Talvivaara Projekti Oy

9M607035 24.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV a Pintavesien tarkkailu

9M607035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV a Pintavesien tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 FYSIKAALIS-KEMIALLINEN VEDEN LAATU 1 2.1 Oulujoen vesistöalue 3 2.2 Vuoksen vesistöalue 8 2.3 Mustaliuskealueen lammet ja purot 13 2.4 Muut lammet ja purot 16 2.5 Yhteenveto veden laadusta 19 3 BIOLOGINEN TARKKAILU PINTAVESISSÄ 20 3.1 Kasviplankton lajisto ja biomassa 20 3.2 Kasviplanktonin levätuotantopotentiaali 21 3.3 Perifytonin piilevästö 21 3.3.1 Havaintopaikat 22 3.3.2 Tulokset 22 3.3.3 Yhteenveto piilevistä 23 3.4 Pohjaeläimet 23 3.4.1 Virtavedet 23 3.4.2 Järvet 26 3.5 Yhteenveto pohjaeläintarkkailusta 27 3.6 Pohjaeläinten metallipitoisuus 27 3.7 Kalojen ja rapujen metallipitoisuus 28 3.8 Vesikasvillisuus 29 4 KALASTO JA KALASTUS 29 4.1 Kalastuskirjanpito 29 4.2 Sähkökoekalastukset 31 4.2.1 Aineisto ja menetelmät 31 4.2.2 Tulokset 32 4.3 Tuhkajoen taimenen alkuperä 33 4.4 Verkkokoekalastukset 33 4.5 Kalastustiedustelu 36 4.5.1 Aineisto ja menetelmät 36 4.5.2 Kalastajamäärä ja kalastusaika 36 4.5.3 Pyydykset ja saalis 37 4.5.4 Kalastusta haittaavat tekijät 39 4.6 Ravustus 40 4.7 Yhteenveto kalataloustarkkailusta 40 5 SEDIMENTIN LAATU 41 6 VIITTEET 41

9M607035 Liitteet Liite 1 Tarkkailualue, veden fysikaalis-kemiallisen laadun ja pohjaeläimistön havaintopaikat sekä sähkökalastuskohteet Liite 2 Veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailun tulokset Liite 3 Vesistöjen metallipitoisuudet eri ajankohtina Liite 4 Lausunto kasviplanktontarkkailun tuloksista sekä perustulokset Liite 5 Kasviplanktonin perustuotantokyvyn määrityksen tulokset Liite 6 Piilevänäytteenottopaikkojen valokuvat Liite 7 Piilevätarkkailun tulokset Liite 8 Vuosien 2004 ja 2008 pohjaeläinten yksilömäärät sekä kohdekohtaiset pohjaeläimistön tilaa ja rakennetta kuvaavat tunnusluvut Liite 9 Shannon-Wiener diversitetti-indeksin laskennassa käytetty pohjaeläinaineisto Liite 10 BMWP- ja ASPT indeksien laskennassa mukana olleet pohjaeläinheimot ja niiden pisteytys Liite 11 Vuoden 2008 virtavesien pohjaeläinnäytteet, näytteiden sisältämät pohjaeläinlajit sekä pohjaeläinten yksilömäärät Liite 12 Vuoden 2008 syvännepohjaeläinnäytteet, näytteiden sisältämät pohjaeläinlajit ja - yksilömäärät, neliömetrikohtaiset arvot sekä CI-indeksi Liite 13 Pohjaeläinten metallipitoisuudet Liite 14 Kalojen metallipitoisuudet Liite 15 Rapujen metallipitoisuudet Liite 16 Kalastus- ja ravustuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot Liite 17 Sähkökoekalastuskohteet Liite 18 Sähkökoekalastusten perustulokset Liite 19 Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Liite 20 Taimenen dna-määritykset (RKTL) Liite 21 Verkkokoekalastuskohteet Liite 22 Verkkokoekalastusten perustulokset Liite 23 Kalastustiedustelualue Liite 24 Kalastustiedustelukaavake järvialueille Liite 25 Kalastustiedustelukaavake jokialueille Liite 26 Ravustustiedustelukaavake Liite 27 Kalastus- ja ravustustiedustelun perustulostus 2 Pöyry Environment Oy Tuija Hilli, MMM Eeva-Leena Anttila, FM Pekka Majuri, FM Eero Taskila, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

9M607035 1 1 JOHDANTO Talvivaaran tarkkailussa vuosi 2008 oli ns. laaja vuosi, jolloin pintavesien tarkkailu sisälsi kaikki tarkkailusuunnitelmaan kuuluvat pintavesien tarkkailumenetelmät, joita olivat: veden fysikaalis-kemiallinen laatu, kasviplanktonin lajisto ja biomassa sekä levätuotantopotentiaali, pohjaeläimet, vesikasvit, kalastus- ja ravustuskirjanpito, kalastus- ja ravustustiedustelu, verkkoja sähkökoekalastukset sekä kalojen, rapujen ja pohjaeläinten metallipitoisuuksien tarkkailu. Lisäksi selvitettiin Tuhkajoen taimenen alkuperää. Tarkkailu on toteutettu Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelmassa (Pöyry Environment Oy 2007, täydennys 2008) esitetyllä tavalla, mutta veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailua on toteutettu osin hieman tarkkailusuunnitelmassa esitettyä laajemmin. Kaikki tulokset, kuten myös Kainuun ympäristökeskuksen seurantatulokset, on otettu huomioon tässä raportissa. Talvivaaran kaivoshankkeeseen liittyen pintavesien tilaa on tutkittu perustilaselvityksessä ja YVA-selvityksissä. Myös YVA:n jälkeen pintavesien seurantaa on kaivosyhtiön toimesta jatkettu riittävän ennakkoaineiston keräämiseksi. Lisäksi Kainuun ympäristökeskuksen toimesta on seurattu pintavesien tilaa alueella. Em. selvityksiä ja seurantoja käytetään vertailuaineistona tässä raportissa. Tarkkailusta vastasi konsulttina Pöyry Environment Oy. Näytteenotosta ja määrityksistä vastasi Nab Labs Oy, mikäli muuta ei ole mainittu. 2 FYSIKAALIS-KEMIALLINEN VEDEN LAATU Veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailupaikkoja oli kaikkiaan 36. Tarkkailupaikkojen perustiedot on esitetty taulukossa 1 ja tarkkailupaikkojen sijainti käy ilmi liitteestä 1. Näytteitä otettiin pääsääntöisesti 3 12 kertaa vuodessa kultakin havaintopaikalta. Näytteistä tehtiin joka kerta seuraavat määritykset: lämpötila Co happi Cu hapen kyllästysaste Ni ph Zn alkaliniteetti sähkönjohtavuus kiintoaine sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P (touko-marraskuu) kok.n NO 2 + NO 3 N (touko-marraskuu) NH 4 -N (touko-marraskuu) a-klorofylli (järvet, avovesikausi) Nitraatti-nitriittitypen (NO 2 + NO 3 N) määritys tehtiin kuitenkin tietyiltä havaintopaikoilta myös helmi huhtikuussa. Lisäksi määritettiin maaliskuussa sekä kerran heinäkuussa ja elokuussa:

9M607035 kokonaiskovuus Al Hg Cl As Mn SO 4 Ba Na Cd Sb Cr V Fe 2 Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Veden laadun tarkkailun tulokset on esitetty liitteenä 2. Taulukko 1 Pintavesien fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailupaikat. Syvyystiedot ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. paikka tunnus koordinaatit (YK) syvyys (m) vesistöalue näytteet krt Salminen Sal 7100310 3548760 8,0 59.885 12 Kalliojärvi Kal1 7101700 3549170 59.885 12 Korentojoki Kor 7102545 3549445 0,5 59.885 3 Kalliojoki, suu Kal su 7102660 3550970 59.885 12 Kolmisoppi Kol1 7103470 3551420 13,7 59.885 12 Aittopuro Ait 7104730 3550810 59.885 3 Kolmisoppi lähtevä Kol läh 7104300 3552660 59.885 12 Tuhkajoki 1 Tuh1 7105380 3554310 0,6 59.885 3 Jormasjärvi 5 Jor5 7104160 3556420 18,5 59.882 6 Jormasjärvi syv p3 Jor3 7106280 3556840 26,9 59.882 6 Jormasjoki 9 FM8 7114700 3553300 59.881 6 Jormaslahti 6 FM6 7115840 3552650 2,1 59.811 6 Nuasjärvi 23 FM12 7117850 3552340 23,1 59.811 6 Ylä-Lumijärvi Ylu 7094310 3547740 1,0 04.645 12 Lumijoki Lum 7093110 3545530 04.645 12 Kivijärvi Kiv1 7091600 3545150 04.645 12 Kivijärvi Kiv2 7092940 3544380 8,1 04.645 3 Laakajärvi 9 Laa9 7088800 3546000 3,0 04.644 6 Laakajärvi Itkonniemi Laa10 7086260 3544770 3,5 04.644 6 Mustalampi Mus 7096860 3547640 7,0 04.645 3 Valkealampi Val 7097140 3547540 6,5 04.645 3 Myllylampi Myl talvi 7095590 354965 59.884 1 kesä 7095620 3549695 2 Mäkijärvi Mäk 7094400 3550320 11,2 04.645 3 Hoikkalampi Hoik talvi 7099560 3549680 59.885 1 kesä 7099640 3549570 2 Munninlampi Mun 7097180 3551970 59.884 2 Iso-Savonjärvi IsoS 7094100 3553490 15 04.646 1 Kivipuro 1 Kip1 7097970 3554935 2 Pirttipuro 1 Pirt1 7095995 3555265 59.884 3 Kaivoslampi Kai 7098830 3552560 5 59.885 3 Syvälampi Syvä talvi 7099300 3552220 59.885 1 kesä 7099340 3552160 2 Härkälampi Här 7099640 3551980 3 59.885 3 Härkäpuro1 Härp1 7099819 3551902 59.885 3 Kuusilampi(Rahvaanmäki) Kuus 7100271 3551752 5 59.885 3 Hakonen Hako1 7100360 3553900 15 59.885 3 Pikku Hakonen Phako 7100330 3553100 9 59.885 3

9M607035 2.1 Oulujoen vesistöalue 3 Tässä luvussa käsitellään vesireitti Salmisesta Kalliojärven, Kolmisopen ja Jormasjärven kautta Nuasjärveen. Oulujoen vesistöalueelle sijoittuvat pienet lammet ja purot käsitellään luvuissa 2.3 ja 2.4. Järvien kerrostuneisuus ja happitilanne Alueen järvet olivat lämpötilakerrostuneita sekä kesällä että talvella. Kerrostuneisuuskausina alusveden happitilanne heikkeni kaikissa järvissä. Huonoin tilanne oli Salmisessa, missä vesi oli pohjan lähellä hapetonta sekä talvella että kesällä (kuva 1). Myös Jormasjärven happitilanne oli talvella varsin heikko happipitoisuuden ollessa pohjan lähellä heikoimmillaan noin 1 mg/l (kuva 1). Kesällä Jormasjärven happitilanne oli parempi. Kolmisopen (kuva 1) ja Nuasjärven happitilanne säilyi kerrostuneisuuskausinakin kohtalaisena. Salminen, talvi happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 0,0 2,0 4,0 6,0 Salminen, kesä happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 syvyys m 23.1.2008 26.2.2008 18.3.2008 2.4.2008 8,0 syvyys m 27.5.2008 5.6.2008 10.7.2008 30.7.2008 13.8.2008 25.8.2008 8.9.2008 Kolmisoppi, talvi 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 syvyys m 23.1.2008 27.2.2008 19.3.2008 2.4.2008 9.4.2008 Jormasjärvi 3, talvi 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 syvyys m happi mg/l happi mg/l 0,0 5,0 10,0 15,0 27.2.2008 31.3.2008 9.4.2008 Kolmisoppi, kesä 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 syvyys m 27.5.2008 5.6.2008 10.7.2008 28.7.2008 13.8.2008 26.8.2008 8.9.2008 Jormasjärvi 3, kesä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 syvyys m happi mg/l happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 3.6.2008 28.7.2008 26.8.2008 Kuva 1 Salmisen, Kolmisopen ja Jormasjärven (syv P3) happitilanne kesällä ja talvella 2008.

9M607035 Salmisen helmikuun näytteissä ja Kalliojärven tammikuun näytteissä ovat ilmeisesti mennet näytepullot sekaisin ja parempi happitilanne pitäisi olla 1 m syvyydessä eikä syvemmällä. Jos pullot menevät sekaisin näytteenoton yhteydessä, on sitä mahdotonta jälkikäteen jäljittää. Jokipisteillä happitilanne säilyi yleisesti ottaen hyvänä. Kalliojoen suulla happitilanne oli kuitenkin väliaikaisesti heikentynyt toukokuun lopulla. Kesäkuun alun näytteessä happipitoisuus oli kuitenkin jälleen hyvä. Happamuus ja alkaliniteetti Alueen vedet ovat tyypillisesti happamia maa- ja kallioperän ominaisuuksista johtuen (Lahermo, ym 1996). Yhden metrin syvyydestä otettujen näytteiden keskimääräinen ph oli noin ph 6,0. Vaihtelu oli kuitenkin jokseenkin suurta ph:n ollessa alimmillaan Kalliojoen suulla huhtikuussa 4,7 ja korkeimmillaan loppukesästä Nuasjärvessä 6,8. Tyypillisesti ph oli alhaisimmillaan lumen sulamisen aikaan huhtikuussa. Vuoden 2008 aikana ajallinen vaihtelu ph-arovoissa oli jokseenkin pientä muutamaa yksittäistä näytettä lukuun ottamatta, eikä ph arvo poikennut merkittävästi kaivostoimintaa edeltävään aikaan verrattuna (kuva 2). 4 ph 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 1.1.08 1.2.08 1.3.08 1.4.08 1.5.08 1.6.08 1.7.08 1.8.08 1.9.08 1.10.08 1.11.08 1.12.08 Sal1 Kal1 Kal su Kol Kol läh Kuva 2 ph-arvojen ajallinen vaihtelu vuonna 2008 1 m syvyydessä. Vertailuarvona esitetty Kolmisopen ph arvo kaivoksen perustilaselvityksen mukaisesti (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a). Alkaliniteetti eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli yleisesti välttävä tai tyydyttävä. Salmisessa, Kalliojärvessä, Kalliojoen suulla ja Kolmisopesa alkaliniteetti oli ajoittain kulunut loppuun. Vesistössä alaspäin mentäessä alkaliniteettin arvot lisääntyivät hieman erityisesti kesällä ja ajallinen vaihtelu tasoittui. Sähkönjohtavuus, kloridi ja sulfaatti Sähkönjohtavuuden arvot olivat lähes poikkeuksetta tyypillistä luonnonvesien tasoa. Kalliojoen suulla sähkönjohtavuus oli kuitenkin lievästi koholla huhtikuun alussa. Tuolloin ei kuitenkaan määritetty esim. sulfaatin ja kloridin pitoisuuksia. Selvästi suurimmat sähkönjohtavuuden arvot mitattiin Nuasjärven alusvedestä kevättalvella, mikä johtui Mondo Minerals Oy:n kaivosalueelta tulevista runsaasti sulfaattia sisältävistä vesistä. Nuasjärven alusveden sulfaattipitoisuus olikin kevättalvella varsin suuri. Kaikki alueelta mitatut kloridipitoisuudet olivat luonnonvesien tyypillistä tasoa ilman merkittävää alueellista tai ajallista vaihtelua. Sulfaattipitoisuus sen sijaan oli lievästi koholla (noin 5 10 mg/l) koko alueella Salmista, Kalliojärveä ja Korentojokea lukuun ottamatta

