ASIALISTA 6.3.2012 LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 12.3.2012 Kokous 3/12 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Lapin yliopiston tutkijakoulun toimeenpanosuunnitelma vuosille 2012 2016 3. Vuoden 2011 toimintakertomus, keskustelu 4. Kansainvälisen toiminnan kehittämisohjelma, keskustelu 5. Rehtorin toimintasuunnitelma 6. Ilmoitusasiat 7. Muut asiat
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 6.3.2012 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Kokous 3/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 12.3.2012 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Minni Haanpää Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n 2 momentin mukaan kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Hallituksen 24.8.2009 tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 6.3.2012 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 valmistelija: Minna Uotila, 040 556 2893 Kokous 3/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 12.3.2012 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Minni Haanpää Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 2. Lapin yliopiston tutkijakoulun toimeenpanosuunnitelma vuosille 2012 2016 Yliopiston hallitus käsitteli tutkijakoulun toimeenpanosuunnitelmaa kokouksessaan 29.2.2012. Esitys Lapin yliopiston tutkijakoulun toimeenpanosuunnitelmaksi on liitteenä. Esityksen valmistelussa on otettu huomioon tutkijakoulutusta antaville yksiköille aiemmin toteutetun kyselyn tulokset, hallituksen päätös 12.12.2011 tieteellisen ja taidealan tutkijakoulutuksen organisoinnista sekä hallituksessa 29.2. käyty keskustelu. Esitys Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston tutkijakoulun toimeenpanosuunnitelma vuosille 2012 2016 liitteen mukaisena. Päätös
Liite hallituksen kokous 12.3.2012 Lapin yliopiston tutkijakoulun toimeenpanosuunnitelma vuosille 2012 2016 1 1. Tutkijakoulun toimeenpanosuunnitelman strategiset lähtökohdat Lapin yliopiston tutkijakoulun toimeenpanosuunnitelma vuosille 2012 2016 sisältää yliopiston tutkijakoulun, ja siihen kuuluvien strategisia kärkiä tukevien tohtoriohjelmien sekä tiedekuntien tarjoaman tutkijakoulutuksen kokoavan suunnitelman, joka konkretisoi toimenpiteinä yliopiston tutkijakoulutuksen strategiset tavoitteet toiminnan tasolle. Toiminta-ajatus Lapin yliopisto toteuttaa tutkijakoulutusta kasvatustieteissä, yhteiskuntatieteissä, oikeustieteissä sekä taideteollisella alalla. Yliopiston tutkimuksen monitieteisiä painopistealueita ovat kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus, pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ sekä palvelumuotoilu. Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen vastuuyksiköitä ovat tiedekunnat, Arktinen keskus sekä tutkijakoulu, joka jakautuu 3-4 (kansalliseen tai kansainväliseen) yliopiston strategisia kärkiä tukevaan tohtoriohjelmaan. Näiden ohella Lapin yliopistosta koordinoidaan kansallisia tai kansainvälisiä verkostomaisia tohtoriohjelmia sekä osallistutaan kumppaneina muiden yliopistojen koordinoimiin tohtoriohjelmiin. Jatko-opiskeluoikeuden saanut opiskelija kuuluu automaattisesti yliopiston tutkijakouluun. Visio Yliopiston strategia määrittelee yliopiston tutkijakoulutuksen tavoitetilan vuoteen 2020. Sen mukaan yliopistolla on systemaattinen jatkokoulutusohjelma, joka ottaa huomioon tieteen, taiteen, kansainvälisen toiminnan ja työelämän haasteet. Yliopiston yhteinen tutkijakoulutus ja monitieteiset tohtoriohjelmat muodostavat koordinoidun kokonaisuuden, joka tukee tutkimusta ja tutkijakoulutusta. Jatkokoulutuksen suunnittelussa huomioidaan tohtorikoulutusten jälkeisten urapolkujen erilaisuus. Yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman vuosille 2011 2014 mukaan Lapin yliopiston tieteellisen ja taiteellisen tutkijakoulutuksen tärkeimpiä 1 Vuonna 2013 toteutetaan tutkijakoulun toimeenpanosuunnitelman väliarviointi osana Lapin yliopiston tutkimuksen kansainvälistä arviointia. Tähän arviointiin perustuen tehdään tutkijakoulun toimintasuunnitelmaan liittyvät tarvittavat korjausliikkeet vuosille 2014 2016.
kehittämiskohteita ovat strategisten kärkien vahvistaminen tohtoriohjelman avulla, yliopiston tutkijakoulun ja tiedekuntien tarjoaman tutkijakoulutuksen synergia ja tohtorikoulutuksen kansainvälistyminen. 2. Tutkijakoulun kehittämiskohteet sekä toimenpiteet Lapin yliopiston strategia ja strategian toimeenpanosuunnitelma vahvistavat tutkijakoulun yhteiset päämäärät, joiden taustalla ovat yliopiston tutkijakoulutuksen visio ja tutkijakoulutukselle asetetut tavoitteet. Strategian lähtökohtana on tukea tiedekuntien tohtorikoulutusta ja motivoida tiedekuntien sekä Arktisen keskuksen professoreita yliopistotasoisen tohtorikoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. 2.1 Strategisiin kärkiin liittyvä tutkijakoulutus Yliopisto on määritellyt strategiset painoalat, joiden perustalta on esitetty kolmea temaattista tohtoriohjelmaa, jotka ovat Yhteisölähtöinen palvelumuotoilun tohtoriohjelma, Pohjoisten alueiden kestävän luonnonvarapolitiikan tohtoriohjelma sekä Muuttuvan työn yhteiskunnat tohtoriohjelma. Yliopiston tutkijakoulun tehtävänä on koordinoida strategisten kärkien tohtoriohjelman toimintaa ja seurata muun tohtorikoulutuksen suuntaamista profiilin mukaisiin strategisiin kärkiin. Kärjet toimivat tukena tiedekuntien omalle tohtorikoulutukselle. Kehittämiskohde 1. Strategisten kärkien vahvistaminen tohtoriohjelmien avulla. Kehittämistoimenpiteet: 1.1 Perustetaan strategisia kärkiä tukevat tohtoriohjelmat. 1.2 Kartoitetaan strategisia kärkiä tukevien tohtoriohjelmien kansalliset ja kansainväliset rahoitusmahdollisuudet ja huolehditaan niistä tiedottamisesta. 1.3 Selvitetään yliopiston piirissä jo-toimivien tohtoriohjelmien mahdollisuudet tehdä yhteistyötä strategisia kärkiä tukevien tohtoriohjelmien kanssa rahoituksen varmistamiseksi. 2
