YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 85/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-260 Annettu julkipanon jälkeen Syrjänharjun vedenottamon vedenoton lisääminen, Tammela

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 85/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-260 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Syrjänharjun vedenottamon vedenoton lisääminen, Tammela LUVAN HAKIJA Tammelan kunta HAKEMUS Tammelan kunta on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjavedenoton lisäämiseen hakijan omistamasta Syrjänharjun vedenottamosta siten, että ottomäärä olisi m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Ottamolla on nyt Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 60/1990/4 nojalla lupa 700 m 3 /d suuruisen vesimäärän ottamiseen vuosikeskiarvona laskettuna. Ottamo sijaitsee Syrjänharjun I luokan pohjavesialueella Tammelan kunnassa Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän omistamalla kiinteistöllä sijaitsevalla 225 m 2 :n suuruisella vuokra-alueella, joka on hakijan hallinnassa. SUUNNITELMA Nykyinen vedenhankinta ja veden tarve Tammelan kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme pohjavedenottamoa: Syrjänharjun, Pätinkiharjun ja Liesjärven ottamot, joista kaksi ensimmäistä ovat tärkeimmät ja Syrjänharjun ottamo päävedenottamo. Syrjänharjun vedenottamolle on Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 71/1975 Y myönnetty lupa ottaa pohjavettä korkeintaan 400 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Ottamon vedenottomäärää on nostettu Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 60/1990/4 enintään ottomäärään 700 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Pätinkiharjun vedenottamolla on 400 m 3 /d suuruinen ottolupa. Tammelan kunnan alueella sijaitsevat lisäksi Määrlammin, Onkilammin, Mustialan, Eerikkilän sekä puolustusvoimien aluevaraston vedenottamot. Vuonna 2007 Syrjänharjun vedenottamon vedenottomäärä oli keskimäärin 755 m 3 /d ja Pätinkiharjun 203 m 3 /d. Vuosina 2006 ja 2007 suurimmat kuukausikohtaiset keskiarvot Syrjänharjun vedenottamolla ovat olleet yli 900 m 3 /d.

2 Pohjavesialue Koepumppaus 2 Syrjänharjun vedenottamosta otettava pohjavesi johdetaan Tammelan kunnan vesijohtoverkostoon. Otettava vesi käytetään talousvetenä, maataloudessa, teollisuuslaitoksissa ja muissa yleisissä käyttökohteissa. Tammelan kunnan vedenkulutuksen on arvioitu kasvavan lähitulevaisuudessa. Lisäksi kunnan alueella on paljon lomaasuntoja, jotka on liitetty vesijohtoverkkoon. Loma-asuntojen käyttöaste ja varustelutaso ovat nousussa. Kasvavan vedenkulutuksen vuoksi Syrjänharjun vedenottamon vedenottomäärän nostamiselle on tarvetta. Tammelan kunnan vesijohtoverkostosta on yhteys Forssan kaupungin vesijohtoverkostoon. Tarvittaessa vettä voidaan johtaa yli kuntarajojen. Syrjänharjun pohjavesialue ( ) on tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue ja on osa luode kaakko -suuntaista pitkittäisharjua. Pohjavesialueen pinta-ala on 2,19 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 1,34 km 2. Syrjänharju rajoittuu pohjoisessa Kaukjärveen ja Mustialanlammiin. Pohjaveden virtaus suuntautuu alueella pohjoiseen koilliseen kohti Mustialanlammia, jonne pohjavesi purkautuu. Kaukjärvestä tapahtuu rantaimeytymistä Syrjänharjuun, mikä lisää pohjavesialueen antoisuutta. Pohjaveden muodostumisen kannalta olennaiset, lajittuneet ja hyvin vettäjohtavat hiekka- ja sorakerrostumat sijaitsevat Syrjänharjun Kaukjärven rannan puoleisella rinteellä ja osin järven alla sekä osin myös sen pohjoispuolella. Syrjänharjun vedenottamolla on tehty koepumppaus, jonka perusteella vedenottamon valuma-alueen antoisuudeksi on arvioitu noin m 3 /d. Koepumppaus toteutettiin keskimäärin teholla m 3 /d. Koepumppauksen aikana vedenpinta aleni koepumppauspaikalla suurimmillaan 0,27 m, mutta vaikutusalue oli verrattain laaja. Koepumppauksesta ei aiheutunut alueen muiden vedenkäyttäjien vedensaannin vaikeutumista. Koepumppauksen perusteella arvioidulla vaikutusalueella sijaitsee tällä hetkellä Mustialan vedenottamo ja kolme yksityiskaivoa. Lisäksi vaikutusalueen rajalla sijaitsee yksi yksityiskaivo. Vedenottamon lisäkaivon paikan tutkimiseksi ja kaivorakenteen selvittämiseksi suoritettiin tärykairauksia nykyisen vedenottamon kaivon läheisyyteen. Uutta kaivoa ei ole kuitenkaan rakennettu eikä tutkitusta kaivopisteestä ole tehty koepumppausta. Ominaisantoisuuspumppauksen aikana veden happipitoisuus oli varsin alhainen, joten on mahdollista, että raudan ja mangaanin pitoisuudet kohoavat selvästi jatkuvan pumppauksen aikana. Muilta tutkituilta osin vesi oli hyvää talousvettä.