9M607035 5 kuvastaen mustaliuskeen esiintymistä kallioperässä. Selvästi suurin sulfaattipitoisuus (140 mg/l) mitattiin Nuasjärven alusvedestä kevättalvella. Kiintoaine ja sameus Kiintoainepitoisuudet olivat pääsääntöisesti hyvin pieniä, usein alle määritysrajan. Kalliojoen suulla kiintoainepitoisuus oli kuitenkin koholla yksittäisessä näytteessä huhtikuun alussa, Kolmisopessa lokakuussa ja Kolmisopesta lähtevässä vedessä loppusyksystä. Kolmisopessa (1 m syvyys) kiintoainepitoisuus oli lokakuun näytettä lukuun ottamatta pienempi kuin ennen kaivoshankeen aloittamista keskimäärin (n=8, Lapin Vesitutkimus Oy 2005a). Kiintoainepitoisuuden tavoin veden sameus oli tyypillisesti vähäistä, eikä silmin havaittavaa sameutta juurikaan esiintynyt lukuun ottamatta Salmisen alusvettä. Kalliojoen suulla vesi oli kuitenkin lievästi sameaa huhtikuun ja lokakuun näytteessä. Lokakuussa myös Kolmisopen vesi ja Kolmisopesta lähtevä vesi oli lievästi sameaa. Korentojoen vesi oli lievästi sameaa heinäkuun näytteenottokerralla. Veden väri ja humuspitoisuus Alueen vedet ovat tyypillisesti hyvin tummavetisiä johtuen ennen kaikkea suuresta humuksen määrästä (COD Mn ). Sekä väriarvo että COD Mn -arvo laskevat kuitenkin selvästi edettäessä vesistössä alavirtaa kohden. Tumminta vesi oli Salmiessa, missä pintakerroksen keskimääräinen väriarvo oli lähes 300 mg/l Pt ja alusvedessä yli 300 mg/l Pt. Tarkkailualueen alaosalla Jormasjärvessä, Jormasjoessa ja Nuasjärvessä väriarvo oli tyypillisesti alle 100 mg/l Pt. Pienimmissä vesissä veden väri oli kesällä tummempi kuin talvella, mutta Kolmisopessa ja siitä eteenpäin tilanne oli päinvastainen. Kesällä kaikista tumminta ja humuspitoisinta vesi oli Korentojoessa. Humuksen ohella veden tummaan väriin vaikutti vesistön yläosalla melko suuri rautapitoisuus. Vielä Kolmisopessa rautaa oli melko runsaasti, mutta Jormasjärvessä, Jormasjoessa ja Nuasjärvessä rautapitoisuudet olivat jokseenkin pieniä erityisesti kesällä. Ravinteet ja rehevyys Selvästi rehevimpiä alueen vesistöistä ovat Salminen ja Kalliojärvi, missä niin ravinnepitoisuudet (kok.n ja Kok.P) kuin a-klorofyllinkin pitoisuus olivat rehevien vesien tasolla. Kolmisopessa ravinnepitoisuudet olivat pienempiä, mutta a-klorofyllin pitoisuus oli kuitenkin rehevien vesien tasoa. Kolmisopesta pitoisuudet edelleen pienenivät Nuasjärveä kohden siten, että Nuasjärven rehevyys oli lähinnä lievästi rehevää tasoa. Kevättulvan mentyä ohi typpipitoisuudet laskivat selvästi (kuva 3), mutta muutoin ravinnepitoisuuksien ajallinen vaihtelu oli jokseenkin pientä. Kolmisopessa typpipitoisuus oli hieman suurempi kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista, mutta fosforia oli sen sijaan lähes poikkeuksetta kaivostoimintaa edeltänyttä aikaa vähemmän (kuva 3). Tuotantoa rajoittivat alueen järvissä lähinnä typpi ja fosfori yhdessä (kuva 4) epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella tarkasteltuna. Salminen ja erityisesti Kalliojärvi olivat enemmän typpirajoitteisia, kun taas Jormasjärvessä fosfori oli useammin tuotantoa rajoittavana ravinteena.

9M607035 6 kok.n µg/l kok.p µg/l 1200 1000 800 600 400 200 0 70 60 50 40 30 20 10 0 1.1.08 1.2.08 1.3.08 1.4.08 1.5.08 1.6.08 1.7.08 1.8.08 1.9.08 1.10.08 1.11.08 1.12.08 1.1.08 1.2.08 1.3.08 1.4.08 1.5.08 1.6.08 1.7.08 1.8.08 1.9.08 1.10.08 1.11.08 1.12.08 Sal1 Kal1 Kal su Kol Kol läh Sal1 Kal1 Kal su Kol Kol läh Kuva 3 Ravinnepitoisuuksien ajallinen vaihtelu vuonna 2008 1 m syvyydessä. Vertailuarvona esitetty Kolmisopen ravinnepitoisuudet kaivoksen perustilaselvityksen mukaisesti (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a). Eo.N µg/l Salminen Kalliojärvi 160 Kolmisoppi Jormasjärvi 5 140 Jormasjärvi P3 Nuasjärvi 120 100 80 60 40 20 P rajoittaa N tai P rajoittaa N rajoittaa 0 0 2 4 6 8 10 12 14 PO 4 -P µg/l Kuva 4 Tuotantoa rajoittava ravinne avovesikaudella (touko-lokakuu) 2008 1 m syvyydessä. (Eo.N = NO 2 + NO 3 + NH 4 -N) Metallit Metalleista nikkelin, kuparin, koboltin ja sinkin pitoisuus on määritetty kaikilla tarkkailukerroilla ja muut metallit kolme kertaa vuoden aikana (maaliskuu, heinäkuu ja elokuu). Koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat Salmisessa ja Kalliojärvessä alle määritysrajojen lukuun ottamatta Salmisen alusveden kuparipitoisuutta maaliskuussa ja molempien järvien sinkkipitoisuutta helmikuussa. Lisäksi sinkkipitoisuus oli lievästi koholla Kalliojärven alusvedessä kesäkuussa. Kalliojärven ja Salmisen kohonneet metallipitoisuudet johtuvat muista tekijöistä kuin kaivoksen vaikutuksesta, koska kaivosalueelta ei ole johdettu vesiä ko. järviin. Myös Korentojoesta mitatut koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat alle määritysrajan, mutta Aittopurossa nikkelin ja sinkin pitoisuus oli lievästi koholla maaliskuussa. Aittopuro sijaitsee osin mustaliuskealueella. Kalliojoen suulla metallipitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin esimerkiksi Kalliojärvessä (kuva 6). Kalliojokeen tulee vesiä Kuusijoen kautta mustaliuskealueelta. Kalliojoen suulla

9M607035 7 nikkeliä oli keskimäärin noin 110 µg/l ja sinkkiä noin 220 µg/l. Koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat yleisesti määritysrajan tuntumassa. Suurimmat metallipitoisuudet mitattiin keväällä lumen sulamisen aikoihin, jolloin myös kiintoainepitoisuus ja sameus olivat koholla Kalliojoessa. Mustaliuskealueen vesissä metallipitoisuudet ovat tyypillisesti koholla, mikä oli havaittavissa mm. vuoden 2008 tarkkailussa nikkelipitoisuuksissa (kuva 11). Kalliojoesta Kuusijoen alapuolelta on ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan käytettävissä vain yhden näytteen (1.11.05) tulokset ennen kaivostoiminnan aloittamista. Ko. näytteessä nikkeliä oli 10 µg/l, sinkkiä 15 µg/l, kuparia 1 µg/l ja koboltin pitoisuus oli alle määritysrajan. Vuoden 2007 tarkkailussa (n=3) keskimääräinen nikkelin pitoisuus oli 42 µg/l ja sinkin pitoisuus 61 µg/l. Kalliojoen nikkelin ja sinkin pitoisuus näyttäisi siten olevan noususuunnassa (liite 3). Kolmisopessa metallipitoisuuksien taso laski Kalliojokeen verrattuna, mutta nikkeliä ja sinkkiä oli kuitenkin runsaammin vedessä kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista (kuva 5, liite 3). Myös vuoteen 2007 verrattuna nikkelin ja sinkin keskimääräinen pitoisuus oli hieman suurempi. Koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat lähes poikkeuksetta alle määritysrajan. Vertikaalinen vaihtelu Kolmisopen metallipitoisuuksissa oli kevättalvea lukuun ottamatta jokseenkin pientä. Kevättalvella pitoisuudet olivat ajoittain koholla lähellä pintaa ja ajoittain pohjan läheisyydessä. Kolmisopesta lähtevät pitoisuudet olivat edelleen jonkin verran pienempiä. Co µg/l Cu µg/l 30 25 20 15 10 5 0 50 40 30 20 10 0 1.1.2008 1.2.2008 1.3.2008 1.4.2008 1.5.2008 1.6.2008 1.7.2008 1.8.2008 1.9.2008 1.10.2008 1.11.2008 1.12.2008 1.1.2008 1.2.2008 1.3.2008 1.4.2008 1.5.2008 1.6.2008 1.7.2008 1.8.2008 1.9.2008 1.10.2008 1.11.2008 1.12.2008 Sal1 Kal1 Kal su Kol Kol läh Sal1 Kal1 Kal su Kol Kol läh Ni µg/l 200 150 100 50 0 468 Zn µg/l 400 350 300 250 200 150 100 50 0 925 1.1.2008 1.2.2008 1.3.2008 1.4.2008 1.5.2008 1.6.2008 1.7.2008 1.8.2008 1.9.2008 1.10.2008 1.11.2008 1.12.2008 1.1.2008 1.2.2008 1.3.2008 1.4.2008 1.5.2008 1.6.2008 1.7.2008 1.8.2008 1.9.2008 1.10.2008 1.11.2008 1.12.2008 Sal1 Kal1 Kal su Kol Kol läh Sal1 Kal1 Kal su Kol Kol läh Kuva 5 Koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuuksien vaihtelu vuonna 2008 1 m syvyydessä. Vertailuarvona esitetty Kolmisopen metallipitoisuudet kaivoksen perustilaselvityksen mukaisesti (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a).

9M607035 8 Jormasjärvessä koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat lähes poikkeuksetta alle määritysrajan. Keskimääräinen nikkelipitoisuus oli Jormasjärvessä noin 20 µg/l. Vastaavasti sinkkipitoisuudet olivat Jormasjärvessä noin 40 50 µg/l. Jormasjärven metallipitoisuuksissa ei ollut juurikaan vertikaalista vaihtelua. Jormasjärvessä nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat hieman suuremmat kuin aikaisemmin (liite 3). Jormasjärvestä alaspäin mentäessä metallipitoisuudet pienenivät edelleen siten, että Nuasjärvessä nikkelin, sinkin, kuparin ja koboltin pitoisuudet olivat lähes poikkeuksetta alle määritysrajan. Kaikki mitatut arseenin, kadmiumin, kromin, elohopean, antimonin ja vanadiinin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Alumiinin pitoisuus on alueen purovesissä tyypillisesti noin 200 250 µg/l (Lahermo, ym. 1996). Alumiinipitoisuudet olivat keskimäärin hieman tätä suurempia (noin 300 400 µg/l). Kalliojoen suulla keskimääräinen pitoisuus oli noin 480 µg/l ja Jormasjärvessä noin 200 µg/l. Alumiinipitoisuuksia ei aikaisemmin ole tutkittu alueen vesistä. Bariumia oli vedessä keskimäärin hieman yli 10 µg/l, mikä on alueen purovesien tyypillinen taso (Lahermo, ym. 1996). Pienien tummavetisten vesistöjen rautapitoisuudet ovat tyypillisesti suuria, kuten myös Talvivaaran alueen vesissä. Keskimäärin suurimmat rautapitoisuudet mitattiin vesistöalueen yläosalta. Jormasjärvessä ja Nuasjärvessä rautaa oli jokseenkin vähän. Suurimmat mangaanipitoisuudet mitattiin sen sijaan Kalliojoesta ja Kolmisopesta, missä pitoisuudet näyttäisivät olevan hieman kasvussa (liite 3). Kolmisopesta lähtevässä vedessä mangaanin pitoisuus sen sijaan oli pienempi kuin vuonna 2007. Kaikki mitatut natriumin pitoisuudet olivat pieniä. Kalliojoen suulla ja Kolmisopessa nikkelin ja sinkin pitoisuudet ylittivät vesieliöstölle haitallisena pidettävän tason (Nikunen, ym. 2000). Nikkelin LC50 arvo vesikirpuille (Daphnia magna) on 21 vuorokauden altistusajalla 130 µg/l ja kirjolohelle 28 vuorokauden altistusajalla 50 µg/l eräiden tutkimusten mukaan (Nikunen, ym. 2000). 2.2 Vuoksen vesistöalue Tässä luvussa käsitellään reitti Ylä-Lumijärvi Lumijoki Kivijärvi Laakajärvi. Vuoksen vesistöalueella sijaitsevat pienet lammet käsitellään luvussa 2.4. Järvien kerrostuneisuus ja happitilanne Vuoksen vesistöalueella sijaitsevat tarkkaillut järvet ovat varsin matalia, eikä lämpötilakerrostuneisuutta käytännössä todettu Kivijärven pohjoispäätä (Kiv2) lukuun ottamatta. Kivijärven pohjoispää oli kerrostunut sekä kesällä että talvella ja kerrostuneisuuskausina alusveden happitilanne oli heikko. Loppukesästä vesi oli pohjan lähellä lähes hapetonta. Muilla havaintopaikoilla happitilanne säilyi pääasiassa hyvänä tai tyydyttävänä. Lähinnä talvella mitattiin kuitenkin myös välttävää tasoa olevia hapen kyllästysasteista, mutta alhainen hapen kyllästys johtui lähinnä veden viileydestä. Happea vedessä oli pääsääntöisesti 8 mg/l tai enemmän. Happamuus ja alkaliniteetti Vuoksen vesistöalueelle laskevissa vesissä ph on yleensä ollut suurempi ja alkaliniteetti parempi kuin Oulujoen puolelle laskevissa vesissä. Vuonna 2008 ph-arvojen vaihtelu oli huomattavan suurta (kuva 6). Kaivoksen rakentamisalueelta joutui happamia mustaliuskealueen vesiä Lumijoen suuntaan keväällä sekä elokuussa (ks. tarkemmin osa II), mikä näkyi Ylä-

9M607035 9 Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven tavanomaista alhaisempana ph:na. Tilanteen mentyä ohi ph palautui kuitenkin nopeasti tavanomaiselle tasolle (kuva 6). Laakajärven ph on normaalistikin alapuolisia tarkkailupaikkoja selvästi alhaisempi, eikä yläpuolisilla havaintopaikoilla todettu ph:n lasku vaikuttanut Laakajärven ph-arvoon. Alkaliniteetin arvot vaihtelivat ajallisesti ph:ta vastaavalla tavalla. Ajoittaisesta alkaliniteetin loppuun kulumisesta huolimatta Ylä-Lumijärven alkaliniteetti oli keskimäärin hyvä ollen jopa lähellä erinomaista tasoa. Lumijoessa ja Kivijärvessä (Kiv1) alkaliniteetti oli selvästi alempi ollen keskimäärin tyydyttävää tasoa. Laakajärvessä alkaliniteetti oli lähinnä välttävä. ph 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 1.1.08 1.2.08 1.3.08 1.4.08 1.5.08 1.6.08 1.7.08 1.8.08 1.9.08 1.10.08 1.11.08 1.12.08 Ylu Lum Kiv1 Kuva 6 ph-arvojen ajallinen vaihtelu vuonna 2008. Vertailuarvona esitetty Kivijärven ph-arvo kaivoksen perustilaselvityksen mukaisesti (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a). Sähkönjohtavuus, kloridi ja sulfaatti Ylä-Lumijärven ja Lumijoen sähkönjohtavuus oli ajoittain selvästi koholla. Kohonnut sähkönjohtavuus oli yhteydessä kaivosalueelta Lumijokeen päässeiden happamien valumavesien kanssa. Sulfaattipitoisuus määritettiin Ylä-Lumijärvestä ja Lumijoesta neljä kertaa, joista elokuun lopulla sulfaattipitoisuus oli molemmilla havaintopaikoilla korkea (170 ja 89 mg/l) mustaliuskealueen vesien vaikutuksesta johtuen. Myös kesäkuun ja heinäkuun lopulla Ylä-Lumijärvestä mitatut sulfaattipitoisuudet olivat lievästi koholla (7-10 mg/l). Kaikki mitatut kloridin pitoisuudet olivat sen sijaan pieniä. Kivijärvessä sähkönjohtavuus vaihteli luontaisella tasolla, mutta kesällä sulfaatin pitoisuus oli lievästi koholla havaintopaikalla Kiv1 (5-10 mg/l). Laakajärvessä sähkönjohtavuuden arvot olivat poikkeuksetta erittäin pieniä ja sulfaattia ja kloridia vedessä oli vähän. Kiintoaine ja sameus Ylä-Lumijärven kiintoainepitoisuus oli alkuvuodesta suuri, mutta laski kevättulvan jälkeen tasolle 10 mg/l, missä se säilyi koko loppuvuoden ajan (kuva 7). Ylä-Lumijärvi on matala pehmytpohjainen järvi, joten on mahdollista, että kevättalvella näytteenotin on sekoittanut löyhää sedimenttiä veteen, mikä on nostanut kiintoainepitoisuutta. Rakentamisvaiheen tarkkailussa mukana olevan Mourunpuron Kortelammen eteläpuolisen havaintopaikan kiintoainepitoisuus oli niinikään ajoittain koholla alkuvuodesta (osa II). Mutta esimerkiksi 27.2.08, jolloin Ylä-Lumijärvestä mitattiin suurin kiintoainepitoisuus, Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella kiintoainetta oli vain 19 mg/l. Lumijoessa kiintoainepitoisuus oli tammi-helmikuussa melko pieni, mutta kohosi maalishuhtikuussa. Toukokuusta lähtien koko loppuvuoden ajan Lumijoen kiintoainepitoisuus oli pieni (kuva 7). Kivijärven (Kiv1) kiintoainepitoisuuden vaihtelu oli vastaavanlaista kuin Lumijoessa, mutta pitoisuustaso oli keväällä pienempi (kuva 7). Kivijärven pohjoispäässä (Kiv2)

