Päätös Nro 132/2011/4 Dnro ESAVI/594/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 132/2011/4 Dnro ESAVI/594/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämän Herajoen vedenottamon pohjavedenottoluvan nro 54/1969 muuttaminen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Riihimäki Riihimäen Vesi HAKEMUS Riihimäen Vesi on aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämän Herajoen vedenottamon pohjavedenottoluvan nro 54/1969 muuttamista hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti sekä lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Riihimäen kaupungissa. SUUNNITELMA Voimassa olevat luvat Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 54/1969 myöntänyt Riihimäen kaupunginhallitukselle luvan pohjaveden ottamiseen yhdyskunnan tarvetta varten Riihimäen kaupungin omistamalle Riihimäen kaupungin Herajoen kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Herajoen Vedenottamo RN:o 4:108 rakennetusta ja laajennettavasta pohjavedenottamosta niin, ettei kalenterivuoden aikana otettava vesimäärä vuorokautta kohden laskettuna keskiarvona ylitä m 3 vuosikeskiarvona laskettuna ja ettei vuorokaudessa otettava vesimäärä ylitä m 3. Nykyinen vedenhankinta Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 55/1969 määrännyt Riihimäen kaupungin Herajoen kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Herajoen Vedenottamo RN:o 4:108 rakennetulle pohjavedenottamolle suoja-alueen. Riihimäen kaupungin omistama Riihimäen Vesi vastaa vedenjakelusta Riihimäen alueella. Riihimäen Vedellä on käytössä kolme vedenottamoa; Herajoen, Piirivuoren ja Kormun vedenottamot. Kormun vedenottamo on yhteinen Lopen kunnan kanssa. Riihimäen Vedellä on lisäksi mahdollisuus ottaa vettä Hausjärvellä sijaitsevasta Hikiän vedenottamosta, josta otettava ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 vesi johdetaan Hyvinkään kaupungin omistamalle vedenkäsittelylaitokselle, josta vesi johdetaan edelleen Hyvinkään, Hausjärven ja Riihimäen vesijohtoverkostoihin. Riihimäen Veden osuus vedenottoluvasta on normaaliolosuhteissa m 3 /d. Vedenjakelu Riihimäelle aloitettiin ja vedenottomäärä on ollut keskimäärin 400 m 3 /d. Riihimäen Veden vedenottamot: Pohjavesialue Vedenottamo Vedenottolupa (m 3 /d) Vedenottomäärä v (m 3 /d) Herajoki Herajoki Hausjärvi Piirivuori Kormu Kormu Tyynelä (yht.) Riihimäen kaupungin väkiluku on kasvanut viime vuosina keskimäärin noin yhden prosentin vuosivauhdilla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkiluvun kehitys tulee jatkumaan nousujohteisena. Alueen vedenkulutus tulee siten myös kasvamaan tulevaisuudessa. Kesällä 2004 rankkasateiden ja Herajoen tulvimisen seurauksena Herajoen vedenottamon vesi pilaantui kolibakteereiden kulkeuduttua pintavesien mukana vedenottamon kaivoon. Herajoen mahdollisesta tulvimisesta aiheutuvien pintavesiriskien välttämiseksi hakija on suunnitellut vedenottoa Parmalaan tutkitulta kaivoalueelta. Herajoen vedenottamon Parmalan kaivoalueen käyttöönotto parantaa osaltaan myös vedenkulutuksen kasvuun varautumista sekä muiden poikkeustilanteiden vedenhankinnan turvaamista. Parmalan alueelle tutkitusta vedenottopaikasta on tehty koepumppaus keväällä Kaavoitus Pohjavesialue Parmalan alueen asemakaavassa kaivoalue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Parmalan kaivoalue on Riihimäen yleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (MT). Kaivoalueen länsipuolella on kyläalue (AT). Kanta-Hämeen maakuntakaavassa kaivoalue sijaitsee alueella, joka on merkitty rakennettavaksi uudeksi tai rakennettava tiivistäväksi asuntovaltaiseksi alueeksi (Ar). Asema-, yleis- ja maakuntakaavaan on merkitty pohjavesialueen rajaus. Herajoen I-luokan pohjavesialueen ( ) pinta-ala on 9,18 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on noin 2,38 km 3. Herajoen pohjavesialue on osa luode kaakko -suuntaista pitkittäisharjua, joka on suurelta osin savikerrosten peitossa. Pohjaveden virtaus suuntautuu Herajoen vedenottamolle pääasiassa luoteesta. Harjulla on tutkimusten perusteella hydraulinen yhteys Herajokeen ja Vantaanjokeen. Herajoen vedenottamon kohdalla on aiemmin sijainnut lähde, josta harjualueelle muodostunutta pohjavettä on purkautunut. Suuria vesimääriä otettaessa osa Herajoen vedenottamolta käyttöön saatavasta vedestä on Vantaanjoesta ja Herajoesta imeytyvää

