YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 48/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 191 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 48/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 191 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Hevonlinnan pohjavedenottamon vedenoton lisääminen, Koski TL Kosken TL kunta VOIMASSA OLEVA LUPAPÄÄTÖS Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan, lainvoiman saaneella päätöksellään nro 23/1984 B myöntänyt Kosken Tl kunnalle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen omistamalleen Vedenottamo II:n tilalle RN:o 6:25 Hevonlinnankukkulan alueelle sekä veden ottamiseen siitä enintään 800 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Luvan saajan tuli noudattaa vesilain säännöksiä ja päätöksessä sanottuja lupaehtoja. HAKEMUS Kosken Tl kunta on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjavedenoton lisäämiseen Hevonlinnan pohjavedenottamolta nykyisen luvan sallimasta määrästä 800 m 3 /d siten, että otettava vesimäärä on m 3 /d. SUUNNITELMA Kosken Tl kunnalla on tällä hetkellä kaksi vedenottamoa: Hevonlinnan (lupa 800 m 3 /d) ja Santion vedenottamo (lupa 500 m 3 /d). Santion vedenottamon raakaveden mangaanipitoisuus ylittää huomattavasti sosiaali ja terveysministeriön laatuvaatimukset ja sen vuoksi vedenottoa kyseiseltä laitokselta tulisi vähentää. Santion vedenottamon vedenottoa voidaan vähentää vain, jos Hevonlinnan vedenottoa saadaan lisättyä. Vettä otetaan pääasiassa asutuksen ja maatalouden käyttöön. Vesilaitoksen piirissä ei ole merkittävästi vettä käyttävää teollisuutta tai vettä pakkaavaa laitosta. Vedenkulutuksen arvioidaan kasvavan jonkin verran Kosken Tl kunnan alueella. Lisäksi kunta on sitoutunut myymään Parravahan Vesi Oy:lle (Marttilan, Tarvasjoen ja Pöytyän kunnan vesilaitos) vettä 350 m 3 /vrk. Hevonlinnan vedenottamolta pumpattu vesimäärä on lähes kaksinkertaistunut vuosina Sieltä otetun veden määrä oli vuonna 2000 noin m 3 (454 m 3 /d) ja vuonna 2006 noin m 3 (856 m 3 /d). Kosken vesilaitoksen verkostoon pumpattu

2 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 2 vesimäärä oli vuonna 2000 yhteensä noin m 3 (691 m 3 /d) ja vuonna 2006 yhteensä noin m 3 ( m 3 /d). Vuonna 1975 suoritetun pohjavesitutkimuksen ja koepumppauksen perusteella on arvioitu Hevonlinnan vedenottamon jatkuvan antoisuuden olevan vähintään m 3 /d. Koepumppaus suoritettiin keskimääräisellä tuotolla m 3 /d. Saman tutkimuksen perusteella Hevonlinnan vedenotosta voi aiheutua haittoja yksityisille talousvesikaivoille, mikäli vedenotto jatkuu pitkinä ajanjaksoina esitetyn antoisuuden ylärajoilla. Hevonlinnan pohjavesialueen antoisuuden selvittämiseksi ei ole tehty lisätutkimuksia. Hevonlinnan vedenottamolla on kaksi siiviläputkikaivoa. Lisää kaivoja ei ole tarkoitus rakentaa. Hevonlinnan pohjavedenottamolle on vuonna 1990 laadittu tarkkailuohjelma, jonka mukaan vedenoton vaikutuksia pohjaveden tasoon tarkkaillaan ottamon lisäksi kolmella tarkkailupisteellä ensimmäisen tarkkailuvuoden aikana kerran kuukaudessa ja sen jälkeen kuusi kertaa vuodessa. Vuosina ottamon ja tarkkailupisteiden vesipinnoissa ei ole tapahtunut sanottavia muutoksia. Hevonlinnan pohjavedenottamo sijaitsee Kosken Tl kunnan omistamalla kiinteistöllä Vedenottamo II RN:o 6:25 Halikkolan kylässä Kosken Tl kunnassa. Ottamo sijaitsee Hevonlinnankukkulan pohjavesialueella ( , luokka I). Pohjavedenottamon vaikutusalueella, noin 1,7 km vedenottamosta länsiluoteeseen, sijaitsee myös Mellilän kunnan Uotilan vedenottamo (kiinteistöllä Uotilan vedenottamo RN:o 2:85, Isoperä, Mellilä). Vaikutusalueella sijaitsee lisäksi noin 40 pohjavesikaivoa. Hakijan tiedossa ei ole, että vedenotosta olisi aiheutunut haittaa tai vahinkoa vedenottamoille tai kaivoille. Alueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 tai muita suojelualueita. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kosken Tl kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on tehnyt matemaattisen pohjaveden virtausmallin kyseiseltä pohjavesialueelta. Jos vedenottoa lisätään 800 m 3 /d:stä 1500 m 3 /d:iin, niin virtausmallin mukaan pohjaveden pinta alenisi vedenottamolla noin 0,5 m ja muualla pohjavesialueella 0,2 0,3 m. Pohjaveden pinnan korkeus on alueella ollut 1990 luvulla hyvin vakio. Pinta on vaihdellut noin 0,5 metriä vuosien välisenä aikana. Vuoden kuivat

