KÄRSÄMÄEN KUNTA Kärsämäen kunta Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa 1.3.2017 alkaen 1
Sisällys 1. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN... 3 1.1 Menettely toimeentulotukiasioissa... 3 1.2 Toimeentulotuen takaisinperintä (ToTuL 20 23 )... 4 2. TÄYDENTÄVÄSSÄ TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT... 4 2.1. Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot... 4 2.2. Hakijan erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot... 5 2.2.1 Työmatkakustannukset... 5 2.2.2 Hautausavustus... 5 2.2.3 Romanivaatetus... 5 2.2.4 Koti-irtaimisto... 5 2.2.5 Muut erityismenot... 5 2.2.6 Lasten harrastusmenot... 6 2.2.7 Opiskelusta aiheutuvat kustannukset... 6 2.3. Toimeentulotuki eri elämäntilanteissa... 6 2.3.1 Yrittäjyys... 6 2.3.2 Asunnottomuus... 6 3. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI (ToTuL 13 )... 7 LIITTEET Toimeentulotukihakemus 2
1. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN Perustuslain 19.1 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on tämän oikeuden toteuttamista turvaava keskeinen rahaetuus. Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotuesta annetussa laissa (toimeentulotukilaki 1412/97 ja toimeentulotuesta annetun lain väliaikainen muuttaminen 1410/01). Toimeentulotukeen liittyvä lainsäädäntö on aina ensisijainen sen soveltamisohjeisiin nähden. Soveltamisohjeista voidaan poiketa, mikäli toimeentulotukea myöntävä viranomainen toteaa henkilön tai perheen elämäntilanteen edellyttävän sitä. Toimeentulotuki on säädetty lailla osin harkinnanvaraiseksi, koska sitä on viimesijaisena tuen muotona vaikea määritellä euromääräisesti mm. hakijoiden vaihtelevista tilanteista ja asuinpaikkakunnan kulutustasosta johtuen. Jos kyseessä on harkinnanvarainen asia, tai hakija on erikseen perustellut yleislinjasta poikkeavaa anomustaan, päätös tehdään sosiaalityöntekijän harkinnalla. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellisen tuen muoto. Ennen sen myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuudet saada muita sosiaaliturvaetuuksia kuten työmarkkinatukea, asumistukea ja opintotukea. Mitään henkilöryhmää ei voida jättää toimeentulotuen sovellusalueen ulkopuolelle. Hakijoiden tarve on aina arvioitava yksilö- tai perhekohtaisesti. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen kuuluvat Kelalle ja kunnan tehtävä on myöntää harkintaan perustuva täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki asiakkaan niitä hakiessa. 1.1 Menettely toimeentulotukiasioissa Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kansaneläkelaitokselta. Kela ohjeistaa kansalaisia hakemuskäytännöistä. Täydentävän toimeentulotuen osalta Kela siirtää hakemuksen kunnan sosiaalipalveluiden käsiteltäväksi. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voidaan hakea myös suoraan kunnasta. Asiakkaan tulee tehdä kuitenkin aina erikseen hakemus kuntaan täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulosta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakijan on esitettävä hakemuksen liitteenä selvitykset tuloista ja varallisuudesta sekä muista toimeentulotukioikeuden selvittämisen kannalta välttämättömistä seikoista (tiliotteet, tosite vuokranmaksusta, lasku/kuitti menoista joihin hakee toimeentulotukea, verotuspäätös vuosittain, kuolinpesän verotuspäätös), mikäli ne eivät tule esille KELA:n tiedoista. Hakijan on yksilöitävä ja perusteltava täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen tarve. Mikäli hakemuksessa on puutteellisia tietoja tai hakemuksesta puuttuu tarvittavia liitteitä, hakijalle lähetetään lisäselvityspyyntö. Tarvittaessa hakijaa tavoitellaan puhelimitse. Lisäselvityspyynnössä yksilöidään tarvittavat puuttuvat liitteet ja tiedot. Lisäselvityspyynnölle asetetaan määräajaksi 14 vuorokautta, mihin mennessä selvitykset on toimitettava. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Mikäli hakija antaa tahallisesti vääriä tietoja, asiasta voidaan tehdä rikostutkintapyyntö ja periä aiheeton toimeentulotuki takaisin (ToTuL 20 ). Päätös täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä. Toimeentulotukilain perusteella hakijalla on oikeus saada päätös viimeistään 7 arkipäivänä hakemuksen vastaanottamisesta tai sen täydentämisestä. Saapumispäivää ei lasketa määräaikaan (esim. hakemus saapuu maanantaina, määräajan laskeminen alkaa tiistaina ja päättyy seuraavan viikon keskiviikkona, jolloin päätös on viimeistään tehtävä). Mikäli hakemus on saapunut Kansaneläkelaitoksen kautta, laskenta alkaa päivästä, jolloin hakemus on vastaanotettu sosiaalipalveluissa. Hakijan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun hakija on tätä pyytänyt. Henkilökohtainen 3
keskustelu voi tarkoittaa myös puhelinkontaktia. Hakijan oikeusturvan toteutumisen vuoksi on tärkeää, että hakijan keskustelupyyntö kirjataan asianmukaisesti aina sen jättämisen jälkeen. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksen käsittelyn yhteydessä on sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan arvioitava palvelusuunnitelman tarpeellisuutta ja henkilökohtaista tapaamista asiakkaan kanssa. 1.2 Toimeentulotuen takaisinperintä (ToTuL 20 23 ) Toimeentulotukea voidaan periä takaisin, mikäli - tuen saajalla on tuloja tai varallisuutta, jotka eivät ole hänen määrättävissään tukea myönnettäessä - tuen saaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta omasta elatuksestaan - elatusvelvollinen on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa, tällöin tuki peritään takaisin elatusvelvolliselta - jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin Takaisinperinnästä on päätettävä toimeentulotukipäätöksen yhteydessä. Perinnän on kohdistuttava sen kuukauden etuuteen, jolle toimeentulotuki on myönnetty. Periminen ei saa johtaa hakijaa uudelleen toimeentulotuen tarpeeseen. Perityn etuuden saa palauttaa, jos vaihtoehtona olisi toimeentulotuen myöntäminen. Toimeentulotuki voidaan poikkeuksellisesti päättää periä takaisin myös jälkikäteen, jos tuen myöntäminen on perustunut tuen saajan tai hänen elatusvelvollisensa tahallaan antamiin erehdyttäviin tietoihin, siltä osin, kuin tuen myöntäminen on perustunut näihin tietoihin. Tällaisessa tapauksessa korvausvelvollisuutta haetaan hallinto-oikeudelta. 2. TÄYDENTÄVÄSSÄ TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITA- VAT MENOT Täydentävällä toimeentulotuella (ToTuL 7 c ) katettaviin menoihin kuuluvat muut kuin perusmenoihin sisältyvät asumis- ja terveydenhuoltomenot sekä muut henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esim. pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. 2.1. Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot Erityismenoihin kuuluvina asumismenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon sellaiset asumismenot, joita ei sisälly asumistukilain 6 :ssä mainittuihin asumismenoihin. Täydentävää toimeentulotukea asumismenoihin ei pääsääntöisesti myönnetä. Täydentävän toimeentulotuen käsittelyssä asumismenot voidaan kohtuullistaa, vaikka perustoimeentulotuen käsittelyssä ei niin olisi tehty, mikäli asumismenot ovat paikkakunnalla vallitsevan kustannustason mukaan kohtuuttoman suuret tai asunto esim. yksinäiselle henkilölle kohtuuttoman iso. 4