3 tekopohjavettä. Parmalan tutkittu kaivoalue sijaitsee Herajoen vedenottamon nykyisten kaivojen länsipuolella. Laajimmat pohjavedellä kyllästyneet irtomaakerrokset esiintyvät Silmäkenevan alueella, jossa pohjavesikerroksen paksuus on suurimmillaan noin 70 metriä. Herajoen laaksossa pohjavesikerroksen paksuus on moottoritien alueella noin metriä ja muuallakin yleisesti metriä. Herajoen vedenottamon läheisyydessä savenalaisten hiekka- ja sorakerrosten paksuus on noin 15 metriä. 3 Pohjavesitutkimukset Herajoen vedenottamon veden vuonna 2004 tapahtuneen pilaantumisen jälkeen käynnistettiin tutkimukset uusien kaivopisteiden löytämiseksi Herajoen vedenottamon länsi- ja pohjoispuolella Parmalan, Laurilan ja Penninmäen alueilla. Tehtyjen tutkimusten perusteella parhaiten vedenhankintaan soveltuvaksi osoittautui tutkimuspiste PR7/04. Tutkimuksia jatkettiin vuonna 2006 pisteen PR7/04 läheisyydessä, jotta kaavoitettavalle alueelle voitaisiin varata riittävästi tilaa vedenottamoa varten. Tutkimusten perusteella pisteen PR7/04 länsipuolella sijaitseva tutkimuspiste PR1/06 soveltuu toiseksi kaivopaikaksi. Herajoen pohjavesialueella on tehty vuosina geologinen rakenneselvitys. Parmalan alueelle tutkitusta kaivopisteestä PR7/04 on tehty viisi viikkoa kestänyt koepumppaus keväällä. Koepumppauksella varmistettiin Parmalan tutkitun kaivoalueen ja Herajoen välinen hydraulinen yhteys. Tutkitusta kaivopisteestä PR7/04 tehdyn koepumppauksen aikana ja koepumppauksen päätteeksi tehtyjen vedenlaatututkimusten perusteella käyttöön saatava vesi täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaiset talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset. Pohjaveden ottamisen tarkoitus ja tarvittava vesimäärä Hakija on hakenut muutosta Herajoen vedenottolupaan liittämällä Parmalan tutkittu kaivoalue Herajoen vedenottamoon. Herajoen voimassa olevan luvan mukaiseen vedenottomäärään m 3 /d ei haeta muutosta. Parmalan kaivoalueelle rakennetaan kaksi siiviläputkikaivoa. Kaivoalue sijaitsee Riihimäen kaupungin omistamalla kiinteistöllä RN:o 4:182:M604. Otettava vesi käytetään talousvetenä, teollisuuslaitoksissa, maataloudessa sekä muissa yleisissä käyttökohteissa. Hankkeen toteutus Herajoen vedenottamo on perustettu 1950-luvulla. Tällöin vedenottamolle rakennettiin kaksi siiviläputkikaivoa (kaivot 1 ja 2). Myöhemmin vedenottamolle on rakennettu kaivo 3 (1972), kaivo 4 (1975), kaivo 3B, (1986) sekä kaivo 5 (1995). Nykyisin vesi otetaan kaivoista 4 ja 5. Kaivot 2, 3 ja 3B on poistettu käytöstä. Vedenottamon nykyiset kaivot sijaitsevat Riihimäen kaupungin omistamilla kiinteistöillä RN:ot 4:108, 4:161 ja 4:172.

