Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävyysvertailu

Loppuraportti Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävyysvertailu Luottamuksellinen Maija Aho, Aki Pesola, Ida Rönnlund ja Juha Vanhanen 8.12.2014 1

Sisältö Yhteenveto ESE:n käyttämien polttoaineiden vaikutuksista Mikkelin talousalueelle 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja arvoketjut 3. ESE:n polttoaineiden alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset 4. ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Liite 1: Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Liite 2: Miten kestävyysvertailu on toteutettu 2

Yhteenveto ESE:n käyttämien polttoaineiden talousvaikutukset Mikkelin talousalueelle ESE:n pitkäjänteisellä, kestäviin puupolttoaineisiin panostavalla strategialla tuotetaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia Mikkelin alueen talouteen ja työllisyyteen Taloudelliset vaikutukset alueella Kun Pursialan CHP-voimalaitoksessa käytetään puuta ja turvetta polttoaineina, jää Mikkelin alueelle tuloja 11-12 M vuodessa*, kun kivihiiltä poltettaessa vastaavat tulot olisivat vain 2 M. Kun ESE:n kolmessa lämpölaitoksissa käytetään metsähaketta, jää Mikkelin alueelle tuloja lähes 0,7 M vuodessa. Kevyttä polttoöljyä poltettaessa aluetaloudellinen vaikutus Mikkelin alueelle olisi sen sijaan negatiivinen (- 0,7 M ). 3 *Sisältää voimalaitoksen ja omistaja tuloksen, kunnan verotulot sekä tulot arvoketjun yrityksille ja palkansaajille.

Yhteenveto ESE:n käyttämien polttoaineiden työllisyysvaikutukset Mikkelin talousalueelle Työllisyysvaikutukset alueella Puuta ja turvetta käytettäessä Pursialan voimalaitoksessa työllistävä vaikutus* on kaksinkertainen verrattuna kivihiilen käyttöön: Kivihiiltä poltettaessa työllisyysvaikutus olisi noin 90 htv/v* 63 % puuta ja 37 % turvetta käytettäessä suorat työpaikat ovat noin 180 htv/v* Kun puun määrää nostetaan tästä edelleen 85 prosenttiin (turvetta tällöin 15 %), niin suora työllisyysvaikutus on noin 200 htv/v, josta noin 130 htv/v polttoaineen hankintaketjussa Kolmen tarkastellun lämpölaitoksen (Anttolanhovi, Haukivuori, Koskinen Oy Hirvensalmen tehdas) työllisyysvaikutus on kevyttä polttoöljyä käytettäessä 0,4 htv/v. Kun polttoöljy on korvattu metsähakkeella, polttoaineketju lisää on lisännyt työllisyyttä 2,7 htv/v, jolloin näiden lämpölaitosten työllistävyys on kokonaisuudessaan 3 htv/v. 4 * Tässä tarkastelussa ei ole arvioitu välillisiä työpaikkoja ***Josta voimalaitoksen osuus ja ostetut huoltopalvelut ovat 70 htv/v

Yhteenveto Pursialan voimalaitoksessa käytettyjen polttoaineiden vaikutukset Mikkelin talousalueelle 5

Yhteenveto Kolmessa tarkastellussa lämpölaitoksessa käytettyjen polttoaineiden vaikutukset Mikkelin talousalueelle Esimerkki: Haukivuoren lämpölaitos Kun Haukivuoren voimalaitoksessa hyödynnetään puuta kevyen polttoöljyn sijaan, jää Mikkelin talousalueelle tuloja noin 500 000 enemmän kuin ulkomaista kevyttä polttoöljyä käytettäessä. Puupolttoaineen käyttäminen Haukivuoren lämpölaitoksessa on Etelä-Savon Energialle noin 300 000 kannattavampaa kuin kevyen polttoöljyn käyttäminen. 6

Yhteenveto ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Kestävyysedut Metsähakkeen kestävyysedut muihin polttoaineisiin verrattuna ovat 1) positiivinen hiilitase, 2) pienet tuotannon ja kuljetusten päästöt sekä 3) pieni fossiili- ja mineraali-intensiteetti. Metsähakkeen kuljetus tuotantoketjun aikana ei aiheuta merkittäviä CO2-päästöjä Metsähake on polttoainevaihtoehdoista ainoa, jonka käytössä vapautuva hiili voidaan sitoa takaisin alle 20 vuodessa Metsähakkeen tuotannossa on pieni veden käytön intensiteetti verrattuna muihin vaihtoehtoihin Metsähakkeen tuotanto kuluttaa vain vähän fossiilisia raaka-aineita Metsähakkeen tuotannossa ei käytetä merkittäviä määriä mineraaleja Turpeen kestävyysetuina kivihiileen verrattuna ovat pienemmät tuotannon ja kuljetuksen CO2-päästöt. Kestävyysriskit Polttoaineiden tuotantoketjujen tarkasteluun valituilla indikaattoreilla metsähake on ainoa jolle ei löydy potentiaalisia kestävyysriskejä. Muiden polttoaineiden kohdalla kestävyysriskit nousevat esiin fossiilisten luonnonvarojen käytöstä sekä negatiivisesta vaikutuksesta hiilitaseeseen. Kivihiilellä on erityisen korkeat tuotannon päästöt. Kevyen polttoöljyn sekä turpeen valmistuksessa uusiutuvien osuus tuotannon energiankäytöstä on pieni. 7

Yhteenveto ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Kestävyyskilpailuetu Neutraali Potentiaalinen kestävyysriski Polttoaineet Metsähake Turve Kivihiili Polttoöljy Indikaattorit 100% 100% 100% 100% CO2 päästöt 1. Tuotannon päästöt, 2. kuljetusten päästöt sekä 3. hiilitase Vesivarojen käyttö 1. Raakaveden käyttö, 2. veden niukkuus, 3. raakaveden käsittelytarve Energia 1. Tuotannon energiaintensiivisyys, 2. uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä Materiaalitehokkuus 1. Raaka-aineen vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet, 2. raaka-aineen käytön hyötysuhde, 3. jätteen määrä lopputuotteen suhteen Luonnonvarojen niukkuus 1. Fossiilisten luonnonvarojen ja 2. mineraalien käyttö 8 * Arviointia ei voitu suorittaa puutteellisten lähtötietojen takia