1.4 Haetaan aktiivisesti rahoitusta kansallisista ja kansainvälisistä rahoitusinstrumenteista strategisia kärkiä tukevien tohtoriohjelmien käynnistämiseksi. 1.5 Käynnistetään yliopiston strategisia kärkiä tukevat tiede- ja taidealat ylittävät temaattiset tohtoriohjelmat. 1.6 Jäsennetään kärkiin sisältyvät tutkimukselliset ja taiteelliset aihepiirit strategisten kärkien asiantuntijaryhmien avulla. 1.7 Rakennetaan monialaisia kansallisia ja kansainvälisiä tutkimushankkeita, jotka vahvistavat strategisia kärkiä sekä niihin liittyvää tohtorikoulutusta. 1.8 Suoritetaan väliarviointi pohjustaen strategisiin kärkiin liittyvän tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden kansainvälistä arviointia vuonna 2013. Toimenpiteiden ajoitus ja vastuutus: Toimenpide 1.1 1.3 toteutetaan kevään 2012 aikana. Johtoryhmä vastaa toimenpiteestä 1.1 ja tutkijakoulun johtaja sekä suunnittelija toimenpiteistä1.2 ja 1.3. Toimenpiteistä 1.4 ja 1.5 vastaavat tohtoriohjelmien johtajat ja johtoryhmät sekä tutkijakoulun johtaja sekä 1.6 strategisten kärkien vastuuprofessorit. Toimenpide 1.7 on koko yliopiston läpileikkaava toimenpide, jossa strategisten kärkien professorit ja tiedevararehtori ovat keskeisessä roolissa. Toimenpide 1.8 kuuluu tutkijakoulun sekä tohtoriohjelmien johtajille ja johtoryhmille sekä tutkimusvararehtorille. 2.2 Integroitu tutkijakoulutus: Tiedekunnat, tutkijakoulu sekä tohtoriohjelmat tutkijakouluttajina Yliopiston hallitus on linjannut, että yliopiston tiedekunnat vastaavat jatkoopiskeluoikeuden myöntämisestä (dekaanin päätös), jatko-opiskelijoiden rekrytoinnista, ohjauksesta sekä väitösprosessiin liittyvistä toimenpiteistä ja väitöskirjojen laadusta. Tutkijakoulu koordinoi tohtoriohjelmien toimintaa, seuraa yliopiston tasolla jatko-opintojen etenemistä, väitöskirjojen valmistumista, tutkijoiden kansainvälistymistä, tutkimuksen laatua sekä tutkijakoulutuksen toimintatapojen yhteneväisyyttä. Yliopiston koordinoimat kansainväliset, valtakunnalliset ja paikalliset tohtoriohjelmat vastaavat niille määritellyistä tehtävistä. Tiedekunnat ja tohtoriohjelmat tarjoavat mahdollisuuksien mukaan opetusta yliopiston yhteiseen tutkijakouluun ja hyödyntävät tutkijakoulun opetustarjonnan osana opetusohjelmaansa. 3
Kehittämiskohde 2. Tutkijakoulun ja tiedekuntien tohtoriohjelmien yhteistyön lisääminen. Kehittämistoimenpiteet: 2.1 Kartoitetaan jatko-opiskelun edellyttämä koulutustarve ja selvitetään, mitä opintokokonaisuuksia tiedekunnat ja Arktinen keskus voivat tarjota yliopiston yhteiseen tutkijakouluun. 2.2 Selvitetään, mitä opintoja tiedekuntien koordinoimat verkostotohtoriohjelmat ja kansainväliset tohtoriohjelmat voivat tarjota yliopiston yhteiseen tutkijakouluun. 2.3 Kehitetään tiedekuntien tohtorikoulutusta tukevia moniaineistollisuuden ja monimenetelmällisyyden osaamista tukevia opintokokonaisuuksia huomioiden eri tieteen-, taiteen- ja koulutusalat. 2.4 Osallistetaan tiedekunnat ja Arktinen keskus yliopiston yhteisen tutkijakoulun tarjoaman tutkijakoulutuksen tuottamiseen ja täsmennetään tohtoritutkintoon tarvittavat siltaopinnot ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon osalta. 2.5 Integroidaan yliopiston yhteisen tutkijakoulutuksen sisällöllinen kehittäminen tiedekuntien jatko-opintovaatimuksiin. 2.6 Vahvistetaan yliopiston tutkijakoulun kautta tarjottavat jatko-opintokokonaisuudet, ja niiden vastuutahot. 2.7 Tarjotaan systemaattista opinto-ohjausta ja opetusta kaikille tohtorikoulutukseen osallistuville ja tiedotetaan tarjotuista opintokokonaisuuksista. 2.8 Huolehditaan palautejärjestelmän kehittämisestä ja palautteen keräämisestä. Toimenpiteiden ajoitus ja vastuutus: Tutkijakoulun johtaja yhdessä tutkijakoulun suunnittelijan kanssa toteuttavat kevään 2012 aikana kohtiin 2.1 2.3 liittyvät toimenpiteet. Toimenpiteet 2.4 2.6 kuuluvat johtoryhmälle ja toimenpide 2.7 tutkijakoulun suunnittelijalle Toimenpiteestä 2.8 vastaa tutkijakoulun johtaja ja suunnittelija yhteistyössä 4
tiedekuntien kanssa. Syksyn 2012 aikana suoritetaan toimenpiteet 2.5 2.7 ja toimenpide 2.8. keväällä 2013. 2.3 Yliopiston tutkijakoulun kansainvälisyys Lapin yliopiston strategia 2020 määrittää yliopiston strategiset tavoitteet kansainvälisen toiminnan osalta. Yliopiston tavoitteena on kansainvälistää tutkimustaan, taiteellista toimintaansa ja koulutustaan painoaloillaan yhteistyössä kansainvälisten strategisten kumppaniensa kanssa. Yliopiston tärkein strateginen kumppani on UArctic-verkosto. Kehittämiskohde 3. Tutkijakoulutuksen kansainvälistäminen. Kehittämistoimenpiteet: 3.1 Määritellään tutkijakoulutuksen kansainväliset kumppanuudet hyödyntäen tiedekuntien ja Arktisen keskuksen verkostoja ottaen huomioon yliopiston kansainvälistymisstrategia. 3.2 Rakennetaan monitieteisiä kansainvälisiä tohtoriohjelmia ja tehdään tutkimusyhteistyötä sellaisten ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa, joilla on paras asiantuntijuus temaattisten tohtoriohjelmien aloilla. 3.3 Tuetaan tohtoriopiskelijoiden liikkuvuutta ja kansainvälistymistä sekä joint degree mahdollisuuksia hakemalla aktiivisesti rahoitusta tohtorikoulutuksen mahdollistavista eurooppalaisista tutkimusohjelmista. 3.4 Laadun varmistamiseksi kannustetaan tohtoriopiskelijoita julkaisemaan tutkimuksen tuloksia arvostetuilla kansainvälisillä julkaisufoorumeilla ja tuetaan artikkeleiden kirjoittamista sekä kielenhuoltoa. 3.5 Kehitetään kansainvälisiä tohtoriohjelmia ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden määrän kasvattamiseksi ja tuetaan heidän integroitumistaan opiskelijayhteisöön. 3.6 Järjestetään kansainvälisiä seminaareja ja työpajoja, joissa luennoivat ulkomaiset ja kotimaiset asiantuntijat strategisten painoalojen teemoista. 3.7 Autetaan tohtoriopiskelijoita kansainvälisten ohjaajien rekrytoinnissa erityisesti strategisten kärkien alueilla. 5
