Päätös. Kellarimäen pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen Forssan kaupungin vesihuollon turvaamiseksi, Tammela

Päätös Etelä-Suomi Nro 48/2014/2 Dnro ESAVI/56/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2014 ASIA Kellarimäen pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen Forssan kaupungin vesihuollon turvaamiseksi, Tammela HAKIJA Forssan vesihuoltoliikelaitos LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin 2) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HAKEMUS Forssan Vesihuoltoliikelaitos on 25.3.2013 aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Kellarimäen pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen 1 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna Forssan kaupungin vesihuollon turvaamiseksi hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Tammelan kunnassa. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA Kellarimäen tutkittu vedenottopaikka (HP21) sijaitsee kiinteistöllä 834-432- 10-65 (Hakala). Vedenottamon toinen kaivopaikka (HP19) sijaitsee kiinteistöllä 834-432-8-106 (Santamäki). Vedenkäsittelylaitos on suunniteltu sijoitettavaksi kiinteistölle 834-432-8-81 (Torpantila II). Kiinteistöjen maakauppoja koskevat sopimusasiakirjat on liitetty hakemukseen. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SUOJELUALUEET Kaavoitustilanne ja suojelualueet Kanta-Hämeen maakuntakaavassa tutkittu vedenottopaikka sijoittuu maatalousalueen (MT) reunaan. Vedenottopaikan läheisyyteen on kaavaan merkitty lisäksi ulkoilureitti. Pohjavesialueen rajaus on merkitty maakuntakaavaan. Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, mutta alueella on vireillä Saari Kaukola Ojanen Porras -osayleiskaava. Pohjavesialueen rajaus sekä koepumppauspaikka (HP21) on merkitty (ET) kaavaluonnokseen. Vedenottopaikan ympäristö on kaavaluonnoksessa kyläaluetta ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus 2 (27) (AT-5), matkailupalvelujen aluetta (AT-5B), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-5) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-5). Kellarimäki sijoittuu Hämeen Härkätien maisemallisesti arvokkaalle alueelle (ma). Kellarimäen alueella sijaitsee Venäjän vallan aikaisten juoksuhautojen jäänteistä (sm), jotka katsotaan muinaismuistolain (295/1963) piiriin kuuluviksi kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Forssan kaupungin vesihuoltoliikelaitos vastaa vedenjakelusta Forssassa. Toiminta-alueena on asemakaava-alue, jonka pinta-ala on noin 30 km 2. Toiminta-alueen ulkopuolella toimii Matkun vesiosuuskunta ja Koijärven alueen jätevesiosuuskunta. Forssan kaupungin vedenotto on keskittynyt kaupungin keskustaajamassa sijaitsevalle Vieremänharjulle, jolla sijaitsevat Vieremäen ja Linikkalan vedenottamot, joista Forssan kaupunki ottaa talousvettä asukkaidensa ja teollisuuden käyttöön. Forssan kaupungin Vieremän ja Linikkalan vedenottamoilla on yhteinen vedenottolupa, jonka mukaan vedenottamoilta on lupa ottaa vettä 9 000 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna ja enintään 12 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamoiden todellinen antoisuus on kuitenkin pienempi. Vieremän pohjavesialueen (0406101) kokonaispinta-ala on 4,37 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 1,91 km 2. Luontaisesti sadannasta muodostuvan pohjaveden laskennallinen määrä on noin 1 900 m 3 /d. Vieremän ja Linikkalan kokonaisvedenottomäärä on viime vuosina ollut noin 5 000 m 3 /d. Vieremän ja Linikkalan vedenottamot sijaitsevat pitkittäisharjulla, johon tapahtuu luontaisesti rantaimeytystä Loimijoesta ja Kaukjärvestä. Lisäksi Linikkalan vedenottamolla on mahdollisuus tekopohjaveden imeytykseen käyttäen raakavetenä Kaukjärven vettä. Tekopohjaveden imeytys ei ole kuitenkaan käytössä valuma-alueen riskitekijöiden vuoksi. Merkittävä osa Vieremän ja Linikkalan vedenottamoilta käyttöön saatavasta vedestä on rantaimeytymisen kautta muodostunutta. Mikäli vedenottomäärää kasvatetaan nykyisestä, humuspitoisen pintaveden rantaimeytyminen harjuun voimistuu edelleen, jolloin riskinä on pohjaveden happipitoisuuden aleneminen. Siitä voi olla seurauksena pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoaminen. Vuonna 2006 vesijohtoverkostossa todettiin rautasaostumia, jotka aiheutuivat Vieremän vedenottamon kohonneista rautapitoisuuksista. Tämän vuoksi Vieremän vedenottamolle tutkittiin uudet kaivonpaikat kauemmaksi Loimijoesta vedensaannin turvaamiseksi. Pitemmällä tähtäimellä vesihuollon toimintavarmuuden turvaamiseksi Vieremän vedenottomäärää olisi kuitenkin voitava alentaa nykytasosta veden laadullisen pysyvyyden varmistamiseksi.

Yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista 3 (27) Forssan kaupungilla ei ole päävedenottamoina toimivia Vieremän ja Linikkalan vedenottamoita korvaavaa vedenottamoa. Forssan seudun vedenhankinnan turvaamiseksi on tehty pohjavesitutkimuksia useamman vuoden ajan eri kohteissa. Tutkimukset ovat keskittyneet Forssan kaakkoispuolelle Tammelan ja Lopen kuntien alueelle, jossa sijaitsee laaja-alainen pitkittäisharju. Tutkimuksia on tehty yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen kanssa sekä Forssan ympäristökuntien kanssa. Tutkimuksia on tehty mm. Pernunnummen Natura-alueella, jonka luontoarvojen vaarantuminen on kuitenkin todettu vedenottoa rajoittavaksi tekijäksi. Tutkimuksissa varteenotettavaksi vedenhankintavaihtoehdoksi on noussut esiin Tammelan Portaan kylässä sijaitseva Kellarimäen alue, jossa on tehty koepumppaus syksyllä 2011. Kellarimäen vedenottamon käyttöönotto edesauttaa Forssan kaupungin nykyisen vedenhankinnan turvaamista sekä vedenkulutuksen kasvuun varautumista. Uusien vedenottopaikkojen selvittämiseksi Forssan seudulla on tehty useita tutkimuksia eri vaiheissa. Tutkimuskohteet sijaitsevat luode kaakko -suuntaisella pitkittäisharjulla, joka kulkee Forssan ja Tammelan keskustaajamien kautta kaakkoon kohti Räyskälää. Räyskälän luoteispuolella pitkittäisharjuun liittyy laaja-alainen Pernunnummen deltamuodostuma. Pernunnummen alue kuuluu Natura-alueeseen. Alueen vedenhankintatutkimukset on aloitettu vuonna 1996 Hämeen ympäristökeskuksen toimesta. Tätä ennen pohjavesitutkimuksia on tehty Kaukolannummella Natura-alueella Suunnittelukeskus Oy:n toimesta. Vedenhankinnan toteuttamisen esteeksi on muodostunut mahdolliset vedenpinnan muutokset alueen lampiin ja luonnonsuojelulle asetettujen arvojen vaarantuminen. Pernunnummi Forssan seudun vedenhankintatutkimuksia jatkettiin vuosina 2001 2003 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n toimesta. Tutkimus- ja mallinnustulosten perusteella Pernunnummen alueella toteutettiin neljä koepumppausta; Räyskälä lentokentän lounaispuolella (Räyskälä), Vähä- ja Iso-Melkuttimen välisellä kannaksella (Nappilahti) sekä Onkilammin lounais- (Onkilammi I) ja kaakkoispuolella (Onkilammi II). Tutkimusten perusteella Pernunnummen tutkimusalueella muodostuu pohjavettä noin 15 500 m 3 /d. Tutkituista vedenottopaikoista käyttöön saatavan pohjaveden kokonaismääräksi on arvioitu noin 6 500 7 000 m 3 /d, yksittäisestä pisteestä käyttöön saatavan pohjavesimäärän ollessa noin 1 500 3 000 m 3 /d. Hyvälaatuisen käyttöön saatavan pohjaveden kokonaismääräksi on arvioitu noin 5 000 m 3 /d, suuremmalla vedenottomäärällä on varauduttu raudan poistoon. Hydrogeologiset olosuhteet, pohjaveden laatu sekä luonnonsuojelun asettamat rajoitukset vaikeuttavat kuitenkin pohjaveden käyttöönottoa. Kaukolannummen ja Pernunnummen tutkimusten jälkeen pääpaino on siirretty Natura-alueen ulkopuolelle ja reuna-alueille. Pernunnummen alueen tutkimuksissa esiin tulleiden vaikeuksien myötä syntyi ajatus, että alueelta