9 1. Johdanto

1. Johdanto Tausta Etelä-Savon Energia Oy (ESE) tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Pursialan CHP-voimalaitoksessa sekä lämpöä useissa erillisissä alueellisissa yksiköissä ESE:n käyttämät polttoaineet niin Pursialan CHP-voimalaitoksessa kuin alueellisissakin lämpökattiloissa ovat lähes täysin kotimaisia ESE hyödyntää energiantuotannossa metsäenergiapuuta, mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotejakeita sekä polttoturvetta 10

1. Johdanto Hankkeen tavoitteet Työn tavoitteena on konkretisoida luotettavilla laskentatyökaluilla ESE:n energiatuotannon vaikutukset Pursialan voimalaitoksessa ja valikoiduissa alueellisissa lämpökohteissa keskittyen seuraaviin asioihin: Aluetaloudelliset vaikutukset eli kuinka paljon kotimaisten polttoaineiden, erityisesti metsähakkeen, käyttö tuottaa kassavirtaa alueen keskeisille toimijoille (ESE, Mikkelin kaupunki, polttoaineketjun toimijat, palkansaajat, metsänomistajat) Työllisyysvaikutukset eli kuinka paljon nykyinen polttoainevalinta tuottaa lisää työtä Mikkelin talousalueelle Kestävyysvaikutukset eli millä tavoin nykyinen polttoainevalinta vaikuttaa luonnonvarojen kestävään käyttöön mukaan lukien mm. CO2-päästöt, energia- ja materiaalitehokkuus sekä luonnonvarojen niukkuus ja vesivarojen käyttö 11

1. Johdanto Käytettävät menetelmät ja työkalut ESE:n energiatuotannon vaikutukset Mikkelin seudulla on konkretisoitu Gaian olemassa olevilla laskentamalleilla ja työkaluilla, jotka ovat: Gaian aluetalousmalli: Malli on kehitetty arvioimaan millaisia aluetaloudellisia ja työllisyysvaikutuksia paikallinen (energian)tuotanto synnyttää. Malli perustuu kassavirtapohjaiseen tarkasteluun ja sillä voidaan verrata erilaisia (energia)ratkaisuja. Mallia on jo hyödynnetty useassa energiantuotantokohteessa. Gaia Biorefiner: Työkalu, jolla voidaan tarkastella erilaisten biotuotteiden, kuten biopolttoaineiden, kestävyyttä eri kriteerien suhteen. Vertailukohtana voidaan käyttää joko fossiilisia vaihtoehtoja tai muita biopohjaisia vaihtoehtoja. Työkalun avulla tunnistetaan kestävyysedut sekä mahdolliset riskit. Tiivistetyt kuvaukset Gaian aluetalousmallista ja Gaia Biorefinerista on esitetty liitteissä 1 ja 2 12

2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja arvoketjut 13

2. Tarkasteltavat vaihtoehdot ja vaikutukset Tarkasteltavat vaihtoehdot Pursiala Puun osuus 85 % vs. kivihiilen osuus 100 % Puun osuus 85 % vs. puun osuus 63 % (viimeisimmän kattilainvestoinnin jälkeen) Lämpölaitokset: Koskisen Oy: puun osuus 100 % vs. POK:n osuus 100 % Haukivuori: puun osuus 100 % vs. POK:n osuus 100 % Anttolanhovi: puun osuus 100 % vs. POK:n osuus 100 % Tarkasteltavat vaikutukset 1. Talousvaikutukset* ( ) ESE:lle ja sen omistajalle sekä arvoketjun yrityksille ja palkansaajille 2. Työllisyysvaikutukset (htv) Mikkelin talousalueella 3. Polttoainevalintojen vaikutukset CO2-päästöihin sekä muut kestävyysvaikutukset** 14 * Malli tuottaa myös kansantaloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset kauppataseeseen ** Kaikkiaan 5 eri indikaattoriryhmää, joissa useita kestävyyskriteerejä. Vaikutukset on arvioitu kullekin polttoaineelle erikseen.

2. Tarkasteltavien arvoketjujen kuvaus Kotimainen metsähake Polttoaineiden hankinta- ja logistiikkaketju Voimalaitos + alueelliset lämpökeskukset Kotimainen turve Fossiilinen kivihiili Sähkö ja lämpö kuluttajille Fossiilinen polttoöljy Polttoaineen hankinta- ja logistiikkaketju 15

3. ESE:n polttoaineiden alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset 16

3. ESE:n alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset Seuraavilla kalvoilla esitetään alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset vaihtoehtoisille polttoainevalinnoille Pursialan CHPvoimalaitoksessa sekä kolmessa tarkasteluun valitussa lämpökeskuksessa Laskennassa arvioidaan valittujen kotimaisten polttoaineiden ja fossiilisen vaihtoehdon vaikutuksia ja eroja 17