3.8 Kytketään entistä systemaattisemmin kansainvälinen opettajavaihto tutkijakoulutukseen. Toimenpiteiden ajoitus ja vastuutus: Kehittämiskohde 3. toimenpiteet kohdentuvat toimeenpanosuunnitelman koko ajalle, ja niiden toteutumisesta vastaavat tiedekunnat ja ohjaavat professorit, tutkijakoulun johtoryhmä ja johtaja yhteistyössä yliopiston tutkimusvararehtorin sekä yliopiston kansainvälisistä asioista vastaavan yksikön kanssa. 3. Tutkijakoulun hallintoon ja organisoitumiseen liittyvät toimenpiteet Tutkijakoululla on johtaja ja johtoryhmä, johon kuuluvat johtajan lisäksi tiedekuntien ja yksiköiden tohtorikoulutuksesta vastaavat (vara)dekaanit, strategisten kärkien vastuuprofessorit, tutkimusvararehtori, opetusvararehtori ja jatko-opiskelijoiden edustaja(t) sekä mahdolliset asiantuntijajäsenet. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii tutkimuksesta vastaava vararehtori. Kullakin tohtoriohjelmalla on tohtoriohjelman rahoituksen ja laajuuden edellyttämä johtaja ja johtoryhmä. Tutkijakoulun johtaja vastaa ja raportoi tutkijakoulun toiminnasta tutkimusvararehtorille. Lapin yliopiston tutkijakoulun rooli tutkijakoulutuksessa on suunnitella tohtorikoulutuksen edellyttämät yleiset metodologiset ja tutkimuksen eri vaiheisiin kohdistetut sekä tutkijan valmiustaitoihin liittyvät kurssit. Kehittämiskohde 4. Yliopiston tutkijakoulun hallinnollinen organisoituminen. Kehittämistoimenpiteet: 4.1 Rehtori perustaa yliopiston tutkijakoulun johtoryhmä toimikaudelle 2012 2016. 4.2 Nimetään tohtoriohjelmille johtoryhmät ja johtajat, jotka vastaavat tohtoriohjelmien valmistelusta, ja niiden rahoituksen hankkimisesta. 4.3 Linkitetään opetuksen suunnittelu johtoryhmän työskentelyyn. 4.4 Luodaan selkeät jatko-opinto-oikeutta ja tohtoriohjelmia koskevat ohjeet opiskelijoille ja henkilökunnalle. 6
4.5 Huolehditaan, että ohjaajat ja tohtorikoulutettavat tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa, tutkijakoulun päätöksenteko- ja vastuurakenteet sekä tohtorikoulutusta koskevat ohjeet. 4.6 Kehitetään yliopiston tutkijakoulutuksen seurannan ja laadunvarmistuksen tietopohjaa ja tiedonkeruun menetelmiä. 4.7 Tehdään tohtoriohjelmien laadun arviointi yhteisesti sovittujen kriteerien perusteella huomioimalla tieteen- ja taiteenalojen väliset erot. 4.8 Sovitaan yhteistyössä yliopiston viestinnän kanssa tutkijakoulun tutkimustiedottamiseen ja kirjaston kanssa tieteellisen tiedon hankintaan liittyvistä toimintamalleista. Toimenpiteiden ajoitus ja vastuutus: Toimenpiteet 4.1, 4.2 ja 4.3 kohdistuvat keväälle 2012. Toimenpide 4.1 kuuluu rehtorille ja toimenpiteet 4.2 ja 4.3 tutkijakoulun johtoryhmälle. Toimenpiteestä 4.4 vastaavat tiedekunnat apunaan tutkijakoulun suunnittelija. Tutkijakoulun johtaja ja suunnittelija huolehtivat, että toimenpiteet 4.5 ja 4.6 toteutetaan kevään 2013 aikana. Syksyllä 2012 tutkijakoulun johtaja neuvottelee yliopiston viestinnän kanssa toimenpiteestä 4.8. 5. Voimavaroihin liittyvät toimenpiteet Kehittämiskohde 1. Strategisten kärkien vahvistaminen tohtoriohjelmien avulla. Tohtoriohjelmien rahoitus rakentuu useiden rahoitusinstrumenttien varaan. Tohtoriohjelmien toteutukseen haetaan rahoitusta kansallisista ja kansainvälisistä rahoitusinstrumenteista ja tutkimusohjelmista. Ohjelmia rahoitetaan myös mahdollisuuksien mukaan tiedekuntien jatko-opiskelijapaikkojen (entiset assistentuurit) kautta. Kehittämiskohde 2. Tutkijakoulun ja tiedekuntien tohtoriohjelmien yhteistyön lisääminen. Yliopisto tukee (OKM/SA) rahoitettuja jatko-opiskelijapaikkoja rahoituksen ehdoissa sovitulla tavalla (yliopiston omarahoitusosuus) kuitenkin siten, että pääosin näiden tohtoriohjelmien edellyttämä koordinaatio tehdään keskitetysti osana suunnittelijan työnkuvaa ja useamman tohtoriohjelman yhteisenä koordinaationa. Suunnittelijan tarve vuosille 2013 2016 arvioidaan vuoden 2012 lopussa. 7
Kehittämiskohde 3. Tutkijakoulutuksen kansainvälistäminen. Yliopisto tukee ensi vaiheessa englanninkielisten tohtoriopintojen suunnittelua ja kohdentaa siihen erillisrahoitusta vuodelle 2013 perustuen vuoden 2012 aikana tehtävään kartoitukseen. Kehittämiskohde 4. Yliopiston tutkijakoulun hallinnollinen organisoituminen. Tutkijakoulun yleisohjelma ja suunnittelijan palkka rahoitetaan perusvoimavaroista (osa koordinaatiorahoitusta). Tutkimusmenetelmien professorin työajasta osa suunnataan tutkijakouluun. 6. Toimeenpanosuunnitelman jatkotoimenpiteet Käsillä olevassa toimeenpanosuunnitelmassa esitetyt konkreettiset toimenpiteet kohdentuvat vuonna 2012 toteutettavaan tutkijakoulun perustamisvaiheeseen sekä vuonna 2013 toteuttavaan tohtorikoulun kehittämisvaiheeseen. Uuden tohtorikoulun toiminnan vakiinnuttamisen ja kansainvälistämisen vaihe tapahtuu vuosien 2014 2016 aikana, jota varten tutkijakoulun johtoryhmä esittää tarkennetun toimeenpanosuunnitelman vuosille 2014 2016 ottaen huomioon vuonna 2013 toteutettavan Lapin yliopiston tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin. Tutkijakoulun johtoryhmä raportoi vuosittain yliopiston toimintakertomusvalmistelun yhteydessä toimeenpanosuunnitelman toteutumisesta. 8
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 6.3.2012 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 044 276 288 valmistelija: Tarja Särkkä 040 723 2778 Kokous 3/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 12.3.2012 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Minni Haanpää Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 3. Lapin yliopiston toimintakertomus vuodelta 2011 Kirjanpitolautakunta on antanut kirjanpitolain pohjalta yleisohjeen toimintakertomuksen laadinnasta 12.9.2006. Toimintakertomuksen tulee olla luonteeltaan yliopiston hallituksen kertomus vuoden 2011 toiminnasta. Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot yliopiston tuloksista ja taloudellisesta toiminnasta ja sen tulee suuntautua tulevaisuuteen. Yleisiä laadinnan periaatteita ovat olennaisuus, johdonmukaisuus sekä varovaisuus ja luotettavuus Yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös muodostavat toisiaan täydentäen yliopiston tasekirjan. Liitteenä on keskusteluluonnos Lapin yliopiston toimintakertomukseksi vuodelta 2011. Esitys Keskusteltaneen yliopiston vuoden 2011 toiminnasta liitteenä olevan esityksen pohjalta. Päätös
