YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO



Samankaltaiset tiedostot
YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO. Jukka Matilainen Suomen metsäkeskus

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

Yhteismetsän perustaminen

Yhteismetsän perustaminen

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria.

Yhteismetsätilaisuus Tampere

Maanmittaustoimitukset metsätilalla

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen

Yhteismetsä- Tulevaisuuden metsänomistusta. Metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus- hanke

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

Yhteismetsäisännöinnin näkymät

Lukijalle. Helsingissä 10. tammikuuta Pirjo Havia

Omistusmuotona yhteismetsä

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto Muokannut Markku Kovalainen

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, Pirjo Havia

Yhteismetsä nyt 10. Suomen yhteismetsäpäivät Oulu

YHTEISMETSÄ SIJOITUSKOHTEENA

Yhteismetsä kiinteistöjärjestelmässä Yhteismetsän muodostamisesta/ laajenemisesta toimitusnäkökulmasta

METSÄN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN OSUUKSIA VASTAAN ROVANIEMI Sallan yhteismetsä Vesa Tennilä

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

lain kumoamisesta Laki yhteismetsälain muuttamisesta

Yhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään

Yhteismetsä omistusratkaisuna

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN. Ohjeita yhteismetsän perustajalle

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

UPM Yhteismetsät. Vastuullinen, vaivaton ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh Yhteistyössä mukana

Maanmittauksen työkalut sukupolvenvaihdostilanteessa - metsämaiden kohtalo omistajan käsissä. Kari Tuppurainen , Kajaanin spv-messut

Yhteismetsistä. Tero Laitinen ,

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja

ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Yhteismetsän hallinto

Luonnos maanomistajille suunnattavasta kirjeestä jaetaan esityslistan mukana.

Päätös. Laki. yhteismetsälain muuttamisesta

Yhteismetsän perustaminen

Alueiden liittäminen osuuksia vastaan

Yhteismetsien kiinteistöoikeus

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN

Yhteismetsän maan hankinta

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA

Yhteismetsän ja osuuksien arvon muodostus

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke

Metsän yhteisomistusmuodot - ongelmat ja kehittämistarpeet

HAUKIPUDAS-ONKAMONSELÄN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Yhteismetsien yhdistäminen

Yhteismetsien yhdistäminen

VÄRRIÖN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

LAPIN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo

KUUSAMON YHTEISMETSÄ OHJESÄÄNTÖ

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut Seinäjoki Seppo Niskanen

SALLAN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

Metsä-webinaari

YHTEISMETSÄPÄIVIEN VISAISTEN KYSYMYSTEN VASTAUKSET

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

9 YHTEISMETSIIN LIITTYVÄT TOIMITUKSET... 2

9 YHTEISMETSIEN MUODOSTAMINEN

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotuksesta

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Perustietoa metsänomistajalle

Yhteismetsien laajeneminen

Haapaveden Yhteismetsä Tausta Kehitysajatuksia Haasteita. Markku Anttila

Janne Leppänen. Metsänomistajien kiinnostus yhteismetsään. Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistyksen alueella

Kiinteistötoimitukset metsätilalla

Toimintakertomus Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku

Metsätilan sukupolvenvaihdos Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Polvelta Toiselle - messut ja Kuolinpesä metsän omistajana

Kemijärven kaupunki Yt Isännöinti, Mika Rahja

Metsähallituksen metsien käyttö yhteismetsissä TP

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi

HE 80/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteismetsälain

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke

Kuolinpesä, yhtymä, osakeyhtiö ja yhteismetsä. Jussi Leppänen

KEMIJÄRVEN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNTA OHJESÄÄNTÖ

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen

Transkriptio:

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Mikä on yhteismetsä? Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi Voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat Osakkaat muodostavat osakaskunnan, joka on oikeushenkilö Osakkaat eivät vastuussa osakaskunnan sitoumuksista 2

Perustietoa yhteismetsistä Vanhimmat yhteismetsät perustettu v. 1887 Yhteismetsiä nykyisin n. 260 kpl, osakkaita yli 20 000 Yhteismetsiä n. 560 000 ha eli n. 4,5 % yksityismetsien pinta-alasta Koko vaihtelee alle 20 ha - 90 000 ha Isoimmat yhteismetsät Pohjois-Suomessa Suosio lisääntyy jatkuvasti 3