3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään metsähaketta ja turvetta kivihiilen sijaan? Haketta & turvetta (1 074 GWh) käytettäessä Kivihiiltä (1 074 GWh) käytettäessä Hake ja turve vs. kivihiili ESE:n / omistajan tulos (k /v) 340-980 1 320 Arvoketjun toimijat (k /v)* 4 554 63 4 491 Palkansaajat (k /v)** 5 693 2 685 3 008 Kunnan verotulot (k /v) 1 517 371 1 147 Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v) 4 706 7 963-3 257 Kauppataseen alijäämä (k /v) 3 142 12 358-9 216 Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)*** 201 87 114 Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä metsähakkeella ja turpeella verrattuna vastaavaan määrään kivihiiltä. Puupolttoaineiden osuus laskennassa 85 %. 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä. Kivihiili-vaihtoehdossa ei tehdä investointia. * Polttoaineketjun toimijat ja teknologiatoimittajat Suomessa sekä investoinnin rahoittajat. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju, teknologiatoimittaja ja laitoksen rakentaja). *** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja. 18

k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään metsähaketta ja turvetta kivihiilen sijaan? 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 Puu 85 % Hiili 100 % Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja vaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä metsähakkeella ja turpeella verrattuna vastaavaan määrään kivihiiltä. Puupolttoaineiden osuus laskennassa 85 %. 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä. 2 000 1 000 0-1 000 Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuosilta 2010 ja 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin. -2 000 ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 19 * Valtion verotuloista on vähennetty valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki)

3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään enemmän puupolttoaineita turpeen sijaan? Puupolttoaineiden osuus 85 % Puupolttoaineiden osuus 63 % Puu 85 % vs. puu 63 % ESE:n / omistajan tulos (k /v) 340 927-587 Arvoketjun toimijat (k /v)* 4 554 3 957 597 Palkansaajat (k /v)** 5 693 5 087 606 Kunnan verotulot (k /v) 1 517 1 436 82 Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v) 4 706 5 732-1 026 Kauppataseen alijäämä (k /v) 3 142 3 255-113 Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)*** 201 182 19 Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä suuremmalla määrällä puupolttoaineita kuin aiemmin (2010). Puu 63 % -vaihtoehdossa ei tehdä investointia. 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä. * Polttoaineketjun toimijat ja teknologiatoimittajat Suomessa sekä investoinnin rahoittajat. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju, teknologiatoimittaja ja laitoksen rakentaja). *** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja. 20

k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään enemmän puupolttoaineita turpeen sijaan? 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Puu 85 % Puu 63 % Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja vaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä suuremmalla määrällä puupolttoaineita kuin aiemmin (2010). 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä. Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuosilta 2010 ja 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin. -1 000-2 000 ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 21 * Valtion verotuloista on vähennetty valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki)

3. Yhteenveto Pursialan voimalaitoksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset (k /v) Puu 85 % Puu 63 % Hiili 100 % Energian myyntitulot 25 272 25 272 25 272 Syöttötariffi / investointituki 974 718 0 Arvoketjuun tulevat kassavirrat yhteensä 26 246 25 990 25 272 Voimalaitosyhtiön & omistajan tulos 340 927-980 Suomalaiset teknologiatoimittajat, polttoaineen hankintaketjun yritykset ja metsänomistajat 4 325 3 957 63 Investoinnin rahoittajat 229 0 0 Palkansaajat (palkka- ja eläketulot) 5 693 5 087 2 685 Kunnan verotulot 1 517 1 436 371 Valtion verotulot 5 680 6 449 7 963 Arvoketjun yritysten muut erittelemättömät kulut Suomeen 5 320 4 879 2 813 Kassavirrat Suomeen yhteensä 23 104 22 735 12 914 Ulkomainen polttoaine ja päästöoikeudet 3 041 3 255 12 358 Ulkomainen teknologia ja palvelut 101 0 0 Kassavirrat ulkomaille yhteensä 3 142 3 255 12 358 Polttoaineketjun työllistävyys (htv/v) Puu 85 % Puu 63 % Hiili 100 % Turpeen tuotanto ja kuljetus 14 35 - Kotimaisten puupolttoaineiden tuotanto ja kuljetus 115 76 - Ulkomaisten polttoaineen kuljetus Suomessa 2 1 17 Työllistävyys polttoaineketjussa yhteensä 131 112 17 Energiantuotannon työllistävyys 70 70 70 22

3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Koskisen Oy:n Hirvensalmen tehtaassa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? Puutähdettä (13,6 GWh) käytettäessä Kevyttä polttoöljyä (13,6 GWh) käytettäessä Puu vs. POK ESE:n / omistajan tulos (k /v) 11-522 533 Arvoketjun toimijat (k /v)* 43 0,5 43 Palkansaajat (k /v)** 23 9 14 Kunnan verotulot (k /v)*** 14-53 67 Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v)*** 61-155 216 Kauppataseen alijäämä (k /v) 28 934-906 Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)**** 0,9 0,3 0,6 Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Koskisen Oy:n lämpölaitoksessa tuotetaan 12,5 GWh höyryä teollisuuden puutähteellä verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä. Investointia ei ole otettu huomioon laskennassa. * Polttoaineketjun toimijat Suomessa. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju). *** Verotulot muodostuvat POK-vaihtoehdossa negatiivisiksi, sillä yhtiö tekee tappiota. Tappio voidaan vähentää yhtiön muiden 23 liiketoimintojen verotuksessa. **** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja.

k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Koskisen Oy:n Hirvensalmen tehtaassa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? 250 150 50-50 -150 PUUPOLTTOAINEIDEN HYÖTY ALUETALOUTEEN 657 000 /V VERRATTUNA KEVYEEN POLTTOÖLJYYN Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Koskisen Oy:n lämpölaitoksessa tuotetaan 12,5 GWh höyryä teollisuuden puutähteellä verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä. -250-350 Puupolttoaineet POK Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuodelta 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin. -450-550 -650 ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 24 * Valtion verotuloista on vähennettu valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki). Investointia ei ole otettu huomioon laskennassa, joten myöskään investointitukia ei makseta.