3 Kaavoitus ja suojelukohteet 3 Vedenottamo Syrjänharjun vedenottamon ympäristö on Kanta-Hämeen maakuntakaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Vedenottamon pohjoispuolella on maatalousaluetta (MT) ja luonnonsuojelualue (SL). Tammelan kirkonkylän osayleiskaavassa vedenottamo on merkitty teknisen huollon alueeksi (YT), jonka lähiympäristö on lähiulkoiluvirkistysaluetta (VI) sekä puistoaluetta. Noin 300 metrin etäisyydellä suoraan etelässä on hautausmaa-alue (H). Asemakaavassa vedenottamon alue on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) ja lähiympäristö on lähivirkistysaluetta (VL). Syrjänharjun vedenottamolla on yksi betonirengaskaivo, jonka halkaisija on 3,0 m. Kaivon syvyys on noin 6 metriä. Vedenottamosta pumpattavaa vettä ei käsitellä ennen verkostoon johtamista. Tarvittaessa vesi voidaan desinfioida kloorilla. Vedenottamolle on varalta suunniteltu raudan suodatusjärjestelmä. Vedenottamon ottomäärän lisääminen on suunniteltu toteutettavaksi nykyisestä rengaskaivosta. Tarvittaessa voidaan rakentaa lisäkaivo. Vedenoton ympäristövaikutukset Vedenotolla ei arvioida olevan vaikutuksia lähistöllä sijaitsevien kaivojen veden antoisuuteen. Syrjänharjun vedenottamon vedenottomäärän lisäämisestä aiheutuva pohjavedenpinnan aleneminen ei merkittävästi lisää rantaimeytymisen määrää eikä siten vaikuta Kaukjärven pinnan korkeuteen. Vedenoton lisäämisellä ei liioin arvioida olevan määrällistä tai laadullista vaikutusta Mustialanlammiin. Vuosina Kaukjärven vedenkorkeus on vaihdellut välillä +98,04 +98,40 m sekä Mustialanlammin vedenkorkeus välillä +97,65 +97,86 m. Vedenottomäärien kuukausikeskiarvot ovat vaihdelleet vastaavana ajanjaksona välillä m 3 /d. Syrjänharjun vedenottomäärien ja Kaukjärven sekä Mustialanlammin vedenkorkeuksien välillä ei ole havaittavissa korrelaatiota. Kaukjärvestä Mustialanlammiin laskevan ojan kynnyskorkeus on N ,07 m. Kuivimpina kesinä Kaukjärven vedenpinta laskee tämän tason alapuolelle ja virtaus ojassa loppuu. Kaukjärven pinta on keskimäärin 26 cm korkeammalla kuin Mustialanlammin pinta. Tammelan alueella keskimääräinen vuosisadanta on noin 606 mm. Vähentämällä vuosisadannasta keskimääräinen haihdunta 330 mm saadaan keskimääräinen vuosivalunta 276 mm, joka vastaa keskivaluntaa 8,9 l/s km 2. Kaukjärven valuma-alueen pinta-ala on 15,6 km 2 ja Mustialanlammin 23,6 km 2. Kaukjärven keskivirtaama järven valuma-alueen pinta-alan ja keskivaluman perusteella arvioituna on noin 0,14 m 3 /s Mustialanlammin noin 0,21 m 3 /s.