4 (27) purkautuvaa pohjavettä hyödynnettäisiin tekopohjaveden raakavetenä alueen ulkopuolella. Näin vältyttäisiin luontovaikutuksilta Pernunnummen Natura-alueen ydinalueilla. Pernunnummen alueen länsireunalla Vääräojaan purkautuvalle lähdevedelle on tutkittu imeytyspaikkoja sekä Portaan että Karjaharjun alueelta. Porras Kaukolannummen ja Räyskälän välisellä Natura-alueen ulkopuolella olevalla harjujaksolla Portaassa tehtiin alustavia vedenhankintatutkimuksia vuonna 2003. Tutkimuksia jatkettiin vuonna 2007, jolloin alueella tehtiin kaivonpaikkatutkimuksia sekä selvitettiin mahdollisuuksia tekopohjaveden muodostamiseen käyttäen raakavetenä Vääräojaan purkautuvaa lähdevettä. Tutkimusten perusteella Kellarimäen länsipuolella sijaitsevat pisteet HP19 ja HP21 soveltuvat vedenottoon. Näiden lisäksi Kellarimäen ja Porrassyrjänmäen välisellä vanhalla maa-ainesottoalueella on vedenottoon soveltuvia pisteitä. Vuonna 2007 tehtyjen tutkimusten yhteydessä selvitettiin tekopohjaveden imeytysmahdollisuuksia Porrassyrjänmäelle. Porrassyrjänmäen ei kuitenkaan todettu soveltuvan tekopohjaveden imeytykseen maaperätutkimuksissa todettujen heikosti vettä läpäisevien silttivälikerrosten vuoksi. Tämän vuoksi vedenotto on suunniteltu toteutettavaksi Kellarimäen länsipuolelta, jolloin tekopohjaveden imeytys olisi mahdollista Porrassyrjänmäen länsipuolelle. Syksyllä 2011 toteutettiin tutkimuspisteestä HP21 koepumppauskäyttöön saatavan pohjaveden määrän ja laadun sekä vedenoton ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Koepumppauksen jälkeen tehtiin kaivonpaikkatutkimus pisteen HP21 läheisyydessä toista kaivonpaikkaa varten. Samassa yhteydessä tehtiin tekopohjaveden imeytysmahdollisuuksien selvittämiseksi imeytyspaikan imeytyspaikan maaperätutkimus Kellarimäellä. Lisäksi selvitettiin tekopohjaveden raakaveden laatua Vääräojasta ja Ilmetynjoesta otetuin näyttein. Koepumppauksen tulosten perusteella Kellarimäen alueelta käyttöön saatavan luontaisesti muodostuvan pohjaveden arvioitu määrä on noin 1 000 m 3 /d. Koepumppauksen sekä maaperätutkimusten perusteella Kellarimäen alue (HP25 ja vanha maa-ainesottoalue) soveltuu hyvin tekopohjaveden muodostamiseen käyttäen raakavetenä Vääräojan vettä. Karjaharju Karjaharjun alueella tehtiin vuonna 2010 tekopohjaveden imeytyskoe. Tekopohjaveden imeytyskokeessa käytettiin raakavetenä purkautuvaa lähdevettä. Imeytyskokeessa Kauraharjulle imeytettiin 3 000 m 3 /d Vääräojan vettä. Tällä imeytysmäärällä käyttöön saatava pohjavesimäärä on tutkimusten perusteella 1 500 2 000 m 3 /d. Kellarimäen alueen tutkimustulosten perusteella Kellarimäen tekopohjaveden imeytyksessä saavutetaan todennäköisesti parempi hyötysuhde kuin Karjaharjuun tutkitussa tekopohjavesilaitoksessa.

5 (27) Räyskälä Pernunnummen itäpäässä Räyskälässä Natura-alueen ulkopuolella on tehty alustavia vedenhankintatutkimuksia. Tulosten perusteella alueella voi olla mahdollisuuksia jopa usean tuhannen kuution vedenottoon, mutta alueella ei ole toistaiseksi tehty tarkempia koepumppauksia. Tutkimusalue sijaitsee Forssaan nähden kaukana. Kaukolannummi Kaukolannummen reuna-alueilla on tehty alustavia vedenhankintatutkimuksia vuonna 2007. Kaukolannummen alueella saattaa olla mahdollisuuksia muutamien satojen kuutioiden vedenottopaikkoihin. Alueella ei ole toistaiseksi tehty tarkentavia tutkimuksia, mutta alueella voi olla mahdollisuuksia täydentävään vedenhankintaan, mikäli muita vedenottokohteita toteutetaan Portaan Räyskälän alueella. Pohjavesiolosuhteet Pohjavesialue Pohjaveden laatu Kellarimäen vedenottamo sijaitse Tammelan ja Räyskälän kautta kulkevalla luode kaakko -suuntaisella pitkittäisharjulla. Alue kuuluu Kuivajärvenharjun (0483402) I-luokan pohjavesialueeseen. Pohjaveden virtaus suuntautuu alueella harjun suuntaisesti kaakosta luoteeseen. Pohjavesi purkautuu harjua leikkaavaan jokeen (Ilmetynjoki Turpoonjoki). Kellarimäen Porrassyrjänmäen alueella harjun karkeat ydinosat sijoittuvat morfologisesti selvästi erottuvan harjuselänteen kohdalle. Harjun pohjoisja eteläreunoilla esiintyy hieta- ja hiekkakerrostumia laajalla alueella. Näillä alueilla muodostuu pohjavettä, mikä lisää valuma-alueen antoisuutta. Geologisen rakenneselvityksen kalliopintamallin mukaan pohjavesi voi virrata Kellarimäelle Kaisankallion kalliokynnyksen pohjoispuolitse Lontonmäeltä saakka. Koepumppauksen tulosten perusteella Kellarimäen alueelta käyttöön saatava luontaisesti muodostuvan pohjaveden arvioitu määrä on noin 1 000 m 3 /d. Mikäli pohjavedenpintaa alennetaan vedenottamolla Ilmetynjoen vedenpinnantason alapuolelle, voi Ilmetynjoesta tapahtuva rantaimeytyminen lisätä muodostuman antoisuutta. Kellarimäessä tehdyn koepumppauksen aikana ja koepumppauksen päätteeksi tehtyjen vedenlaatututkimusten perusteella käyttöön saatava vesi on hyvälaatuista täyttäen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaiset talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset.