1 LAPIN YLIOPISTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 LAPIN YLIOPISTON HALLITUS Keskusteluluonnos 12.3.2012
2 SISÄLTÖ 1. MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2. YLIOPISTON TEHTÄVÄ JA STRATEGIA 3. YLIOPISTON HALLINTO JA JOHTAMINEN 4. TOIMINTA- JA SEN TULOKSET VUONNA 2010 4.1. Määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut 4.2. Tutkimus ja jatkokoulutus 4.3. Taiteellinen toiminta 4.4. Perustutkintokoulutus 4.5. Aikuiskoulutus 4.6. Kansainvälinen toiminta 4.7. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 5. LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI 6. HENKILÖSTÖ 7. RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 8. YLIOPISTO JULKISOIKEUDELLISENA YHTEISÖNÄ
3 1 MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Yliopiston toimintaympäristössä tapahtui edelleen suuria muutoksia myös uuden yliopiston toisen toimintavuoden aikana. Uusi hallitusohjelma loi yliopistoille entistä vaativampia haasteita, sillä ohjelman mukaan Suomen tavoitteena on sekä korkeakoulutuksen että tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen kärki. Sama asia konkretisoitui Korkeakoulututkimuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016. Kansainvälisyys, korkea laatu, vaikuttavuus ja yliopiston profiloituminen olivat myös vuonna 2011 valmistellun yliopistolaitoksen uuden rahoitusjärjestelmän lähtökohtia. Yliopiston koulutusaloilla eteni kaksi Lapin yliopiston kannalta keskeistä hanketta. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen yhteistyönä valmisteltiin Helsingin taideyliopistojen (Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu) yhdistämistä Taideyliopistoksi. Samanaikaisesti Itä-Suomen yliopisto teki esityksen ministeriölle neljännen oikeustieteellisen tiedekunnan perustamisesta. Lapin yliopisto on tuonut vahvasti esille, että Taideyliopiston perustamisen yhteydessä tulee turvata myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan toimintaedellytykset ja kilpailukyky. Hyväksyessään yliopistolle 10 oikeustieteen maisterin tutkinnon tavoitelisäyksen tulevalle sopimuskaudelle ministeriön voidaan olettaa ottaneen kantaa siihen, että juristipulaan vaikutetaan olemassa olevien koulutusyksiköiden voimin. Lapin yliopiston kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnat olivat mukana UNIFIn rakenteellisen kehittämisen (RAKE) hankkeessa, jossa tavoitteena oli selkeyttää yliopistojen työnjakoa, tukea koulutusalojen toimintaedellytyksiä, rakenteellista kehittämistä ja yliopistojen työnjakoa. Lapin yliopiston kannalta keskeinen tulos oli, että kasvatustieteiden tiedekunnan luokanopettajankoulutusta laajennetaan ja yhteiskuntatieteissä pyritään aiempaa laajempiin, monialaisiin, integroituneisiin tutkintoihin. Käytännössä ministeriö esitti yliopiston opettajankoulutuksen laajentamista 17 maisteritutkinnolla/vuosi ja yhteiskuntatieteellisen koulutuksen vähentämistä 10 maisterin tutkinnolla. Yhdessä Oulun yliopiston kanssa Lapin yliopisto on käynnistänyt selvityksen Pohjois-Suomen kasvatustieteellisten tiedekuntien profiileista ja kehittämisestä UNIFIn suositusten mukaisesti. Konserniyhteistyö syveni Lapissa vuoden 2011 aikana. Lapin korkeakoulukonsernin johtosääntö hyväksyttiin 31.8.2011. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) johtosääntö uudistettiin ja instituutille valittiin uusi johtaja. Pohjoisen kulttuuri-instituutin (PKI) johtosääntö hyväksyttiin 29.11.2011 ja yksikön toiminta käynnistyi 1.1.2012. Taiteiden tiedekunnan dekaani toimii yhteisen yksikön johtajana ja tiedekunnan laajennettu tiedekuntaneuvosto johtokuntana. Konsernin kirjasto vakiinnutti toimintojaan. Kielikeskuksen organisoituminen vaatii vielä rakenteiden ja ohjausjärjestelmien kehittämistä. Tukipalvelukeskuksen valmistelu eteni suunnitellusti ja toiminta käynnistyi 1.1.2012. Ministeriö julkaisi 5.10.2011 ammattikorkeakouluihin suunnitellut aloituspaikkaleikkaukset, jotka toteutuessaan vaikuttavat voimakkaasti Lapin ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuuteen. Lapin korkeakoulukonsernin strategiaryhmä antoi oman vastineensa suunniteltuihin leikkauksiin. Leikkausten lopullinen suuruus selviää kevään 2012 aikana. Ammattikorkeakoulujen valtiollistaminen ja uusien omistajaorganisaatioiden rakentuminen tuovat uuden ulottuvuuden Lapin korkeakoulukonsernin tulevaisuuden hahmottamiseen. Tämä työ jatkuu vuoden 2012 aikana.
4 2 YLIOPISTON TEHTÄVÄ JA STRATEGIA Lapin yliopiston tehtävänä on harjoittaa vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Yliopisto antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviä hoitaessaan yliopisto edistää elinikäistä oppimista, toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lapin yliopiston vision mukaan yliopisto on vuonna 2020 kansainvälisesti tunnustettu tiede- ja taideyliopisto profiilialueillaan: kansainvälinen arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön ja näiden välisen vuorovaikutuksen tutkimus ja erityisesti aluevaikuttamiseen suuntautunut kansainvälinen matkailututkimus. Laajan valmistelutyön pohjalta yliopiston hallitus on määrittänyt profiilin kolme strategista kärkeä, joita ovat 1. kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus; 2. pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ; ja 3. palvelumuotoilu. Yliopiston hallitus hyväksyi 14.2.2011 strategisten kärkien kehittämissuunnitelman. Rehtori nimitti kullekin kärjelle vastuuprofessorin (kärki 1: professori Juha Karhu, kärki 2: professori Asko Suikkanen ja kärki 3: professori Minna Uotila). Vastuuprofessorit kokosivat monitieteiset asiantuntijaryhmät yliopiston edustamilta tieteenaloilta. Jokaisessa ryhmässä on edustajat kaikista yliopiston tutkimusta harjoittavista yksiköistä. Strategisten kärkien vahvistamiseksi yliopisto suuntasi 470 000 strategista tutkimusrahoitusta kahdeksalle arvioinnissa menestyneelle tutkimushankkeelle. Hankkeiden arviointi ja priorisointi tapahtui yliopiston ulkopuolisen arviointiryhmän toimesta. Yliopisto toteutti vuoden 2011 lopussa strategisten kärkien nykytilan analyysin keväällä 2012 tehtävän itsearvioinnin pohjamateriaaliksi. Vuoden 2012 strategiarahoitusta (2,6 M ) suunnataan mm. strategisten kärkien kilpaillun koti- ja ulkomaisen tutkimusrahoituksen hankkeistamiseen. 3 YLIOPISTON HALLINTO JA JOHTAMINEN Lapin yliopiston organisaatiokaavio 1.1.2012 lukien