9M607035 10 kiintoainepitoisuus oli selvästi koholla huhtikuussa, mutta muutoin pitoisuudet olivat pieniä. Myös Laakajärvestä mitatut kiintoainepitoisuudet olivat lähes poikkeuksetta pieniä, Itkonniemen havaintopaikalla (Laa10) pääasiassa alle määritysrajan. 220 kiintoaine mg/l 100 80 60 40 20 0 1.1.08 1.2.08 1.3.08 1.4.08 1.5.08 1.6.08 1.7.08 1.8.08 1.9.08 1.10.08 1.11.08 1.12.08 Ylu Lum Kiv1 raja-arvo Kuva 7 Kiintoainepitoisuuden ajallinen vaihtelu vuonna 2008. Ylä-Lumijärven vesi oli useimmiten sameaa. Suurimmat sameusarvot mitattiin kevättalvella, jolloin myös kiintoainepitoisuudet olivat koholla, mutta vesi oli jokseenkin sameaa myös loppuvuodesta. Myös Lumijoen vesi oli sameaa muutamaa yksittäistä näytettä lukuun ottamatta. Kivijärvessä havaintopaikalla Kiv1 vesi oli alkuvuodesta selvästi sameaa, mutta heinäkuusta lähtien sameusarvot olivat melko pieniä, eivätkä ylittäneet silmin havaittavaa sameutta (5 FNU). Kivijärven pohjoispäässä (Kiv2) vesi oli sameaa huhtikuussa ja kesäkuussa sekä lisäksi alusvesi oli sameaa kerrostuneisuusaikoina. Laakajärven sameus oli vähäistä lukuun ottamatta havaintopaikkaa Laakajärvi 9 maalis-huhtikuussa. Veden väri ja humuspitoisuus Vuoksen vesistöön laskevat vedet ovat keskimäärin jonkin verran tummempia kuin Oulujokeen laskevat vedet. Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven väriarvo oli keskimäärin noin 200 mg/l Pt, mutta suuret väriarvon vaihtelut laskivat keskiarvoa jonkin verran erityisesti Ylä- Lumijärvessä. Ylä-Lumijärven veden väriarvo oli poikkeuksellisen pieni toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa sekä elokuun lopussa ja syyskuun alussa. Humusyhdisteet saostuvat alhaisessa ph:ssa, mikä laski Ylä-Lumijärven väriarvoa ja COD Mn arvoa kyseisinä ajankohtina. Muutoin Ylä-Lumijärven vesi oli hyvin tummaa ja humuspitoista. Ajoittainen ph:n lasku ei vaikuttanut enää Lumijoen väriarvoa ja COD Mn arvoa laskevasti, vaan Lumijoessa vesi oli jokseenkin tasaisen tummaa ja runsashumuksista. Myös Kivijärvessä ja Laakajärvessä Kivijoen edustalla (Laa9) vesi oli tummaa ja humuspitoista ilman suuria ajallisia vaihteluita. Kauempana Laakajärvellä (Laa10) väri- ja COD Mn arvo olivat erityisesti kesällä alhaisempia kuin ylempänä vesistöalueella. Myös rautaa alueen vesissä oli jokseenkin runsaasti, joskaan rautapitoisuudet eivät nousseet mitenkään poikkeuksellisen suuriksi. Ravinteet ja rehevyys Vuoksen vesistön suuntaan laskevat vesistöt ovat keskimäärin ravinteikkaampia kuin Oulujoen suuntaan laskevat vesistöt. Erityisesti Ylä-Lumijärvessä ravinteita oli runsaasti (kuva 8). Alkuvuodesta koholla olleet fosforipitoisuudet selittyvät suurelta osin samanaikaisesti kohonneella kiintoainepitoisuudella (kuva 7). Typpipitoisuutta (kuva 8) sen sijaan nostivat

9M607035 11 kaivoksen rakentamisalueelta tulevat kuivatusvedet, joissa oli typpeä räjähdysainejäämänä. Rakentamiseen liittyvät räjäytystyöt on saatu päätökseen vuoden 2008 aikana. Lumijoessa ravinnepitoisuuksien vaihtelu noudatti lähinnä Ylä-Lumijärven ravinnepitoisuuksien vaihtelua, mutta typen pitoisuustaso oli poikkeuksetta pienempi. Kivijärvessä ravinnepitoisuuksien vaihtelu oli selvästi vähäisempää. Fosforipitoisuus tasoittui alkuvuoden jälkeen aikaisemmin vallinneelle tasolle, mutta typpipitoisuus oli hieman suurempi (kuva 8). Kivijärven pohjoispäässä (Kiv2) ravinnepitoisuudet olivat talvella selvästi pienempiä kuin havaintopaikalla Kiv1, mutta kesällä ero oli melko pieni. Laakajärvessä erityisesti typpipitoisuudet olivat pienempiä kuin ylempänä. Klorofylli a:n pitoisuudet olivat lievästi rehevien rehevien vesien tasoa. Selvästi suurimmat a- klorofyllipitoisuudet mitattiin Kivijärvestä. Veden tumma väri rajoittaa leväkasvua alueella ja suosii limalevän esiintymistä (ks. tarkemmin luku 3.1). Ylä-Lumijärvessä tuotanto oli epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella selvästi fosforirajoitteista suurista epäorgaanisen typen pitoisuuksista johtuen. Myös Kivijärvessä tuotanto oli selvästi fosforirajoitteista erityisesti tarkkailupaikalla Kiv1 (kuva 12). Laakajärvessä sen sijaan tuotanto oli lähinnä typpirajoitteista (kuva 9). kok.n µg/l kok.p µg/l 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 250 200 150 100 50 0 1.1.2008 1.2.2008 1.3.2008 1.4.2008 1.5.2008 1.6.2008 1.7.2008 1.8.2008 1.9.2008 1.10.2008 1.11.2008 1.12.2008 1.1.2008 1.2.2008 1.3.2008 1.4.2008 1.5.2008 1.6.2008 1.7.2008 1.8.2008 1.9.2008 1.10.2008 1.11.2008 1.12.2008 Ylu Lum Kiv1 Ylu Lum Kiv1 Kuva 8 Ravinnepitoisuuksien ajallinen vaihtelu vuonna 2008. Vertailuarvona esitetty Kivijärven ravinnepitoisuudet kaivoksen perustilaselvityksen mukaisesti (Lapin Vesitutkimus Oy 2005). Metallit Metalleista nikkelin, kuparin, koboltin ja sinkin pitoisuus on määritetty kaikilla tarkkailukerroilla ja muut metallit kolme kertaa vuoden aikana (maaliskuu, heinäkuu ja elokuu). Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven metallipitoisuuksissa oli suurta ajallista vaihtelua (kuva 10). Alkuvuodesta koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajojen. Mustaliuskealueen vesien pääsy Lumijoen suuntaan nosti pitoisuudet korkeiksi toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa. Erityisesti nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat koholla vielä heinäkuussa. Elokuun lopulla pitoisuudet kohosivat jälleen uudestaan ja olivat koholla lokakuulle saakka. Joulukuussa metallipitoisuudet kohosivat vielä kertaalleen, joskin lievemmin. Ylä-Lumijärven ja Lumijoen keskimääräiset pitoisuudet olivat huomattavasti aikaisempia vuosia suurempia (liite 3) em. syitä johtuen. Myös Kivijärvessä (Kiv1) nikkelin ja sinkin keskimääräinen pitoisuus oli aikaisempaa suurempi, mutta koboltin ja kuparin keskimääräiset pitoisuudet olivat vuoden 2007 tasoa. Kivijärven pohjoispäässä (Kiv2) kaikki mitatut koboltin ja kuparin pitoisuudet alittivat määritysrajan, mutta nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat koholla kesällä. Myös Laakajärven

9M607035 12 koboltti- ja kuparipitoisuus oli alle määritysrajan. Nikkelin pitoisuus oli alle määritysrajan tai sen tuntumassa, mutta sinkkiä vedessä oli ajoittain runsaammin. Suurimmat sinkkipitoisuudet (45 48 µg/l) mitattiin huhtikuussa, jolloin sinkkipitoisuudet yläpuolisilla tarkkailupaikoilla olivat pieniä. Kaivosalueelta ei ollut pääsyt metallipitoisia vesiä Kivijärven suuntaan, joten kohonneet sinkkipitoisuudet johtuivat muista tekijöistä kuin kaivoksen vaikutuksesta. Eo.N µg/l Kivijärvi Kiv1 Kivijärvi Kiv2 600 Laakajärvi Laa9 Laakajärvi Laa10 500 400 P rajoittaa 300 200 N tai P rajoittaa 100 N rajoittaa 0 0 10 20 30 40 PO 4 -P µg/l Kuva 9 Tuotantoa rajoittava ravinne avovesikaudella (touko-lokakuu) 2008 1 m syvyydessä. (Eo.N = NO 2 + NO 3 + NH 4 -N) Co µg/l 100 80 60 40 20 0 170 Cu µg/l 200 150 100 50 0 470 1.1.2008 1.2.2008 1.3.2008 1.4.2008 1.5.2008 1.6.2008 1.7.2008 1.8.2008 1.9.2008 1.10.2008 1.11.2008 1.12.2008 1.1.2008 1.2.2008 1.3.2008 1.4.2008 1.5.2008 1.6.2008 1.7.2008 1.8.2008 1.9.2008 1.10.2008 1.11.2008 1.12.2008 Ylu Lum Kiv1 Ylu Lum Kiv1 Ni µg/l 1500 1000 500 0 2890 Zn µg/l 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 5290 1.1.2008 1.2.2008 1.3.2008 1.4.2008 1.5.2008 1.6.2008 1.7.2008 1.8.2008 1.9.2008 1.10.2008 1.11.2008 1.12.2008 1.1.2008 1.2.2008 1.3.2008 1.4.2008 1.5.2008 1.6.2008 1.7.2008 1.8.2008 1.9.2008 1.10.2008 1.11.2008 1.12.2008 Ylu Lum Kiv1 Ylu Lum Kiv1 Kuva 10 Koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuuksien vaihtelu vuonna 2008. Vertailuarvona esitetty Kivijärven metallipitoisuudet kaivoksen perustilaselvityksen mukaisesti (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a).

9M607035 13 Kaikki mitatut arseenin, kromin, elohopean ja vanadiinin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kivijärvessä ja Laakajärvessä myös kaikki kadmiumin ja antimonin pitoisuudet alittivat määritysrajan. Kadmiumpitoisuus oli koholla Ylä-Lumijärvestä ja Lumijoesta 26.8.08 otetuissa näytteissä. Ja vastaavasti antimonin pitoisuus oli koholla Ylä-Lumijärvessä 26.6.08. Useimpien muidenkin metallien pitoisuudet olivat selvästi koholla Ylä-Lumijärvessä ja Lumijoessa 26.8.08. Alumiinia oli ajoittain runsaasti erityisesti Ylä-Lumijärvessä, missä suurin pitoisuus (7380 µg/l) mitattiin elokuussa. Tuolloin myös Lumijoen pitoisuus (3590 µg/l) oli suuri. Kivijärvessä sen sijaan alumiinipitoisuus oli tuolloin lähellä tavanomaista tasoa ja Laakajärvessä tavanomainen. Myös heinäkuussa Ylä-Lumijärven ja Lumijoen alumiinipitoisuus oli tavanomaista suurempi ollen kuitenkin huomattavasti elokuuta pienempi (noin 700 1000 µg/l). Bariumin pitoisuudet olivat Vuoksen suunnalla hieman suurempia kuin Oulujoen suunnalla. Yleisesti mitattiin 10 20 µg/l bariumpitoisuuksia, mutta erityisesti Ylä-Lumijärvessä bariumia oli ajoittain enemmän. Oulujoen suunnan tavoin rautapitoisuudet olivat melko suuria ja myös mangaania oli melko runsaasti vedessä. Natriumin pitoisuudet sen sijaan olivat pieniä. Ylä-Lumijärvessä ja Lumijoessa koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuudet ylittivät eliöstölle haitallisen tason (Nikunen, ym. 2000). Myös Kivijärvessä Lumijoen edustalla pitoisuudet olivat koholla, mutta Laakajärvessä metallipitoisuudet olivat haitattomalla tasolla. Muista metalleista alumiinin ja kadmiumin pitoisuus ylittää vesieliöstölle haitallisen tason, mutta kadmiumin pitoisuus ei kuitenkaan yllä letaalitasolle (Nikunen, ym. 2000). Suuret alumiinipitoisuudet esiintyivät samanaikaisesti alhaisen ph:n kanssa, mikä lisää alumiinin haitallisuutta (Lahermo, ym 1996). 2.3 Mustaliuskealueen lammet ja purot Tässä luvussa käsitellään havaintopaikkojen Kaivoslampi, Syvälampi, Härkälampi, Härkäpuro ja Kuusilampi (Rahvaanmäki) tulokset. Härkäpuro kuului myös rakentamisvaiheen aikaiseen tarkkailuun ja tältä osin tulokset on käsitelty osassa II. Tässä luvussa käsitellään tulokset niiltä tarkkailukerroilta, jolloin tehtiin laajempi analyysivalikko. Tälle alueelle vedet kertyvät mustaliuskealueelta, joten vesistöt ovat luonnostaan happamia ja metalleja vedessä voi olla runsaasti. Myös sulfaattipitoisuus ja sähkönjohtavuus ovat luonnostaan koholla. Järvien kerrostuneisuus ja happitilanne Mataluudestaan huolimatta Kaivoslammessa oli voimakas lämpötilakerrostuneisuus, jota edelleen vahvisti ero suolapitoisuudessa (sähkönjohtavuus). Kaivoslammen happitilanne oli varsin heikko. Talvella happea oli niukasti (alle 3 mg/l) koko vesipatsaassa. Kesällä alusvesi oli hapetonta ja 1 m syvyydessä happea oli vain noin 5 mg/l. Muissa lammissa kerrostuneisuus oli heikkoa, mutta happitilanne oli kuitenkin ajoittain välttävä. Happipitoisuus laski elokuussa kaikissa alueen vesissä tasolle 5 6 mg/l. Happamuus ja alkaliniteetti Alueen vedet olivat happamia ph-arvojen vaihdellessa välillä 3,7 4,4. Alkaliniteetti oli kulunut loppuun. Happamuus oli hieman lisääntynyt perustilaselvitykseen (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a) verrattuna (Kaivoslampi 5,1 4,1, Härkälampi 4,9 4,3 ja Kuusilampi 5,6 4,3).