6 (27) Pohjaveden ottamisen tarkoitus ja tarvittava vesimäärä Hankkeen tekninen toteutus Hankkeen vaikutukset Hakija on hakenut lupaa ottaa pohjavettä Kellarimäen vedenottamosta 1 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamosta otettava vesi johdetaan Forssan vesijohtoverkostoon. Tarvittaessa vettä voidaan johtaa yli kuntarajojen verkostojen yhdistymisen myötä. Otettava vesi käytetään talousvetenä, teollisuuslaitoksissa, maataloudessa sekä muissa yleisissä käyttökohteissa. Kellarimäen vedenottamon rakentamisella ja käyttöönotolla Forssan kaupunki voi nostaa vesihuollon toimintavarmuuttaan, sillä tällä hetkellä Forssan kaupungilla ei ole päävedenottamoina toimivia Vieremän ja Linikkalan vedenottamoita korvaavaa vedenottamoa. Vieremän ja Linikkalan vedenottamot sijaitsevat Vieremän pohjavesialueella, jolle on sijoittunut erilaisia pohjaveteen kohdistuvia riskitekijöitä. Kellarimäen vedenottamon rakentaminen mahdollistaa myös vedenkulutuksen kasvuun varautumisen väkiluvun sekä teollisuuden vedenkulutuksen kasvaessa. Tällä hetkellä Forssaan on sijoittunut runsaasti vettä kuluttavaa teollisuutta (mm. elintarviketeollisuus). Kellarimäen vedenottoa koskevassa hankeen ensimmäisessä vaiheessa haetaan lupaa alueella muodostuvan luontaisen pohjaveden (1 000 m 3 /d) hyödyntämiseksi. Kellarimäen alueella on lisäksi alustavasti selvitetty tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksia käyttäen tekopohjaveden raakavetenä Vääräojan vettä. Vääräojan vedenottoon ja tekopohjaveden muodostamiseen haetaan erillistä vesilain mukaista lupaa hankkeen myöhemmässä vaiheessa. Kellarimäen vedenotto on suunniteltu toteutettavaksi kahdesta siiviläputkikaivosta. Pohjaveden pinnankorkeudet ja virtaukset sekä alueen kaivot Pohjavedenpinta oli ennen koepumppauksen aloitusta koepumppauspisteessä HP21 korkeudella +97,26 m. Kahden viikon koepumppauksen jälkeen pohjavedenpinta oli laskenut koepumppauspaikalla korkeudelle +97,00 m. Pohjavedenpinta oli alimmillaan koepumppauspaikalla seitsemän viikon koepumppauksen jälkeen tasolla +96,44 m (30.9.2011). Pohjavedenpinta oli laskenut alkutilanteeseen nähden noin 0,8 m. Tällöin pohjavedenpinta koepumppauspaikalla oli Ilmetynjoen vedenpinnantasoa alempana. Muutoin pohjavedenpinta oli koepumppauksen aikana pisteessä HP21 Ilmetynjoen vedenpinnantasoa ylempänä. Pohjavedenpinta alkoi kohota koepumppauspaikalla 30.9.2011 jälkeen. Tähän vaikutti osaltaan koepumppauksen aikaiset vesisateet.

7 (27) Koepumppauksen vaikutus voitiin havaita koepumppauspaikan ympäristössä pohjaveden havaintoputkissa HP13 (500 m kaakko-itään), HP14 (400 m kaakkoon), HP19 (180 m itään) ja HP20 (120 m luode-länteen). Vedenoton vaikutusalueen arvioitu Itäreuna sijoittuu havaintoputken HP8 (800 m itään) alueelle Porrassyrjänmäelle, jossa vedenoton aiheuttamaa pinnankorkeuden alenemaa ei selvästi ole erotettavissa. Koepumppauspaikan länsipuoliset havaintopisteet ovat yksityiskaivoja. Vedenoton vaikutusalueen on lännessä arvioitu ulottuvan Ilmetynjokeen saakka. Kaivojen vedenpinnankorkeushavaintojen perusteella osa kaivoista on todennäköisesti orsivesikaivoja. Koepumppauksen jälkeen pohjavedenkorkeuksia seurattiin noin kuukauden ajan. Pohjaveden pinnankorkeudet kohosivat voimakkaimmin ensimmäisen viikon aikana koepumppauksen päättymisen jälkeen. Tämän jälkeen pinnankorkeuksien nousu tasaantui. Noin kuukauden kuluttua koepumppauksen päättymisestä pohjaveden pinnankorkeudet olivat palautuneet lähes koepumppausta edeltäneelle tasolle. Luonto-, maisema- ja ympäristövaikutukset Otettaessa vettä Kellarimäen vedenottamosta vähenee vedenottamon valuma-alueelta purkautuvan pohjaveden määrä vedenottoa (1 000 m 3 /d) vastaavalla määrällä. Luontaisesti alueella muodostuva pohjavesi purkautuu Ilmetynjokeen ja Turpoonjokeen. Vedenoton vaikutusalueella ei ole luonnontilaisia lähteitä tai muita häiriintyviä kohteita. Kellarimäen alue ei sijaitse Natura-alueella. Kellarimäki sijoittuu Hämeen Härkätien maisemallisesti arvokkaalle alueelle (ma). Vedenotosta ei aiheudu haitallisia maisemavaikutuksia. Vedenottamon kaivot sijoittuvat Kellarimäen etelä- ja pohjoisreunoille. Kaivot rakennetaan tavanomaista kaivon rakennustekniikkaa käyttäen. Kaivoista jäävät näkyviin niiden yläpäiden venttiilikaivot. Vedenkäsittelylaitos sijoitetaan Kellarimäen ja Porrassyrjänmäen väliselle vanhalle maa-ainesottoalueelle, jolloin vedenkäsittelyrakennuksesta ei aiheudu vaikutuksia luonnontilaiseen harjumaisemaan. Vedenottamon kaivoalueet ja vedenkäsittelyrakennuksen alue aidataan. Kaivoalueille ja vedenkäsittelyrakennukselle rakennetaan nykyiseen tieverkostoon liittyvät huoltotiet. Vedenkäsittelyrakennuksen ja vedenottamoalueiden aitausten suunnittelussa otetaan huomioon kohteen sijoittuminen maisemallisesti arvokkaalle alueelle. Kellarimäen alueella sijaitsee Venäjän vallan aikaisten juoksuhautojen jäänteistä (sm), jotka katsotaan muinaismuistolain (295/1963) piiriin kuuluviksi kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Alueen muinaisjäännökset huomioidaan vedenottohankkeen jatkosuunnittelussa. Suunnittelualueella sijaitsevat juoksuhaudat kartoitetaan ja vedenottamorakenteet sijoitetaan siten, ettei muinaisjäännöksille aiheudu haitallisia vaikutuksia.

8 (27) Oikeudelliset edellytykset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Vahinkojen ja haittojen estäminen Kellarimäen vedenottamon arvioidulla vaikutusalueella sijaitsee yksityiskaivoja. Vedenoton vaikutuksia ympäristön kaivoihin seurataan laatimalla vedenottamolle erillinen tarkkailuohjelma. Tällöin voidaan seurata vedenoton vaikutusta pohjaveden pinnankorkeuteen. Tarkkailu aloitetaan ennen vedenoton käynnistämistä, jotta saadaan selville pohjaveden luontainen pinnankorkeusvaihtelu. Mikäli tarkkailun perusteella vedenotosta todetaan aiheutuneen yksityiskaivojen vedensaannin vaikeutumista tai estymistä, korvausmenettelynä voi olla kaivon syventäminen vesilaitoksen kustannuksella tai vesijohtoliittymän tarjoaminen kiinteistölle. Kellarimäen vedenottamon rakentaminen on tärkeä toimenpide, joka mahdollistaa vedenjakelun toteuttamisen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (STM 461/2000) ja vesihuoltolain (119/2001) vaatimusten mukaisesti. Vedenotto on yleisen tarpeen mukaista. Vedenottamon valuma-alueen antoisuutta ei ylitetä. Vedenotosta ei aiheudu haittaa ympäristölle. Vedenotosta aiheutuvat mahdolliset yksityiskaivojen kuivumiset tai vedensaannin vaikeutuminen korvataan. Hankkeesta saatavat yleiset vedenhankintaedut ovat haittoihin verrattuna huomattavat. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Tammelan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 2.12.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta, Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaista ja Tammelan kuntaa antamaan lausuntonsa hakemuksen johdosta. LAUSUNNOT 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että Forssan vesihuoltoliikelaitos hakee lupaa Kellarimäen pohjavedenottamon rakentamiseen ja vedenottamiseen siitä 1 000 m³/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Suunniteltu vedenottamon paikka on Tammelan kunnan Portaan kylässä, jossa tutkitut kaivopaikat sijaitsevat tiloilla 834-432-10-65 (Hakala) ja 834-432-8-106 (Santamäki). Suunniteltu vedenottamo sijaitsee Kuivajärvenharju-nimisellä (0483402) vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Pohjavesialue kuuluu Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Kuivajärvenharjun pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu noin 3 000 m³/d. Kuivajärvenharjun pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueen kokonaispinta-ala on noin 1,99 km².