4 4 Syrjänharjun vedenottamolta käyttöön saatavasta vedestä muodostuu vuonna 1999 tehtyjen isotooppitutkimusten perusteella rantaimeytymisen kautta noin 20 %. Vuonna 1999 Syrjänharjun keskimääräinen vedenotto oli noin 570 m 3 /d. Tämän perusteella vesimäärästä muodostui rantaimeytymisen kautta noin 110 m 3 /d. Vedenottomäärää nostettaessa rantaimeytyminen lisääntyy. Mikäli Syrjänharjun vedenottamolta otetaan vettä m 3 /d, on rantaimeytymisen kautta muodostuva pohjaveden määrä (20 %) siten vähintään 240 m 3 /d. Teoreettinen maksimiarvo rantaimeytymisen määrälle vedenottomäärällä m 3 /d on vastaavasti 740 m 3 /d olettaen, että vedenottomäärää nostettaessa pohjavettä muodostuu ainoastaan rantaimeytymisen kautta. Ottaen huomioon pohjavesialueen pinta-ala ja vedenottamon koepumppauksen tulokset on todennäköistä, ettei rantaimeytymisen suhteellinen osuus nouse merkittävästi ottomäärällä m 3 /d verrattuna ottomäärään 570 m 3 /d. Mikäli Syrjänharjun vedenottamolta otettaisiin vettä kuukauden ajan m 3 /d ja rantaimeytymisen kautta muodostuisi pohjavettä 740 m 3 /d (teoreettinen maksimi), alenisi Kaukjärven vedenpinta enintään yhden senttimetrin (järven pinta-ala 201,5 ha) olettaen, ettei järveen tulisi lainkaan lisävettä vastaavana ajanjaksona. Vedenotto Syrjänharjun vedenottamosta vähentää Mustialanlammiin purkautuvan pohjaveden määrää. Mustialanlammin keskimääräiseksi virtaamaksi on arvioitu m 3 /d (0,22 m 3 /s). Vedenottomäärä m 3 /d (0,014 m 3 /s) on keskimääräisestä virtaamasta 6 %. Koska em. vedenottomäärä alittaa valuma-alueen arvioidun antoisuuden (1 400 m 3 /d), ei vedenotosta arvioida aiheutuvan vaikutusta Mustialanlammin vedenkorkeuteen. Edellä esitetyn perusteella on arvioitu, ettei Syrjänharjun vedenotosta aiheudu kuivinakaan kausina merkittävää vaikutusta Kaukjärven tai Mustialanlammin vedenkorkeuksiin. Kaukjärven ja Mustialanlammin vedenpinnan korkeusvaihtelut määräytyvät ensisijaisesti vuotuisten sadantamäärien vaihtelun perusteella. Tarkkailu Pohjaveden laadullisen ja määrällisen tilan seuraamiseksi vedenottamolle on laadittu tarkkailuohjelma, jonka Hämeen ympäristökeskus on hyväksynyt (päätös nro YSO/64/2008). Tarkkailuun sisältyy pohjavedenkorkeuden ja pohjaveden laadun seuranta vedenottamon valuma-alueella sekä Kaukjärven ja Mustialanlammin pinnankorkeuksien seuranta. Vedenottamon ottomäärä kirjataan ylös vuorokausikulutuksena. Vedenottamon veden laatua tarkkaillaan lisäksi erillisen terveysviranomaisen valvontaohjelman mukaan (Sosiaali- ja terveysministeriön talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annettu asetus 461/2000).