2.2. Hakijan erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia erikseen huomioon otettavia menoja ovat kertaluonteisesti muun muassa välttämättömät kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat menot, lastentarvikkeista, kuten lastenvaunuista ja -rattaista aiheutuvat menot sekä lainat ja osamaksut silloin, kun ne kohdistuvat menoihin, joihin voidaan harkinnalla myöntää toimeentulotukea. 2.2.1 Työmatkakustannukset Työmatkakulujen osalta hakijaa ohjataan hakemaan verottajalta muutos verokorttiin. Pääsääntöisesti matkakustannukset huomioidaan verotuksessa. Oman auton käytöstä (perustelluista syistä) huomioidaan 0,20 /km. Omavastuuosuus työmatkoissa on 750 e vuodessa. Hyväksytään työmatkakuluna viiden kilometrin ylittävältä työmatkalta 70 e/kk, enintään 750 e vuodessa. Matkakuluja ei huomioida menona, mikäli hakija saa ylläpitokorvausta tai muuta kautta matkakorvauksen. 2.2.2 Hautausavustus Toimeentulotukea laskettaessa otetaan huomioon hautaukseen liittyvät kohtuulliset menot. Maksusitoumukseen merkitään: arkku, vaatetus, arkkuun huolto, kansikoriste ja vainajan kuljetus. Päätös hautauskulujen korvaamisesta tehdään perunkirjoituksen jälkeen, mikäli asia päätetään ennen perunkirjoitusta, siitä tehdään perintäpäätös. Hautausavustus on enintään 700 euroa. 2.2.3 Romanivaatetus Paikkakunnalla vähintään kaksi vuotta henkikirjoilla olleelle tai oleskelevalle 17 vuotta täyttäneelle romaninaiselle vaatetukseen voidaan myöntää toimeentulotukea 450 euroa korkeintaan joka toinen vuosi. Vaatetuksen hankintaan myönnetään vain maksusitoumus. Romaninaisen hameen korjaus sisältyy perusosaan. 2.2.4 Koti-irtaimisto Yksittäiset kodinhankinnat sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää seuraavasti (kustannukset enintään): - pyykinpesukone 250 euroa, vain harkinnalla ja lapsiperheille, joilla muutoinkin on toimeentulotukioikeus - sänky ja patja yksinäiselle 100 euroa ja pariskunnille 150 euroa - ruokaryhmä 70 euroa - lastenvaunut tai istumarattaat 150 euroa, auton turvaistuin enintään 50 euroa - lapsen sänky ja patja 100 euroa. Kaikki muut kodin hankinnat, kuten esim. pölynimuri, sisältyvät perusosaan. Kalusteita suositellaan hankittavaksi ensisijaisesti käytettynä esimerkiksi kirpputoreilta. 2.2.5 Muut erityismenot Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuviin menoihin, esimerkiksi vuokrarästeihin ja sähkölaskurästeihin, jos rästivelan kertymisaikana on ollut tulovajausta. Jos velan kertymisaikana on ollut tuloylijäämää, voidaan rästivelka maksaa vain erityisestä syystä, joita ovat esim. häätöuhka, asunnottomaksi joutuminen tai perheen hajoaminen. Ensisijaisesti asiakas sopii velkojen maksusta velkojalleen ja tekee maksusuunnitelman, johon sitoutuu. Täydentävänä toimeentulotukena huomioidaan hyväksyttävät asiointimatkat paikkakuntien välillä julkisen kulkuneuvon mukaan, kuten TE-toimistossa käynnit. Asiakkaan tulee esittää kyseisestä matkasta kuitti ja TE-toimiston asiointikortti. Oman auton käytöstä maksetaan 0,20 e/km. 5
2.2.6 Lasten harrastusmenot Jos perhe hakee kuukausittain toimeentulotukea, voidaan harkinnalla hyväksyä kalenterivuodessa lasta kohden 100 euroa/vuosi/lapsi. Tukea harrastusmenoihin myönnetään pääasiassa vain lähihuoltajalle. 2.2.7 Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Kaikkien opiskelijoiden ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki sisältäen opintorahan, asumislisän ja valtion takaama opintolainan. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Muihin opiskelusta aiheutuviin menoihin esim. oppikirjoihin, tarvikkeisiin, työvaatteisiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli hakija/perhe on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas. Täydentävän toimeentulotuen myöntämistä yllämainittuihin menoihin harkitaan kuitenkin tapauskohtaisesti. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaisesti vanhemmat ovat elatusvelvollisia lapsensa opiskelusta aiheutuvista kustannuksista 21 ikävuoteen saakka, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Vanhempien tulot ja varallisuus selvitetään. Lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvat kustannukset sekä lapsen mahdollisuus itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista koulutuksen päätyttyä otetaan huomioon. 