9 (27) Hakemukseen liitetyn koepumppausraportin mukaan vedenottamosta olisi saatavissa pohjavettä noin 1 000 m³/d. Koepumppaus on tehty ajalla 11.8. 13.10.2011. Pumppaus oli aluksi kahden viikon ajan 500 m³/d ja sen jälkeen 1 000 m³/d noin seitsemän viikon ajan. Koepumppauksen aikana pohjaveden pinta oli alimmillaan noin 0,8 m lähtötasoa alempana 30.9.2011, minkä jälkeen vedenpinta nousi vesisateiden vaikutuksesta. Koepumppausta edeltänyt heinäkuu ja pumppauksenaikainen syyskuu olivat poikkeuksellisen sateisia. Vedenpinnan korkeutta tarkkailtiin arvioidulla vaikutusalueella kuukauden ajan pumppauksen päätyttyä. Useimmissa pisteissä pohjaveden pinta ei palautunut pumppausta edeltävälle tasolle tarkkailuaikana. Hakemuksessa vedenoton vaikutusalueen on arvioitu länsi- ja luoteispuolella rajautuvan Ilmetynjokeen, eikä mahdollisia vaikutuksia ole tarkkailtu joen länsipuolisella harjunosalla. Suoritetun koepumppauksen perusteella haetun suuruisen vedenoton vaikutuksia ei voida luotettavasti arvioida. Harjualueella luontaisesti muodostuvan pohjaveden määrän ylittävä vedenotto voi aiheuttaa vedenpinnan laskua pohjavesimuodostumassa ja muuttaa pohjaveden virtaussuuntaa. Kellarimäen alueella ei ole tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista. Hämeen ELY-keskuksen tiedossa ei ole alueelta muitakaan merkittäviä luontoarvoja. ELY-keskus on katsonut, että hanke on vedenhankinnan turvaamisen kannalta tarpeellinen. Luvan myöntämisellä pohjavedenottamon rakentamiseen ja vedenottoon on laajoja positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia, joista kiireellisimpänä vesihuollon toimintavarmuuden lisäämistä tarvitsevat Forssan kaupungin asutus ja elintarviketeollisuus. Uuden vedenottamon ja toteutettavan runkolinjayhteyden myötä mahdollistetaan jatkossa myös muun alueen teollisuuden, merkittävien maatalouden kotieläinyksiköiden ja vapaa-ajan viettotoimintojen sekä kuntien välisen vesihuoltoyhteistyön kehittämistä. ELY-keskus on katsonut, että luvan myöntämiselle vedenottamon rakentamiseksi ei ole estettä. Ottamosta otettava vesimäärä saa kuitenkin olla enintään 700 m³/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Mikäli ottamosta halutaan ottaa vettä enemmän kuin 700 m³/d, tulee tehdä uusi pidempi kestoinen koepumppaus. Lupaharkinnassa tulee lisäksi huomioida seuraavaa: Edellä mainittu koepumppaus voidaan tehdä tarvittaessa vedenoton alettua nostamalla vedenottomäärää tilapäisesti. Koepumppaus saa kestää enintään 4 kuukautta ja sen teho saa olla enintään 1000 m³/d. Koepumppausjärjestelyt ja sen ajankohta on ilmoitettava ELY-keskukselle vähintään 2 kuukautta ennen koepumppauksen alkua. Hakijan tulee tarkkailla pohjavedenoton vaikutuksia yksityisiin talousvesikaivoihin sekä pohjaveden laatuun ja määrään

10 (27) Kuivajärvenharjun pohjavesialueella myös Ilmetynjoen länsipuolella. Vedenlaadun tarkkailussa tulee huomioida alueen riskitekijät. Tarkkailu tulee aloittaa viimeistään vuosi ennen vedenoton aloittamista. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa ELYkeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tiedot otetuista vesimääristä ja tarkkailutuloksista tulee toimittaa vuosittain ELY-keskukselle. Jos tarkkailun perusteella pohjavesialueella havaitaan pohjavedenotosta aiheutuvaa pohjaveden määrällisen tai kemiallisen tilan huonontumista, tulee pohjavedenoton määrää rajoittaa sellaiselle tasolle, ettei haittoja enää ilmene. Vedenottamon ja siihen liittyvien rakenteiden ja rakennelmien suunnittelussa tulee ottaa huomioon Museoviraston ohjeet muinaismuistoalueiden ja mahdollisten työn aikaisten arkeologisten löytöjen osalta. 2) Tammelan kunnan ympäristölautakunta on lausunut, että Forssan seudulle on tärkeätä turvata hyvä raakaveden saanti, jonka vuoksi suunniteltu vedenottamo on tärkeä. Alueelle sijoittuvat muinaisjäännökset ja maisemalliset arvot tulee huomioida vedenottamo- ja vedenkäsittelyrakenteiden suunnittelussa. Mikäli yksityisen kiinteistön oman kaivon käyttö estyy suunnitellun vedenoton seurauksena, tulee hakijan järjestää kiinteistölle talousveden saantimahdollisuus. 3) Tammelan kunta on yhtynyt ympäristölautakunnan lausuntoon. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 4) Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry on lausunut, että Vääränojan tienoo on luonnoltaan yksi merkittävimmistä paikoista koko Lounais-Hämeessä. Itse Vääräojassa kasvaa useita rauhoitettuja, harvinaisia kasvilajeja. Lisäksi Vääränojan rantamaastoissa on useita suoalueita ja lampareita, jotka ovat kasvistoltaan ja eläimistöltään Lounais- Hämeen oloissa ainutlaatuisia. Niiden arvojen takia alueella on useita eriasteisia suojelualueita. Suojeluarvoiltaan merkittävin on Natura 2000 -verkostoon kuuluva Maakylän-Räyskälän Natura-alue (FI0327003). Natura-alueet ovat erityissuojeltuja, mm. niiden läheisyydessäkään ei saa tehdä toimia, jotka heikentävät alueitten suojeluarvoja. Koko tämän ekologisen järjestelmän perustana on Pernunnummen soraalueilta kertyvän pohjaveden nousu pintaan juuri Vääränojan vesien kohdalla. Näin ollen pienetkin muutokset alueen vesitaloudessa muuttavat ratkaisevasti koko seudun arvokasta luontoa.