9M607035 Sähkönjohtavuus, kloridi ja sulfaatti 14 Sähkönjohtavuus oli selvästi koholla kaikissa näytteissä. Suurimmat sähkönjohtavuuden arvot (16 75) mitattiin Kaivoslammesta, missä myös sulfaattia oli eniten (56 390). Kaivoslammessa sulfaattia kertyi alusveteen. Sulfaatin ohella myös kloridipitoisuudet olivat koholla Kaivoslammen alusvedessä, erityisesti heinäkuussa. Sähkönjohtavuus ja sulfaatin pitoisuus olivat maaliskuussa selvästi suurempia kuin kesällä. Kiintoaine ja sameus Kiintoainepitoisuuksien vaihtelu oli jokseenkin suurta (1,0 20 mg/l), mutta pääasiassa pitoisuudet olivat melko pieniä. Suurimmat pitoisuudet mitattiin kevättalvella. Vesi oli useimmiten lievästi sameaa. Kiintoainepitoisuuksien tavoin suurimmat sameusarvot mitattiin kevättalvella. Muista tarkkailupaikoista poiketen Kuusilammen (Rahvaanmäki) sameus oli kesällä vähäistä. Veden väri ja humuspitoisuus Kuten jo aikaisemmin todettiin Vuoksen vesistöalueen tuloksia käsiteltäessä, sakkautuu humus alhaisessa ph:ssa. Erityisesti Kaivoslammessa ja Kuusilammessa COD Mn -arvot olivat pieniä ja veden väriarvo alhainen. Syvälammessa, Härkälammessa ja Härkäpurossa humusta oli enemmän ja veden väri tummempi, vaikka ph-tasossa ei ollut oleellista eroa. Tämä voi selittyä sillä, että Kaivoslampi ja Kuusilampi ovat suurempia, joten niissä pintavalunnan merkitys voi olla pienempi ja toisaalta saostuminen ehtii hyvin tapahtua virtauksen pienentyessä. Ravinteet ja rehevyys Humuksen ohella usein myös fosfori saostuu alhaisessa ph:ssa, mikä oli osin havaittavissa myös tämän alueen fosforipitoisuuksissa. Varsin alhaisesta ph:sta huolimatta fosforia oli runsaasti Kaivoslammen päällysvedessä maaliskuussa, mutta alusvedessä pitoisuus oli erittäin pieni. Myös muissa lammissa ja Härkäpurossa suurimmat fosforipitoisuudet mitattiin maaliskuussa. Kesällä fosforia oli jokseenkin vähän ja pitoisuudet olivat karun lievästi rehevän vesistön tasoa. Typpeä oli kertynyt runsaasti Kaivoslammen alusveteen (5200 7900 µg/l) ja myös päällysvedessä typpeä oli jokseenkin runsaasti, noin 1000 µg/l. Ennen kaivostoiminnan aloittamista otetuissa näytteissä päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli melko pieni, noin 500 µg/l, eikä typpeä ollut kertynyt alusveteen. Vuonna 2007 typpipitoisuus oli lievästi koholla (1000 µg/l) Kaivoslammen päällysvedessä maaliskuulla, mutta muuten pitoisuudet olivat pieniä (Lapin Vesitutkimus Oy 2008). Kaivoslammen kohonneet typpipitoisuudet ovat ilmeisesti seurausta lammen läheisyydessä tehdyistä räjäytyksistä. Typestä suurin osa oli epäorgaanisessa muodossa nitraattina ja ammoniumtyppenä. Alempana typpeä oli vedessä vähemmän, pääasiassa noin 700 900 µg/l. Suurista epäorgaanisen typen pitoisuuksista ja toisaalta pienistä fosfaattifosforin pitoisuuksista johtuen tuotanto oli epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella fosforirajoitteista. Joskin alhainen ph voi olla määräävä tuotantoa rajoittavana tekijänä. Klorofylli a:n pitoisuudet olivat jokseenkin pieniä ollen karujen lievästi rehevien vesistön rajan-arvon tuntumassa lukuun ottamatta Syvälammen ja Kuusilammen (Rahvaanmäki) a-klorofyllipitoisuutta elokuussa. Metallit Nikkelin, sinkin, koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat maaliskuussa selvästi suurempia kuin kesällä (kuva 11). Tuolloin päällysveden (1 m) suurimmat pitoisuudet mitattiin Syvälammesta, mistä pitoisuudet laskivat taas alavirtaa kohden. Kesällä puolestaan suurimmat pitoisuudet

9M607035 15 mitattiin yleensä Kaivoslammesta ja Kuusilammessa (Rahvaanmäki) pitoisuudet olivat usein Syvälampea, Härkälampea ja Härkäpuroa suurempia (kuva 11). Kaikilla havaintopaikoilla päällysveden (1 m) nikkelin, sinkin, koboltin ja kuparin pitoisuudet olivat vuonna 2008 keskimäärin selvästi suurempia kuin kaivoksen perustilaselvityksessä (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a) tai vuoden 2007 tarkkailussa (Lapin Vesitutkimus Oy 2008) (liite 3). Kaivoslammessa myös useiden muiden metallien pitoisuudet olivat suuria ja metalleja oli kertynyt alusveteen. Erityisesti alumiinia oli runsaasti, mutta myös kadmiumpitoisuus oli suuri alusvedessä. Arseenin, kromin, elohopean sekä antimonin ja vanadiinin pitoisuudet olivat sekä Kaivoslammessa että sen alapuolisissa lammissa ja Härkäpurossa alle määritysrajan. Alumiinin ja kadmiumin pitoisuudet pienenivät alavirtaa kohden, mutta edelleen Kuusilammessa pitoisuudet olivat koholla. Kalliojoessa vedet sekoittuvat niin suureen vesimassaan, että Kalliojoen suulla ei enää todettu poikkeavia alumiinin tai kadmiumin pitoisuuksia. Ni µg/l Zn µg/l 3500 6000 3000 2500 2000 1500 1000 500 5000 4000 3000 2000 1000 0 12.3.08 29.7.08 25.8.08 0 12.3.08 29.7.08 25.8.08 Kaivoslampi Syvälampi Härkälampi Kaivoslampi Syvälampi Härkälampi Härkäpuro Kuusilampi Härkäpuro Kuusilampi Co µg/l Co µg/l 160 140 120 100 80 60 40 20 0 200 150 100 50 0 12.3.08 29.7.08 25.8.08 12.3.08 29.7.08 25.8.08 Kaivoslampi Syvälampi Härkälampi Kaivoslampi Syvälampi Härkälampi Härkäpuro Kuusilampi Härkäpuro Kuusilampi Kuva 11 Koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin pitoisuuksien vaihtelu vuonna 2008 päällysvedessä (1 m). Kuusilampi = Kuusilampi Rahvaanmäki.

9M607035 2.4 Muut lammet ja purot 16 Tässä luvussa käsitellään muiden havaintopaikkojen kuin mustaliuskealueelle sijoittuvien lampien ja purojen veden laatua. Näitä havaintopaikkoja on tarkkailussa yhteensä 11. Lammet ja purot sijaitsevat osin Oulujoen vesistöalueella (7 kpl) ja osin Vuoksen vesistöalueella (4 kpl). Tässä luvussa käsitellyistä havaintopaikoista Hakonen ja Pikku-Hakonen, Kivipuro, Pirttipuro ja Munninlampi sijaitsevat mustaliuskealueen välittömässä läheisyydessä, mikä voi ajoittain vaikuttaa ko. havaintopaikkojen veden laatuun. Lisäksi Hakosen, Pikku-Hakosen ja Hoikanlammen veden laatuun on voinut vaikuttaa läheinen tietyö. Myllylammesta, Hoikanlammesta ja Syvälammesta näytteet otettiin kesällä tarkkailusuunnitelman mukaisesti lammen luusuasta. Järvien kerrostuneisuus ja happitilanne Useimmat lammista ovat hyvin pieniä, mutta melko syviä. Lisäksi ne sijaitsevat suojaisissa painanteissa, joten olosuhteet lämpötilakerrostuneisuuden synnylle ovat lampien pienestä pintaalasta huolimatta hyvät. Mustalampi, Valkealampi, Mäkijärvi, Munninlampi, Iso-Savonjärvi, Hakonen ja Pikku-Hakonen olivat selvästi lämpötilakerrostuneita sekä talvella että kesällä. Lämpötilakerrostuneisuus oli yleensä myös varsin voimakasta. Esimerkiksi Mäkijärvessä veden lämpötila oli pohjan lähellä sekä maaliskuussa että kesällä noin +4 C. Myös kaikissa muissa lammissa veden lämpötila oli kesällä pohjan lähellä alle +10 C. Kerrostuneisuuskausina happitilanne oli heikentynyt kaikissa lammissa (kuva 12). Mustalammen ja Valkealammen alusvesi oli kesällä hapetonta ja kevättalven näytteenottoajankohtana lähes hapetonta. Todennäköisesti näissä lammissa alusveden happi on kulunut lopputalven aikana kokonaan loppuun. Muissa lammissa happitilanne oli parempi, eikä hapettomuutta todettu (kuva 12). Myllylammessa vesi oli koko vesipatsaassa lähes hapetonta kevättalvella. Kesällä Myllylammen luusuan happitilanne oli hyvä. Hoikanlammessa happitilanne säilyi suhteellisen hyvänä, mutta kevättalvella alusveden happitilanne oli kuitenkin heikentynyt. Munninlammessa alusveden happitilanne oli huono. Kivipurossa ja Pirttipurossa happitilanne oli talvella hyvä, mutta kesällä molemmissa puroissa happea oli noin 5 mg/l. Vähäinen vesimäärä voi vaikuttaa happitilanteeseen. Happamuus ja alkaliniteetti Lampien happamuus oli alueelle tyypillinen ph-arvojen vaihdellessa yleisesti ph 6:n molemmin puolin. Selvästi korkeimmat ph-arvot mitattiin Valkealammesta kesällä, missä päällysvesi oli lähes neutraalia (1 m syvyys ph 6,8). Munninlammessa, Kivipurossa ja Pirttipurossa sen sijaan näkyi mustaliuskealueen vesien vaikutus alhaisena ph:na (noin 4,5 5,0). Myös Hoikanlammessa ja Pikku-Hakosessa ph oli ajoittain viiden tuntumassa. Esimerkiksi Pikku- Hakosen ph on vaihdellut ennen kaivostoiminnan aloittamista perustilaselvityksen mukaan välillä 5,1 6,3 (Lapin Vesitutkimus Oy 2005a), joten Pikku-Hakosen ph oli tavanomainen. Myös Pirttipuron, Hoikanlammen ja Munninlammen ph oli samaa tasoa kuin vuonna 2005 (Lapin Vesitutkimus Oy 2006a). Kivipurosta ei ole otettu aikaisemmin näytteitä. Happamuuden laskiessa tasolle ph 5 oli alkaliniteetti kulutettu loppuun. Muutoin alkaliniteetti oli useimmiten välttävä tai tyydyttävä, mutta Myllylammessa kesällä kuitenkin hyvä. Myös Valkealammen alusvedessä alkaliniteetti oli hyvä tai ajoittain jopa erinomainen.

9M607035 17 Mustalampi happi mg/l Valkealampi happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 syvyys m 17.3.2008 29.7.2008 27.8.2008 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 syvyys m 17.3.2008 29.7.2008 25.8.2008 Mäkijärvi happi mg/l Iso-Savonjärvi happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 syvyys m 27.3.2008 30.7.2008 28.8.2008 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 syvyys m 31.3.2008 30.7.2008 26.8.2008 Hakonen happi mg/l Pikku-Hakonen happi mg/l 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 syvyys m 1.4.2008 29.7.2008 25.8.2008 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 syvyys m 25.3.2008 29.7.2008 28.8.2008 Kuva 12 Lampien happitilanne vuonna 2008 näytteenottoajankohtina. Sähkönjohtavuus, kloridi ja sulfaatti Sähkönjohtavuuden arvot olivat pääasiassa luonnonvesille tavanomaisella tasolla. Myllylammessa sähkönjohtavuus oli kuitenkin lievästi koholla (noin 8 9 ms/m) kesällä, jolloin myös sulfaattia ja kloridia oli hieman tavanomaista runsaammin. Mustalammessa ja Valkealammessa kloridia oli hieman runsaammin kuin muualla ja alueen purojen yleistä tasoa (Lahermo, ym. 1996) enemmän. Mustalammen ja Valkealammen kloridipitoisuudet olivat kuitenkin varsin pieniä, noin 2 mg/l. Kivipurossa ja Pirttipurossa sulfaattipitoisuus oli lievästi koholla (noin 3 8 mg/l) viitaten mustaliuskealueelta tulevien vesien vaikutukseen. Hieman selvemmin sulfaattipitoisuus oli koholla Hakosessa ja Pikku-Hakosessa (noin 7 12 mg/l). Hakosen sulfaattipitoisuus oli samaa tasoa kuin syksyllä 2007 (Lapin Vesitutkimus Oy 2008), mutta suurempi kuin perustilaselvityksessä (max. 8,3 mg/l, Lapin Vesitutkimus Oy 2005a).

9M607035 Kiintoaine ja sameus 18 Pienissä lammissa ja puroissa kiintoainepitoisuuden ja sameuden lyhytaikainen vaihtelu voi olla huomattavan suurta esimerkiksi virtaaman vaihteluista johtuen. Tarkkailuissa lammissa ja puroissa kiintoainepitoisuus oli useimmiten pieni, ajoittain alle määritysrajan, ja sameus vähäistä. Useimpien lampien alusvedessä kiintoainepitoisuus ja sameus olivat kuitenkin ainakin ajoittain koholla. Suurimmat pitoisuudet mitattiin Myllylammen alusvedestä talvella. Myllylammen ja Pikku-Hakosen päällysveden kiintoainepitoisuus oli elokuussa poikkeuksellisen suuri (22 23 mg/l). Myllylammessa vesi oli tuolloin myös sameaa, mutta Pikku-Hakosen sameus oli vähäistä. Kaikki Mäkijärvestä mitatut kiintoainepitoisuudet olivat alle määritysrajan ja sameusarvot erittäin pieniä. Myllylammessa vesi oli kaikilla havaintokerroilla selvästi sameaa. Muutoin kohonneita sameusarvoja havaittiin lähinnä satunnaisesti alusvedessä. Ensimmäisen vaiheen liuotusalueen rakennustyömaalta johdettiin vesiä maaliskuun lopussa Myllylampea ympäröivälle suoalueelle, jotta pystyttiin pienentämään Kortelammen vesienkäsittely-yksikköön kohdistuvaa kuormitusta ja vähentämään siten vaikutuksia alapuoliseen vesistöön. Tästä johtuen Myllylammen kiintoainepitoisuus ja sameus olivat koholla. Koska rakennustyömaalla tehtiin räjäytyksiä, joutui Myllylampeen myös typpeä. Veden väri ja humuspitoisuus Tutkittujen lampien ja purojen veden väri ja humuspitoisuus vaihtelivat melko suuresti. Hakosta lukuun ottamatta tutkitut lammet ja purot olivat kuitenkin humuspitoisia tai erittäin humuspitoisia. Hakosessa veden väri oli noin 40 mg/l Pt ja COD Mn arvo noin 10 mg/l, joten Hakonen oli lievästi humuspitoinen. Myös Mustalammessa ja Valkealammessa päällysveden väriarvo ja COD Mn arvo (väri 60 90 mg/l Pt ja COD Mn noin 10 15 mg/l) olivat selvästi alhaisempia kuin muissa tutkituissa lammissa. Mustalammen ja Valkealammen alusveden väriarvo oli huomattavasti päällysvettä suurempi johtuen lähinnä raudan kertymisestä alusveteen. Hapettomissa oloissa rautaa vapautuu sedimentistä alusveteen, mikä voi lisätä myös veden sameutta. Mäkijärven ja Pikku-Hakosen väri ja COD Mn arvo olivat Mustalammen tasoa kevättalvella ja heinäkuussa, mutta elokuussa jonkin verran suurempia. Hoikanlampi oli hyvin tummavetinen ja humuspitoinen. Myös Pirttipurossa ja Kivipurossa vesi oli kesällä erittäin tummaa ja humuspitoista. Ravinteet ja rehevyys Ravinnepitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu oli humuspitoisuuksien tavoin suurta. Mustalampi ja Valkealampi olivat ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi reheviä, mutta Valkealammessa keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli rehevien vesien tasoa. Mustalammessa tuotanto oli joko typpi- tai yhteysrajoitteista, sillä epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat päällysvedessä pieniä tai alle määritysrajan, mutta myös fosfaattifosforia vedessä oli jokseenkin vähän. Valkealampi puolestaan oli heinäkuussa selvästi fosforirajoitteinen, mutta elokuussa epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat myös laskeneet ja tuotanto oli yhteisrajoitteista. Molemmissa lammissa ravinteita oli alusvedessä päällysvettä runsaammin. Myllylampi oli erittäin ravinteikas ja rehevä. Erityisesti nitraattityppeä oli hyvin runsaasti, mikä johtui läheiseltä ensimmäisen vaiheen liuotusalueen rakennustyömaalta lammen ympäristöön johdetuista vesistä, jotka sisälsivät typpeä räjähdysainejäämänä. Myllylammen typpipitoisuus ja nitraattityppipitoisuus olivat selvästi suurempia kuin vuonna 2007 (Lapin Vesitutkimus Oy 2008). Klorofylli a:n pitoisuus oli heinäkuussa pieni, mutta elokuussa hyvin suuri.