5 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 5 Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Tammelan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Hämeen ympäristökeskus katsoo, ettei vedenoton lisäämisestä ennalta arvioituna aiheudu muulle vedenotolle eikä pohja- ja pintavesiin tai muihin luonnonolosuhteisiin sellaista haittaa, joka olisi esteenä luvan myöntämiselle. Nykyinen tarkkailusuunnitelma on riittävä vedenoton vaikutusten seurantaan. Mikäli vedenotosta aiheutuu Syrjänharjun pohjavesialueen pohjaveden määrällisen tai laadullisen tilan heikkeneminen, tulee vedenoton määrää rajoittaa. 2) Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksikkö toteaa, että Kaukjärvi ja Mustialanlammi ovat erittäin reheviä. Järvien tilaa on yritetty parantaa mm. hoitokalastusten avulla. Pohjavedenoton lisääminen vähentänee järviin valuvaa hyvälaatuista vettä vastaavasti ja pidentää järvialtaiden viipymää. Myös Mustialanlammista lähtevän Alhonojan virtaama vähenee etenkin alivirtaamakausina, jolloin vedenottotarve on suurinta. TE-keskus katsoo, että lupa vedenottoon voidaan myöntää, mutta otettava vesimäärä on sopeutettava luonnonoloihin niin, etteivät veden virtaukset lähivesistöissä muutu haitallisesti. Hankkeen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen eivät edellytä kalataloudellisen velvoitetarkkailun eikä kompensaation määräämistä, mutta luvan saajan tulee tarkkailla vedenoton vaikutuksia lähivesistöissä. 3) Tammelan kunnan ympäristölautakunta ilmoittaa, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. 4) AA ( ) ilmoittaa rakennuttaneensa tontilleen Mustialanlammin rantaan kaivon vuonna Kaivettaessa havaittiin vettä tulevan kaivoon neljältä suunnalta, joista kolme tuli suoraan harjulta Mustialanlammille päin. Vesi on riittänyt kaivossa hyvin kaikkina kesinä. Koska haettava vesimäärän lisäys on kuukausikeskiarvona 500 m 3 /d, muistuttaja epäilee, ettei vesi enää riitä hänen kaivoonsa. Mikäli vedentulo kyseiseen kaivoon ehtyy ja kaivon käyttö estyy, tulee kunnan korvauksetta rakentaa kunnallinen vesihuolto kiinteistölle ja korvauksetta luovuttaa vesiliittymä. Kaivon nykyisen vedenpinnan saa tarvittaessa tulla tarkistamaan sopimalla ennakolta siitä. HAKIJAN SELITYS Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen edellä selostettujen muistutusten ja vaatimusten johdosta.

6 6 Hakija toteaa vastineessaan, ettei vedenotto vaikuta Kaukjärveen purkautuvan pohjaveden määrään, koska harjun vesi purkautuu luontaisesti lähinnä vain Mustialanlammiin. Mustialanlammiin purkautuvan veden määrä sen sijaan vähenee, jos ottoa lisätään. Virtaama Kaukjärven ja Mustialanlammin välisessä Toivonojassa sekä Mustialanlammin alapuolisessa Alhonojassa normaalisti loppuu jo nykytilanteessakin kesän alivirtaamakausina. Voimakkaasta vedenotosta voi alivirtaamakausina olla ennemminkin haittaa pohjaveden laadulle kuin pintavesille. Vedenottoa pyritään tästä syystä pitämään ottamolla mahdollisimman maltillisena. Vedenottoa pyrittiin pari vuotta sitten vähentämään Syrjänharjun vedenottamolta rakentamalla Kaukjärven kylään vesijohto toiselta ottamolta, jolloin saatiin tämän kylän kulutus pois Syrjänharjun ottamolta. Kunnan vesihuoltolaitoksella ei ole akuuttia tarvetta voimakkaaseen vedenoton lisäämiseen Syrjänharjun ottamolta. Perusteena uuteen hakemukseen on ollut pääasiassa kahden vuoden aikana tapahtunut voimassa olevan luvan ylitys. Kaivokortin mukaan muistuttajan omistaman kesämökkikiinteistön kaivo on Mustialanlammin rantaviivassa. Kaivon vedenkorkeus on lähes sama kuin Mustialanlammin vedenpinnan korkeus. Vesi ei todennäköisesti voi loppua kaivosta, vaikka vedenottoa voimakkaasti lisättäisiinkin, koska lammin veden pinta on kaivon pohjaa korkeammalla ja kaivoon voi tulla vettä myös rantaimeytyksen kautta. Hakija tulee rakentamaan kiinteistölle korvauksetta kunnan vesihuoltolaitoksen vesiliittymän, mikäli kaivo vedenoton vaikutuksesta ehtyy tai sen käyttö estyy. LISÄSELVITYS Hakijalta on vielä pyydetty lisäselvitystä ottamon eteläpuolella noin 300 metrin päässä sijaitsevasta hautausmaasta, koska pohjaveden virtaussuunta on pohjoiseen. Hakija on ilmoittanut, että Syrjänharjun kirkonkylän puoleisessa rinteessä on Tammelan seurakunnan käytössä oleva hautausmaa. Vanha eteläisin osa hautausmaasta on ollut käytössä hyvin kauan eikä suotovesille ole salaojitusta. Pohjoisempi, uudempi alue on salaojitettu. Syrjänharjun ja Pätinkiharjun pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa vuodelta 2000 ei hautausmaata ole pidetty merkittävänä riskinä pohjaveden laadulle, koska pohjaveden pinta hautausmaan alueella on m maanpintaa alempana ja lähisuojavyöykkeelle jäävä uusi osa on salaojitettu. Ottamolla ei ole todettu hautausmaan likaavaa vaikutusta. Vedenotto on pysynyt alle vanhan luparajan, kun verkostovuodot on saatu kuriin. Näillä näkymin vedenotto ei tule lähiaikoina todellisuudessa kovasti lisääntymään. Lisäselvityksen liitteenä olevassa Forssan seudun vesihuollon kuntayhtymän lausunnossa todetaan, että vuosina 2006 ja 2007 suurimmat vedenoton keskiarvot ottamolta ovat olleet 900 m 3 /d, joten lisäoton tarve on alle 300 m 3 /d. Syrjänharjun vedenottamon alueella