11 (27) Suojeluyhdistys on vaatinut, että hankkeelle ei myönnetä vedenottolupaa. Mikäli lupa myönnetään, siihen on asetettava ehto, että jos vedenotto vähäisessäkään määrin heikentää Vääränojan luonnon vesitasapainoa, pumppaaminen lopetetaan. Suojeluyhdistys on kerännyt mielipiteensä liitteeksi tietoa Tammelan Portaan Vääränojan seudun suojelusta ja tärkeimmistä tiedossa olevista luonnonarvoista. 5) AA, BB ja CC (Naistenketo 834-432-2-54 ja Hammarberg 843-432-8-40), DD, EE, FF, GG, HH, II, JJ, KK, LL, MM ja NN ovat yhteisessä muistutuksessaan vastustaneet vesilakiin ja muuhun hankkeeseen liittyvään lainsäädäntöön (luonnonsuojelulaki, muinaismuistolaki, ympäristönsuojelulaki) perustuen jäljempänä esitettävällä tavalla vedenottamon rakentamista ja vedenottoluvan myöntämistä. Hanke loukkaa vesilain tarkoittamalla tavalla yleistä ja yksityistä etua. Vedenottamon rakentaminen ja pohjaveden otto aiheuttavat huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa ja huonontavat alueen asutus- ja elinkeino-oloja sekä vaarantavat alueen suuret historialliset arvot. Uusi vesilaki korostaa ensisijaisena paikallista vedenottoa ja sen turvaamista. Vasta viimesijaisena on veden johtaminen paikkakunnan ulkopuolelle. Hanke on esitelty Hämeen ELY-keskukselle ja hyväksytty virheellisesti Forssan seudun varavesihankkeena. Hakija on jo useissa yhteyksissä julkisesti ilmoittanut hankenimen vääräksi ja että kyseessä on päävedenottamohanke. Vedenottoluvan lisäksi vedenottohanke edellyttää Natura-arvioinnin ja ympäristöluvan. Muistuttajat ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä seuraavilla perusteilla. Veden riittävyys Tietämys veden riittävyydestä alueella on virheellinen eikä vastaa annettua hankekuvausta. Vedenottoluvan perusteluna on Kellarimäessä syksyllä 2011 tehty koepumppaus, joka ei anna oikeaa kuvaa veden riittävyydestä alueella. Koepumppauksen huippu ajoittui lokakuulle 2011. Porras- Kellarimäki: Koepumppaus: 11.8. 23.8.2011 teholla 500 m 3 /d, 23.8. 31.10.2011 teholla 1 000 m 3 /d. Pohjaveden taso alueella tunnetusti vaihtelee eri vuodenaikoina paljon. Maaperä on erittäin hyvin vettä läpäisevää hiekkaa ja soraa. Alueen suot on ojitettu, minkä seurauksena valunta on keväällä sulamisvesien ja syksyllä syyssateiden aikaan hyvin voimakas, mutta kesällä ja talvella virtaamat ovat heikkoja, ja pohjaveden taso laskee voimakkaasti. Em. lokakuussa tehty huipputehopumppaus

12 (27) ajoittui voimakkaimpien syyssateiden aikaan. Koepumppauksen poistovesi johdettiin harjun toiselle puolelle liian lähelle koepumppauspaikkaa, jolloin imeytyminen takaisin pohjaveteen oli mahdollista. Koepumppaus ei siis anna oikeaa kuvaa veden riittävyydestä. Huolimatta ko. sadekaudesta, koepumppaamon lähiympäristössä useissa kaivoissa veden pinta laski huomattavasti, ja muutama kaivo kylän keskustassa kuivui lähes kokonaan. Tällaisen koepumppauksen perusteella ei vedenottolupaa saa myöntää, vaan koepumppaus on tehtävä uudelleen matalan veden aikaan keskikesällä ja koepumppauksen purku tulee johtaa riittävän kauas pohjavesialueelta. Sadantatilastojen mukaan vuoden 2011 sademäärät ja niiden vaihtelu eri vuodenaikoina olivat normaaleja, eli vaihtelu eri vuodenaikoina oli huomattavan suuri. Vesihuoltoliikelaitos on saanut projektirahoituksen tähän vesihankkeeseen Hämeen ELY-keskukselta. Koepumppaus sisältyy tähän projektihankkeeseen. Projektihakemuksessa Forssan vesihuoltoliikelaitos ilmoittaa suoraan tekstiä lainaten, että hankkeen tuloksena syntyvän tiedon perusteella voidaan toteuttaa vedenottamo ja tarvittavat linjaukset niin, että ne eivät vaikuta negatiivisesti luontoarvoihin tai pohjaveden Iaatuun/määrään. On selvää, että korkean veden aikaan tehty koepumppaus liittyen mahdolliseen takaisinvirtaukseen, ei anna oikeaa kuvaa veden riittävyydestä eikä hankekuvaus täyty. Jos koepumppausta ei tehdä hankeluvan mukaisesti, tullaan asiasta tekemään ilmoitus hankevalvontaviranomaisille. Kun korkean veden aikaan tehty koepumppaus aiheutti huomattavaa pohjaveden pinnan alenemista alueella, on selvää, että vastaavan suuruinen pumppaus alhaisen pohjaveden aikaan aiheuttaa pohjaveden voimakkaan alenemisen entisestään ympäristövahinkoineen ja samalla erittäin vakavan haitan alueen elinkeinotoiminnalle ja asumiselle yleisenä veden vähyytenä. Myös Ilmetynjokeen suotuvan lähde- ja pohjaveden määrä vähenee, mikä johtaa jo nyt matalan joen vedenpinnan laskuun. Terveys- ja pilaantumisriskit Valuma-alueella olevan entisen kaatopaikan vaikutus on tutkimatta. Suunnitellun vedenottamon yläpuolella, sen läheisyydessä valumaalueella, sijaitsee entinen Finlayson Oy:n kaatopaikka. Kaatopaikka oli vuosikymmeniä käytössä ja valvomaton. Paikkakunnalla yleisesti tiedetään, että kaatopaikalle ajettiin kaikenlaiset jätteet myös muualta kuin Finlaysonin eri tehtailta. Jätteet sisälsivät tiettävästi kaikenlaiset teollisuuden myrkkyjätteet prosesseista, polttojätteet lämmityslaitoksista samoin kuin dioksiineja sisältäneet öljyt laitoksista, sekä tavalliset jäteöljyt. Kaatopaikalla poltettiin myös suuria määriä teollisuus- ja muita jätteitä.

13 (27) Kaatopaikan myrkkyvalumat aiheuttavat vakavan vaaratekijän vedenotolle Kellarimäestä. Forssan vesihuoltoliikelaitos on ryhtymässä riskihankkeeseen tutkimatta lainkaan kaatopaikkaa ja sen vaikutuksia. Kaatopaikan myrkkyjätteen riski kasvaa vielä voimakkaasti, kun pohjavesi laskee ja veden virtaus kaatopaikka-alueelta vedenottamolle lisääntyy. Kun pohjavesi sulamisvesien ja syyssateiden seurauksena alueella nousee, se nostaa lähemmäksi maanpintaa myös pumppausalueelle kulkeutuneet kaatopaikkamyrkyt, ja tällöin jopa alueen pintavedet voivat saastua. Maaperän hyvin korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet aiheuttavat suuren suolaantumisvaaran pohjavedelle. Ramboll Oy on pohjavesitutkimustensa yhteenvedossa 15.11.2012 todennut, että Pernunnummen alueella pohjavesi muuttuu hapettomaksi heti pintakerroksen jälkeen laajoilla alueilla. Hapettomissa olosuhteissa rauta ja mangaani liukenevat pohjaveteen. Yleisesti jo pitkään on ollut tiedossa, että koko Tammelan ylänkö, jolla Pernunnummi ja myös Portaan Kellarimäki sijaitsevat, muodostaa Etelä-Suomen laajimman järvi- ja suomalmin esiintymisalueen. Myös Portaan kylässä kaivoveden ruosteisuus on yleistä. Tällaisilla alueilla pohjaveden laskuun liittyy suuri riski pohjaveden metallipitoisuuden noususta eli ns. suolaantuminen. Tiedossa on paljon tapauksia sekä Suomesta että muualta maailmalta, että pohjaveden noustessa sulamisvesien tai syyssateiden seurauksena, pohjavesi nostaa myös metallit pintaan ja pohjavedet voivat pilaantua kokonaan. Tällainen riski on jopa todennäköinen Portaan suunnitellun vedenottamon yhteydessä eikä mielestämme tällaista riskiä saa ottaa. Pohjaveden pilaaminen on lisäksi ympäristönsuojelulaissa sanktioitu erikseen ja koskee jo mahdollisuutta, että pohjavesi voi pilaantua. Toiminnan ei siis tarvitse aiheuttaa konkreettista pilaantumista ollakseen pohjaveden pilaamiskiellon vastaista. Tällaisella pohjavesialueella on ehdoton lähtökohta, että pohjaveden taso ei saa laskea. Pohjavettä ei saa ottaa enempää kuin sitä syntyy. Luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot Suunnitellun vedenottamoalueen luontoarvot vaarantuvat vakavasti. Pohjavesialueen muodostumisalueella on Vääräojan suon vuonna 2009 perustettu luonnonsuojelualue, joka kuuluu osana Maakylän-Räyskälän Natura-2000 -alueeseen. Vääräojan suon ja Vääräojan puron uhanalainen kasvisto (mm. röyhy- ja hetesara) ja Natura luontotyyppi Pikkujoet ja purot (Onkilammen laskupuro, koodi 3260, 22 ha) vaarantuu vakavasti vedenoton vuoksi.