9M607035 Mäkijärvessä ravinnepitoisuudet sekä a-klorofyllin pitoisuus olivat karun lievästi rehevän vesistön tasoa. Tuotanto oli epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella yhteisrajoitteista. Hoikanlammessa fosforipitoisuudet olivat lievästi rehevien vesien tasoa, mutta typpeä vedessä oli runsaasti. Erityisesti nitraatti-nitriittityppeä oli Hoikanlammessa runsaasti. Kohonneet nitraattityppipitoisuudet johtuvat ilmeisesti läheisellä tietyömaalla tehdyistä räjäytyksistä sekä tien runkoon käytetyssä louheessa räjähdysainejäämänä olevasta typestä. Melko suurista ravinnepitoisuuksista huolimatta a-klorofyllin pitoisuudet olivat pieniä ollen lievästi rehevän vesistön tasoa. Hoikanlammessa tuotanto oli selvästi fosforirajoitteista. Hoikanlammesta ei ole olemassa aikaisempia vedenlaatuaineistoja ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan. Munninlammessa ravinteita oli kesällä huomattavasti enemmän kuin talvella. Nitraattinitriittitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan, mutta ammoniumtyppeä oli alusvedessä runsaasti. Myös fosfaattifosforin pitoisuus oli alusvedessä koholla. Kohonneet fosfaattifosforin ja ammoniumtypen pitoisuudet alusvedessä viittaavat fosfaatin vapautumiseen sedimentistä ja typen pelkistymiseen ammoniumtypeksi hapettomissa olosuhteissa. Iso-Savonjärven ravinne- ja a-klorofyllin pitoisuudet olivat karun lievästi rehevän vesistön tasoa. Epäorgaanisia ravinteita päällysvedessä oli vähän, joten tuotanto oli yhteisrajoitteista. Kivipurossa ja Pirttipurossa ravinteita oli runsaammin kesällä kuin talvella. Epäorgaaninen typpi oli pääosin ammoniumtyppenä. Hakosessa ja Pikku-Hakosessa ravinnepitoisuuksien ajallinen vaihtelu oli suurta. Maaliskuussa ja heinäkuussa ravinteita oli melko vähän, mutta elokuussa päällysveden pitoisuudet olivat selvästi suuremmat. Kesän keskiarvona ravinnepitoisuudet ja a-klorofyllin pitoisuus olivat lähinnä lievästi rehevän vesistön tasoa. Erityisesti Hakosessa nitraattityppeä oli kertynyt jonkin verran alusveteen. Päällysveden ravinnepitoisuuksien perusteella tuotanto oli typpirajoitteista. Hakosen ja Pikku-Hakosen typpikuormitusta on voinut lisätä läheinen tietyömaa. Metallit Rautaa, mangaania, alumiinia ja bariumia lukuun ottamatta metallien pitoisuudet olivat yleensä pieniä. Rautapitoisuuksissa ajallinen ja vertikaalinen vaihtelu oli paikoin suurta mm. happitilanteen vaihtelusta johtuen. Pääasiassa rautapitoisuudet olivat kuitenkin alueelle tyypillistä tasoa vaihdellen 1000 µg/l molemmin puolin. Kivipurossa ja Pirttipurossa rautaa oli kesällä huomattavasti runsaammin, kun taas monilla muilla tarkkailupaikoilla päällysveden rautapitoisuudet jäivät kesällä melko pieniksi. Myös mangaanin pitoisuudet olivat pääasiassa alueelle tyypillistä tasoa tai sitä pienempiä. Alueelle tyypillinen puroveden alumiinipitoisuus on noin 200 µg/l (Lahermo, ym. 1996). Alumiinipitoisuudet olivat jokseenkin tyypillisellä tasolla, vaikka vaihtelu olikin melko suurta. Kaikki, tai lähes kaikki, koboltin, kuparin, nikkelin, sinkin, arseenin, kadmiumin, kromin, elohopean, antimonin ja vanadiinin pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Pirttipurossa oli kuitenkin lähinnä nikkeliä ja sinkkiä selvästi runsaammin. Myös Hakosesa ja Pikku-Hakosessa nikkelin ja sinkin pitoisuudet ylittivät yleensä määritysrajan. 19 2.5 Yhteenveto veden laadusta Alueen vedet olivat tyypillisesti lievästi reheviä reheviä siten, että suurimmissa järvissä rehevyystaso oli yleisesti pieniä alhaisempi. Kaivoksen rakentaminen nosti typpipitoisuuksia Ylä-Lumijärvessä, Lumijoessa ja Kivijärvessä. Kaivosalueen kuivatusvesissä oli typpeä räjähdysainejäämänä. Rakentamiseen liittyvät räjäytystyöt saatiin päätökseen vuoden 2008 aikana. Myös Lahnasjärven tietyömaalla tehtiin räjäytyksiä ja lisäksi tien rakenteisiin käytettiin

9M607035 20 louhetta, jossa oli typpeä räjähdysainejäämänä. Tietyömaan vaikutuksesta typpipitoisuudet lisääntyivät ainakin Hoikanlammessa, mutta ilmeisesti myös Hakosessa ja Pikku-Hakosessa. Mustaliuskealueen vedet ovat luonnostaan happamia ja niissä on runsaasti tiettyjä metalleja sekä sulfaattia, mikä oli selvästi havaittavissa Kuusijoen yläosalla. Kuusijoen yläosalla metallipitoisuudet lisääntyivät perustilaselvityksen tasoon verrattuna, mikä vaikutti myös alapuolisten vesistöjen metallipitoisuuksiin. Kolmisopessa lähinnä nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat koholla ja myös Jormasjärvestä mitattiin aikaisempaa suurempia pitoisuuksia. Mustaliuskealueen vesiä pääsi Lumijoen suuntaan kesäkuussa, elokuussa ja joulukuussa, mikä näkyi Ylä-Lumijärven, Lumijoen ja Kivijärven tavanomaista suurempana happamuutena sekä suurempina sulfaatti- ja metallipitoisuuksina. Tilanteen mentyä ohi ph palautui nopeasti tavanomaiselle tasolle, mutta metallipitoisuudet olivat pidempään koholla. Happamuuden lisääntyessä humus saostui, mistä johtuen veden väriarvo laski selvästi tavanomaista pienemmäksi Ylä-Lumijärvessä. Ylä-Lumijärven ja Lumijoen kiintoainepitoisuudet olivat alkuvuodesta ajoittain suuria, mikä voi olla seurausta kaivoksen rakentamisalueen vesien johtamisesta Lumijoen suuntaan. Toukokuusta lähtien kiintoainepitoisuudet olivat kuitenkin pieniä. 3 BIOLOGINEN TARKKAILU PINTAVESISSÄ 3.1 Kasviplankton lajisto ja biomassa Kasviplanktonlajistoa ja biomassaa tutkittiin Kalliojärvestä, Komisopesta, Jormasjärvestä (2 havaintopaikkaa) ja Kivijärvestä. Näytteenottopaikat olivat samat kuin veden fysikaaliskemiallisen laadun tarkkailussa (liite 1). Näytteet otettiin 0 2 m kokoomanäytteenä. Kivijärvestä näytteet otettiin kuitenkin järven mataluuden vuoksi 0 1 m syvyydestä. Näytteet otettiin samanaikaisesti veden fysikaalis-kemiallisen laadun näytteenoton kanssa kesä elokuussa. Heinäkuun ensimmäisellä näytekierroksella kasviplanktonnäytteet jäivät kuitenkin ottamatta inhimillisen erehdyksen vuoksi. Näytteet määritti emer. prof. Pertti Eloranta. Prof. Elorannan laatima lausunto on kokonaisuudessaan tämän raportin liitteenä 4. Liitteessä 4 on esitetty myös kasviplanktontarkkailun perustulokset. Seuraava yhteenveto perustuu prof. Elorannan lausuntoon. Kaikki tutkitut järvet olivat tyypillisiä humusjärviä, mistä johtuen kasviplanktonin määrä pysyi suhteellisen alhaisena melko korkeista ravinnepitoisuuksista huolimatta. Humusvesissä suuri osa ravinteista on sidottuna orgaaniseen ainekseen ja lisäksi veden tumma väri rajoittaa perustuotantoa. Alkukesällä panssarilevät (Dinophycear) edustivat merkittävää osaa biomassasta. Loppukesällä puolestaan limalevän (Gonyostomum semen) osuus oli merkittävä. Vain Jormasjärven havaintopaikalla Jor3 limalevän massat olivat vähäisiä. Limalevä on tyypillinen matalien ruskeavetisten järvien laji. Humusvesille tyypillisesti sinileviä oli vähän, usein alle 1 % biomassasta. Elokuussa kaikissa tutkituissa järvissä esiintyi limalevän ohella melko runsaasti piileviä. Viherlevien osuudet olivat pieniä, mikä on tyypillistä happamille ja niukkaelektrolyyttisille vesille. Tutkittujen järvien biomassat olivat eutrofista eli rehevää (Kalliojärvi ja Kivijärvi) tai mesotrofista eli lievästi rehevää (Kolmisoppi ja Jormasjärvi) tasoa. Rehevyys johtui lähinnä runsaasta limalevän esiintymisestä. Varsinaisia eutrofiaa ilmentäviä lajeja ei näytteissä juuri ollut.

9M607035 3.2 Kasviplanktonin levätuotantopotentiaali 21 Kasviplanktonin levätuotantopotentiaali eli perustuotantokyky määritettiin Kalliojärvestä, Kolmisopesta, Jormasjärvestä ja Kivijärvestä vesistötarkkailun havaintopaikoilta (liite 1). Näytteet perustuotantokyvyn määrittämistä varten otettiin elokuun toisen näytteenoton yhteydessä. Alkuperäiset tulokset ovat liitteenä 5. Kasviplanktonin perustuotantokyky (netto) vaihteli välillä 140 440 mgc/m 3 /d. Jormasjärven ja Kolmisopen arvot (140 190 mgc/m 3 /d) olivat selvästi pienemmät kuin Kalliojärven ja Kivijärven arvot (380 440 mgc/m 3 /d). Jormasjärvessä ja Kolmisopessa perustuotantokyky kuvasti järvien lievästi rehevää tilaa ja Kalliojärvessä ja Kivijärvessä rehevää tilaa. Perustuotantokyky voidaan luokitella seuraavasti (Lehmusluoto 1969): karu < 100 mg C/m 3 /d lievästi rehevä 100 200 mg C/m 3 /d rehevä 200 1000 mg C/m 3 /d erittäin rehevä > 1000 mg C/m 3 /d. 3.3 Perifytonin piilevästö Piilevät ovat vesistöissä eläviä mikroskooppisia leviä. Ne ottavat tarvitsemansa ravinteet suoraan ympäröivästä vedestä ja tästä syystä ne ovat herkkiä vedenlaadussa tapahtuville muutoksille. Tietyn paikan piileväyhteisön rakenne kuvastaa hyvin vesistön olosuhteita ja piilevät soveltuvat tästä syystä hyvin virtavesien laadun seurantaan (Eloranta, ym. 2007). Piileväanalyysin tulosten tarkastelussa käytetään IPS- ja GDI -indeksejä, jotka kuvaavat yleistä vedenlaatua ja vesistöön kohdistuvan orgaanisen kuormituksen määrää. IPS-indeksin laskenta perustuu eri piilevälajeille ja GDI-indeksin laskenta eri piileväsuvuille annetuille indikaattoriarvoille. IPS-indeksin antama kuva veden laadusta on GDI-indeksiä tarkempi, mutta GDI-indeksiä käytettäessä piilevien tunnistamiseen liittyvät riskit ovat pienemmät. Indeksiarvojen avulla tehtävän vedenlaatuluokittelun raja-arvot ovat taulukossa 2. (Eloranta, ym. 2007). Taulukko 2 Veden laatuluokitus IPS- ja GDI -indeksien arvojen perusteella sekä vesistön rehevyystason luokittelu TDI-indeksin arvojen perusteella (Eloranta ja Soininen 2002). IPS ja GDI Veden laatu TDI/100 Veden laatu >17 erinomainen <32 oligotrofinen 15-17 hyvä 32-47 oligo-mesotrofinen 12-15 tyydyttävä 47-63 mesotrofinen 9-12 välttävä 63-79 meso-eutrofinen <9 huono >79 eutrofinen Lisäksi käytetään TDI-indeksiä, jonka avulla voidaan tarkastella vesistön rehevyyttä. Koska TDI-indeksin laskenta perustuu 86 lajille tai suvulle annetuille indeksiarvoille, saattaa suomalaisista, niukkaelektronisista vesistä laskettu tulos olla yllättävä, koska suurelle osalla piileväyhteisön valtalajeista ei ole olemassa indeksiarvoa. TDI-indeksin käyttö edellyttää lisäksi % PTV-arvon (orgaanista likaantumista vietävien piileväsolujen määrä) tarkastelua. Jos % PTV on alle 20 prosenttia, voidaan TDI-indeksin olettaa antavan luotettavan kuvan vesistön ravinteikkuudesta. Piilevänäytteiden näytteenotossa, -käsittelyssä ja laskennassa on noudatettu Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet -ympäristöoppaan ohjeistusta. Indeksit on laskettu Omnidia 5.2 -ohjelmistolla, johon on lisätty NorBAF:n (2008) tekemät päivitykset.