5 Lapin yliopiston hallintojohtosääntö määrittelee yliopiston hallituksen, yliopistokollegion, rehtorin ja yliopistoneuvoston tehtävät. Sen mukaan yliopiston hallitus päättää toiminnan ja talouden strategisista linjauksista, strategian toimeenpanosuunnitelmasta ja talousarviosta sekä laatii tilinpäätöksen. Kollegio hyväksyy tilinpäätöksen ja antaa vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja rehtorille. Rehtori vastaa siitä, että yliopiston kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus (1.1.2010 31.12.2011) Lapin yliopiston hallitus kokoontui toimintakertomusvuonna 10 kertaa, elokuun kokouksen yhteydessä Luostolla järjestettiin hallituksen kehittämisseminaari. Edellisten lisäksi LKKK:n hallitusten yhteisseminaari järjestettiin huhtikuussa ja hallituksen ja yliopistokollegion yhteinen kokous marraskuussa. Yliopiston ulkopuoliset jäsenet: Raimo Väyrynen, professori, puheenjohtaja Markku Salomaa, johtaja, varapuheenjohtaja Matti Hepola, johtaja Tarmo Jomppanen, johtaja Marja Vaarama, professori, ylijohtaja Yliopistoyhteisön jäsenet:
6 Rauno Korhonen, professori Minna Uotila, professori Raija Kivilahti, tapahtumakoordinaattori Mirva Lohiniva-Kerkelä, yliopistonlehtori Juho Hinkkanen 1.1.2011 alkaen Katri Kulmuni 11.10.2010 alkaen Yliopistokollegio (1.1.2010-31.12.2013, opiskelijajäsenet 1.1.2010-31.12.2011) Jäsenet: Kyösti Kurtakko, dekaani (puheenjohtaja) Merja Kinnunen, professori Matti Niemivuo, professori Antti Syväjärvi, tutkimusprofessori Terttu Utriainen, professori Päivi Granö, professori Susan Meriläinen, professori Heli Ruokamo, professori Varajäsenet: Päivi Naskali, professori Markku Vieru, professori Rauno Halttunen, professori Riitta Brusila, professori Jani Suokanerva, kv.asioiden suunnittelija Sirpa Purtilo-Nieminen, kehittämispäällikkö Saara Koikkalainen, kv.as. suunn., tutkija Jarmo Kiuru, lehtori, Liisa Hallikainen, informaatikko 9.5.2011 alkaen Iina Karjalainen, henkilöstöneuvoja Arto Viiri, rakennerahastoasiamies Marjo Majava, hallintosihteeri Kaarina Stark, kirjastosihteeri Marjo-Riitta Mattus, lehtori, Jarmo Kiuru, Liisa Hallikainen, informaatikko, Pertti Aula, lehtori 9.5.2011 alkaen yliopisto-opettaja 9.5.2011 alkaen Riitta Kontio, lehtori Olli Tiuraniemi, viestintäpäällikkö Toivo Salonen, pt. tuntiopettaja Jari Antikainen, lehtori Satu Peteri, kehittämispäällikkö Ylioppilaskunnan nimeämät opiskelijajäsenet: Eveliina Heinäluoma 24.9.2010 alkaen Raita Huhta Mari Mäki (varapuheenjohtaja) Maria-Riitta Järvelä Hannu Mällinen 1.1.2011 alkaen Kaisa Kimmel 24.9.-27.11.2011, Eeva Pistokoski 28.11.2011alkaen Anna Kivijärvi Topi Heinänen Ilkka Kylli Ilkka Tuomainen Antti Laakso Inka Kärkkäinen Markus Siltanen Juha Leppäniemi Karoliina Rautanen 1.1.2011 alkaen Anni Vesa Yliopiston sisäistä hallintoa kevennettiin lakkauttamalla Opetus- ja tutkimusneuvosto. Lapin korkeakoulukonsernin oppilaitosten edustajien ristiinedustus toistensa hallitusten kokouksissa hyväksyttiin. Tavoitteena on edistää tiedonkulkua ja yhteisten asioiden hoitoa konsernissa. Uusi vaalijohtosääntö hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 19.9.2011 ja marraskuussa järjestettiin hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen vaalit. Uusi hallitus valittiin kaudelle 1.1.2012 31.12.2014 ja tiedekuntaneuvostot kaudelle 1.1.2012 31.12.2013. Rehtori nimitti 21.12.2011 tiedekuntaneuvostojen esityksestä tiedekuntien dekaanit 1.1.2012 alkavalle nelivuotiskaudelle.
7 Tiedekuntien tulossopimusneuvottelut vuodelle 2012 ulotettiin oppiainekohtaiseen tarkasteluun oppiaineiden panoksista ja tuotoksista. Oppiainekohtainen tarkastelu laajenee kevään kurkistusneuvotteluissa ja tulevissa tulossopimusneuvotteluissa. 4 TOIMINTA JA SEN TULOKSET VUONNA 2010 4.1. Määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut Yliopiston toimintaa arvioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Lapin yliopiston sopimukseen sisältyvien määrällisten ja tunnuslukutavoitteiden pohjalta. Sopimuskauden 2010-2012 tunnuslukutavoitteet on mitoitettu yliopistojen keskimääräiselle tasolle. Koulutusalakohtainen tavoiteasetanta ja arviointi tarjoaisivat tuloksellisuuden ja tehokkuuden mittaamiseen yliopiston näkökulmasta oikeudenmukaisemman lähtökohdan. Määrälliset tavoitteet 2011 2010 2009 Tavoite 2010-2012 Ylemmät korkeakoulututkinnot*): YHT: 436 376 280 440 Taideteollinen koulutus 76 73 46 85 Kasvatustieteellinen koulutus 110 63 53 110 Yhteiskuntatieteellinen koulutus 100 108 95 130 (Oulun yliopiston myöntämät kauppatieteen tutkinnot) 22 16 12 - Oikeustieteellinen koulutus 109 116 74 115 Tohtorin tutkinnot: YHT: 23 24 20 24 Taideteollinen koulutus 4 3 2 3 Kasvatustieteellinen koulutus 7 9 8 6 Yhteiskuntatieteellinen koulutus 10 10 8 10 Oikeustieteellinen koulutus 2 2 2 5 Alemmat korkeakoulututkinnot 496 428 375 500 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 99 80 66 200 Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (kesto yli 3 kk) 364 374 404 375 Harjoittelukoulujen oppilasmäärä 346 354 351 360 Harjoittelukoulujen ohjatun opetusharjoittelun 1 190 1 270 1071 1 220 Määrä *) Sisältää Lapin yliopiston Oulun yliopistolle tuottamat kauppatieteen tutkinnot.