14 (27) Forssan Vesihuoltoliikelaitokselle koepumppaukset tehnyt Ramboll Oy on sisällyttänyt luonnonsuojelualueen tekopohjaveden muodostamisalueeseen. Rambollin raportissa ei mainita luonnonsuojelualueen olemassaoloa eikä sille aiheutuvia vakavia haittoja, jos pohjavedenotto aloitetaan Kellarimäessä. Ramboll Oy ehdottaa, että hankkeen seuraavassa vaiheessa anotaan Kellarimäen pohjavedenottolupaa, samoin lupaa ottaa vettä Vääräojasta. Kellarimäen harjualue sisältää huomattavia luontoarvoja, joita ei saa vaarantaa. Erityisen riskin tällöin aiheuttaa edellä kuvattu pohjaveden tason aleneminen siihen liittyvine myrkkyvaluma- ja suolaantumisvaikutuksineen. Luontoarvot tulee kartoittaa ennen kuin voidaan harkita luvan myöntämistä pohjavedenottamolle. Räyskälän-Maakylän Naturaalueen lisäksi pohjavedenoton vaikutukset ulottuvat myös suunnitellun pohjavedenottamon alapuolella olevaan Kuivajärven vesistöön, erityisesti Kaukolanharjun Natura-alueeseen ja Joensuunlahden suojelualueeseen. Kuivajärven veden vähetessä em. alueet ovat vakavasti uhattuina. Naturaarviointi tulee tehdä myös näille alueille. Kellarimäen vedenottamo toteutuessaan vahingoittaa vakavasti alueen ja sen ympäristön kulttuurihistoriallisia arvoja eikä niiden turmelemista saa sallia. Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisussa Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt on Tammelan kunnasta kohteena mm. Hämeen Härkätie ja sen varrella oleva asutus. Julkaisussa todetaan, että Portaan kylä on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo varhaiskeskiajalla. Perimätieto yhdistää kylään Tammelan ensimmäisen kirkon. Kyläkeskuksessa on säilynyt joitakin vanhoja taloja, kulttuurihistoriallisesti merkittävimpänä Syrjälän rakennusryhmä. Myös jokirannassa ja kyläkeskuksen pohjoispuolisella rinteellä on vanhaa asutusta. Tämä alue rajoittuu ja sisältyy osittain vedenottamon vaikutusalueeseen. Valtakunnallinen muinaisjäännösrekisteri sisältää kohteena nro 1000005343 em. Tammelan ensimmäisen kirkon sijaintipaikan seuraavasti: Turpoonjoen itärannalla on Kappelinpelto -niminen peltoalue, jota pidetään Tammelan nykyistä, vanhimmilta osiltaan keskiaikaista, kirkkoa edeltäneen kappelin sijaintipaikkana. (Aaltoila 1923, Pohjakallio 2005). Kappelin paikkaa ei toistaiseksi ole löydetty ja sen paikallistaminen ja Kappelinpellon muinaisjäännösstatuksen arviointi edellyttävät lisätutkimuksia. Veden ottaminen historiallisesti tärkeän Kappelinpellon vieressä rakentamistoiminnallaan ja ylläpidollaan voi aiheuttaa alueen tuhoutumisen ja jatkotutkimuksen estymisen. Vedenottamoalueella Kellarimäellä sijaitsevat vuoden 1914 tienoilla tehdyt linnoitustyöt juoksuhautoineen. Linnoituslaitteet ja -rakenteet ovat muinaismuistolain tarkoittamia muinaisjäännöksiä, jotka ovat ko. lain nojalla rauhoitettuja. Muinaisjäännökseen kuuluu suoja alueena myös se

15 (27) maa-alue, joka on tarpeen muinaisjäännöksen säilymiseksi sekä jäännöksen laadun ja merkityksen kannalta välttämätön tilan varaamiseksi sen ympärille. Tällaiseen muinaisjäännökseen kajoaminen edellyttää muinaismuistolain nojalla annettavaa lupaa. Tammelan osayleiskaavaluonnoksen mukaan Kellarimäen aluetta esitetään suojeltavaksi kulttuurihistoriallisen arvon takia. Pidämme mahdottomana edellä mainittujen kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi vedenoton sallimista Kellarimäessä keskellä ikivanhaa kyläyhteisöä. Museovirasto on tietoinen hankkeesta ja tulee ottamaan kantaa asiaan ja tiettävästi katsoo hankkeen vaarantavan alueen historialliset arvot. Jo hakemuksessa mainittujen huoltoteiden rakentaminen turmelee luonnontilaisen harjumaiseman. Ympäristöluvan tarve Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. Kysymys on silloin ympäristön pilaantumisesta, jonka seurauksena aiheutuu mm. terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnalle, ympäristön erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle tai sen käytölle tai muu vastaavanlainen yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Nämä ympäristön pilaantumisen vaarat ovat hyvin laajasti ja vakavasti olemassa Kellarimäen vedenotossa niin kuin edellä on kuvattu. Vedenottoon on siten oltava ehdottomasti ympäristönsuojelulain tarkoittama ympäristölupa. Vaihtoehtoja Kellarimäen vedenottamolle Miksi Forssan seudun vedenhankintaa ei suunnata esimerkiksi laajalle ja asumattomalle Kaukolannummelle, missä on tiettävästi runsaasti vesivarantoja ja sijainti on lähempänä Forssaa. Pohjavesivarantoja ei tulisi käyttää teollisuuden tarpeisiin, sillä pohjavesi on siihen liian arvokasta. Esimerkiksi Tammelan Pyhäjärvestä saataisiin puhdistettua riittävän hyvää talousvettä teollisuudelle. 6) OO, PP ja QQ (Suoranta 834-432-6-20) ovat vaatineet, että raakavedenpumppaamoa ei rakenneta muistuttajien omistamalle maaalueelle, koska suunnitellun alueen vastapuolella Vääräojan varrella on luonnonsuojelualue. 7) RR ja SS (Kivimäki 834-432-2-19-1) ovat ensisijaisesti vaatineet, että vesitalouslupaa ei vedenottamolle myönnetä. Toissijaisesti he ovat vaatineet luvan myöntämistä aiottua pienemmälle vesimäärälle, joka ei ylitä valuma-alueen luontaista antoisuutta. Vedenotto tulee myös rajoittaa