9M607035 3.3.1 Havaintopaikat 22 Talvivaaran kaivoksen vesistötarkkailun yhteydessä piilevänäytteitä otettiin kolmesta paikasta pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä (taulukko 3, liite 1). Taulukko 3 Piilevien havaintopaikat. joki tunnus P (kkj) I (kkj) pvä näytealusta pohjan laatu Kalliojoki KAL 7102689 3551006 2.10.2008 kivi kivi Tuhkajoki TUH 7105390 3554279 1.10.2008 kivi kivi Lumijoki LUM 7093094 3545519 1.10.2008 kivi kivi Kalliojoesta piilevänäyte otettiin noin 20 senttimetrin syvyydeltä kohdasta, jossa joen leveys oli noin kymmenen metriä. Näytteenottopaikka on metsän keskellä, mutta varjostusta ei ollut lainkaan (liite 6). Veden virtausnopeus oli noin 0,2 0,5 m/s ja vedessä oli paljon humusta. Tuhkajoesta piilevänäytteet otettiin myös noin 20 senttimetrin syvyydeltä paikasta, jossa veden virtausnopeus oli noin 0,2 0,5 m/s ja vesi oli humusaineiden takia hyvin tummaa (liite 6). Havaintopaikan ympärillä kasvoi sekametsää ja puut varjostivat hieman. Tuhkajoen leveys näytteenottopaikan kohdalla oli noin kahdeksan metriä. Lumijoesta piilevänäyte otettiin (liite 6) kohdasta, jossa joen leveys oli noin viisi metriä. Näytteenottosyvyys oli noin 20 senttimetriä. Havaintopaikalla veden virtausnopeus oli 0,2 0,5 m/s ja vesi oli humusaineiden tummaksi värjäämää. Joen rannoilla kasvoi sekametsää ja puut varjostivat jokea hieman. 3.3.2 Tulokset Alkuperäiset tulokset on esitetty liitteessä 7. Sekä IPS- että GDI-indeksien tulokset osoittavat veden laadun olevan erinomainen kaikilla kolmella näytteenottopaikalla (taulukko 4). Taulukko 4 Piilevänäytteiden indeksiarvot. N kuvaa laskettujen piileväsolujen määrää. joki tunnus n lajien lkm IPS GDI TDI/100 % PTV Kalliojoki KAL 405 20 19,7 18,8 1,1 0,5 Tuhkajoki TUH 418 37 19,4 18,6 12,3 0,7 Lumijoki LUM 407 22 19,8 18,9 4,4 0,2 TDI-indeksin arvot osoittavat vesistöjen olevan oligotrofisia eli karuja, vaikka erityisesti Lumijoessa ravinnepitoisuudet ovat suuria. Ilmeisesti veden tumma väri vähentää tuotantoa. Koska jokaisen näytteen PTV-prosentti on huomattavasti alle 20, voidaan TDI-indeksin tulosten olettaa antavan luotettavan kuvan jokien veden ravinteikkuudesta. On kuitenkin huomattava, että tulosten perusteella Tuhkajoki on kahta muuta jokea huomattavasti rehevämpi, vaikka sekin kuuluu selvästi karujen vesistöjen luokkaan. Piilevästön ekologian tarkastelu tukee TDI-indeksin avulla saatuja tuloksia: Tuhkajoen piilevästössä karuissa vesissä viihtyvien lajien prosenttiosuus on pienempi kuin Lumijoessa ja Kalliojoessa. Myös lajirunsaus on Tuhkajoessa selvästi suurempi kuin kahdessa muussa joessa. Tuhkajoessa veden väriarvo on huomattavasti Kalliojokea ja Lumijokea pienempi, joten valaistusolot ovat paremmat, millä saattaa olla vaikutusta joen rehevyystasoon. Kaikissa kolmessa joessa suurin osa piileväyhteisöstä koostuu vähäravinteisissa, puhtaissa vesissä viihtyvistä lajeista, jotka vaativat korkean tai melko korkean veden

9M607035 23 happikyllästeisyyden, eivätkä juuri siedä orgaanista typpikuormitusta. Kaikkein runsainta kyseisten lajien esiintyminen on Kalliojoessa ja pienintä Tuhkajoessa. Jokien piilevälajisto on ph:n suhteen suurimmaksi osaksi asidofiilistä, eli hieman happamissa vesissä viihtyvää. Kalliojoessa yli 80 % lajeista oli asidofiilisiä, kun taas Lumijoessa asidofiilien osuus oli hieman yli 60 %. Tuhkajoessa asidofiilisiä lajeja esiintyi noin 45 % kaikista lajeista. Lisäksi Lumijoen ja Tuhkajoen näytteissä oli paljon indifferenttejä lajeja, joiden esiintyminen ei ole sidoksissa vesistön ph-tasoon. Tuhkajoessa kyseessä olevia piileviä esiintyi 18 prosenttia ja Lumijoessa 28 prosenttia. Talvivaaran piilevänäytteenotto toteutettiin 1.-2.10.2008 ja tiedetään, että Lumijokeen joutui elo-syyskuussa happamia vesiä, jotka laskivat joen ph:ta. Tapahtuman vaikutus oli näytteenottoajankohdan aikaan vielä näkyvissä suurena asidofiilisten, mutta myös indifferenttien eli ph:n vaihteluita kestävien lajien suurena määränä. Olettamusta tukee tieto siitä, että yleensä Lumijoen ph- ja alkaliniteettiarvot ovat mittauksissa olleet korkeammat kuin Kalliojoessa tai Tuhkajoessa, mutta piileväanalyysin ekologisista tiedoista saatu laskennallinen ph oli korkein Tuhkajoessa. Tutkimusten mukaan suurin riskitekijä piilevätutkimuksessa liittyvät itse laskentaprosessiin ja erityisesti laskijan ammattitaitoon (Prygiel ym. 2002, Lavoiei ym. 2005). Jos kuitenkin näytteen IPS- ja GDI-indeksien tulokset muistuttavat läheisesti toisiaan, lienee virheen todennäköisyys pieni. Koska GDI-indeksi perustuu eri piileväsukujen tunnistamiseen, sen käyttöön liittyvät riskit ovat alhaiset. GDI-indeksin herkkyys kuvata veden laadun eroja on kuitenkin huomattavasti huonompi kuin lajintunnistukseen perustuvan IPS-indeksin. IPS-indeksin on todettu olevan luotettava vedenlaadun seurantamenetelmä myös Suomen olosuhteissa ja sitä käytettäessä saadaan tietoa myös näytteenottopaikan lajiston ekologiasta (Eloranta ym. 2007). Kaikissa piilevänäytteessä esiintyi paljon Eunotia-suvun leviä, joista osa oli mahdollista tunnistaa ainoastaan sukutasolle. Tämä johtui solujen taipumuksesta asettautua sellaiseen asentoon, jossa lajitunnistuksen edellyttämien rakennepiirteiden näkeminen ei ole mahdollista. IPS- ja GDI -indeksejä laskettaessa sukutasolle jäävä tunnistus ei ole kuitenkaan ongelma, koska Eunotia-suvun lajit esiintyvät vain puhtaissa ja hyvälaatuisissa vesissä (Jarlman 2007) ja saavat siten lajitason indeksiä laskettaessa suuren pistemäärän lajista riippumatta. 3.3.3 Yhteenveto piilevistä Piileväanalyysin tulosten perusteella Kalliojoen, Lumijoen ja Tuhkajoen vesi on laadultaan erinomaista. Kaikki vesistöt ovat karuja, mutta Tuhkajoen rehevyystaso on kolmesta joesta selvästi korkein. Talvivaaran kaivosalueelta Lumijokeen päässeet happamat vedet ovat tilapäisesti laskeneet joen ph-arvoa ja luultavasti myös muuttaneet piileväyhteisön rakennetta. Normaaliolosuhteissa vallitsevan ph-tason palauduttua yhteisön rakenne kuitenkin palautunee entiselleen. 3.4 Pohjaeläimet 3.4.1 Virtavedet Näytteenotto ja lajinmääritys vuonna 2008 Pohjaeläinnäytteet kerättiin 1.10. 2.10.2008 Kallio-, Lumi- ja Tuhkajoesta (liite 1). Jokaisesta kohteesta otettiin kuusi potkuhaavinäytettä. Näytteenotto toteutettiin ympäristöhallinnon jokien biologisiin seurantoihin liittyvän A03001-ohjeistuksen mukaisesti (Syke 2007), jonka mukaan näytteet otetaan kolmesta, virtausoloiltaan ja pohjanlaadultaan poikkeavasta, virtavesihabitaatista. Menetelmä soveltaa SFS 5077 standardin mukaista potkuhaavimenetelmää, jossa joen pohjaa pöyhitään haavin edustalta 30 sekunnin ajan, jonka jälkeen näyte seulotaan 0,5 mm:n seulalla ja säilötään 70 % etanoliin. Näytteenoton yhteydessä

9M607035 24 paikalta kuvattiin mm. pohjanlaatuun ja kasvillisuuteen liittyviä tekijöitä. Suomen ympäristökeskus on kuvannut pohjaeläinnäytteenotossa käytetyn menetelmän yksityiskohtaisesti (Syke 2007). Näytteiden sisältämät pohjaeläimet poimittiin laboratoriossa valkoiselta poiminta-alustalta. Eläimet pyrittiin määrittämään vähintään ympäristöhallinnon jokien biologisen perusseurannan vaatimalle tavoitetaksonomiatasolle (Syke 2007). Vertailuaineisto ja aineistojen yhteensovittaminen Mahdollisia kaivoksen toiminnasta johtuvia vaikutuksia virtavesien pohjaeläinyhteisöihin selvitettiin vertailemalla vuoden 2008 pohjaeläinanalyysien tuloksia vuonna 2004 alueella tehtyyn pohjaeläinselvitykseen (Lapin Vesitutkimus Oy 2005b). Vuoden 2004 pohjaeläinaineistosta valittiin vertailupaikoiksi Kalliojoki 1, Tuhkajoki 3 ja Lumijoki 2, jotka sijaitsevat mahdollisimman lähellä vuoden 2008 pohjaeläinnäytteenottokohteita. Vuosien 2004 ja 2008 pohjaeläinaineistot eivät olleet vertailukelpoisia mm. siksi, että pohjaeläinnäytteenotto toteutettiin eri menetelmin. Vuonna 2004 tutkimuskohteilta otettiin kolme rinnakkaista potkuhaavinäytettä, kun vuonna 2008 paikkakohtainen näytemäärä oli kuusi. Molempina vuosina yhteenlaskettu haavinta-aika oli kuitenkin sama (3 min.). Aineistoja yhdenmukaistettiin yhdistämällä joitain lajitasolle määritettyjä pohjaeläimiä sukutasolle. Lisäksi aineistosta poistettiin pohjaeläinten koteloasteet. Tunnuslukujen laskemista varten kohdekohtaiset pohjaeläinnäytteet yhdistettiin yhdeksi paikkakohtaiseksi kokoomanäytteeksi (liite 8). Pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuuden kuvaamiseen käytettiin lajimäärää. Häiriintymättömissä jokiekosysteemeissä lajimäärän oletetaan olevan suurempi kuin ihmisvaikutuksen takia muuttuneissa kohteissa (mm. Rosenberg & Resh 1993). Monimuotoisuutta kuvattiin myös Shannon-Wiener diversitetti-indeksillä (H ) (mm. Krebs 1985). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä enemmän lajeja havaitaan ja mitä tasaisemmin ne esiintyvät. Indeksin laskemista varten aineistosta poistettiin paikkakohtaisesti sukutasolle määritetyt pohjaeläimet, mikäli paikalta oli havaittu saman suvun pohjaeläinlajeja. Lisäksi kovakuoriaisten (Coleoptera) toukka- ja aikuisvaiheiden yksilömäärät yhdistettiin lajikohtaisesti. Shannon-Wiener diversitettti-indeksin laskennassa käytetty pohjaeläinaineisto on esitetty liitteessä 9. Shannon-Wiener diversitetti-indeksi laskettiin kaavalla: H = - Σ Pi ln Pi missä Pi on i lajin osuus paikan kokonaisyksilömäärästä. Kolmantena monimuotoisuutta kuvaavana muuttajana tarkasteltiin päivänkorentojen (Ephemeroptera), koskikorentojen (Plecoptera) ja vesiperhosten (Trichoptera) yhteistä lajimäärää (EPT-lajit). EPT-lajeja pidetään yleisesti herkkinä erilaisille ympäristön muutoksille (mm. Rosenberg & Resh 1993, Wallace ym. 1996). Pohjaeläinyhteisön tilaa kuvaavina bioindekseinä käytettiin Biological Monitoring Working Party (BMWP) indeksiä ja sen johdannaista, Average Score Per Taxon (ASPT) indeksiä. BMWP-indeksin laskennassa kullekin pohjaeläinheimolle annetaan pisteitä yhdestä kymmeneen riippuen sen herkkyydestä orgaaniselle kuormitukselle (liite 10) (Armitage ym. 1983) ja pisteet summataan. ASPT-indeksi saadaan jakamalla BMWP-indeksi pisteytettyjen pohjaeläinheimojen määrällä, joten ASPT-indeksi voi saada arvon väliltä 1 10. Mitä pienempi BMWP-indeksin pistearvojen summa ja ASPT-indeksi on, sitä suurempaa orgaanista kuormitusta indeksit ilmaisevat. Tulokset Vuoden 2008 pohjaeläinnäytteissä oli huomattavasti enemmän pohjaeläinyksilöitä kuin vuonna 2004. Lumi- ja Kalliojoen pohjaeläinten kokonaislajimäärä ja EPT-lajimäärä on pysynyt lähes samana. Suurin muutos pohjaeläinten kokonaislajimäärässä ja EPT-lajimäärässä havaittiin

9M607035 25 Tuhkajoella. Vuonna 2008 Tuhkajoelta tavattiin hieman enemmän pohjaeläinlajeja ja EPT-lajeja (taulukko 5). Kaikki pohjaeläinyhteisöjen tilaa ja rakennetta kuvaavat indeksit olivat suurempia vuonna 2004 kuin vuonna 2008 lukuun ottamatta Kalliojoen ASPT-indeksiä (taulukko 5). Taulukko 5 Talvivaaran kaivoshankkeen vaikutusalueella sijaitsevien tutkimuskohteiden pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut vuosina 2004 ja 2008. Paikka Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki Vuosi 2004 2008 2004 2008 2004 2008 Yksilömäärä 581 1235 665 8476 657 3108 Lajimäärä 20 21 29 29 36 42 EPT-lajimäärä 11 11 16 18 25 28 Shannon-Wiener -indeksi 1,9 1,6 2,5 1,4 2,6 2,4 BMWP-indeksi 97 75 135 115 182 150 ASPT-indeksi 6,1 5,8 6,8 7,2 7,3 7,1 Tulosten tarkastelu Shannon-Wiener diversitetti-indeksin mukaan tutkittujen jokien pohjaeläinyhteisöt olivat monimuotoisempia vuonna 2004. Indeksin mukaan pohjaeläinyhteisön monimuotoisuus on vähentynyt etenkin Kalliojoella. Kyseisen diversiteetti-indeksin ongelmana on kuitenkin, että vaikka yhteisössä olisi paljon lajeja, sen kuvaama diversiteetti on alhainen, jos suurin osa yksilöistä edustaa vain yhtä tai muutamaa lajia (mm. Krebs 1985). Vuoden 2008 Kalliojoen näytteiden sisältämistä pohjaeläinyksilöistä suurin osa olikin joko surviaissääskien (Chironomidae) tai mäkärien (Simulidae) toukkia (liite 8). Tutkittujen jokien pohjaeläinyhteisöjen kokonaislajimäärät ja EPT-lajimäärät ovat pysyneet vertailuvuosina lähes samoina, joten kyseisten pohjaeläinmittareiden perusteella tutkittujen virtavesien pohjaeläinyhteisöissä ei ole tapahtunut muutoksia. Aineistosta laskettiin BMWP- ja ASPT-indeksit, joiden avulla oli tarkoitus selvittää orgaanisen kuormituksen vaikutuksia pohjaeläinyhteisöihin. Tarkastelussa keskityttiin vain ASPT-indeksin tuloksiin, sillä toteutunut otoskoko saattaa vaikuttaa BMWP-indeksin tuloksiin (Beaven ym. 2001). ASPT-indeksi ei ole riippuvainen otoskoosta tai havaitusta lajimäärästä. ASPT-indeksi on pysynyt vertailuvuosina jokikohtaisesti miltei samansuuruisena, joten ASPT-indeksin mukaan pohjaeläinyhteisöjen rakenne ei ole muuttunut mahdollisen orgaanisen kuormituksen muutoksen seurauksena. Ennen vuoden 2008 pohjaeläinnäytteenottoa Lumijokeen valui hapanta mustaliuskealueen vettä, joka johti Lumijoen puskurointikyvyn ja ph:n laskuun (luku 2.2). Lumijoelta havaittiin vuonna 2008 mm. vain muutama Elmis aenea purokuoriaislajin yksilö, kun vuonna 2004 lajia esiintyi runsaammin (liite 8). Lajia pidetään happamoitumiselle herkkänä (mm. Hämäläinen & Huttunen 1996). Vuoden 2004 ja 2008 pohjaeläinnäytteenotto toteutettiin eri menetelmin, mikä saattaa vaikuttaa saatuihin tuloksiin. Vuonna 2004 tutkimuskohteilta otettiin kolme rinnakkaista potkuhaavinäytettä, kun vuonna 2008 paikkakohtainen näytemäärä oli kuusi. Molempina vuosina yhteenlaskettu haavinta-aika oli kuitenkin sama, joten tuloksia voidaan pitää suhteellisen vertailukelpoisina. Lisäksi aineistoa jouduttiin muokkaamaan taksonomisesti karkeampaan suuntaan, mikä saattaa vaikuttaa aineistosta satuihin tunnuslukuihin. Vuoden 2008 pohjaeläinnäytteet sisälsivät huomattavasti enemmän pohjaeläinyksilöitä kuin vuoden 2004 näytteet. Tämä voi johtua vertailuvuosien erilaisesta näytteenottotavasta tai tarkemmasta pohjaeläintein poiminnasta vuonna 2008. Jatkossa näytteenotto tulisi toteuttaa kuten vuonna 2008 ja vertailuissa sekä tunnuslukujen laskennassa tulisi käyttää vuoden 2008 pohjaeläinaineistoa (liite 11).