7 7 pohjaveden virtaus suuntautuu pohjoiseen-koilliseen kohti Mustialanlammia, jonne pohjavesi purkautuu. Kaukjärvestä tapahtuu rantaimeytymistä Syrjänharjuun, mikä lisää pohjaveden antoisuutta. Syrjänharjun ja Pätinkiharjun pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on esitetty hautausmaan likaantumisvaikutusten indikaattoreita: rikkivedyn haju, hiilidioksidin korkea määrä, typpi- ja fosforiyhdisteiden määrät ja kemiallinen hapenkulutus sekä mikrobit. SAMASEselvityksessä vuodelta 1994 on hautausmailta metallihavaintoja lähinnä kuparista, sinkistä ja kadmiumista. Bakteerien ja virusten esiintyminen on myös mahdollista. Lisäksi hautausmaiden pintakerroksia kuormittavat lannoitteet ja torjunta-aineet. Hautausmailla muodostuvien vesien ympäristövaikutuksista on vähän tietoa. Terveysvalvonnan käsityksen mukaan hautausmaista aiheutuvan haitan arvioidaan olevan vähäinen, mutta mahdollinen. Terveysvalvonta suosittaa, että Syrjänharjun raakaveden laadun seurannassa huomioidaan Syrjänharjun ja Pätinkiharjun pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa (v. 2000) mainitut toimenpidesuositukset ja raakavedestä tutkittaisiin mm. hiilidioksidia, typpi- ja fosforiyhdisteitä sekä kemiallista hapenkulutusta. Raakavedestä tulee tutkia myös raskasmetalleja (mm. kupari, lyijy, sinkki, kadmium). Vedenottamon raakaveden happitilannetta ja toksiinipitoisuutta tulisi seurata. Mahdollisen raakaveden mikrobiologisen saastumisen vuoksi vedenottamolla tulee olla UV-laitteistot. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Ympäristölupavirasto myöntää Tammelan kunnalle luvan pohjavedenoton lisäämiseen Tammelan kunnassa sijaitsevasta Syrjänharjun vedenottamosta siten, että ottamolta voidaan ottaa pohjavettä enintään 900 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Vedenotto ei saa heikentää vedensaantia Mustialan vedenottamolta. Vedenottamoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. Veden tuhlausta on vältettävä. 2. Vedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vuorokausittaisista vesimääristä (m 3 /d) on pidettävä kirjaa. 3. Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä.