16 (27) Ilmetynjoen vedenpintaa ylemmälle tasolle pohjaveden pilaantumisriskin minimoimiseksi. Muistuttajat ovat vaatineet myös vedenoton vaikutusten jatkuvaa ja reaaliaikaista pitkäaikaisseurantaa Turpoon- ja Ilmetynjoen jokiympäristössä ja vedenoton välitöntä keskeytystä muutoksia havaittaessa. Edelleen muistuttajat ovat vaatineet, että hakijalta edellytetään sitoumusta, jossa hakija sitoutuu palauttamaan kohteen alkuperäiseen tilaan omalla kustannuksellaan, jos myöhemmin havaitaan hankkeen aiheuttavan muutoksia ympäristön olosuhteissa. Lisäksi muistuttajat ovat tehneet vaatimuksia koskien konsultin vahingonkorvausvastuuta. 8) TT (Jokitorppa RN:o 3:106,Tammela, Porras) on lausunut, että alue, jolle Forssan vesihuoltolaitos suunnittelee vedenottamon rakentamista, on kulttuurihistoriallisesti arvokas kylän mäkitupalaisalue, jolle sijoittuu asumista, maataloutta ja matkailua palvelevaa elinkeinotoimintaa. Kellarimäentien varteen suunniteltu vedenottopaikka sijoittuu vanhojen rakennusten välittömään läheisyyteen. Vedenottopaikan perustaminen tuohon kohtaan ei olisi ilmeisesti mahdollista ilman, että ainakin osa vanhoista rakennuksista purettaisiin. Saman vedenottopaikan läheisyydessä on jäänteitä vuodelta 1914 peräisin olevista juoksuhaudoista, jotka ovat muinaismuistolain (297/63) perusteella rauhoitettuja. Suunnitellun vedenottamon rakennukset ja rakennelmat sijoittuvat historiallisesti ja kulttuurihistoriallisesti sekä matkailun kannalta tärkeä Hämeen Härkätien läheisyyteen ja tulisivat erottumaan tietä ympäröivästä maisemasta. Vedenottamon rakentamis- ja vaikutusalue on osa laajempaa aluetta, jota koskien on vireillä Saar Kaukola Ojainen Porras- osayleiskaava. Osayleiskaavaa koskevassa suunnitelmassa todetaan tämän alueen osalta mm., että alueen maisemallisen ilmeen ja alkuperäisen vanhan rakennuskannan säilyminen tulee varmistaa kaikessa aluetta koskevassa toiminnassa sekä että vanhoja alkuperäisiä rakennuksia kunnostettaessa on huolehdittava, etteivät korjaustoimenpiteet johda tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Kaavasuunnitelmassa todetaan edelleen, että olemassa olevaa rakennuskantaa täydentävä rakentaminen on sovitettava alueen alkuperäiseen rakennuskantaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön samoin kuin että sijoittuessaan keskelle peltoaluetta tai sen reunavyöhykkeelle, on reuna-alueiden käsittelyyn kiinnitettävä huomiota, jotta rajapinnat niin alueen reunoilla kuin peltoalueen saarekkeiden osalta säilyttävät perinteisen maisemallisen ilmeensä. Hämeen Härkätien varteen sijoittuva rakentaminen on sovitettava vanhaan kulttuurihistorialliseen maisema-alueeseen soveltuvaksi. Valmistuttuaan Saar Kaukola Ojainen Porras- osayleiskaava tulee sisältämään runsaasti Forssan vesihuoltoliikelaitoksen suunnittelemaa

17 (27) vedenottamoa ja sen sijaintia koskevia määräyksiä ja ohjeita. Siihen osayleiskaavasuunnitelmaan, jonka Tammelan kunnanhallitus asetti 18.6.2012 nähtäville, ei esillä oleva vedenottamo sisältynyt niin laajana kuin se on nyt käsiteltävässä lupahakemuksessa. On epäiltävissä, että Forssan vesihuoltoliikelaitos pyrkii saamaan vesilain mukaisen luvan vedenottamolle ennen kuin osayleiskaavan mahdolliset rajoitukset tulevat voimaan. Muistuttaja on esittänyt, että ei tulisi myöntää ennen kuin Saari Kaukola Ojainen Porras -osayleiskaavasta on päätetty ja se on saanut lainvoiman. Lupahakemuksen ja sen valmistelujen puutteiden osalta on muistuttaja kiinnittänyt huomiota seuraaviin seikkoihin: Lupahakemuksen liitteenä oleviin karttoihin on merkitty arvioitu vedenottamon vaikutusalue. Karttoihin on lisäksi merkitty alueen kaivot ja erikseen ne, joiden vedenpintaa on seurattu koepumppauksen aikana, sekä ne, joiden vedenpintaa ei ole seurattu. Valmistelun riittämättömyyttä osoittaa se, että arvioidulla vaikutusalueella ei ole kaikkien kaivojen vedenpintaa seurattu. Muistuttajan tiedossa on yksi kaivo vaikutusalueella, jonka vedenpintaa ei kartan mukaan ole seurattu, mutta josta vedensaanti loppui koepumppauksen aikana. Hakemukseen liitetyssä koepumppausraportissa todetaan mm., että kaivojen vedenkäyttö sekä koepumppauksen aikaiset vesisateet vaikeuttavat osaltaan koepumppauksen vaikutusten arviointia kaivokohtaisesti (koepumppauksen aikana satoi keskimääräistä runsaammin). Koepumppauksen seurantaa ja vaikutuksia kuvaavat raportit osoittavat, että suunnitellun vedenottamon vaikutuksia on selvitetty puutteellisesti. On myös kyseenalaista, voidaanko näitä vaikutuksia luotettavasti arvioida vain yhden koepumppausajanjakson perusteella varsinkin, kun koepumppaajat itsekin epäilevät vaikutusten arviointimahdollisuuksia. Muistuttaja on katsonut, että ennen hakemuksen käsittelyä olisi hakija velvoitettava teettämään ainakin yksi lisäkoepumppaus ja seuraamaan sen vaikutuksia riittävän laajasti sekä raportoimaan niistä. Lupahakemuksessa todetaan mm., että vedenoton vaikutuksia ympäristön kaivoihin seurataan laatimalla erillinen tarkkailuohjelma. Pelkkä ohjelman laatiminen ei kuitenkaan ole riittävää. Hakija olisi velvoitettava kertomaan, kuinka ohjelma käytännössä pannaan toimeen. Hakemuksessa todetaan myös, että mikäli vedenotosta aiheutuu vedensaannin vaikeutumista tai estymistä, korvausmenettely voi olla kaivon syventäminen vesilaitoksen kustannuksella tai vesijohtoliittymän tarjoaminen kiinteistölle. Hakemuksessa ei mainita, kenen kustannuksella mahdollinen vesijohtoliittymä toteutettaisiin. Jos lupa myönnetään, niin lupaehtoihin olisi sisällytettävä vesijohtoliittymän toteuttaminen tällaisissa tapauksissa vesihuoltoliikelaitoksen kustannuksella.

18 (27) Jos vedenottamoa koskeva lupa myönnetään, on lupaehtoihin sisällytettävä määräys, että vedenottamon rakennukset ja rakenteet on sijoitettava vähintään 50 metrin etäisyydelle muinaismuistolain perusteella suojelluista juoksuhaudoista, ellei muista säädöksistä johdu vieläkin suurempaa etäisyyttä. 9) UU (Santamäki 934-432-8-106) on lausunut, että Santamäen tilan alueella on soraharju, johon haetaan tulevaisuudessa soranottolupaa. Päätöstä vedenottoluvasta tehtäessä tämä tulee ottaa tasapuolisesti huomioon eri maanomistajien edut turvaten. Vedenottolupahakemuksen päätöksellä ei saa olla kielteistä vaikutusta soranottoluvan hakemiseen. Hakemuksen liitteessä 9 on tehty rajaus Santamäen vedenmuodostusalueesta. Tämä rajaus tulee poistaa, koska se rajoittaa Santamäen tilan tulevaa käyttöä. Santamäen tilalle tulee varata mahdollisuus pohjaveden hyödyntämiseen riippumatta Forssan kaupungin vesilaitoksen saamasta päätöksestä. Santamäen tilalle tulee varata mahdollisuus ottaa pohjavettä 250 m 3 /vrk. HAKIJAN SELITYS Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on esittänyt, että Kellarimäen koepumppaus toteutettiin 11.8. 13.10.2011, jolloin sademäärä oli pitkäaikaista keskiarvoa suurempi. Noin kuukauden kuluessa koepumppauksen päättymisestä pohjaveden pinnankorkeudet olivat palautuneet lähes koepumppausta edeltäneelle tasolle. Hämeen ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että useimmissa pisteissä pohjaveden pinta ei palautunut koepumppausta edeltävälle tasolle tarkkailuaikana. On kuitenkin huomioitava, että pohjaveden pinnankorkeudet olivat yleisesti laskussa syksyllä 2011 sekä keskiarvoa alemmalla tasolla. Ennen Kellarimäen koepumppausta alueella tehdyissä pohjavesitutkimuksissa Kellarimäen tutkitun vedenottamon valuma-alueella muodostuvan pohjaveden on todettu purkautuvan harjun poikki virtaavaan Ilmetynjokeen ja Turpoonjokeen, eikä pohjaveden pinnankorkeutta joen länsipuolisella harjunosalla sen vuoksi tarkkailtu koepumppauksen aikana. Hämeen ELY-keskus on lausunnossaan esittänyt vedenottoluvan myöntämistä ainoastaan 700 m 3 /d vesimäärälle kuukausikeskiarvona laskettuna haetun 1 000 m 3 /d sijaan. ELY-keskus ei kuitenkaan ole esittänyt perusteita esittämälleen 700 m 3 /d vedenottomäärälle. Haettu vedenottomäärä 1 000 m 3 /d perustuu pitkäaikaisen, yli kahden kuukauden koepumppauksen tuloksiin. Koepumppauksen aikana pohjaveden pinnankorkeus sekä pohjaveden happipitoisuus vakiintuivat koepumppauspaikalla. Koepumppauksen loppuvaiheessa pohjaveden pinnankorkeus alkoi kohota koepumppauspaikalla. Pohjavedenpinnan alenema oli koepumppauksen aikana suurimmillaan ainoastaan 0,8 metriä. Hakijan käsityksen mukaan ELY-keskuksen esittämä uusi koepumppaus on tarpeeton, eikä sille ole esitetty riittäviä perusteita.