4 Vedenoton ympäristövaikutukset Herajoen vedenottamolla vesi käsitellään raudan ja mangaanin poistamiseksi. Lisäksi vesi alkaloidaan kalkkikivellä ennen verkostoon johtamista sekä käsitellään UV-desinfiointilaitteistolla. Parmalan vedenotto on suunniteltu toteutettavaksi tutkimuspisteisiin PR7/04 ja PR1/06 rakennettavista kaivoista. Herajoen vedenottamon Parmalan kaivoalueen koepumppaus toteutettiin tutkimuspisteeseen PR7/04 asennetuista imuputkista Koepumppaus toteutettiin teholla m 3 /d. Koepumppauksen alussa pohjavedenpinta oli koepumppauspisteessä PR7/04 tasolla +86,23 m. Kahden viikon pumppauksen jälkeen pohjavedenpinta oli laskenut koepumppauspaikalla noin tasolle +85,00 m. Tämän jälkeen pohjavedenpinnan lasku tasaantui. Pohjavedenpinta ei täysin vakiintunut koepumppauksen loppuun mennessä. Koepumppauksen päättyessä pohjavedenpinta oli koepumppauspaikalla tasolla +84,64 m. Pohjavedenpinta oli tällöin laskenut alkutilanteeseen nähden noin 1,6 m. Pohjaveden pinnankorkeudet palautuivat koepumppausta edeltävälle tasolle noin kahden viikon kuluessa. Parmalan kaivoalueen koepumppauksen perusteella arvioitu vedenoton vaikutusalue kuuluu kunnallisen vesihuoltoverkon piiriin. Parmalan kaivoalueen koepumppauksen yhteydessä kartoitettiin ympäristön yksityiskaivot. Parmalan kaivoalueen arvioidun vaikutusalueen reunan läheisyydessä sijaitsee kolme yksityiskaivoa (K1, K2, K3). Parmalan kaivoalueen koepumppauksella ei todettu olevan niihin vaikutusta. Herajoen vedenottamon nykyisen vedenoton ei tiedetä aiheuttaneen haitallisia luonto- tai ympäristövaikutuksia. Parmalan kaivoalueen koepumppauksen aikana ei myöskään todettu haitallisia ympäristö- tai luontovaikutuksia. Parmalan alueella tutkitut kaivopisteet sijaitsevat samassa pohjavesiesiintymässä kuin Herajoen vedenottamon kaivot. Parmalan kaivoalueen käyttöönoton myötä alueen kokonaisvedenottomäärä ei muutu nykyiseen vedenottolupaan nähden. Parmalan kaivoalueen käytöstä ei siten aiheudu muutosta valuma-alueen nykyiseen vedenottotilanteeseen nähden. Vedenotosta ei aiheudu haitallisia maisemavaikutuksia. Vedenottamon kaivoalue aidataan. Kaivorakenteet suojataan lukittavalla kopilla. Kaivoalueelle rakennetaan nykyiseen tieverkostoon liittyvä huoltotie. 4 Tarkkailu Hakemukseen on liitetty Herajoen vedenottamon pohjaveden määrän ja laadun tarkkailuohjelma. Nykyinen tarkkailuohjelma on esitetty päivitettäväksi ottaen huomioon Parmalan kaivoalueen vedenotto. Tarkkailun avulla voidaan seurata vedenoton vaikutusta pohjaveden pinnankorkeuteen vedenottamon valuma-alueella. Mikäli vedenotosta aiheutuu tarkkailun perus-

5 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU teella yksityiskaivojen vedensaannin vaikeutumista tai estymistä, korvausmenettelynä voi olla vesijohtoliittymän tarjoaminen asukkaille. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Riihimäen kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että hankkeella on tarkoitus ehkäistä Herajoen tulvimisesta vedenjakelulle aiheutuvaa vaaraa. Herajoen pohjavesialue on vesienhoidon suunnittelun yhteydessä nimetty riskipohjavesialueeksi ja riskinhallintatoimenpiteeksi on kirjattu mm. pintaveden pääsyn estäminen vedenottokaivoihin. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että hanke on vedenhankinnan turvaamisen kannalta tarpeellinen. Lupa uusien kaivojen rakentamiseen ja käyttöön sekä rakennustöiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista voidaan myöntää. Lupaharkinnassa tulee huomioida seuraavaa: - Hakijan tulee tarkkailla pohjavedenoton vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään Herajoen pohjavesialueella. Vedenlaadun tarkkailussa tulee huomioida alueen riskitekijät. Hakemukseen liitettyä tarkkailuohjelmaa tulee täydentää niin, että siitä ilmenee vedenottokaivojen ja havaintopaikkojen sijainti sekä selvitys vedenpinnan tarkkailusta rakennettavissa kaivoissa. Täydennetystä tarkkailuohjelmasta tulee pyytää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta uusi lausunto. Tiedot otetuista vesimääristä ja tarkkailutuloksista tulee toimittaa vuosittain elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. - Jos tarkkailun perusteella pohjavesialueella havaitaan pohjavedenotosta aiheutuvaa pohjaveden määrällisen tai kemiallisen tilan huonontumista, tulee pohjavedenoton määrää rajoittaa sellaiselle tasolle, ettei haittoja enää ilmene. 5 Luparatkaisu Aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämää Herajoen pohjavedenottamoa koskevaa päätöstä nro 54/1969 siten, että Riihimäen Vedellä on oikeus ottaa pohjavettä yhdyskunnan vedenhankintaa varten Riihimäen kaupungin Heralan kylässä sijaitsevilta kiinteistöiltä Herajoen Vedenottamo RN:o 4:108, Herajoen Vedenottamo II