8 Tunnuslukutavoitteet 2011 2010 2009 Tavoite v. 2012 Opiskelijat (FTE)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta Xx 12,61 13,64 10 Ylemmät korkeakoulututkinnot/ opetus- ja Tutkimushenkilökunta 1,41 1,51 1,1 1,45 Tohtoritutkinnot/ professorit 0,4 0,42 0,37 0,5 Kv-refereejulkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta Xx 0,43 0,22 0,5 Tieteelliset julkaisut (pl. kv-refereejulkaisut)/ opetusja 1,03 0,94 1 Tutkimushenkilökunta Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 2 vko) / 0,84 0,60 0,11 0,3 opetus- ja tutkimushenkilökunta Perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittanei- 56,1 50,3 56,0 66 den osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (%) * Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus 35,8 36,9 36,1 45 perustutkintoa suorittavista (%) Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon Xx xx 23,5 68 suorittaneiden ja keskeyttäneiden määrästä (%) * Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Xx 2,8 2,5 7 Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%) Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys ja Xx 1,1*) 2,5 3,5 rakennerahastot) osuus kokonaisrahoituksesta (%) Täydentävän rahoituksen osuus kokonais- Xx 26,7 21,6 40 rahoituksesta (%) Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%) Xx 93,5 94,3 96 *) Tilastointi on muuttunut. Vuoden 2010 tieto ei sisällä Interreg- tai ENPI-rahoitusta. Taulukko päivittyy tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen! Talouden tunnusluvut 2010 Liikevaihto Ylijäämä Ylijäämän osuus liikevaihdosta Oman pääoman tuotto Omavaraisuusaste XX XX XX XX XX
9 4.2. Tutkimus ja tieteellinen jatkokoulutus Lapin yliopiston pohjoinen tutkimus suuntautui erityisesti pohjoiseen hyvinvointiin, pohjoisen sosiaalisesti, taloudellisesti, oikeudellisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen sekä soveltavaan taiteeseen hyvinvoinnin edistäjänä ja taiteen ja luontoympäristön vuorovaikutuksen esille tuojana. Arktinen keskus toimii yliopiston kansainvälisenä monitieteisenä erillislaitoksena. Keskuksen tutkimus painottui ympäristö- ja vähemmistöoikeuteen, globaalimuutokseen ja kestävään kehitykseen. Matkailututkimusta tehtiin kaikilla Lapin yliopiston tutkimuksen kärkialueilla sekä yliopiston tiedekunnissa että Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa. Saamelaistutkimusta vahvistettiin yhteistyöverkostojen kautta. Yhteistyötahoja olivat Sàmi allaskuvla Kautokeinossa, Oulun yliopiston Giellagas instituutti ja University of the Arcticin temaattiset verkostot. Vuonna 2010 perustettu Lapin yliopiston saamelaistutkimuksen työryhmä jatkoi työtään ja yliopisto koordinoi valtakunnallista saamelaistutkimuksen ryhmää, jonka esityksestä Suomen Akatemia lähti valmistelemaan saamen tutkimusohjelmaa kansainvälisenä yhteistyöhankkeena. Lapin yliopistossa suoritettiin 23 tohtorin tutkintoa tavoitteen ollessa 24 tutkintoa. Kasvatustieteiden, taiteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunta ylittivät tavoitteensa, ainoastaan oikeustieteiden tiedekunta jäi sovitusta tohtoritavoitteesta. Ministeriö on vastaesityksessään tulevan sopimuskauden tohtoritavoitteista esittänyt yliopiston tohtoritavoitteen kasvattamista 25:een tutkintoon. Yliopisto koordinoi vuonna 2011 valtakunnallisia Arktis -tutkijakoulua ja Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tutkijakoulua. Oikeustieteiden ja yhteiskuntatieteiden yhteinen Legal Cultures in Transnational World tohtoriohjelma sai rahoituksen ja käynnistyi vuoden 2012 alussa. Lisäksi yliopisto oli mukana yhdeksässä muiden yliopistojen koordinoimassa tohtoriohjelmaehdotuksessa. Kansallisten tohtoriohjelmien lisäksi yliopisto koordinoi kahta kansainvälistä Erasmusrahoitteista tohtoriohjelman suunnitteluhanketta: The European Mind (eurooppalainen semiotiikan tohtoriohjelma) ja Creation of a Cross-Disciplinary Doctoral Programme in Comtemporary Russian and Chinese Economic Law (Venäjän ja Kiinan talouslainsäädäntöön keskittyvä tohtoriohjelma). 4.3. Taiteellinen toiminta Taiteellista toimintaa arvioidaan määrällisesti ja laadullisesti sekä taiteen popularisoinnin kautta. Laadullisia arviointikriteereitä ovat kansainvälisyys, jurytetyt tai kuratoidut projektit, produktiot ja näyttelyt, tunnustukset, palkinnot, hankittu ulkopuolinen rahoitus sekä arvioidut taiteelliset produktiot eri opintojen yhteydessä. Taiteellinen toiminta ilmoitetaan ministeriölle OKM tiedonkeruussa julkaisutiedonkeruun yhteydessä. Yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden taiteellisia tuotoksia oli vuonna 2011 esillä kotimaisten tapahtumien, gallerioiden ja taidemuseoiden lisäksi myös ulkomailla mm. Islannissa, Itävallassa, Japanissa, Kanadassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa, Turkissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Opiskelijat menestyivät useissa kilpailuissa ja saivat myös kansainvälisiä tunnustuksia. Tiedekunnan oma galleriatoiminta tukee taiteellista toimintaa ja näyttelyvaihtoa.
10 Vuonna 2011 yliopisto oli edustettuna Valtion kuvataidetoimikunnassa ja Lapin taidetoimikunnassa. Huom! Lopulliseen toimintakertomukseen saatavissa myös toiminnan laajuutta arvioivia kriteereitä. 4.4. Perustutkintokoulutus Hallitus vahvisti kokouksessaan 17.10.2011 vuoden 2012 opiskelijoiden sisäänottomäärät. Perussisäänotto säilyi lähes edellisen vuoden tasolla. Perustutkintokoulutuksen kehittämisen kohteita v. 2011 olivat opiskelijavalinnat, opintojen ohjaus, kandidaattikoulutuksen laajemmat yhteiset opintosisällöt, aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät menettelyt (AHOT), eurooppalaisen opintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) käyttöönotto, yliopiston alumnitoiminta ja palautejärjestelmän kehittäminen osana yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. Valintamenettelyjä on muutettu ja kehitetään edelleen siten, että ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevilla ja uusilla ylioppilailla on muihin hakijoihin nähden yhdenvertaiset mahdollisuudet läpäistä pääsykoe. Opiskelijahaussa on pyritty aiempaa laajempiin hakukohteisiin. Kasvatustieteiden tiedekunnassa hakukohteet vähenevät neljästä kahteen. Oikeustieteiden tiedekunta seuraa valintojen kehittämisessä valtakunnallista kehittämistyötä. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa kauppatieteellinen koulutus päättyy syksyllä 2012 ja vapautuvat resurssit suunnataan uudelleen. Julkisoikeuden ja kuntoutuksen voimavarojen uudelleensuuntaaminen sosiaalityöhön ja yliopiston tutkijakoulutukseen ajankohtaistuu tulevalla sopimuskaudella. Taiteiden tiedekunnan TEVA alan tekstiilisuunnittelun suuntautumisvaihtoehto on muutettu sisustus- ja tekstiilimuotoilun suuntautumisvaihtoehdoksi. Kaikissa tiedekunnissa tutkintoihin sisältyviä yhteisiä opintoja on lisätty. Syksyllä 2011 ensisijaisia hakijoita oli yhteensä 3 163 ja opintonsa aloitti 647 uutta opiskelijaa. Yliopistossa opiskeli yhteensä 4 517 opiskelijaa (maisteri- ja kandidaattivaihe). Heistä läsnäolleita oli 3 870. Perustutkinto-opiskelijoiden kokonaisopintopistekertymä on 144 528 op, joka on keskimäärin 37,3 op/läsnäoleva opiskelija. Harjoittelukoulun oppilasmäärän ja ohjatun opetusharjoittelun tavoitteet miltei saavutettiin. Alumnitoimintaa vahvistettiin ja sitä kehitetään edelleen kytkemällä toimintaa opetukseen esim. asiantuntijaluentojen avulla. Uraohjausta kehitettiin ja organisoitiin erillisrahoitteisten projektien tukemana. Vuonna 2011 uusittiin tuutorioppaat ja opettajatuutoroinnin ja Hops ohjauksen suositukset. Ottaen huomioon Oulun yliopistoon tarjotut tutkinnot maisteritutkintotavoitteesta saavutettiin 99 %, eli ennätystutkintovuodesta 2008 johtunut notkahdus on ohitettu. Alempien tutkintojen toteuma oli 99,2 % sovitusta tavoitteesta. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä jäi tavoitteesta, trendi on kuitenkin nouseva. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus oli vilkasta. Korkeaksi tunnustettu tavoite lähes toteutui. Lapin yliopiston opiskelijat suorittivat sivuaineopintoja Oulun yliopistossa ja Oulun yliopiston opiskelijat Lapin yliopistossa ilman erillistä veloitusta yhteistyösopimukseen perustuen, samoin kuin Lapin korkeakoulukonsernin sisällä. Loppuvuodesta 2011 ministeriö pyysi lausuntoa korkeakoulujen opiskelijavalintoja koskevasta hallituksen esityksestä, jonka mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haettaisiin yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa ja hakujärjestelmät