9M607035 26 Vuonna 2008 tutkituilta virtavesiltä havaittiin kaksi pohjaeläinlajia, jotka kuuluvat IUCN:n uhanalaisuusluokituksen mukaan silmällä pidettäviin lajeihin (NT) (Rassi ym. 2001). Kalliojoen näytteistä havaittiin vesiperhoslaji Arctopsyche ladogensis. Laji suosii voimakasvirtaisempia joen osia ja on kärsinyt mm. säännöstelyn aiheuttamista hydro-morfologisista muutoksista (Vuori 2002). Viime vuosina lajia on kuitenkin löydetty useasta paikasta eikä sitä pidetä enää uhanalaisena (Liljaniemi 2007). Lumijoelta havaittiin vesiperhoslaji Lype reduca. Molemmat lajit ovat kärsineet etenkin vesistöjen rakentamisesta, säännöstelystä ja rehevöitymisestä sekä kemiallisista haittavaikutuksista, kuten ympäristömyrkyistä, torjunta-aineista sekä ilman saasteista (Rassi ym. 2001). 3.4.2 Järvet Pohjaeläinnäytteenotto ja pohjaeläinmuuttujat Järvien syvännepohjaeläinnäytteet kerättiin 1.-2.10.2008 Kallio-, Kivi- ja Jormasjärvestä sekä Kolmisopesta. Jormasjärvellä näytepisteitä oli kaksi, muilla järvillä yksi. Näytteenottopisteiden sijainti on esitetty liitteessä 1. Jokaisesta näytteenottopisteestä otettiin Ekman-noutimella (A=289 cm 2 ) SFS 5067 standardin mukaisesti viisi rinnakkaista pohjaeläinnäytettä. Näytteet seulottiin 0,5 mm seulalla ja säilöttiin n. 70 % etanoliin. Rinnakkaiset pohjaeläinnäytteet yhdistettiin näytteenottopaikkakohtaisesti yhdeksi kokoomanäytteeksi. Järvisyvänteiden pohjaeläinyhteisöjen koostumusta ja runsaussuhteita kuvattiin kokoomanäytteistä lasketuilla pohjaeläintiheyksillä (yksilöä/m 2 ) ja biomassoilla (g/m 2 ). Aineistosta laskettiin myös surviaissääskiin (Chironomidae) perustuva järvisedimentin rehevyystasoa kuvaava CI-indeksi (mm. Paasivirta 1997). CI-indeksi voi saada arvon väliltä 1 5. Matala CI-indeksin arvo kuvaavaa järvisyvänteen olevan rehevä, kun taas korkeammat arvot ovat tyypillisempiä karummille järvisyvänteille. CI-indeksiin perustuvat rehevyystason luokkarajat on esitetty liitteessä 12. Mm. Paasivirta (1997) ja Liljaniemi (1998) ovat kuvanneet indeksin laskennan sekä käytetyn pisteytysperiaatteen yksityiskohtaisesti. Tulokset Vuonna 2008 tutkituilla järvisyvänteillä pohjaeläinten yksilötiheydet olivat keskimäärin 1599 yksilöä/m 2 ja keskimääräinen märkäpaino oli n. 3,7 g/m 2. Eniten pohjaeläinyksilöitä esiintyi Kivijärvellä ja vähiten Kolmisopella. Pohjaeläinten biomassa oli suurin Jormasjärven näytepisteellä kolme ja matalin Kolmisopella (taulukko 6). Kaikki tutkitut järvisyvänteet ovat CI-indeksin mukaan joko reheviä tai lievästi reheviä. Taulukko 6 Tutkittujen järvisyvänteiden pohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut vuonna 2008. Jormasjärvi 3 Jormasjärvi 5 Kivijärvi 1 Kalliojärvi 1 Kolmisoppi 1 keskiarvo yks. / m2 1439 1093 2623 2000 837 1599 g / m2 4927 3862 4152 3266 2381 3,72 CI-indeksi 2 1,92 1,33 2,25 2,19 1,94 Tulosten tarkastelu Vuoden 2008 näytteiden perusteella syvänteiden pohjaeläimistö koostui pääosin sulkahyttysten (Chaoboridae) ja surviaissääskien (Chironomidae) toukista. Jormasjärven syvännepohjaeläinten biomassasta myös hernesimpukat (Pisidium) muodistavat huomattavan osan (liite 12). CIindeksin perusteella, lukuun ottamatta Kalliojärveä, tutkitut järvisyvänteet ovat reheviä. Kalliojärven CI-indeksin arvo on kuitenkin lievästi rehevä - rehevä -luokkarajan alarajalla, joten myös Kalliojärven tutkittua syvännettä voidaan pitää indeksin perusteella suhteellisen rehevänä. Alueen järvien syvännepohjaeläimistön koostumusta on selvitetty myös vuonna 2007 (Lapin Vesitutkimus Oy 2007). Vuoden 2007 syvännepohjaeläinnäytteet on kuitenkin kerätty talvella. Lisäksi näytteenottopisteet eivät sijainneet kaikilla järvillä samoissa syvänteissä kuin vuonna

9M607035 27 2008. Myös näytemäärät, näytteenotossa käytetty näytteenotin ja näytteenottosyvyydet poikkesivat eri vuosina toisistaan. Esimerkiksi näytteenottosyvyyden (Tolonen ym. 2005) ja näytekoon (mm. Nurmi 1998) on todettu vaikuttavan oleellisesti havaittuun taksonomiseen koostumukseen ja havaittujen lajien määrään. Etenkin ajallisessa vertailussa näytteet tulisi ottaa samaan vuodenaikaan (mm. Nurmi 1998). Ainakin matalammissa ja rehevissä järvissä saattaa talviaikaan syntyä tilanteita, jolloin pohjan läheisyydessä happi kuluu loppuun (mm. Vuori ym. 2006). Happikato vaikuttaa oleellisesti syvänteiden pohjaeläinkoostumukseen. Edellä mainittujen näytteenottotapaerojen takia vuosien 2007 ja 2008 pohjaeläinselvitysten yksilömäärät, biomassat ja aineistosta lasketut tunnusluvut eivät ole vertailukelpoisia. Karkeasti yleistäen voidaan todeta, että molempien selvitysten perusteella alueen järvien syvännepohjaeläimistöä hallitsevat lukumääräisesti surviaissääskien- ja sulkahyttysten toukat, hernesimpukoiden muodostaessa paikoittain merkittävän osuuden syvännepohjaeläinten biomassasta. Jatkossa näytteenotto tulisi toteuttaa ohjelman (Pöyry Environment Oy 2008) mukaisesti ja vertailuissa sekä tunnuslukujen laskennassa tulisi käyttää vuoden 2008 pohjaeläinaineistoa (liite 12). 3.5 Yhteenveto pohjaeläintarkkailusta Virtavesien pohjaeläinnäytteet kerättiin 1.10. 2.10.2008 Kallio-, Lumi- ja Tuhkajoesta. Mahdollisia kaivoksen toiminnasta johtuvia vaikutuksia virtavesien pohjaeläinyhteisöihin selvitettiin vertailemalla vuoden 2008 pohjaeläinanalyysien tuloksia vuonna 2004 alueella tehtyyn pohjaeläinselvitykseen (Lapin Vesitutkimus Oy 2005b). Aineistoista laskettiin erilaisia pohjaeläinyhteisöjä kuvaavia tunnuslukuja. Tässä selvityksessä käytettyjen pohjaeläinmittarien perusteella alueen virtavesien pohjaeläinyhteisöissä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Järvien syvännepohjaeläinnäytteet kerättiin 1.-2.10.2008 Kallio-, Kivi- ja Jormasjärvestä sekä Kolmisopista. Vuosien 2007 (Lapin Vesitutkimus Oy 2007) ja 2008 syvännepohjaeläinselvitysten perusteella alueen järvien syvännepohjaeläimistöä hallitsevat lukumääräisesti surviaissääskien- ja sulkahyttysten toukat, hernesimpukoiden muodostaessa paikoittain merkittävän osuuden syvännepohjaeläinten biomassasta. Koska vuosien 2007 ja 2008 syvännepohjaeläinselvitysten näyteottometodit poikkeavat hyvin paljon toisistaan, tarkempaa pohjaeläinmittareihin perustuvaa vuosien välistä vertailua ei voitu luotettavasti toteuttaa. 3.6 Pohjaeläinten metallipitoisuus Pohjaeläinten metallipitoisuuksia tutkittiin Tuhka-, Kallio- ja Lumijoen pohjaeläintarkkailun näytepisteiltä lokakuussa 2008 kerätyistä pohjaeläinnäytteistä tarkoituksena määrittää metallipitoisuuksien perustaso ennen kaivostoiminnan alkamista. Näytteet koostuivat pääasiassa vesiperhosten (Trichoptera) ja koskikorentojen (Plecoptera) toukista. Näytteistä määritettiin Ni-, As-, Hg-, Zn-, Cu-, Cd-, Pb-, Co- ja Ba-pitoisuus (liite 13). Pohjaeläinten metallipitoisuudet olivat korkeimpia Tuhkajoessa ja alhaisimmat Lumijoessa (taulukko 7). Kalliojoen pohjaeläinten metallipitoisuudet olivat pääosin samaa tasoa kuin Tuhkajoessa. Pohjaeläinten metallipitoisuuksiin vaikuttavat luontaiset alueen maa- ja kallioperästä vesitöihin liukenevat metallit. Esimerkiksi nikkelipitoisuus oli Tuhka-, Kallio- ja Lumijoessa selvästi suurempi ja sinkkipitoisuus samaa tasoa kuin Oulujokeen laskevan Sanginjoen ja Siikajoen yhdistetyssä näytteessä, jossa nikkelipitoisuus oli 0,50 mg/kg ja sinkkipitoisuus 43 mg/kg (PSV-Maa ja Vesi Oy 2003).

9M607035 28 Taulukko 7 Pohjaeläinten metallipitoisuus (mg/kg tuorepainoa) Tuhka-, Kallio- ja Lumijoella v. 2008. Alue Hg As Ba Cd Co Cu Ni Pb Zn Tuhkajoki 0,05 0,06 4,7 0,32 3,2 3,6 8,8 0,16 69 Kalliojoki 0,04 0,05 3,7 0,28 3,9 3,6 6,9 0,16 62 Lumijoki 0,04 0,05 2,1 0,10 1,3 4,7 2,4 0,21 43 3.7 Kalojen ja rapujen metallipitoisuus Hauki Kalojen metallipitoisuuksia tutkittiin Kalliojärvestä, Kolmisopesta, Jormasjärvestä ja Kivijärvestä kerätyistä haukinäytteistä tarkoituksena määrittää metallipitoisuuksien perustaso ennen kaivostoiminnan alkamista. Kultakin järveltä pyydettiin kesäkuussa 2008 5 haukea, joiden kylkilihaksesta määritettiin Ni-, As-, Hg-, Zn-, Cu-, Cd-, Pb-, Co- ja Ba-pitoisuus (liite 14). Hauen metallipitoisuudet olivat varsin pieniä ollen samaa tasoa kaikilla järvillä (taulukko 8). Kadmium- ja lyijypitoisuudet olivat alle määritysrajan ja selvästi alle elintarvikkeeksi käytetyn kalan lihakselle sallittujen (EU-asetus 466/2001) enimmäispitoisuuksien. Kolmisopen haukien keskimääräinen elohopeapitoisuus ylitti juuri ja juuri hauelle sallitun enimmäispitoisuuden. Tämä johtunee Kolmisopen näytekalojen suuresta koosta. Haukien keskipaino oli siellä 1,7 kg, joten hauet olivat jo varsin vanhoja ja siten keränneet elohopeaa pienempiä kaloja enemmän. Taulukko 8 Hauen lihaksen keskimääräinen metallipitoisuus (mg/kg tuorepainoa) Kalliojärvellä, Kolmisopella, Jormasjärvellä ja Kivijärvellä v. 2008 sekä EU:n hyväksymät enimmäispitoisuudet kalalle (asetus 466/200). Alue Keskipaino g Hg As Ba Cd Co Cu Ni Pb Zn Kalliojärvi 816 0,84 0,03 0,14 <0,01 <0,02 0,09 <0,02 <0,01 5,4 Kolmisoppi 1727 1,02 0,07 0,13 <0,01 <0,02 0,10 <0,02 <0,01 6,4 Jormasjärvi 983 0,66 0,05 0,09 <0,01 <0,02 0,13 <0,02 <0,01 6,2 Kivijärvi 598 0,61 0,04 0,10 <0,01 <0,02 0,13 <0,02 <0,01 5,4 EU-asetus - 1,0* - - 0,05 - - - 0,2 - *hauki 1,0 ja muu kala 0,5 Rapu Ravun metallipitoisuuksia tutkittiin Jormasjärven Talvilahdelta ja järven keskiosasta (Kiikonniemi) pyydetyistä rapunäytteistä tarkoituksena määrittää metallipitoisuuksien perustaso ennen kaivostoiminnan alkamista. Molemmilta alueilta pyydettiin elokuussa 2008 10 koirasrapua, joiden hepatopancreaksesta (maksaa vastaava elin) tehdyistä kokoomanäytteistä määritettiin Ni-, As-, Hg-, Zn-, Cu-, Cd-, Pb-, Co- ja Ba-pitoisuus (liite 15). Rapujen hepatopancreaksen metallipitoisuudet olivat Talvilahdella ja järven keskiosassa samaa tasoa (taulukko 9). Pitoisuudet olivat elohopeaa lukuun ottamatta korkeampia kuin hauen lihaksen pitoisuudet. Tämä selittynee sillä, että hepatopancreas on maksaa vastaava elin, johon kertyy myös metalleja enemmän kuin lihakseen. Taulukko 9 Ravun hepatopancreaksen keskimääräinen metallipitoisuus (mg/kg tuorepainoa) Jormasjärven Talvilahdella ja järven keskiosassa (Kiikonniemi) v. 2008. Alue Pituus mm Hg As Ba Cd Co Cu Ni Pb Zn Talvilahti 86-100 0,03 0,41 3,8 2,2 4,0 34 1,7 0,04 330 Kiikonniemi 96-101 0,03 0,41 2,7 1,8 3,2 33 1,0 0,01 300

9M607035 3.8 Vesikasvillisuus 29 Vesikasvillisuuden tarkkailusta on laadittu erillinen raportti (osa IV b). 4 KALASTO JA KALASTUS Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008) on Kainuun TE-keskus hyväksynyt eräin lisäyksin päätöksellään dnro 914/5723-2007, 12.2.2008. Kalataloudellinen tarkkailu käsittää vuosittaisen kalastus- ja ravustuskirjanpidon sekä määrävuosin tehtäviä sähkökoekalastuksia, verkkokoekalastuksia, kalojen sekä kalastus- ja ravustustiedusteluja. V. 2008 tehtiin lisäksi erillisselvityksenä Tuhkajoen taimenen alkuperän määritys. 4.1 Kalastuskirjanpito Kolmisopelle ja Jormasjärvelle järjestettiin 7 kalastajan kalastuskirjanpito vuoden 2008 alussa. Heistä 5 kalastaa Jormasjärvellä ja 2 Kolmisopella. Kolmisopella ei ole enää nykyisin tiettävästi muita kalastajia. Kirjanpitäjistä 4 ravustaa Jormasjärvellä ja 1 heistä ravustaa myös Talvilahdella, jossa myös kalastaa 1 kirjanpitäjä. Kalastajat kirjaavat pyyntitoimensa kalastuskerroittain sekä havainnoivat myös pyydysten likaantumista ja kalojen mahdollisia makuvirheitä. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit v. 2008 on esitetty liitteessä 16. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtaiset saalisindeksit kullekin saalislajille. Kirjanpitäjien kalastus oli Jormasjärvellä pääasiassa talviverkkokalastusta. Pyyntiä harjoitettiin myös maderysillä, iskukoukuilla ja vetouistimilla. Kolmisopella harjoitettiin pienimuotoista katiskakalastusta. Jormasjärvellä saalis oli lähes täysin kuhaa, haukea ja madetta (taulukko 10). Kuhan osuus kokonaissaaliista oli läahes puolet. Kalastajakohtainen saalis oli Jormasjärvellä kotitarvekalastuksen luonne huomioiden varsin korkea eli keskimäärin 101 kg vuodessa. Kolmisopella kalastus oli pienimuotoista katiskakalastusta ja kalastajakohtainen saalis oli siellä 53 kg vuodessa. Taulukko 10 Kalastuskirjanpidon kokonaissaalis (kg) Kolmisopella ja Jormasjärvellä v. 2008. Alue Vuosi Kalastajia Taimen Siika Hauki Kuha Ahven Made Särki Yhteensä kg/kalastaja Kolmisoppi 2008 2 - - 30-34 28 14 106 53 Jormasjärvi 2008 5 2 9 128 229 3 132-503 101 Kolmisoppi Kolmisopella harjoitettiin pienimuotoista katiskakalastusta. Saalis oli pääasiassa ahventa, haukea ja madetta, joiden yksikkösaaliit olivat pieniä eli alle 0,4 kg/pkk (taulukko 11). Kolmisopen erikoisuutena voidaan pitää sitä, että järvestä saadaan katiskoilla jonkin verran madetta myös kesäaikana. Kalastajien mukaan katiskojen likaantuminen vaikeutti kalastusta Kolmisopella kesän aikana (liite 16). Kaloissa ei esiintynyt makuvirheitä.

