Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere
POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere 1. YLEISTÄ Tutkimuskohde Toimeksiannosta olemme tehneet maaperätutkimuksia Pirkkahallin alueelle Tampereella perustamisolosuhteiden selvittämiseksi. Tehdyt tutkimukset Tutkimusalue on kartoitettu ja karttaan on lisäksi merkitty pintavaaituksella havaitut maanpinnan korkeudet. Maaperän koostumusta ja kerrosrakennetta on tutkittu puristin-heijarikairauksella yhteensä 26 tutkimuspisteessä. Neljästä tutkimuspisteestä on otettu häiriintyneitä maanäytteitä, jotka on tutkittu laboratoriossamme. Pohjaveden korkeusaseman selvittämiseksi on alueelle asennettu neljä kappaletta pohjaveden havaintoputkia. Tutkimustulokset on esitetty pohjatutkimuspiirustuksissa. Lisäksi käytössämme on ollut vuosina -90, -92, -94, -97 ja 05 tehdyt tutkimukset Pohjatutkimuksia on tehty ainoastaan rakennusten ja rakenteiden perustamistavan määrittämiseksi ja pohjatutkija vastaa maa- ja kallioperätiedoista ainoastaan pohjatutkimuspisteiden kohdalta ja pintavaaituksen osalta. Ympäröivät rakennukset Alue 1 sijaitsee Pirkkahallin länsipuolella. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Alue 2 sijaitsee Pirkkahallin pohjoispuolella. Lähin asutusalue sijaitsee noin 150 metrin päässä itäpuolella.
Pirkkahalli, pysäköintialue 2(4) Pintasuhteet Pohjasuhteet Alue 3 sijaitsee Pirkkahallin itäpuolella, nykyisellä paikoitusalueella. Alueen pohjoispuolella on asutusta ja eteläpuolella on liikerakennuksia. Alue 1 on pääosin melko tasaista, maapinnan vaihdellessa noin tasolla +79,60 +80,50. Länsipuolella maanpinta nousee korkeammalle noin tasolle +82,50 84,50. Länsipuolen pohjoisosassa kulkee oja. Alueella 2 maanpinta vaihtelee noin tasolla +78,2 +80,7. Alue 3 on tasaista, asfaltoitua parkkialuetta. Maapinta on alimmillaan länsipäässä noin tasolla +80,9 ja korkeimmillaan itäpäädyssä noin tasolla +83,3. Alueella 1 on 1 4,2 metriä paksu täytemaakerros, jonka alla 3,2 17,3 metriä paksu koheesiomaakerros. Savi/silttikerroksen alla on moreenia. Kairaukset ovat päättyneet 7,5 18 metrin syvyydessä maanpinnasta tiiviiseen moreeniin, kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Alueella 2 on 1 3 metriä paksu täytemaakerros, jonka alla 2,5 8 metriä paksu koheesiomaakerros. Savi/silttikerroksen alla on moreenia. Kairaukset ovat päättyneet 5,5 10,2 metrin syvyydessä maanpinnasta tiiviiseen moreeniin, kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Alueella 3 on päällysteenä olevan asfaltin alla 0,4 1,3 metriä paksu täytemaakerros, jonka alla 3,5 10,1 metriä paksu koheesiomaakerros. Savi/silttikerroksen alla on moreenia. Kairaukset ovat päättyneet 1,0 11,7 metrin syvyydessä maanpinnasta tiiviiseen moreeniin, kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Laboratoriotutkimukset Pohjavesihavainnot Kalliopinnan korkeusasemaa ei tutkimuksessa ole selvitetty. Alueelta 1 tutkimuspisteestä nro 4 (pohjoispuoli) syvyydeltä 1 5 m otetut näytteet olivat maalajiltaan lähinnä savista silttiä ja savista liejua. Näytteiden vesipitoisuus vaihteli 20 41%. Tutkimuspisteestä nro 12 (eteläpuoli) syvyydeltä 1 4 m otetut näytteet olivat maalajiltaan lähinnä laihaa savea. Näytteiden vesipitoisuus vaihteli 7,2 44%. Alueelta 3 tutkimuspisteistä nro 1 ja 7 syvyydeltä 1 3 m otetut näytteet olivat maalajiltaan lähinnä laihaa savea. Näytteiden vesipitoisuus vaihteli 18,1 28,7%. Alueelle 1 asennetuissa (2 kpl) pohjavedenpinnan havaintoputkissa oli vesipinta 12.1.2007 tasolla + 75,2 78,4 eli n. 1,3 3,9 m syvyydessä maanpinnasta. Pohjavesipinnan vaihtelua ei ole selvitetty. Alueella 2 asennetussa pohjavedenpinnan havaintoputkessa oli vesipinta 14.10.1997 tasolla + 79,12 eli n. 2,3 m syvyydessä maanpinnasta. Pohjavesipinnan vaihtelua ei ole selvitetty.