3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? Metsäenergiapuuta (10 GWh) käytettäessä Kevyttä polttoöljyä (10 GWh) käytettäessä Puu vs. POK ESE:n / omistajan tulos (k /v) 232-85 317 Arvoketjun toimijat (k /v)* 68 0,3 68 Palkansaajat (k /v)** 72 11 61 Kunnan verotulot (k /v)*** 47-4 51 Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v)*** 209 103 105 Kauppataseen alijäämä (k /v) 23 687-664 Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)**** 1,7 0,4 1,4 Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa tuotetaan 8,6 GWh lämpöä metsäenergiapuulla verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä. * Polttoaineketjun toimijat ja teknologiatoimittajat Suomessa sekä investoinnin rahoittajat. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju, teknologiatoimittaja ja laitoksen rakentaja). *** Verotulot voivat muodostua negatiivisiksi, mikäli yhtiö tekee tappiota (kuten tässä kunnan verotulot POK-vaihtoehdossa). 25 Tappio voidaan vähentää yhtiön muiden liiketoimintojen verotuksessa. **** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja.

k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? 250 200 150 100 50 0-50 Puupolttoaineet POK PUUPOLTTOAINEIDEN HYÖTY ALUETALOUTEEN 497 000 /V VERRATTUNA KEVYEEN POLTTOÖLJYYN Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa tuotetaan 8,6 GWh lämpöä metsäenergiapuulla verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä. Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuodelta 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin. -100-150 ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 26 * Valtion verotuloista on vähennetty valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki)

3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Anttolanhovin lämpölaitoksessa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? Metsäenergiapuuta (3,5 GWh) käytettäessä Kevyttä polttoöljyä (3,5 GWh) käytettäessä Puu vs. POK ESE:n / omistajan tulos (k /v) 96-15 111 Arvoketjun toimijat (k /v)* 23 0,1 23 Palkansaajat (k /v)** 21 1 21 Kunnan verotulot (k /v)*** 20 2 18 Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v)*** 87 47 40 Kauppataseen alijäämä (k /v) 8 240-232 Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)**** 0,5 0,03 0,5 Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Anttolanhovin lämpölaitoksessa tuotetaan 3 GWh lämpöä metsäenergiapuulla verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä. * Polttoaineketjun toimijat ja teknologiatoimittajat Suomessa sekä investoinnin rahoittajat. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju, teknologiatoimittaja ja laitoksen rakentaja). *** Verotulot voivat muodostua negatiivisiksi, mikäli yhtiö tekee tappiota (ks. Koskisen Oy:n ja Haukivuoren tapaukset). Tappio 27 voidaan vähentää yhtiön muiden liiketoimintojen verotuksessa. **** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja.

k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Anttolanhovin lämpölaitoksessa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? 250 200 150 100 50 Puupolttoaineet POK PUUPOLTTOAINEIDEN HYÖTY ALUETALOUTEEN 172 000 /V VERRATTUNA KEVYEEN POLTTOÖLJYYN Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Anttolanhovin lämpölaitoksessa tuotetaan 3 GWh lämpöä metsäenergiapuulla verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä. Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuodelta 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin. 0-50 ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 28 * Valtion verotuloista on vähennetty valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki)

3. Yhteenveto lämpölaitosten vaikutukset Taloudelliset vaikutukset (k /v) Puu Kevyt polttoöljy Energian myyntitulot 1 322 1 322 Syöttötariffi / investointituki 15 0 Arvoketjuun tulevat kassavirrat yhteensä 1 337 1 322 Voimalaitosyhtiön & omistajan tulos 340-621 Suomalaiset teknologiatoimittajat, polttoaineen hankintaketjun yritykset ja metsänomistajat 107 1 Investoinnin rahoittajat 27 0 Palkansaajat (palkka- ja eläketulot) 116 20 Kunnan verotulot 81-54 Valtion verotulot 371-5 Arvoketjun yritysten muut erittelemättömät kulut Suomeen 235 120 Kassavirrat Suomeen yhteensä 1 278-539 Ulkomainen polttoaine ja päästöoikeudet 59 1 861 Ulkomainen teknologia ja palvelut 0 0 Kassavirrat ulkomaille yhteensä 59 1 861 Polttoaineketjun työllistävyys (htv/v) Puu Kevyt polttoöljy Turpeen tuotanto ja kuljetus 0 0 Kotimaisten puupolttoaineiden tuotanto ja kuljetus 2,7 0 Ulkomaisten polttoaineen kuljetus Suomessa 0 0,3 Työllistävyys polttoaineketjussa yhteensä 2,7 0,3 Energiantuotannon työllistävyys 0,4 0,4 29

4. ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu 30

4. ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Biorefiner kestävyystarkastelun toimintamalli Gaia Biorefiner työkalun avulla vertaillaan tuotteiden ja tuotantoketjujen kestävyyttä tunnistaen tuotteiden tai arvoketjujen kestävyysedut sekä mahdolliset riskit. Gaia Biorefiner arvioi valitun tuotantoketjun kestävyyttä eri indikaattorien avulla huomioiden sekä tuotantoketjun maantieteellisen sijainnin että sen syötteet (raaka-aineet) että tuotoksen (lopputuote ja sivuvirrat). Tuloksia verrataan referenssiryhmään (tässä tapauksessa polttoaineisiin joita voidaan käyttää sähkön- ja lämmöntuotannossa), jolloin voidaan tunnistaa vaihtoehtoisten tuotantoketjujen merkittävimmät edut ja toisaalta myös riskit. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen kestävyyttä arvioitiin viiden eri indikaattoriryhmän avulla, jotka ovat CO2 päästöt, vesivarojen käyttö, energia, materiaalitehokkuus ja luonnonvarojen niukkuus. Tulokset on raportoitu indikaattorikohtaisesti Etelä-Savon Energian käyttämille polttoainevaihtoehdoilla. Indikaattoreiden yhteenvedossa tulos ilmaistaan värillä, joka kertoo sijoittuuko valittu arvoketju indikaattorin kuvaaman ominaisuuden suhteen tuoteryhmänsä parhaimmistoon (mahdollinen kilpailuetu), keskitasolle vai alle keskitason (mahdollinen kilpailuhaitta). Yhteenvedossa olevista palloista kukin vastaa yhtä indikaattoria ja sitä kautta näkökulmaa kestävyyteen. Tarkemmat indikaattorikuvaukset löytyvät liitteestä 2. 31

