213 aikana uusitaan jätteiden keruupisteiden kilpiä vastaamaan uutta ohjeistusta. Vaarallisia jätteitä toimitettiin muualle käsiteltäväksi 55 t. Niistä ohjattiin edelleen hyödynnettäväksi mm. jäteöljyjä ja voiteluaineita 44 t. KIINTEÄT JÄTTEET (kuivapaino, t/a) Kaatopaikalle Välivarastoon Hyötykäyttöön Kalkki ja meesa 113 1 654 1 45 Viherlipeäsakka 11 47 Oksarejekti 236 Kuorihiekka 653 38 Puu ja kuorijäte 22 1 62 Kierrätyspaperi ja pahvi 84 Lietteet 5 Kaapeli- ja metalliromu 567 Siivousjäte 21 137 Rakennusjäte ja maa-ainekset 253 136 9 Kiinteät jätteet yhteensä 212 12 52 2 443 4 189 Kiinteät jätteet yhteensä 211 11 91 2 36 6 8 Kaapeleita vedettiin 3 4 km. KAATOPAIKKAJÄTE kuivapaino, t/a 3 24 18 12 6 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 9
Ympäristötunnusluvut 212 Taulukossa esitetyt ympäristötunnusluvut perustuvat UPM Pietarsaaren sellutehtaan sellun ja Alholman sahan sahatavaran kokonaistuotantoon. Tuotantoa sekä raaka-aineiden ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu kokonaislukuina konsernitasolla UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa 212. Oheisesta taulukosta on jätetty pois paperitehtaan osuudet, eivätkä taulukon luvut ole kaikilta osin vertailukelpoisia edellisvuosien lukujen kanssa. Tuotantokapasiteetti Raaka-aineet ja kemikaalit Energia Päästöt ilmaan Sahatavara Sellu Puu Keitto- ja valkaisukemikaalit Muut Bio- ja fossiiliset polttoaineet Ostoenergia Kiintoaine Rikkidioksidi Hajurikkiyhdisteet TRS (S) Typenoksidit (NO 2 ) Hiilidioksidi, fossiilinen (CO 2 ) 23 m 3 79 Adt Katso UPM-konsernin ympäristöraportti Biopolttoaineet 98,4 % Fossiiliset polttoaineet 1,6 % Katso UPM-konsernin ympäristöraportti 93 t 149 t 41 t 921 t 24 549 t Raakavesi Prosessi ja jäähdytysvesi 46 981 219 m 3 Päästöt mereen Kiinteät jätteet kaatopaikalle (abs. kuivana) Jäähdytys ja sadevedet Puhdistettu jätevesi Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) Kemiallinen hapenkulutus (COD cr ) Kiintoaine Kokonaisfosfori (P tot ) Kokonaistyppi (N tot ) Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) Viherlipeäsakka Meesa Oksarejekti Rakennusjäte- ja maa-ainekset Muu jäte Yhteensä 22 69 258 m 3 29 561 247 m 3 415 t 11 62 t 552 t 1 t 121 t 58 t 11 47 t 113 t 236 t 253 t 43 t 12 52 t Liitäntäkaivon kaivuutyöt meneillään. Sateiseen syksyyn mahtui myös muutamia aurinkoisia työpäiviä! Kierrätettävä jäte Kalkki Paperi ja pahvi Metallijäte Kuorihiekka Puu- ja kuorijäte Muu jäte Yhteensä 1 45 t 84 t 567 t 38 t 1 62 t 15 t 4 189 t Välivarastoitu jäte Kalkki ja meesa Kuorihiekka Rakennusjäte- ja maa-ainekset Yhteensä 1 654 t 653 t 136 t 2 443 t Vaaralliset jätteet 55 t Tehdasalue 21 ha 1
Ympäristön tila Vuoden 212 keskilämpötila (3, C) Kruunupyyssä oli lähellä vertailujakson 1971 2 keskilämpötilaa (3,4 C). Keskimääräistä kylmempiä kuukausia olivat tammi-, helmi- ja joulukuu, kun keskimääräistä selvästi lämpimämpiä kuukausia olivat maalis- ja marraskuu. Ilman lämpötila oli tavanomaiseen tapaan huhtikuusta heinäkuuhun Kallanissa viileämpi kuin Kruunupyyssä. Vuoden kokonaissadanta (744 mm) Kokkolan Korplaxissa oli noin 4 % normaalia (521 mm) suurempi. Erityisen sateisia kuukausia olivat helmi-, huhti-, touko-, elo- ja lokakuu. Esimerkiksi lokakuun sadesumma oli yli kaksinkertainen normaaliin lokakuuhun verrattuna. Runsaat sateet näkyivät Luodonjärven juoksutuksissa. Virtaamat olivat lähes kaksinkertaisia vertailujaksoon (1999 25) verrattuna. Ruskeiden ja humuspitoisten järvivesien vaikutus näkyi meriveden pintakerroksessa läpi vuoden. Pintaveden suolaisuus oli rannikon lähialueilla tasolla 2 2,5 ja syvemmissä vesikerroksissa ja ulompana koko vesipatsaassa tasolla 3 3,5. Kevättulva ajoittui huhti toukokuulle. Sen jälkeen Luodon- Öjanjärven ravinnepitoisia vesiä juoksutettiin mereen vuoden loppuun asti. Tehtaan