2.3. Toimeentulotuki eri elämäntilanteissa 2.3.1 Yrittäjyys Yrittäjän saama tulo yrittäjätoiminnastaan on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa. Yksityisotot yritystoiminnasta, vaikka toiminta olisi tappiollista, ovat huomioon otettavaa tuloa. Käytettävissä olevien tuloja arvioitaessa voidaan selvityksenä käyttää esimerkiksi yrityksen tilinpäätöstä ja tilitarkastuskertomusta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, välitilinpäätöstä, tiliotteita, yrityksen ja yrittäjän viimeisimpiä veroilmoituksia sekä työvoimaviranomaisten tai Kelan lausuntoja. Kannattamatonta yritystoimintaa ei ole pitkäaikaisesti tarkoituksenmukaista toimeentulotuen keinoin tukea. Mikäli yrittäjällä ei yritystoiminnasta ole lainkaan tuloa, voidaan häntä avustaa tilapäisesti (korkeintaan 3kk) ja ohjata ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. 2.3.2 Asunnottomuus Asunnottoman toimeentulotuen perusosa huomioidaan yhteisöasujan mukaan (ToTuL 9 ). Mikäli hakija on väestötietojen mukaan asunut vanhempiensa luona ennen muuttamista poste restante - osoitteeseen, huomioidaan hakijan perusosa vanhempien luona asuvan mukaan. Avo- tai avioliitosta erilleen muuttanut hakija käsitellään toimeentulotuessa edelleen perhekuntana, mikäli hakija on ilmoittanut uuden osoitteen sijaan poste restante -osoitteen. Poste restante - osoitteen ilmoittaneen tulee selvittää kuukausittain missä hän tosiasiallisesti oleskelee. 6
3. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI (ToTuL 13 ) Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Sitä voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös akuuteissa kriiseissä; esimerkiksi perheenjäsenen kuolema, vakava sairastuminen, tulipalo ja rikoksen uhriksi joutuminen. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää, vaikka asiakas ei ole oikeutettu saamaan perustoimeentulotukea. Ehkäisevän toimeentulotuen käsittelyn yhteydessä on aina kartoitettava kokonaistilanne ja mahdolliset muut palvelu- ja tukitarpeet mm. velkaneuvonta, edunvalvonta sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut ja lastensuojelu- ja lapsiperhepalvelut. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen yhteydessä laaditaan tarvittaessa yhdessä hakijan kanssa palvelusuunnitelman tuen vaikuttavuuden konkretisoimiseksi. 7
KÄRSÄMÄEN KUNTA Sosiaalitoimi PERHESUHTEET JA HENKILÖTIEDOT Hakijan sukunimi ja etunimet (henkilötunnus) TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut Ajalle (kk) Puolison / avopuolison sukunimi ja etunimet (henkilötunnus) Postiosoite ja puhelinnumerot Pankkitilit Mille tilille mahdollinen toimeentulotuki maksetaan? Kotona asuvat lapset; nimi ja henkilötunnus Mihin tarkoitukseen toimeentulotukea haetaan TULOT JA MENOT TULOT Kelan työttömyysturva HAKIJA euroa / kk Maksupäivä PUOLISO euroa / kk Maksupäivä Ansiosidonnainen työttömyysturva Palkka Asumistuki + vuositarkistuspvm Lapsilisä Elatusapu/-tuki Lasten kotihoidon tuki Opintoraha ja asumislisä Opintoraha ja asumislisä Opintolaina Sairauspäiväraha Kansaneläke Työeläke Muu eläke Kuntoutustuki Äitiys-, isyys-, vanhempainraha Korkotulot, vuokratulot, säästöt yms. Muut tulot, mitkä? TULOT YHTEENSÄ KÄÄNNÄ 8
MENOT Euroa / kk Eräpäivä Perusosa Vuokra/yhtiövastike Lämmitys (öljy, puu) Sähkömaksu/lämmitys Sähkömaksu/talous Vesimaksu Saunamaksu Asuntolainojen korot Kotivakuutus Palovakuutus Kiinteistövero Jätehuolto Nuohous Muut asumismenot Terveydenhuoltomenot Työmatkat Maksetut päivähoitomaksut Maksetut elatusapumaksut Muut menot, mitkä? MENOT YHTEENSÄ TULOJEN JA MENOJEN ERO- TUS Lisätietoja: Vakuutan, että edellä antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun hakemuksen vireillä ollessa ilmoittamaan tiedoissa tapahtuneet muutokset. Samalla suostun antamieni tietojen tarkistamiseen. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 12 ) Päiväys: Allekirjoitus: 9