3 3 vuodet pudottivat pohjaveden pintaa noin metrin keskimääräisestä pinnasta, eivätkä pinnat ole nousseet vuoden 2007 syksyyn mennessä 1990 luvun tasolle. Vuosina Hevonlinnan vedenotto on lisääntynyt noin 400 m 3 /d:stä 600 m 3 /d:iin ja vuonna 2006 otto on ollut jo 850 m 3 /d eli yli luvan salliman ottomäärän. Vedenoton lisääminen on ilmeisesti kuivan kauden lisäksi vaikuttanut vedenpintojen laskuun ja mikäli ottoa vielä lisätään, tulevat pinnat pysyvästi olemaan noin 0,5 1,0 metriä 1990 luvun pintoja alempana, kuten em. virtausmallilaskelmatkin osoittavat. Samanaikaisesti myös Mellilän kunnan Uotilan vedenottamon vedenotto on lisääntynyt noin 200 m 3 /d:stä aina 500 m 3 /d:iin, joka myös on luonnollisesti vaikuttanut pintojen laskuun. Uotilan lupa sallii 400 m 3 /d:n oton. Pohjaveden pintojen alenemisesta ei ole ollut tiedossa olevaa haittaa. Mikäli vedenottoa lisätään haetun mukaiseen määrään, tulevat Hevonlinnanjärven vedenpinta ja alueella olevien pohjavesilammikoitten vedenpinnat olemaan pysyvästi nykyisillä tasoillaan eli noin metrin alempana kuin 1990 luvulla. Mahdolliset uudet kuivat kaudet pudottavat luonnollisesti pintoja vielä alemmaksi. Jos imeytyminen vähenee 20 % (=muodostuvan pohjaveden määrä), alentaisi se mallilaskelmien mukaan vedenpintoja ottamoalueilla noin 0,5 m. Vastaavasti 20 % lisääntyminen imeytymisen määrässä nostaisi pintoja ottamoalueilla noin 0,4 m. Pintojen muutokset on laskettu ottomäärille: Uotila 500 m 3 /d ja Hevonlinna m 3 /d ja imeytymisen määrä lähtötilanteessa on noin 60 % sadannasta (= 440 mm/vuosi). Ilmastonmuutoksen skenaarioiden mukaan todennäköisin vaihtoehto on imeytymisen lisääntyminen. Ympäristökeskus on edellä esitetyn perusteella puoltanut luvan myöntämistä kokonaismäärälle m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna ja esittänyt lupamääräyksiin seuraavaa: "Luvan saajan tulee jatkaa vesimäärien ja pohjaveden korkeuden mittausta Hevonlinnan ottamolle Turun vesi ja ympäristöpiirin (nykyisin Lounais Suomen ympäristökeskus) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia ympäristökeskuksen toimesta tarkkailutulosten perusteella." 2) AA (Hevonlinna RN:o 1:34, Paukkula RN:o 1:40, Jättälän sorakuoppa RN:o 5:28 ja Metsola RN:o 1:48, Jättälä, Koski TL sekä Hevonlinna II RN:o 5:26 ja Halikkolan sorakuoppa RN:o 5:20, Halikkola, Koski Tl) on todennut, että Paukkulan ja Jättälän sorakuopille on 1970 luvulla kaivettu pohjavesilammikot, jotka on yhdistetty. Lammikon ja Huovintien väliselle alueelle on rakennettu saunatupa, jonka viereen on tehty vesikaivo. Kosken ja Mellilän vedenottamoista on 2000 luvulla rakennettu yhdysputki Rahkion vedenottamoon ja kunnat ovat sitoutuneet myymään vettä naapurikuntiin. Tämän seurauksena kaivosta on loppunut vesi, Paukkulan lampi on puoliksi ruohottunut ja puita on kuivunut pystyyn.