Yhteenveto ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Kestävyyskilpailuetu Neutraali Potentiaalinen kestävyysriski Polttoaineet Metsähake Turve Kivihiili Polttoöljy Indikaattorit 100% 100% 100% 100% CO2 päästöt Tuotannon päästöt, kuljetusten päästöt sekä hiilitase Vesivarojen käyttö Raakaveden käyttö, veden niukkuus, raakaveden käsittelytarve Energia Tuotannon energiaintensiivisyys, uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä Materiaalitehokkuus Raaka-aineen vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet, raaka-aineen käytön hyötysuhde, jätteen määrä lopputuotteen suhteen Luonnonvarojen niukkuus Fossiilisten luonnonvarojen ja mineraalien käyttö 32 * Arviointia ei voitu suorittaa puutteellisten lähtötietojen takia

4. ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Metsähake Metsähakkeen tuotannossa* syntyy vain vähän CO2-päästöjä. Metsähakkeen kuljetus tuotantoketjun aikana ei aiheuta merkittäviä CO2 päästöjä Metsähake on polttoainevaihtoehdoista ainoa, jonka käytössä vapautuva hiili voidaan sitoa takaisin alle 20 vuodessa. Tämä on selvä kilpailuetu verrattuna muihin polttoainevaihtoehtoihin, joiden käytössä vapautuvan hiilen takaisin sitomiseen kuluu yli 100 vuotta. Kolmesta vertailussa olevasta polttoainevaihtoehdosta (turpeesta ei tietoja) metsähakkeen tuotannossa käytetään vähiten vettä. Metsähaketta ei tuoteta alueella jossa on veden niukkuutta. Metsähaketuotannon energiaintensiteetti on parempi kuin kevyen polttoöljyn, mutta huonompi kuin turpeen ja kivihiilen. Metsähakkeen tuotannossa uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä on suurin (30%) verrattuna muihin polttoainevaihtoehtoihin. Suurin osa raaka-aineesta on jätettä, jolle ei ole muuta käyttöä. Metsähakkeen tuotanto* kuluttaa selkeästi muita polttoaineita vähemmän fossiilisia raaka-aineita (fossiilisten raaka-aineiden hyödyntäminen raaka-aineissa, tuotannossa sekä kuljetuksessa tuotantoketjun aikana). Muiden polttoaineiden tuotannon fossiilisten raaka-aineiden käyttöintensiteetti on yli 20-kertainen verrattuna metsähakkeeseen. 33 Metsähakkeen tuotannossa ei käytetä merkittäviä määriä mineraaleja. * Laskennassa on huomioitu myös metsänhoito.

4. ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Turve Turpeen kuljetus tuotantoketjun aikana ei aiheuta merkittäviä CO2 päästöjä. Turpeen tuotannossa vapautuvan hiilen takaisinsitomiseen kuluu yli 100 vuotta, joka on polttoainevaihtoehdolle selkeä kilpailuhaitta verrattuna nopeammin uusiutuviin polttoainevaihtoehtoihin. Turvetta ei tuoteta alueella jossa on veden niukkuutta. Vertailussa olevista neljästä polttoainevaihtoehdosta turpeen tuotannon energiaintensiivisyys on pienin. Turpeen tuotannossa käytettävästä energiasta vain pieni osa on uusiutuvaa. Turpeen tuotannossa käytetään eniten fossiilisia raaka-aineita (fossiilisten raaka-aineiden hyödyntäminen raaka-aineissa, tuotannossa sekä kuljetuksessa tuotantoketjun aikana). Turpeen noston aikana mineraaleja valuu ympäristöön. Määristä ei kuitenkaan ole tietoja, joten arviointia ei voitu suorittaa. 34

4. ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Kivihiili Kivihiilen tuotannossa syntyy merkittävästi CO2-päästöjä, tuotannon suorien päästöjen takia. Kivihiilen laivarahtaus Venäjältä Suomeen aiheuttaa kohtalaisesti CO2 päästöjä pitkien kuljetusetäisyyksien takia. Kivihiilen tuotantoketjun kuljetuksista aiheutuvat CO2 päästöt ovat 20-30- kertaiset verrattuna turpeeseen ja metsähakkeeseen. Polttoaineen tuotannossa vapautuvan hiilen takaisinsitomiseen kuluu yli 100 vuotta, joka on polttoainevaihtoehdolle selkeä kilpailuhaitta. Kivihiilen oletetaan tuotavan maahan Kemerovosta, Venäjältä, jossa vesivarannot ovat riittävät eikä kivihiilen tuotannon oleteta täten aiheuttavan ympäristöriskiä vesivarantojen niukkuuden suhteen. Uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä on toiseksi alhaisin kivihiilen tuotannossa (15%). Tarkastelussa on oletettu että kivihiilen tuotanto tapahtuu Venäjällä, jossa maakohtainen sähköntuotanto (18% uusiutuvia) nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta yli kestävyysriskirajan (10 %). Kivihiilen louhinnan aikana mineraaleja valuu ympäristöön 35

4. ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Kevyt polttoöljy Vertailussa olevista neljästä polttoainevaihtoehdosta kevyen polttoöljyn tuotannolla on suurin energiaintensiivisyys. Kevyen polttoöljyn hiilitase on potentiaalinen kestävyysriski, sillä polttoaineen tuotannossa vapautuvan hiilen takaisinsitomiseen kuluu yli 100 vuotta. Raakaveden käyttö kevyen polttoöljyn tuotannossa on kohtalainen. Kolmesta vertailussa olevasta p0lttoainevaihtoehdosta (turpeesta ei tietoja) raakaveden käyttö on suurinta kevyen polttoöljyn tuotannossa. Fossiilisten luonnonvarojen käyttö kevyen polttoöljyn tuotannossa on merkittävää, joka on polttoaineelle potentiaalinen kestävyysriski. 36