8 8 Mikäli vedenotosta on seurauksena, että joltakin alueelta vedensaanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin kuin vedenottamon omistajan velvollisuudesta alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetään. 4. Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia alueen pohja- ja pintavesioloihin voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti kuitenkin siten täydennettynä, että hautausmaan ja vedenottamon väliselle alueelle lisätään yksi havaintoputki. Kyseisestä havaintoputkesta otettavasta näytteestä tutkitaan tarkoituksenmukaiseksi katsottavat parametrit. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla siten, että tarkkailun luotettavuus ei heikkene. Tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä on vuosittain toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä annettava pyydettäessä tiedoksi niille, joiden oikeutta tai etua tiedot saattavat koskea. Perustelut Vedenoton lisääminen Syrjänharjun ottamosta on tarpeen muun muassa lisääntyneen loma-asutuksen tarpeisiin. Ottolupa (900 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna) on myönnetty haettua pienempänä haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi. Hakija ei myöskään ole osoittanut välitöntä tarvetta suuremmalle vedenottomäärälle. Haetun suuruisella ottomäärällä (1 200 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna) otto saattaisi vaikuttaa muun muassa läheisen Mustialan vedenottamon veden laatuun ja saattaisi vähentää pieneen Mustialanlammiin purkautuvan pohjaveden määrää haitallisessa määrin. Mustialanlammi on erittäin rehevä järvi ja hyvälaatuinen vesi pohjavesipurkaumien muodossa on sille välttämätöntä. Lisäksi vedenottomäärää koskevassa ratkaisussa on otettu huomioon hautausmaan läheinen sijainti. Jos pohjavettä otettaisiin haetun suuruinen määrä kuivana aikana, hautausmaalta voisi alkaa kulkeutua pohjavedenottamolle otettavan veden laatua vaarantavia lika-aineita. Pohjavedenoton vaikutustarkkailua voidaan jatkaa nykyisen tarkkailun mukaisesti. Tarkkailumääräyksessä on lisäksi otettu huomioon hautausmaan sijainnista pohjavesialueella aiheutuva riski pohjaveden laadulle vedenoton nyt lisääntyessä. Tarkkailuohjelmaan sisältyy pohjaveden tarkkailun lisäksi Kaukjärven ja Mustialanlammin vedenpinnan korkeuksien mittaaminen neljä kertaa vuodessa. Tarkkailuohjelma on laadittu oletuksella, että otettava vesimäärä on enintään m 3 /d. Vedenotosta Syrjänharjun I luokan pohjavesialueella sijaitsevalta Syrjänharjun pohjavedenottamolta ei ennalta arvioiden aiheudu vesi-

9 9 lain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Lähistöllä ei ole suojeltuja vesistöjä. Pohjaveden lisäotosta ei lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista eikä muuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tai 9 luvun 8 :ssä tarkoitettua seurausta. Vedenotosta saatava hyöty Tammelan kunnan vedenhankinnan turvaamiseksi on hankkeesta johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Sovelletut lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 14 a sekä 9 luvun 6, 8 ja 16 MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN VASTAAMINEN Myönnettyä vedenottomäärää on rajoitettu Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksikön esittämät näkökohdat huomioon ottaen. AA:n vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 3. Hämeen ympäristökeskuksen tarkkailua koskeva kannanotto on otettu huomioon lupamääräyksessä 4. Mikäli tarkkailu osoittaa vedenotolla olevan merkittävä vaikutus pohjavesialueen veden määrään tai laatuun taikka alueen pintavesiin, alueellinen ympäristökeskus voi vesilain 9 luvun 15 :n mukaisesti laittaa vireille hakemuksen lupamääräysten muuttamiseksi tai luvan peruuttamiseksi. KÄSITTELYMAKSU Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) maksutaulukon mukaisesti. Kysymyksessä on pohjaveden ottamista koskevan luvan (pohjaveden ottaminen talousvedeksi yli 500 m 3 /d) muuttaminen. Luvan muuttamista tai tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta (2 300 ).

10 10 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mika Seppälä Paavo Saarinen Juha Helin Hanna Pesonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Paavo Saarinen ja Juha Helin (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Hanna Pesonen. HIP/ts

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.