4 4 Muistuttaja on vaatinut, että Kosken Tl kunnan on otettava osaa kustannuksiin uuden kaivon rakentamiseksi ja lammikon ruoppaamiseksi siten, että vettä on ainakin 2,5 m. Lisäksi muistuttaja on todennut, että Kosken vedenottamon lähellä olevan kiinteistöllä Linnankorpi RN:o 3:31 sijaitsevalla soranottoalueella on nähtävissä yli metrin paksuinen savikerros. Osa sadevesistä valuu Mellilän puolelle. Muistuttaja on esittänyt, ettei vedenottoa Hevonlinnalla tule lisätä, vaan ottaa käyttöön Liipolan alue. HAKIJAN SELITYS Hakijalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden johdosta. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen osalta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU AA:n muistutuksen osalta hakija on todennut, että kiinteistöille Paukkula RN:o 1:40 ja Jättälän sorakuoppa RN:o 5:28 soranoton myötä muodostuneen lammikon vedenpinta on ollut vuonna 1975 suoritetun pohjavesitutkimuksen mukaan tasolla +90,50 90,17 m. Samassa tutkimuksessa on todettu, että kiinteistöllä Paukkula sijaitsevan kaivon pohja on ollut tasossa +90,10 m ja vedenpinta +90,20 m eli kaivossa on ollut mittaushetkellä 10 cm vettä. Pohjavedenoton on todettu vaikuttavan veden korkeuteen. Vuonna 2001 suoritetun pohjavedenpinnan tarkkailun mukaan alueen pohjavesipinta on ollut tasossa +89,78 90,03 m. Viimeisimmän suoritetun mittauksen mukaan alueen pohjavesi on tasossa +88,83 m. Kiinteistöllä Paukkula sijaitseva kaivo on ollut alkujaan liian matala ja kiinteistönomistaja on tukkinut kaivon. Hakijan mukaan ei ole perusteita sille, että hakijan tulisi osallistua uuden kaivon rakentamiskustannuksiin. Pohjavesilammikoiden syventäminen ei ole hakijan asia. Syventämisessä on kyse luvanvaraisesta soranotosta pohjavesipinnan alapuolelta. Hakija on suorittanut katselmuksen Paukkulan tilalla. Katselmuksessa on todettu, että alueella on jonkin verran pystyyn kuivuneita puita. Selvää syytä kuivumiseen ei ole voitu todeta. Hakija on todennut, ettei puiden suhteen ole esitetty vaatimuksia. Lisäksi hakija on todennut, että kiinteistön Linnankorpi RN:o 3:31 sadevesillä ei ole merkittävää vaikutusta pohjaveden muodostumiseen. Vedenoton lisääminen Hevonlinnan pohjavesialueella on välttämätöntä vesihuollon turvaamiseksi siitä riippumatta, rakennetaanko Liipolan alueelle uusi vedenottamo. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto muuttaa Länsi Suomen vesioikeuden Kosken Tl kunnalle antamaa Hevonlinnan pohjavedenottamoa koskevaa päätöstä nro 23/1984 B siten, että Kosken Tl kunta voi ottaa vettä jäljempänä lupamääräyksessä 1) sanotun määrän käytettäväksi talousvetenä ja teollisuuden tarpeisiin Kosken Tl, Marttilan, Tarvasjoen ja Pöytyän kuntien alueilla. Seuraavat uudet lupamääräykset korvaavat päätöksessä nro 23/1984 B asetetut lupaehdot.