11 yhdistettäisiin yhdeksi korkeakoulujen hakujärjestelmäksi. Lisäksi esitettiin ensimmäistä korkeakoulututkintoa hakevien kiintiöintiä. Lausunnossaan Lapin yliopisto korosti, ettei uudistus saa johtaa tulevaisuudessa erillisvalintojen lisääntymiseen ja raskaaseen hallintobyrokratiaan. Lapin yliopisto on pyrkinyt tukemaan valmistuneiden työurien pidentämistä tutkintoihin liittyvillä rakenteellisilla muutoksilla, kuten laajemmat yhteiset opinnot, hakukohteiden vähennykset, lakkautettavien koulutusten resurssien tarkoituksenmukainen uudelleensuuntaaminen, palautejärjestelmän tehokas hyödyntäminen ja opintoihin sitouttaminen monin eri tavoin. Opintoprosesseja on kehitetty tavoitteena riittävä ja tasainen kurssivalinta, mahdollisuus suorittaa 55 op lukuvuodessa ja opetusmetodien monipuolisuus. Opiskelijoiden hyvinvointia edistetään monin tavoin ja pitkittyviin opintoihin puututaan suunnitelmallisesti ja tarpeen mukaan joustaen. 4.5. Aikuiskoulutus Lapin yliopiston aikuiskoulutukseen osallistui yhteensä 6465 henkilöä (+5,1 %), joista avoimen yliopiston opetukseen 3382, täydennyskoulutukseen 1713 ja ikääntyvien yliopiston opintoihin 1370. Lapin yliopiston avoimessa yliopistossa suoritettiin 12 105 opintopistettä. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 6,7 %, vaikka uuden rahoitusmallin myötä avoimen tuloksiin ei sisällytetty enää yliopiston omien opiskelijoiden opintopisteitä. Lapin seutukunnallinen avoin opetus järjestettiin osana Lapin maakuntakorkeakouluverkostoa ja opetus järjestettiin suurelta osin verkkoopintoina. Uusia opintoja ja opiskelutapoja toteutettiin erityisesti yrittäjyysopinnoissa ja saamelaisalueen Davvi opinnoissa. Tutkintoon johtavaa koulutusta järjestettiin Matkailun ja liiketoimintaosaamisen maisteriohjelmassa. Avoin yliopisto toimi avoimen opetuksen valtakunnallisessa yliopistoverkostossa. Tärkein yksittäinen yhteistyökumppani oli Oulun yliopisto. Yliopiston täydennyskoulutus painottui sosiaali- ja terveysalalle, yritys- ja matkailualalle, opetusja kasvatusalalle sekä julkishallintoon. Korkeakoulututkinnon suorittaneille järjestettiin työllistymisedellytyksiä tukevaa koulutusta. Merkittävänä kohderyhmänä olivat maahanmuuttajat. Lapin korkeakoulukonsernin osapuolten välinen yhteistyö aikuiskoulutuksen alueella on edelleen vahvistunut ja huomiota on kiinnitetty myös kansainväliseen aikuiskoulutukseen vientituotteena. 4.6. Kansainvälinen toiminta Vuoden 2011 aikana Lapin yliopisto vahvisti keskeistä rooliaan arktisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön solmukohtana. University of the Arctic- yhteistyöverkosto juhlisti 10-vuotista historiaansa kokoontumalla Lapin yliopistoon Green Growth- juhlaseminaariin. Samalla UArctic hyväksyi kaksi uutta Lapin yliopiston koordinoimaa tutkimuspainotteista temaattista verkostoa: UArctic Thematic Network on Arctic Law ja UArctic Thematic Network on Arctic Sustainable Art and Design. Yhteistyötä vahvistettiin erityisesti Venäjän uusien valtionyliopistojen kanssa: Northern Arctic Federal University Arkangelissa ja Far-Eastern Federal University Jakutskissa. Lapin yliopiston koordinoima Barents Cross-Border Universityn Comparative Social Work- ohjelma sai ensimmäisen UArctic Master s laatumaininnan. Lapin yliopisto on mukana myös toisessa UArcticin Master s laatumaininnan saaneessa ohjelmassa Northern Tourism. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi suotuisasti. Opettaja- ja tutkijavaihtoa priorisoitiin, mikä näkyy myönteisesti tilastoissa. Opiskelijavaihdon tavoite (yli 3
12 kk) miltei saavutettiin (97,1 %). Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoitteesta jäätiin, joskin lukumäärä kasvoi. Yliopistosta valmistui 12 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, joista maistereita 8 ja tohtoreita 4. Ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille suunnattuja palveluita kehitettiin läpäisyn tehostamiseksi. Myös kansainväliseen rekrytointimarkkinointiin kiinnitettiin erityistä huomiota; Murmanskin aluetta kartoitettiin erityisenä rekrytointialueena. Vieraskielistä opetusta järjestettiin tiedekunnissa ja tiedekuntien, Arktisen keskuksen ja kielikeskuksen yhteistyönä. Uutena kansainvälisenä kokonaisuutena käynnistyi EMACIM maisteriohjelma yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa ja taiteiden tiedekunnassa. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa hyväksyttiin Master s degree in Global Biopolitics ja oikeustieteiden tiedekunnassa Master of International and Comparative Law maisteriohjelmat. Molemmissa ohjelmissa ensimmäinen sisäänotto on syksyllä 2012. Yliopistossa tarjottiin 330 englanninkielistä opintojaksoa. Vieraskielisessä perustutkinto-opetuksessa suoritettiin yhteensä 8522 opintopistettä, minkä lisäksi kansainväliset opiskelijat suorittivat 5469 opintopistettä. Suomessa opiskeleville ERASMUS- vaihto-opiskelijoille tarjottu suomen kielen ja kulttuurin intensiivikurssi oli suosittu. 4.7. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lapin yliopisto oli mukana toteuttamassa Lapin korkeakoulukonsernin yhteistä innovaatioohjelmaa, joka tuotti merkittäviä kärkihankeavauksia. Yliopiston vastuulla oli innovaatioohjelman Hyvinvoinnin Lapin koordinaatio. Innovaatio-ohjelman lisäksi yliopistolla on laaja alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen hankesalkku. Hanketoiminnan ohella yliopiston alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen asiantuntijatoiminta oli vilkasta. Arktisen keskuksen tiedekeskusnäyttelyyn tutustui 70 369 vierasta. Yliopiston taidekirjasto toimi Pohjois-Suomen taidekirjastona. Yliopiston pääkirjaston palveluja käytti 1071 yliopiston ulkopuolista asiakasta. Yliopisto järjesti vuoden 2011 aikana 14 tieteellistä kongressia, joihin osallistui 2368 henkilöä. Yliopiston aloitteesta Arktinen keskus edisti Euroopan informaatiokeskuksen sijoittumista Rovaniemelle Arktisen keskuksen yhteyteen. Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston johto vahvisti strategista yhteistyötään uudistamalla sekä keskinäisen että Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK) kanssa tehdyt yhteistyösopimukset. 5 LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI Lapin korkeakoulukonsernin sopimuspohjaisen tukipalvelukeskuksen johtosääntö hyväksyttiin 2.3.2011. Tukipalvelukeskuksen johtajan tehtävä yhdistettiin konsernin johtajan tehtäviin. Tukipalvelukeskuksen palvelualueiden päälliköiksi nimitettiin 3.6.2011 Merija Timonen (opiskelun tukipalvelut), Riitta Alajärvi-Kauppi (TKI-tukipalvelut) ja Markku Taipale (IT-palvelut). Tukipalvelukeskus aloitti virallisesti toimintansa 1.1.2012. Lapin korkeakoulukonsernin organisoitumisen ja hallintomenettelyt kokoava hallintojohtosääntö astui voimaan Lapin yliopiston hallituksen käsittelyn myötä 23.8.2011.