Liite 1: Gaian aluetalousmalli 37

Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Gaian aluetalouslaskentamallin toimintaperiaate Gaian aluetalouslaskentamallin avulla seurataan liiketoimintaketjujen materiaali- ja energiavirtoja ja näiden käsittelyyn tarvittavien prosessien ja investointien synnyttämiä kassavirtoja. Kassavirtojen pohjalta arvioidaan niiden taloudellisia vaikutuksia alue- ja kansantalouteen sekä yksityiselle sektorille. Lisäksi mallin avulla voidaan tarkastella vaikutuksia työpaikkoihin ja ympäristöön. Analyysi on tarkoitettu eri raaka-aine- ja teknologiavaihtoehtojen keskinäiseen vertailuun. Tuotantoprosessien ja teknologian mallintaminen tehdään perustuen saatavilla olevaan tietoon liiketoimintaketjun eri vaiheissa käytettävien tuotantoteknologioiden pääoma- ja käyttökuluista, työllistävyydestä sekä tarvittavista raaka-ainekuluista sekä lopputuotteiden myyntituloista. Mallinnuksessa hyödynnetään viimeisimpiä käyttökokemuksia, tutkimustietoja sekä Gaian asiantuntijaosaamista. 38

Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Alue- ja kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnissa on käytetty kassavirtapohjaista analyysimallia, joka arvioi energiantuotannon ja -investointien synnyttämiä rahavirtoja voimalaitosyhtiölle, rahoittajille, polttoaineen toimittajille ja arvoketjun yrityksille, verotuloja kunnille ja valtiolle sekä palkka-, pääoma- ja puun myyntituloja yksityisille henkilöille. Mallia on käytetty useissa vastaavissa tarkasteluissa ja sen tarkempi kuvaus löytyy esimerkiksi Sitran julkaisusta Sitran selvityksiä 73: Energiainvestointien alue- ja kansantaloudellinen kannattavuustarkastelu Tulokset on raportoitu aluetaloudellisina ja kansantaloudellisina vaikutuksina. Lisäksi on tarkasteltu syntyviä työpaikkoja. Esimerkistä riippuen arvioissa ovat mukana sekä polttoainearvoketjun että varsinaisen energiantuotannon vaikutukset tai ainoastaan polttoainearvoketjun vaikutukset (näin on silloin, jos energiantuotannossa eri polttoainevaihtoehtojen välillä ei ole eroa). 39

Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Arvoketjun toimijoiden osalta malli huomioi polttoaineketjun toimijoiden ja teknologiatoimittajien pääoma- ja yhteisöverojen jälkeisen tuoton sekä rahavirrat yritysten alihankkijoille. Lisäksi huomioidaan voimalaitoksen työntekijöiden, polttoaineketjun, teknologiatoimittajat ja laitoksen rakentajan työntekijöille maksettavat nettopalkat. Kuntien tulot liittyvät polttoaineketjun (ja voimalaitoksen palkoista) perittäviin kunnallisveroihin ja osuuteen voitosta maksettavasta yhteisöverosta (sekä voimalaitoksen kiinteistöveroon). Myös voimalaitosyrityksen voitto (osinko) ja pääomanpalautukset (poistot) katsotaan kunnan tuloiksi. Menoina ovat laitosinvestoinnin pääomakulut. Valtio saa tuloja polttoaineketjun (ja voimalaitoksen) palkoista perittävän tuloveron lisäksi yhteisöverosta, pääomatuloverosta ja polttoaineiden valmisteverosta. Arvonlisäveron vaikutukset on laskennan yksinkertaistamiseksi jätetty huomioimatta. Valtion menoiksi on laskettu voimalaitokselle mahdollisesti maksettavat tuet kuten investointituki tai syöttötariffi. Kauppataseen alijäämässä on otettu huomioon polttoaineiden ja teknologiatuonnin vaikutukset sekä päästöoikeudet. 40

Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Laskelmissa polttoainemenot yritykselle koostuvat polttoaineen hinnasta toimitettuna portille ja polttoaineisiin mahdollisesti liittyvistä valmisteveroista. Jotta toimitusketjussa olevien yritysten tuottoon ja niiden henkilöstölleen maksamiin palkkoihin voitaisiin kohdistaa asianmukaiset verot, on julkisista lähteistä saadut hintatiedot jaettu laskennassa tehtyjen oletusten mukaisesti tuotantoketjun voitoksi, palkkakustannuksiksi ja muiksi menoiksi. Työpaikkojen osalta ei ole tarkasteltu välillisiä työpaikkoja. Voimalaitosyhtiön tulovirtaan on laskettu myyntitulot sähkön ja lämmön myynnistä sekä mahdolliset tuotanto- tai investointituet. Investointituki on laskelmissa muutettu vuosittaiseksi tuotoksi investoinnin kirjanpidossa käytettävän poistoajan mukaan. Yrityksen menoiksi on aiemmin esitellyn polttoaineen hankintakustannuksen lisäksi huomioitu muut käyttökustannukset, päästöoikeusmaksut, kiinteistö- ja yhteisöverot sekä kirjanpidon mukaiset poistot. Poistot on määritetty jakamalla investoinnin arvo laitoksen käyttöiällä (annualisointi). Myös investoinnin korot on otettu huomioon menoina. 41

Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähteet Tarkastelun tiedot perustuvat Etelä-Savon Energian primääritietoihin sekä osin julkisiin tietolähteisiin ja perusteltuihin oletuksiin. Alla on esitetty tärkeimmät käytetyt tietolähteet. ESE (energiantuotantoon ja polttoaineiden hintoihin liittyvät tiedot) Tilastokeskus (polttoaineiden hintatietoja, palkkatietoja, kustannusten jakautuminen polttoaineketjussa, polttoaineiden päästökertoimet ja lämpöarvot) Metla (kustannusten jakautuminen polttoaineketjussa) Liikennevirasto (kustannusten jakautuminen polttoaineketjussa) VTT (teknologiatoimittajien kustannusrakenne) Veronmaksajat (verotasot, esim. kunnallisvero ja valtion tulovero) Valtionvarainministeriö (verotasot, esim. yhteisöveron jakautuminen) Tulli (polttoaineiden valmisteverot) Motiva (polttoaineiden päästökertoimet ja lämpöarvot) 42

Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtöoletukset (1/2) Metsäenergiapuun hinta käyttöpaikalla 20,50 /MWh 1 Puutähteen hinta käyttöpaikalla 14 /MWh 1 Turpeen hinta käyttöpaikalla 19 /MWh 1 POK hinta käyttöpaikalla 85 /MWh 2 POR hinta käyttöpaikalla 60 /MWh 2 Kivihiilen hinta käyttöpaikalla 31,10 /MWh 2 Syöttötariffi 13,13 /MWh 3 Päästöoikeuden hinta 3,96 /t 4 Pääoman kustannus 4 % Investoinnin poistoaika Pursiala 20 v Lämpökeskukset 15 v Myyntihinnat, /MWh Pursiala Haukivuori Anttolan -hovi Koskisen Oy Sähkö 45,0 - - - Lämpö 28,2 89,0 96,0 - Höyry 25,0 - - 21,45 Lisäksi laskennassa on käytetty palkkoihin ja henkilöstöön liittyviä oletuksia, joiden lähteinä ovat Tilastokeskus, EVA ja Suomen yrittäjät. Hiilidioksidipäästöt on laskettu Tilastokeskuksen ja Motivan polttoaineluokitusten tiedoilla. 43 Lähteet: 1 ESE, Huom. Turpeen hinta sisältää valmisteverot, mutta ei päästöoikeusmaksua. 2 Tilastokeskus, Huom. POK:n, POR:n ja kivihiilen hinnat sisältävät valmisteverot, mutta eivät päästöoikeusmaksuja. 3 Energiavirasto, Huom. Metsähakkeen syöttötariffi alkaa laskea, jos päästöoikeuden hinta nousee yli 10 euron. 4 EUADEC-13

Miten alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset on arvioitu Vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtöoletukset (2/2) Pursialan voimalaitos Investointi, polttoaineet ja energiantuotanto Puu 85 % Puu 63 % Hiili 100 % Investointi (M ) 10 - - Investoinnin kotimaisuusaste (%) 80 - - Puupolttoaineiden osuus (%) 85 63 0 Turpeen osuus (%) 15 37 Ulkomaisten fossiilisten polttoaineiden osuuus (%) - 0 100 Tuotettu sähkö (GWh) 255 255 255 Tuotettu lämpö (GWh) 470 470 470 Tuotettu höyry (GWh) 22 22 22 Lämpölaitokset Investointi, polttoaineet ja energiantuotanto Puu Kevyt polttoöljy Investointi (M )* 1,3 - Investoinnin kotimaisuusaste (%) 100 - Puupolttoaineiden osuus (%) 100 0 Turpeen osuus (%) 0 0 Ulkomaisten fossiilisten polttoaineiden osuuus (%) 0 100 Tuotettu sähkö (GWh) 0 0 Tuotettu lämpö (GWh) 11,6 11,6 Tuotettu höyry (GWh) 12,5 12,5 44 * Sisältää investoinnit Haukivuoren ja Anttolanhovin lämpökeskuksiin.

Liite 2: Gaia Biorefiner kestävyystarkastelu 45

Miten kestävyysvertailu on toteutettu Gaia Biorefiner kestävyystarkastelun toimintamalli Gaia Biorefiner työkalun avulla vertaillaan tuotteiden ja tuotantoketjujen kestävyyttä tunnistaen tuotteiden tai arvoketjujen kestävyysedut sekä mahdolliset riskit. Työkalu perustuu Gaian laajaan kokemukseen ja ymmärrykseen tuotteiden ja arvoketjujen kestävyyteen vaikuttavista asioista Gaia Biorefiner työkalun pohjana ovat vakiintuneet kansainväliset kestävyyden arviointimenetelmät sekä ajantasainen, teknologiakehityksen mukaan päivitettävä tietokanta. 46

Miten Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen kestävyystarkastelu on toteutettu Tarkasteluun valitut indikaattorit CO2 päästöt Tuotannon päästöt Kuljetusten päästöt Hiilitase Vesivarojen käyttö Raakaveden käyttö Veden niukkuus Raakaveden käsittelytarve Energia Tuotannon energiaintensiivisyys Uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä Materiaalitehokkuus Raaka-aineen vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet Raaka-aineen käytön hyötysuhde Jätteen määrä lopputuotteen suhteen Luonnonvarojen niukkuus Fossiilisten luonnonvarojen käyttö Mineraalien käyttö 47