Tammelan kunnan lausunnosta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. 19 (27) Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry on muistutuksessaan virheellisesti todennut hankkeen tarkoituksena olevan 3 000 m 3 /d suuruinen pohjavedenotto. Kellarimäen vedenottamolle haetaan lupaa pohjaveden ottamiseen 1 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Mahdollinen tekopohjaveden muodostaminen Kellarimäen alueella ei sisälly hakemukseen. Luonnonsuojeluyhdistys on muistutuksessaan vaatinut, ettei hankkeelle myönnetä vedenottolupaa, viitaten Vääränojan seudun ja Maakylä- Räyskälän Natura-alueen luonnonsuojeluarvoihin ja niihin mahdollisesti kohdistuviin vaikutuksiin. Kellarimäen tutkittu vedenottamo ja vedenoton vaikutusalue eivät sijaitse Natura-alueella. Kuten Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys on muistutuksessaan todennut, Pernunnummen alueella muodostuva pohjavesi purkautuu Vääränojaan. Kellarimäen pohjavedenotto ei näin ollen vaikuta Vääränojan vesitalouteen eikä sen luontoarvoihin. NNn ym. mukaan koepumppaus ei anna oikeaa kuvaa veden riittävyydestä, koska koepumppaus ajoittui syyssateiden aikaan ja koepumppauksen poistovesi johdettiin liian lähelle koepumppauspaikkaa. Koepumppauksen aikana sademäärät olivat keskimääräistä runsaampia. Pohjaveden pinnankorkeudet olivat kuitenkin koepumppauksen aikana yleisesti laskusuunnassa ja keskimääräistä alempana. Koepumppausta ei tehty korkean veden aikana, kuten muistuttajat ovat asian ilmaisseet. Koepumppausvesi johdettiin Ilmetynjokeen, eikä uudelleen imeytymistä pohjaveteen päässyt tapahtumaan. Suurimmat pohjaveden pinnankorkeuden korkeusvaihtelut todettiin koepumppauksen aikana kaivoissa K11, K14 ja K15. Näiden kaivojen pohjaveden pinnankorkeustasot ovat korkeammalla muihin tarkkailupisteisiin nähden ja pinnankorkeusvaihtelu poikkeaa huomattavasti muista tarkkailupisteissä havaitusta koepumppauksen vaikutuksesta. Tämä viittaa siihen, että kaivot sijaitsevat orsivesikerroksessa. Pohjaveden pinnankorkeudet olivat yleisesti laskusuunnassa syksyllä 2011, mikä kaivojen vedenkäytön lisäksi vaikuttaa osaltaan kaivojen vedenkorkeuteen. Pohjavedenkorkeuden vaihtelu muissa tarkkailupisteissä oli koepumppauksen aikana keskimäärin alle 0,5 m, joten koepumppauksen vaikutusta pohjavedenkorkeuteen voidaan pitää varsin vähäisenä. Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi muistuttajien vaatimus koepumppauksen toteuttamisesta uudelleen on perusteeton. Kellarimäen pohjavedenotosta ei aiheudu muistuttajien esittämiä vahinkoja ja haittoja ympäristölle, elinkeinotoiminnalle tai asutukselle. Kellarimäen vedenottamon valuma-alueella muodostuva pohjavesi purkautuu vesistöön alueella, jossa Ilmetynjoki liittyy Turpoonjokeen. Näin ollen pohjavedenotosta ei aiheudu vaikutuksia Ilmetynjoen vedenpinnankorkeuteen.

20 (27) Muistuttajien mainitsema entinen Finlayson Oy:n kaatopaikka sijaitsee Kellarimäen tutkitun vedenottamon valuma-alueen ulkopuolella. Kaatopaikasta ei näin ollen aiheudu riskiä vedenotolle. Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi tehtyjen pohjavesitutkimusten yhteenvedossa on mainittu pohjaveden muuttuvan hapettomaksi Pernunnummella pintakerroksen jälkeen laajoilla alueilla. Kellarimäen tutkittu vedenottamo ei sijaitse Pernunnummella, kuten muistuttajat ovat esittäneet. Kellarimäen koepumppauksen aikana seurattiin pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Pohjavedessä ei esiintynyt koepumppauksen aikana rautaa eikä mangaania. Muistuttajien esittämä väite Kellarimäen vedenottamon aiheuttamasta pohjaveden pilaantumisesta on perusteeton. Kellarimäen tutkittu vedenottamo ei sijaitse Natura-alueella, eikä pohjavedenotosta aiheudu vaikutuksia muistuttajien mainitsemille Naturaja suojelualueille. Kellarimäen pohjavedenotosta ei aiheudu alueen luontoarvojen vaarantumista tai haitallisia vaikutuksia Kuivajärveen. Kellarimäen vedenotosta ei aiheudu vahinkoa alueen kulttuurihistoriallisille arvoille. Hankkeen suunnittelussa kiinnitetään erityishuomiota alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Kellarimäen alueen muinaisjäännökset on kartoitettu hankkeen valmisteluvaiheessa Forssan vesihuoltoliikelaitoksen toimeksiannosta. Kellarimäen vedenotosta ei aiheudu muistuttajien mainitsemia haittoja. Vedenoton vaikutusten selvittämiseksi on tehty yli kahden kuukauden mittainen koepumppaus. Vedenotosta aiheutui vähäistä pohjaveden pinnankorkeuden alenemista pumppauspaikan ympäristössä. Muita vaikutuksia ei todettu. Kellarimäen vedenotto ei edellytä ympäristölupaa. Vedenottamon käytön aikana seurataan vedenoton vaikutuksia pohjavedenkorkeuteen erikseen laadittavan tarkkailuohjelman avulla. Tarkkailu aloitetaan ennen vedenoton käynnistämistä. Mikäli tarkkailun perusteella vedenotosta todetaan aiheutuneen yksityiskaivojen vedensaannin vaikeutumista tai estymistä, korvausmenettelynä voi olla kaivon syventäminen tai vesijohtoliittymän tarjoaminen kiinteistölle vesilaitoksen kustannuksella. Forssan seudun vedenhankintamahdollisuuksia on selvitetty laajasti, kuten pohjavesitutkimuksia koskevassa yhteenvetoraportissa on kuvattu. Muistuttajien mainitsemalla Kaukolannummella on tehty pohjavesitutkimuksia 1990- ja 2000-luvuilla. Kaukolannummella vedenottoa rajoittaa mm. alueen sijoittuminen osittain Natura-alueelle ja vedenotosta harjulampiin kohdistuvat vaikutukset. Tähänastisten tutkimusten perusteella varteenotettavimmaksi vedenhankintavaihtoehdoksi on osoittautunut Kellarimäen alue. Kellarimäki sijaitsee Natura-alueen ulkopuolella, eikä vedenotosta aiheudu luonnonsuojelulle asetettujen arvojen vaarantumista.