Pirkkahalli, pysäköintialue 3(4) Alueelle 3 asennetuissa (2 kpl) pohjavedenpinnan havaintoputkissa oli vesipinta 18.12.2007 tasolla + 78,61 80,67 eli n. 1,1 2,7 m syvyydessä maanpinnasta. Pohjavesipinnan vaihtelua ei ole selvitetty. 2. ALUEEN RAKENNETTAVUUS Edellä esitettyjen pohjatutkimusten perustella esitetään seuraavia suosituksia ja ohjeita koskien rakennusten ja rakenteiden perustamista. Esitetyt suositukset ovat keskimääräisiin olosuhteisiin perustuvia, eivätkä ne voi ottaa huomioon alueen sisällä mahdollisesti esiintyviä vaihteluja pohjasuhteissa. Rakennusten perustaminen Alueella 1 rakennukset on perustettava tiiviiseen moreeniin lyötyjen tukipaalujen varaan. Alueella 2 rakennukset on perustettava tiiviiseen moreeniin lyötyjen tukipaalujen varaan. Alueella 3 kevyet 1-kerroksiset rakennukset voidaan perustaa anturoin tiiviin perusmaan ja/tai sen päälle rakennetun sora- tai mursketäytön varaan, jos voidaan sallia pienet, tasaiset painumat. 2-kerroksiset ja korkeammat rakennukset on perustettava tiiviiseen moreeniin lyötyjen tukipaalujen varaan. Rakennuspohjilta on poistettava kaikki sekalainen täytemaa sekä humuspitoinen ja löyhä maa-aines. Arvioitu massanvaihtosyvyys on esitetty oheisissa tutkimusleikkauksissa. Lattioiden perustaminen Putkijohdot Routasuojaus Alueella 3 kevyiden, esim. varastorakennusten, pohjakerrosten lattiat voidaan rakentaa maanvaraisina. Paalutettavien rakennusten pohjakerrosten lattiat rakennetaan kantavina perustusten varaan. Paalutettavissa rakennuksissa putkijohdot ripustetaan rakennuspohjalla kantavien rakenteiden varaan, mutta piha-alueella ne perustetaan maanvaraisesti 0,15 m paksun arinakerroksen välityksellä. Siirryttäessä rakennuspohjalta piha-alueelle, on siirtymäkohtaan tehtävä putkijohdon alle siirtymälaatta noin 4 metrin matkalle. Perusmaa on routivaa, mikä on huomioitava rakennesuunnittelussa. Mitoittava pakkasmäärä F 50 = 42000 h C. Routaeristeen paksuus on mitoitettava ohjeen "Talonrakennuksen routasuojausohjeet", VTT:n Geotekniikan laboratorio, Helsinki 1997 mukaisesti erikseen lämpimille ja kylmille rakennusosille sekä nurkille.
Pirkkahalli, pysäköintialue 4(4) Salaojitus Radon Rakennukset on salaojitettava ja pohjakerrosten lattioiden sekä perustusten alle on tehtävä vähintään 0,30 m paksu salaojituskerros, jonka materiaali on rakeisuudeltaan sellaista, että se katkaisee kosteuden kapillaarisen nousun. Salaojitus toteutetaan erikoissuunnitelman mukaan. Mikäli alapohja tehdään ryömintätilallisena, on perusmaan päälle tehtävä vähintään 0,20 m paksu salaojituskerroksen vaatimukset täyttävä sora/sepeli/hiekkakerros tai vähintään 2-kertaa käytettävän materiaalin kapillaarisen nousukorkeuden paksuinen kerros tai pohjalle on asennettava salaojiin päin viettävä kosteudeneristys esim. riittävän paksu rakennusmuovi. Lisäksi on huolehdittava riittävästä tuuletuksesta. Pintatasaus on suunniteltava ja rakennettava niin, että sade- ja sulamisvedet pääsevät valumaan pois rakennuksen seinän viereltä. Pintakaltevuuden tulee olla rakennuksen seinän vierellä, vähintään 3 metrin etäisyydelle seinälinjasta, poispäin rakennuksesta 5 %. Kellaria lukuun ottamatta on maanpinnan korkeuden oltava seinän vierellä pääsääntöisesti vähintään 0,30 m maanvaraisen lattiatason alapuolella. Maaperästä saattaa nousta radon-kaasua rakenteisiin mikä on huomioitava rakenteiden suunnittelussa. 3. JATKOTOIMENPITEET Alueelle tehtyjä alustavia pohjatutkimuksia on täydennettävä suunnittelun edetessä. Rakenteiden perustamistapa ja alueiden tarkempi rajaus on selvitettävä rakennuskohtaisilla lisätutkimuksilla. INSINÖÖRITOIMISTO GEOTESTI OY RI Tiina Ärväs suunnittelija Proj.pääll. Jukka Metsäranta tarkastanut