13 Pohjoisen kulttuuri-instituutin johtosääntö hyväksyttiin 10.10.2011. Instituutin johtajana johtosäännön mukaan toimii Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan dekaani. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtajaksi nimettiin 10.8.2011 PhD Johan Edelheim. Edelheim aloitti työnsä instituutin johdossa lokakuussa. Lapin korkeakoulukonsernin johtoryhmä hyväksyi konsernin kansainvälistymisohjelman toteuttamissuunnitelman vuodelle 2012 ja käynnisti Lapin korkeakoulujen yhteisen innovaatioohjelman päivitystyön. Lapin korkeakoulukonsernin strategiaryhmä käynnisti Lapin ammattikorkeakoulu-uudistuksen valmisteluprosessin asettamalla 10.10.2011 uudistuksen valmistelu- ja ohjausryhmät. 6 HENKILÖSTÖ Yliopisto on asiantuntijayhteisö, jonka tärkein voimavara on hyvinvoiva, motivoitunut ja strategiaan sitoutunut henkilöstö. Työtyytyväisyyskyselyn mukaan pääosa henkilökunnasta on motivoitunutta ja toimii yliopiston strategian suuntaisesti. Yliopiston hallitus hyväksyi 12.12.2011 yliopiston henkilöstöpoliittisen ohjelman Lapin yliopisto hyvinvoiva ja tuloksellinen työyhteisö. Ohjelmassa määritellään yliopiston henkilöstöpolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelman toteutumista seurataan tulossopimus- ja kurkistusneuvotteluissa. Seurannasta raportoidaan hallitukselle. Yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat uudistettiin rehtorin päätöksillä vuosille 2012-2014. Vuonna 2010 aloitettu yliopiston ja yksiköiden johdolle suunnattu esimiesviestinnän koulutus, jonka tavoite oli kirkastaa esimiesten viestintärooleja yliopiston strategian toimeenpanossa ja luoda yliopiston sisäisen viestinnän toimintamalli, jatkui alkuvuoteen 2011. Myös kasvatustieteiden ja taiteiden tiedekuntien työhyvinvointihankkeet päättyivät. Yliopiston yksiköissä käytiin kehityskeskustelut, jotka toteutettiin joko henkilökohtaisina tai oppiaineiden sisäisinä ryhmäkeskusteluina. Neliportainen opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävärakenne uudistetaan vuoden 2012 aikana ja samalla arvioidaan urapolkujärjestelmän hyödyt ja mahdollisuudet Lapin yliopiston kaltaisessa pienessä yliopistossa. Yliopistossa on tavoitteena lisätä opetus- ja tutkimushenkilökunnan suhteellista osuutta koko henkilökunnasta valtionapua täydentävällä rahoituksella. Yliopisto järjesti henkilökunnalleen ryhmäkuntoutuksia. Rovaniemen korkeakoulut järjestivät yhdessä henkilökunnan liikuntapalvelut, lisäksi yliopistossa otettiin käyttöön henkilökunnan liikuntaa tukevat kuntosetelit. Työterveyspalvelut kilpailutettiin, palvelut ostetaan edelleen Terveystalo Oy:ltä.
14 2011 2010 2009 Henkilökunnan lkm 31.12. Keskim.hlökunnan lkm 641 633 626 640 645 637 Palkat ja palkkiot, 1 000 päätoimen palkat luento- ja tuntiopetuspalkkiot muut palkat ja palkkiot muut korvaukset lomarahat ja lomakorvaukset 23 922 713 549 16 1 275 23 553 730 529 23 1 248 23 059 759 584 218 1 261 7 RISKIT JA NIIDEN HALLINTA (tämä teksti on mukaeltu vuoden 2010 toimintakertomuksesta!) Lapin yliopiston yhtenäisen toiminnanohjaus- ja laatujärjestelmän yksi tavoite on riskien tunnistaminen. Tavoitteena on, että vuoden 2012 aikana yliopisto yhtenäistää menetelmät strategisten, operatiivisten sekä rahoitus- ja vahinkoriskien systemaattiseen tunnistamiseen, raportointiin ja hallintaan. Lapin yliopisto on valinnut profiilinsa strategiset kärjet. Yliopiston tulee suuntautua niin, että strategiset kärjet ohjaavat sen tutkimusta, opetusta, taiteellista toimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan vahvistaminen näiden kärkien alueilla on yliopiston tulevaisuuden kannalta elintärkeää. Onnistuminen edellyttää voimavarojen ja osaamisen määrätietoista suuntaamista kärkien kehittämiseen, aktivoitumista University of the Arcticin toiminnoissa ja taiteiden tiedekunnan profiilin selkeyttämistä suomalaisessa taideyliopistokentässä. Yliopiston tulevaisuuden osalta uhkana on, että nämä tavoitteet eivät toteudu joko oman toiminnan vuoksi tai siitä riippumattomista syistä. Suomalaisen yliopistopolitiikan haasteena on tarjota yliopistoille yhdenvertaiset edellytykset kehittyä niiden omista vahvuustekijöistä käsin. Yliopistolle sovittujen tavoitteiden ja sen myötä toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää motivoitunutta ja osaavaa henkilökuntaa, opiskeluun sitoutuneita opiskelijoita, tavoitteellista johtamista ja yliopistoyhteisön hyvinvointia. Riskinä on, että jokin näistä edellytyksistä jää osittain toteutumatta. Yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelma on väline näiden riskien minimoimiseksi. Lapin yliopisto on valinnut alueellisen vaikuttamisen ja voimavarojen yhteiskäytön strategiakseen konserniyhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Vaarana on, että tavoitellut synergiahyödyt eivät toteudu ja että yliopiston tieteellinen identiteetti vaarantuu konsernissa, jonka jäsenistä kaksi on työelämäperustaisia ammattikorkeakouluja. Riskien hallitsemiseksi konsernia on kehitettävä määrätietoisesti duaalimallin pohjalta siten, että korkeakoulujen roolit konsernissa ovat selkeästi määritellyt. Lapin ammattikorkeakoulujen yhdistyessä konserniyhteistyössä on tiedostettavissa myös taloudellisia riskejä, joiden välttäminen edellyttää hyvin harkittua organisoitumista.
15 Suurimmat rahoitusriskit liittyvät valtionavun kriteerien muutoksiin ja toisaalta kilpailtuun täydentävään rahoitukseen. Tulevan valtionavun mahdolliset leikkaukset ja niiden vaikutukset eivät ole ennakoitavissa. Olennaista on ohjata toimintaa siten, että yliopiston valtionosuus maksimoituu ja täydentävän rahoituksen riskit minimoituvat. Täydentävään rahoitukseen liittyy sekä strategisia, rahoituksellisia että operatiivisia riskejä. Tästä syystä yliopiston on riskien hallitsemiseksi huolehdittava, että hanketoiminta tukee perustoimintaa ja vahvistaa valittua profiilia ja strategisia kärkiä. Projektitoiminnan riskien hallinnan kannalta on edelleen tärkeää, että rahoitusta haetaan tutkimustoiminnan arvioinnin kannalta perustelluista lähteistä, että hankkeiden sopimukselliset riskit minimoidaan ja että hankkeille sovitut tavoitteet saavutetaan. 8 LAPIN YLIOPISTO JULKISOIKEUDELLISENA YHTEISÖNÄ Lapin yliopisto on 1.1.2010 lukien ollut julkisoikeudellinen yhteisö. Yliopisto noudattaa sovellettua säätiökaavaa tilinpäätöksessään. Toimintakertomus on tilinpäätöstä täydentävä ja selventävä asiakirja. Yliopiston tilintarkastajayhteisönä toimii Pricewaterhouse Coopers Oy.