Miten Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen kestävyystarkastelu on toteutettu Indikaattoreiden esittely CO2 päästöt Tuotannon päästöt Tuotannon aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt CO2-ekvivalentteina. Indikaattori sisältää sekä tuotannosta aiheutuvat suorat päästöt että tuotantoenergian tuotannosta aiheutuvat epäsuorat päästöt. Kuljetusten päästöt Koko arvoketjun aikana kuljetuksista syntyvät kasvihuonekaasupäästöt CO2-ekvivalentteina. Indikaattori huomioi kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa sekä kuljetusvälineen että etäisyyden. Hiilitase Tuotteeseen raaka-aineiden mukana sitoutuneen ja siten lopputuotteen käytön mukana vapautuvan hiilen kiertoikä (vuosia) ja hiilen takaisinsitoutumiseen kuluva aika (vuosia). Raakaveden käyttö Raakaveden käyttö raaka-aineiden, välituotteiden sekä lopputuotteen tuotannossa. Indikaattori sisältää sekä prosessi- että jäähdytysvedet. Veden niukkuus Vesivarojen käyttö Veden niukkuus valuma-alueilla, joissa tuotantoalueet sijaitsevat. Veden niukkuus on määritelty valuma-alueen pinta- ja pohjavesivarantojen käytön ja vesivarantojen saatavuuden suhteena. Raakaveden käsittelytarve Raakaveden käsittelytarve (erityisesti suolanpoisto) ennen hyödyntämistä. Raakaveden käsittelyn tarve lisää luonnonvarojen käyttöä arvoketjussa. Tuotannon energiaintensiivisyys Energian kulutus koko arvoketjun aikana verrattuna lopputuotteen energiasisältöön. Indikaattori kuvaa arvoketjun energiatehokkuutta. Energia Uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä Uusiutuvan energian prosentuaalinen osuus arvoketjun aikana käytetyistä energialähteistä. Uusiutuvan energian käytön arvioidaan tuovan kilpailuhyötyä, jos sen osuus on >50% ja kilpailuhaittaa jos sen osuus on<10%. 48

Miten Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen kestävyystarkastelu on toteutettu Indikaattoreiden esittely Materiaalitehokkuus Raaka-aineen vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet Raaka-aineen vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet ruuantuotannossa tai muussa vakiintuneessa käyttötarkoituksessa. Jos raaka-aineelle ei ole muuta vakiintunutta käyttöä tai se olisi muuten jätettä, raaka-aineen käytön vaikutus materiaalitehokkuuteen on positiivinen. Raaka-aineen käytön hyötysuhde Raaka-aineen määrä lopputuotteessa verrattuna arvoketjun aikana käytettyyn määrään raakaainetta. Tarkastelu tehdään arvoketjun pääraakaaineelle. Jätteen määrä lopputuotteen suhteen Tuotannon aikana syntyneen jätteen määrä suhteessa lopputuotteen määrään. Jätteeksi ei lueta hyödynnettäviä sivuvirtoja. Luonnonvarojen niukkuus Fossiilisten luonnonvarojen käyttö Fossiilisten luonnonvarojen käyttö raaka-aineissa, kuljetuksen polttoaineissa ja tuotannon energialähteissä Mineraalien käyttö Mineraalien suora ja epäsuora käyttö raaka-aineiden tuotannossa ja lopputuotteen tuotannossa 49

Miten kestävyysvaikutukset on arvioitu Vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtöoletukset 1/2 Polttoaineiden kestävyysvertailussa tarkasteltiin neljän polttoaineen tuotantoketjua lähtien raaka-ainelähteestä ja päättyen Mikkelin Pursialan voimalaitoksen portille asti, polttoaineeksi soveltuvassa muodossa. Tarkasteluun valitut polttoaineet ovat: metsähake, turve, kivihiili sekä kevyt polttoöljy Raaka-ainelähteinä ja kuljetusreittinä on käytetty kyseiselle polttoaineelle yleisintä tuotantomaata ja kuljetusreittiä Referenssiryhmänä on käytetty sähkön- ja lämmöntuotantoon soveltuvien polttoaineiden referenssiryhmä Prosessilämmön tuotannossa oletuksena on että lämmönlähteinä käytetään 85% maakaasua ja 15% sähköä. Prosessisähkön tuotantotavaksi oletetaan kunkin tuotantomaan verkkosähkön tuotantopaletti. 50

Miten kestävyysvaikutukset on arvioitu Vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtöoletukset 2/2 Kestävyysvaikutusten vertailu perustuu seuraaviin oletuksiin polttoaineiden tuotantovaiheista sekä -paikoista: Turvesuo, Etelä-Savo Metsä, 95% Etelä-Savo, 5% Venäjä Louhinta, Venäjä Öljykenttä, Venäjä Turve Puu Kivihiili Raakaöljy Kuivattaminen ja käsittely, Etelä-Savo Haketus, 95% Etelä-Savo, 5% Venäjä Öljynjalostus, Venäjä Turve Metsähake Kevyt polttoöljy Muu esikäsittely, Mikkeli Kuivatus, Mikkeli Polttoaineeksi soveltuvaa turvetta Polttoaineeksi soveltuvaa metsähaketta Kivihiili Kevyt polttoöljy Pursialan CHP-voimalaitos, Mikkeli Lämpö ja sähkö Teollisuuden ja kotitalouksien käyttöön 51

Miten kestävyysvertailu on toteutettu Käytetyt lähteet Tarkastelussa käytetyt lähtötiedot perustuvat Etelä-Savon Energialta saatuihin tietoihin, julkisiin tietolähteisiin sekä perusteltuihin oletuksiin. Alla on esitetty tärkeimmät käytetyt tietolähteet. Indikaattorien kestävyyskriteerit: Eurostat EU IPCC OECD YK FAO GWP-indeksi: WRI Veden niukkuus: WWF water riskfilter * Sähköntuotannon tuotantotavat: IEA Prosessidataa: Vapo Oy ESE Oy SimaPro v.8.0 Hard coal mix, at regional storage/ucte U Light fuel oil, at refinery/rer U Wood chips, mixed, u=120%, at forest/rer U Referenssiryhmä: Kevyt polttoöljy (Light fuel oil, at refinery/rer U) Maakaasu (Natural gas, at long-distance pipeline/rer U) Kivihiili (Hard coal mix, at regional storage/ucte U) Ruskohiili (Lignite, at mine/rer U) Pelletit (Wood pellets, u=10%, at storehouse/rer U) Metsähake (Wood chips, mixed, u=120%, at forest/rer U) Raskas polttoöljy (Heavy fuel oil at refinery/rer U) 52 *Suomen kohdalla WWF:n asiantuntijalausunto