6 RN:o 4:161, Linnala II RN:o 4:172 ja määräala 4:182:M604 sekä rakentaa tarpeelliset lisäkaivot hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. 6 Lupamääräykset Aluehallintovirasto muuttaa päätöksen nro 54/1969 tarkkailua koskevan lupamääräyksen 4) kuulumaan seuraavasti: "4) Luvan saajan on tarkkailtava pohjavedenoton vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään Herajoen pohjavesialueella hakemukseen liitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Hakemukseen liitettyä tarkkailuohjelmaa on täydennettävä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla siten, että siitä ilmenee vedenottokaivojen ja havaintopaikkojen sijainti, selvitys vedenpinnan tarkkailusta rakennettavissa kaivoissa sekä alueen riskitekijät. Tarkkailuohjelman täydentämistä koskeva ehdotus on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle mennessä. Tiedot otetuista vesimääristä ja tarkkailutuloksista on toimitettava vuosittain Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Jos tarkkailun perusteella pohjavesialueella havaitaan pohjavedenotosta aiheutuvaa pohjaveden määrällisen tai kemiallisen tilan huonontumista, on pohjavedenoton määrä rajoitettava sellaiselle tasolle, ettei haittoja enää ilmene." Muilta osin on noudatettava Länsi-Suomen vesioikeuden päätöstä nro 54/1969. Perustelut Herajoen käytössä oleva pohjavedenottamo sijaitsee Herajoen pohjavesialueella. Tulvaherkällä alueella sijaitsevalle ottamolle on aiheutunut ja voi edelleen aiheutua Herajoen tulvimisesta haittaa. Samalla pohjavesialueella sijaitsevalle Parmalan kaivoalueelle rakennettavalla pohjaveden ottamolla vähennetään Herajoen mahdollisesta tulvimisesta vedenjakelulle aiheutuvia haittoja. Parmalan pohjavedenottamon rakentaminen on siten tarpeen. Riihimäen Veden omistamat Herajoen ja Parmalan pohjavedenottamot sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä toisistaan ja ne käyttävät samaa pohjavesivarastoa. Koska vesilain 9 luvun 5 :n perusteella niitä on pidettävä yhtenä ottamona, hakemus lisäkaivojen rakentamiseksi Parmalan kaivoalueelle voidaan käsitellä Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 54/1969 muutosasiana. Herajoen pohjavedenottamon voimassa oleva vedenottomäärä m 3 /d ei muutu. Toimenpiteestä ei aiheudu veden saannin estymistä tai vaikeutumista eikä se muutoinkaan loukkaa kenenkään oikeutta tai etua. Muutoksesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Muutoksen johdosta pohjaveden tarkkailua koskevaa lupamääräystä 4 on tarkistettu uutta tilannetta vastaavaksi.

7 Lainkohta Vesilain 9 luvun 8 Hanke ei vaikuta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vuoteen 2015 ulottuvassa vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen pohjavettä koskevien tavoitteiden toteutumismahdollisuuksiin. 7 Töidenaloittamislupa Perustelut Aluehallintovirasto myöntää Riihimäen Vedelle luvan aloittaa siiviläputkikaivojen rakentamistyöt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa vahinkoa ja sen aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Töiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 KÄSITTELYMAKSU euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan pohjaveden ottamista talousvedeksi yli 500 m 3 /d koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta eli euroa. MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN VASTAAMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto ottaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Päätös Riihimäen Vesi Jäljennös päätöksestä Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

8 Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Riihimäen kaupungin ilmoitustauluilla. 8

9 9 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Juha Helin Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin ja esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/tn

10 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.