Hallintomalli Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta Isoilla yhteismetsillä omia metsäammattilaisia Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet Tilintarkastaja (ei pakollinen pienissä yhteismetsissä) Hallintomalli samantyyppinen kuin esim. taloyhtiöissä Keskeiset säädökset ja asiakirjat: Yhteismetsälaki 109/2003 Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995 Ohjesääntö Metsäsuunnitelma 4

Miksi yhteiskunta suosii? Yhteismetsää hoidetaan ja käytetään metsäsuunnitelman mukaan tasainen toimintamalli Tasainen työllistävyys Tasaiset verotulot yhteiskunnalle hyvä asia Yhteismetsät tuottavia ja niiden kannattavuus hyvä, vaikka sijaitsevat keskim. heikommilla maapohjilla Estää metsänomistuksen pirstoutumista 5

Yhteismetsän vahvuudet Hyvä metsien hoito + tasainen ja jatkuva tuotto Suuruuden ekonomia toimii parempi hinta myyntipuulla sekä töissä ja tarvikkeissa pienemmät yksikkökustannukset Metsien säilyminen eheänä kokonaisuutena myös sukupolvenvaihdoksessa Perustaminen ja liittyminen hyvin edullista Omistamisen vaivattomuus Yhteismetsän tarjoamat virkistyskäyttömahdollisuudet Toimiva ja demokraattinen hallintomalli Helppo ja kohtuullisen turvallinen sijoitusmahdollisuus Alhaisempi tuloverotus (28 % vs. 30-32 %) 6

Yhteismetsän heikkoudet Ei yleensä saatavissa hetkellisesti suurta tuloa Hallintokustannukset + hallintomallin haasteellisuus Omistusluonteen muuttuminen: osakkaalla ei erityistä oikeutta omaan metsään Osakkaan omatoimisen metsätyön, hankintahakkuun ja kotitarvepuun oton rajoitukset Oma äänivalta riippuu osuuden koosta + äänileikkuri Yhteismetsäosuuden kaupasta ei synny metsävähennysoikeutta 7

Erityispiirteitä Kirjanpito- ja tilintarkastus lailla säädellysti Osuudet ovat vapaasti myytävissä tai pantattavissa, mutta osakaskunnalla voi olla etuosto-oikeus Osuuksilla voi olla ohjesäännössä luovutusrajoitus, jolla estetään liian pienien yhteismetsäosuuksien muodostuminen Osakaskunnan äänestyspäätöksissä on äänileikkuri, joka turvaa pienosakkaiden vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa Sopimuspohjaisen yhteismetsän voi purkaa tai osuutta vastaavan maa-alueen erottaa, jos osakaskunta puoltaa ¾ enemmistöpäätöksellä - mutta omaa metsäaluetta ei käytännössä voi sellaisenaan saada takaisin 8

Yhteismetsän verotus Verotetaan yhteisetuutena Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli ylijäämän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa Normaali pääomatuloverotus 28 %:n verokannalla Metsävähennys ja menovaraus käytössä Yhteismetsä maksaa vuosittain veroennakkoa Alv-ilmoitukset tehtävä Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä tila johonkin yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan ei tule luovutusvoitto- tai varainsiirtoverovelvollisuutta Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan kuten muunkin kiinteän omaisuuden luovutuksia 9

Yhteismetsän ohjesääntö YML 16 :ssä säädetään ohjesäännön sisällöstä Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset yhteismetsän toiminnan järjestämisestä Malliohjesääntö on hyvä ja suositeltava käytettäväksi Malliohjesääntö löytyy osoitteesta www.yhteismetsat.fi 10

Miten pääsee osakkaaksi? Perustamalla oman yhteismetsän Liittämällä metsänsä (tai sen osan!) johonkin olemassa olevaan yhteismetsään, jolloin saa yhteismetsäosuuksia liitetyn alueen arvoa vastaavan määrän Ostamalla myynnissä olevia yhteismetsäosuuksia Ostamalla tilan, johon kuuluu yhteismetsäosuus 11

Kenelle yhteismetsä sopii? Vaivatonta, mutta tuottavaa metsänomistusta arvostavalle Sukupolvenvaihdosta suunnittelevalle Suvulle, joka haluaa metsien pysyvän yhtenäisinä Suurmetsänomistajaksi haluavalle Metsien pirstoutumisen estämistä haluavalle Yhteisöllisyyttä haluavalle Ammattimaista metsätalouden harjoittamista haluavalle 12