jätevesien aiheuttama ravinnekuormitus oli lupamääräysten mukaista. Se lisäsi merialueen kuormitusta erityisesti kesällä. Merialueen fosforikuormitus oli noin kolmanneksen suurempi kuin aiemmin 2-luvulla. vaikuttavat ekologisen tilan arvioon. Tavoitteena on vesistön hyvä tila. Vedenlaadun luokkarajat on määritetty erikseen Perämeren sisemmälle (Ps) ja Perämeren ulommalle (Pu) rannikkoalueelle. Sisemmän rannikkoalueen (Ps) kaikki havaintopaikat sijoittuivat vuoden 212 vedenlaatutulosten perusteella luokkaan tyydyttävä. Sen sijaan kaikki ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopaikat sijoittuivat luokkaan hyvä. Pohjaeläinindeksien perusteella arvio merialueen ekologisesta tilasta on sisemmällä rannikkoalueella enimmäkseen tyydyttävä tai hyvä ja ulommalla alueella hyvä tai jopa erinomainen. Tilanne oli jokseenkin samanlainen kuin muutamana edellisenä vuonna. Pietarsaaren rannikon uimarantojen vedenlaatu oli valvontanäytteiden perusteella pääsääntöisesti hyvä. Ådön valtakunnallisessa leväseurantapisteessä havaittiin heinä elokuussa vähäisiä sinileväesiintymiä, mutta varsinaisia leväkukintoja alueelta ei raportoitu. Ympäristönsuojelun painopistealueet Sellutehtaan tärkeimmät ympäristötavoitteet ovat uuden jätevesien puhdistuslaitoksen onnistunut käyttöönotto ja ympäristöraportoinnin päivittäminen. Energiansäästösopimuksen mukaisesti sellutehtaan energiatehokkuuden jatkuva parantaminen Helmikuussa sekä Hästgrundetin että Gertrudsin tulvaluukut olivat kiinni, mutta kalatiet olivat auki. Loppuvuodesta juoksutukset ohjattiin mereen pääasiassa Gertrudsin kautta, jotta UPM:n vedenottamolle ei olisi jouduttu ottamaan erittäin runsashumuksista ja siten heikkolaatuista raakavettä. Talvella järvi- ja jätevedet leviävät ohuena kerroksena jään alla, mikä näkyy mm. pintaveden ruskeana värinä ja vähäsuolaisuutena. Kesällä sisä- ja ulkoalueiden ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien eli rehevyyden välillä oli selvä ero. Järvi- ja jätevesien purkupaikkojen lähialueet sekä Luodon saariston matalat lahtialueet, joissa vesi vaihtuu huonosti, olivat rehevimpiä. Merivesi oli kesällä 212 järvi- ja jätevesien purkualueiden lähistöllä hieman tavallista rehevämpää ja ulommilla alueilla rehevyys oli normaalia vähäisempää. Kesän suurimmat klorofyllipitoisuudet, jotka kuvaavat vesialueen rehevyyttä, mitattiin purkualueiden lähellä elokuun alussa. Pietarsaaren edustan vedenlaatua arvioitiin myös valtakunnallisen ekologisen luokituksen mukaan. Ekologisen luokituksen perusteena on vesistön pohjaeläimistö ja muut biologiset tekijät. Myös monet muut tekijät, kuten talven ravinnepitoisuudet sekä avovesiajan näkösyvyys ja klorofyllipitoisuudet, Sahan painopistealueet ovat jätteiden keräyksessä ja siihen liittyvän ohjeistuksen parantamisessa sekä energiatehokkuuden parantamisessa Raaka-aineen ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu kokonaislukuina konsernitasolla UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa 212. REG.NO. FI - 58 VAHVISTAMISPÄÄTÖS Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-1) tarkastanut UPM Pietarsaaren ympäristöjärjestelmän sekä Ympäristönsuojelun kehitys 212 raportin ja UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteon 212 tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu 213-6-3 että UPM Pietarsaaren ympäristöjärjestelmä, tämä Ympäristönsuojelun kehitys 212 raportti ja UPM Pietarsaarta koskevat tiedot UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa 212 täyttävät EU:n EMASasetuksen (EY) No 1221/29 vaatimukset. 11
www.upm.com UPM-Kymmene Oyj Pietarsaari PL 42 6861 Pietarsaari Lisätietoja: Kari Saari Ympäristöpäällikkö puh. 241 6977 kari.saari@upm.com Outi Jokinen Viestintäpäällikkö puh. 241 69152 outi.jokinen@upm.com UPM Fine, 14 g/m 2. Painettu 7/213.