5 5 Lupamääräykset 1) Pohjavettä saadaan ottaa enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamoa on hoidettava ja käytettävä niin, ettei kenellekään aiheuteta tarpeetonta vahinkoa tai haittaa. Veden tuhlausta on vältettävä. 2) Vedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vesimääristä on pidettävä kirjaa. Tiedot otetuista vesimääristä on vuosittain toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3) Luvan saajan on tarkkailtava pohjavedenoton vaikutuksia pohjavesioloihin Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailutulokset on vuosittain toimitettava ympäristökeskukselle ja Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja annettava pyydettäessä niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. 4) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen. Mikäli pohjavedenottamon käyttämisestä on seurauksena, että joltakin alueelta veden saanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, kuin vedenottamon omistajan velvollisuudesta alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi on vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetty. 5) Vedenottamoalue on aidattava eikä siellä saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon sekä veden käsittelyyn ja jakeluun liittyvää toimintaa. 6) Tämän päätöksen mukainen vedenotto on aloitettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 7) Tämän päätöksen mukaisesta vedenoton aloittamisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Vedenoton lisääminen Hevonlinnan pohjavedenottamolta on tarpeen, koska veden kulutuksen arvioidaan kasvavan Kosken Tl kunnan alueella. Lisäksi Kosken Tl kunnan toisen vedenottamon (Santion vedenottamo) vedenottoa tulee vähentää raakaveden korkean mangaanipitoisuuden vuoksi. Santion vedenottamon vedenoton vähentäminen ja veden laadun parantaminen on mahdollista vain Hevonlinnan vedenottoa lisäämällä.

6 6 Vuonna 1975 suoritettujen tutkimusten ja koepumppauksen perusteella on arvioitu Hevonlinnan vedenottamon jatkuvan antoisuuden olevan vähintään m 3 /d. Lounais Suomen ympäristökeskus on lisäksi tarkastellut nyt myönnetyn lisävedenoton vaikutuksia laatimallaan matemaattisella pohjaveden virtausmallilla ja tulosten perusteella puoltanut luvan myöntämistä kyseiselle lisävedenotolle. Luvan saaja on lupamääräyksen 3) mukaan määrätty tarkkailemaan vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesioloihin. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksen mukainen vedenottomäärän lisääminen Hevonlinnan pohjavedenottamolta ei ennalta arvioiden loukkaa kenenkään etua tai oikeutta eikä hankkeesta ennalta arvioiden aiheudu kenellekään vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Toimenpiteestä ei aiheudu asutus tai elinkeino oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella eikä muutakaan vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuun verrattavaa seurausta ympäristön oloissa tai luonnonsuhteissa, jonka vaikutuksia ei voitaisi toimenpiteen yhteydessä suoritettavin järjestelyin estää, eikä muutakaan vesilain 9 luvun 8 :ssä tarkoitettua kiellettyä seurausta. Pohjavedenoton lisäämisestä ja otettavan veden käyttötarkoituksen laajentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Lainkohdat Vesilain 9 luvun 8 ja 15 sekä 11 luvun 12 Lausunto muistutuksista Ympäristölupavirasto ottaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen huomioon luparatkaisussa ja lupamääräyksissä. Ympäristölupavirasto hylkää AA:n vaatimukset perusteettomina. AA:n kiinteistöjen läheisyydessä sijaitsevan Hevonlinnan vedenottamon tarkkailuohjelmaan sisältyvän pohjaveden tarkkailupisteen nro 4 tarkkailutulosten perusteella pohjaveden pinnan korkeus ei ole vuosina merkittävästi muuttunut. Muistuttajan kaivo kiinteistöllä Paukkula on saadun selvityksen mukaan poistettu käytöstä. Lupamääräys 4) on riittävä muistuttajan etujen turvaamiseksi. Vedenoton lisäämisen vaikutukset pohjaveden pinnan korkeuteen ovat niin vähäiset, ettei ole perusteita velvoittaa luvan saajaa maksamaan korvauksia tai osallistumaan toimenpiteisiin pohjavesilammikon syventämiseksi.

7 7 KÄSITTELYMAKSU euroa Perustelut Käsittelymaksu määräytyy ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Kyseessä on asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa tarkoitettu pinta ja pohjaveden ottaminen talousvedeksi yli 500 m 3 /d. Luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.

8 MUUTOKSENHAKU Liite 8 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Jukka Leinonen Esko Vähäsöyrinki Liisa Selvenius Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Liisa Selvenius. LiS/sl

9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.