9M607035 Taulukko 11 Pyydyskokukertakohtainen katiskasaalis (g/pkk) Kolmisopella v. 2008. 30 kk Vuosi pkk Hauki Ahven Made Särki Katiskat V-VIII 2008 94 307 366 134 146 IX-X 2008 3 - - 5000 - V-X 2008 97 298 355 285 141 Jormasjärvi Jormasjärvellä verkkokalastus keskittyi talveen ja tärkeimmät saalislajit olivat kuha, hauki ja made. Harvoilla verkoilla (# 50-60 mm) saadun kuhan yksikkösaalis oli kohtalainen eli 0,76 kg/pkk (taulukko 12). Hauen ja mateen yksikkösaaliit olivat pieniä eli vajaa 0,2 kg/pkk. Siikaa, taimenta ja ahventa saatiin verkoilla vain satunnaisesti. Käytettyjen verkkojen solmuväli oli niin harva, että niillä saatiin ahventa vain hiukan ja särkeä ei ollenkaan. Maderysillä saatiin madetta vähän eli 3,7 kg/pkk (taulukko 12). Talvella kalastettiin iskukoukuilla melko aktiivisesti ja niillä saatiin haukea kohtalaisesti eli 0,46 kg/pkk (taulukko 12). Vetouistelulla saatiin saalista varsin hyvin eli kuhaa 1,20 ja haukea 0,95 kg kalastuskertaa kohden (taulukko 13). Jormasjärvellä nuotattiin heinä-syyskuussa kurenuotalla noin 15 vetokertaa. Muikkua oli varsin runsaasti, mutta se oli kuitenkin niin pientä (7 cm), että sitä ei voitu ottaa saaliiksi (liite 16). Saaliiksi otettavaa muikkua oli vain 2 kg. Jormasjärven Talvilahdella, johon Tuhkajoki laskee, harjoitettiin pienimuotoista talviverkkokalastusta. Kuhan ja hauen yksikkösaaliit olivat siellä pienempiä kuin koko Jormasjärvellä keskimäärin eli 0,06-0,22 kg/pkk (taulukko 14). Madetta saatiin Talvilahdelta paremmin kuin koko Jormasjärvellä keskimäärin eli 0,44 kg/pkk. Jormasjärven kalastajista vain yksi kommentoi pyydysten likaantumista. Hänen mukaansa likaantuminen oli vähäistä (liite 16). Taulukko 12 Pyydyskokukertakohtainen verkko-, maderysä- ja koukkusaalis (g/pkk) Jormasjärvellä v. 2008. Verkkopyynnin made talvella (I-IV). kk Vuosi pkk Taimen Siika Hauki Kuha Ahven Made Verkot I-IV 2008 228 8 18 214 842 4 169 # 50-60 mm VIII 2008 12-242 - 167 - - IX-XII 2008 25-88 - 284 - - I-XII 2008 265 7 34 184 758 4 145 Maderysät II-II 2008 25 - - - - - 3720 Iskukoukut I-II, XII 2008 126 - - 455 - - -

9M607035 Taulukko 13 Kalastuskertakohtainen vetouistelusaalis (g/kkr) Jormasjärvellä v. 2008. kk Vuosi kkr Hauki Kuha Ahven Veto- VI-VIII 2008 23 952 1204 70 uistelu 31 Taulukko 14 Pyydyskokukertakohtainen verkkosaalis (g/pkk) Jormasjärven Talvilahdella v. 2008. Made talvella (I-IV). kk Vuosi pkk Taimen Siika Hauki Kuha Ahven Made Verkot I-III 2008 26 69-104 315 19 438 # 50 mm VIII 2008 12-242 - 167 - - IX 2008 9 - - - 244 - - I-IX 2008 47 38 62 57 217 11 438 Ravustus Jormasjärvellä v. 2008 ravustaneiden 4 kirjanpitoravustajan kokonaissaalis oli 1220 rapua eli keskimäärin 305 rapua/ravustaja (taulukko 15). Ravun yksikkösaalis oli pieni eli 0,38 kpl mertavuorokautta kohden. Rapukannan rakenne vaikuttaa normaalilta, sillä vapautettuja pieniä rapuja oli yli puolet rapujen kokonaismäärästä. Pienten rapujen osuus on vain suuntaa-antava, sillä samat ravut voivat tulla pyydyksiin useita kertoja pyynnin aikana varsinkin tilanteessa, jossa pyyntipaikkaa ei vaihdeta. Talvilahdella rapukanta vaikuttaa olevan heikompi kuin muualla Jormasjärvessä. Siellä ravustettiin 30 merralla 3 yötä ja saaliksi saatiin 6 täysimittaista rapua ja pieniäkin vain 19 kpl (taulukko 15). Taulukko 15 Tiivistelmä ravustuskirjanpidon tuloksista Jormasjärvellä v. 2008. Talvilahden tiedot sisältyvät myös Jormasjärven kokonaistietoihin. Alue Vuosi Ravustajia Merrat Merta-d Saalis Vapautetut kpl md kpl kpl/merta kpl/md kpl % koko rapumäärästä Jormasjärvi 2008 4 85 3176 1220 14,4 0,38 1511 55 Talvilahti 2008 1 30 90 6 0,2 0,07 19 76 4.2 Sähkökoekalastukset 4.2.1 Aineisto ja menetelmät Kalliojoen, Tuhkajoen ja Lumijoen sähkökoekalastukset tehtiin 18.8.-4.9.2008 Hans Grassl ELT 60II GI-laitteella 600 V jännitettä käyttäen. Koealat kalastettiin kolmeen kertaan ja tulokset on esitetty kolmen kalastuskerran yhteistuloksina ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 17, koekalastusten perustulokset liitteessä 18 ja koealojen valokuvat liitteessä 19. Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 18) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu

9M607035 32 (hiekka, sora, kivi, louhi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein. Lisäksi arvioitiin pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä seuraavalla luokituksella: 0 = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 50 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä 50-100 % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1-2 mm, peittävyys yleensä 50-100 % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä 50-100 % Runsaista sateista ja suurista virtaamista johtuen koekalastuksia ei voitu tehdä tyypillisessä alivirtaamatilanteessa. Vesi oli kaikilla joilla noin 20 cm alivirtaamatilannetta korkeammalla, mikä heikensi jonkin verran kalojen saatavuutta. Kesätulva jatkui pitkään, mikä saattoi myös vähentää kalojen esiintymistä koskissa. Olosuhteista johtuen kalojen laskennalliset tiheysarviot ovat siten paikoin liian pieniä. 4.2.2 Tulokset Kallio-, Tuhka- ja Lumijoen koskialueet olivat kivikko-louhikkopohjaisia koskia, joissa soraa oli vain vähän (liite 18). Vesikasvillisuus oli pääasiassa vesisammalia (Fontinalis dalecarlica, F. antipyretica ja Hygrohypmum sp.), joiden peittävyys oli enimmäkseen alle 10 % (liite 18). Vesisammalta oli enemmän (40 %) vain Tuhkajoen ylimmällä koealalla. Vesisammalten ohella esiintyi satunnaisesti järvikortetta (Equisetum fluviatile) ja rentukkaa (Caltha palustris). Tuhkajoella esiintyi hiukan rihmamaisia viherleviä ja pohjasakkaa (liite 18). Kalliojoella ja Lumijoella viherleviä ja pohjasakkaa ei esiintynyt. On todennäköistä, että kesätulvat olivat osin puhdistaneet joet mahdollisista viherlevistä ja pohjasakasta. Kallio-, Tuhka- ja Lumijoen kalasto oli niukka ja yksilötiheydet olivat pieniä (taulukko 16). Kalliojoen ylemmältä koealalta ei saatu saalista ja alemmalta koealalta saatiin vain 2 ahventa. Lumijoen kalasto oli myös yksipuolinen; koealoilta saatiin yhteensä 3 ahventa ja 1 särki. Tuhkajoen koealoilta saatiin pienin tiheyksin taimenta, ahventa, madetta ja särkeä. Tuhkajoen alimmalta koealalta saatiin 1 kesänvanha taimenen poikanen. Muut taimenet (4 kpl) olivat 1-5- vuotiaita. Harjusta ei koealoilla esiintynyt. Yksi kesänvanha harjus saatiin ylimääräisissä sähkökalastuksissa Tuhkajoen alaosalta (ks. liite 18.3). Tuhkajoen alimmalla koskialueella, varsinaisten koealueiden alapuolella, on hyviä taimenen pienpoikashabitaatteja ja sieltä saatiin ylimääräisissä sähkökalastuksissa kesänvanhoja taimenen poikasia yhteensä 19 kpl (ks. liite 18.3). Kainuun TE-keskuksen kalaistutusrekisterin mukaan Jormasjärveen ei ole istutettu taimenta 2000-luvulla, joten Tuhkajoesta saadut taimenet olivat luonnonkantaa. Taulukko 16 Sähkökoekalastusten laskennallisesti korjaamattomat tulokset (yks./aari) Kallio-, Tuhkaja Lumijoella v. 2008. Alue Taimen Taimen Taimen Ahven Made Särki 0-v. 1-5-v. yht. Kalliojoki S1 - - - - - - Kalliojoki S2 - - - 1,0 - - Tuhkajoki S3-0,5 0,5 0,5-0,5 Tuhkajoki S4-1,0 1,0 0,5 0,5 - Tuhkajoki S5 0,5 0,5 1,0-0,5 - Lumijoki S6 - - - 0,7 - - Lumijoki S7 - - - 1,4-0,7 Kallio-, Tuhka- ja Lumijoen kalasto on ollut varsin niukka myös aiemmin tehdyissä sähkökoekalastuksissa (Lapin Vesitutkimus Oy 2005c ja 2006b). Kesällä 2004 ja 2005 tehdyissä

9M607035 33 koekalastuksissa saadut yksilötiheydet olivat myös pieniä (taulukko 17). Kallio- ja Lumijoen koealoilta ei saatu saalista ollenkaan v. 2004. Tuhkajoelta v. 2004 saaduista taimenista 1 oli kesänvanha poikanen. Merkittävin ero eri vuosien koekalastustuloksissa on kivisimpun puuttuminen kokonaan Tuhkajoen koealoilta v. 2008. Taulukko 17 Sähkökoekalastusten keskimääräisiä tuloksia (yks./aari) Kallio-, Tuhka- ja Lumijoella v. 2004-2008. Tuhkajoen tulokset vuodelta 2004 ovat vain suuntaa-antavia; silloin ei ole ilmoitettu koealojen kokoa, joksi tässä on arvioitu 150 m 2. Alue Taimen Harjus Hauki Ahven Made Särki Kivisimppu Kalliojoki 2004 - - - - - - - 2008 - - 0,5 - - - Tuhkajoki 2004 1,5 0,2-2,7 0,9-16,4 2008 0,8 - - 0,3 0,3 0,2 - Lumijoki 2004 - - - - - - - 2005 - - 0,7 15,6 0,8 - - 2008 - - - 1,1-0,4-4.3 Tuhkajoen taimenen alkuperä Tuhkajoen taimenen alkuperän määrittämiseksi Tuhkajoesta kerättiin 3.-4.9.2008 sähkökalastuslaitteella 50 taimennäytettä, joista otettiin näyte evistä dna-määritystä varten. Vastaava määrä vertailunäytteitä otettiin Käylän ja Ohtaojan kalanviljelylaitoksilta Oulujoen sekä Kitkäjärven kantaa olevista taimenista. Rautalammin reitin kannasta on olemassa valmista vertailuaineistoa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella. Kainuun TE-keskuksen kalaistutusrekisterin mukaan Jormasjärveen ja Jormasjokeen on istutettu v. 1989-2000 pääasiassa Rautalamminreitin kantaa, mutta muutamia eriä myös Oulujoen ja Kitkajärven kantaa olevaa taimenta. Tuhkajoella kalastettiin kertaalleen ylimääräistä koskialaa lähes kaikilla koskijaksoilla yhteensä noin 5500 m 2 (liite 18.3). Alueet olivat pääasiassa kivikko-louhikkopohjaisia koskia. Hyviä kesänvanhan taimenen poikashabitaatteja oli vain Sahinkoskella joen yläosalla ja alimman kosken, Myllykosken, alaosassa. Muualla kosket olivat varsin jyrkkiä ja kivikkolouhikkopohjaisia eikä niillä esiintynyt pienpoikasia kuin satunnaisesti. Sahinkoskelta saatiin 1 kesänvanha poikanen. Myllykosken alaosalla taimentiheys oli parempi kuin muualla Tuhkajoella. Noin 1000 m 2 :n alalta saatiin kertakalastuksella yhteensä 28 taimenta (2,8 kpl/aari), joista puolet oli kesänvanhoja poikasia (liite 18.3). Tällä alueella kalastettiin hyvä pienpoikasalue käytännössä lähes kokonaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemien määritysten mukaan Tuhkajoen taimenkanta on selvästi oma erillinen kantansa. Geneettinen ero Oulujoen, Kitkajärven ja Rautalamminreitin taimenkantoihin on selvä. Tutkimusraportti on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 20. 4.4 Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastukset tehtiin Nordic-yleiskatsausverkoilla Kalliojärvellä, Kolmisopella ja Kivijärvellä 4.-6.8.2008 standardia SFS-EN 14757 soveltaen. Koekalastuksia tehtiin eri puolilla järviä ja eri syvyysvyöhykkeillä. Verkkovuorokausia oli Kalliojärvellä 6 ja Kolmisopella sekä Kivijärvellä 10. Vesikasvillisuutta oli kaikilla järvillä vain vähän myös rannan tuntumassa, joten kalastuskohteetkin olivat kaikki avovedessä. Koekalastuskohteet on esitetty liitteessä 21. Kohteiden koordinaatit ja koekalastusten perustulokset verkkokohtaisesti on esitetty liitteessä 22. Verkot eivät juuri likaantuneet yön aikana. Tiheimmissä verkoissa oli hiukan ruskeaa humusta/levää, mutta pesun tarvetta ei ollut (liite 22).

9M607035 Ahven oli valtalaji kaikilla järvillä. Sen osuus saaliin yksilömäärästä oli 62-67 % ja kokonaismassasta vastaavasti 66-84 % (taulukko 18). Toinen merkittävä kalalaji oli särki, jonka osuus yksilömäärästä oli järvestä riippuen 15-27 %. Näiden lisäksi saatiin kaikilta järviltä vähän kiiskeä sekä Kalliojärveltä 1 hauki ja Kivijärveltä 2 muikkua. Hauen osuus on todennäköisesti aliarvio, sillä hauki käy pyydyksiin loppukesällä melko huonosti. Kalastustietojen mukaan hauki on kuitenkin kaikilla järvillä merkittävä saalislaji. Keskimääräinen verkkosaalis oli kaikilla järvillä pieni eli 8-16 kalaa/verkko ja 0,4-0,8 kg/verkko (taulukko 18). Tulokset viittaavat niukkaan ja lajistoltaan melko yksipuoliseen kalakantaan. Kalastossa dominoivat selvästi ahven ja särki. Kalastoa voidaan pitää runsaana ja särkikalavaltaisena, jos verkon yksikkösaalis on yli 100 kpl ja yli 2 kg/koeverkko, ja lisäksi yli 60 % saaliista on särkikaloja ja alle 20 % petokaloja (Sammalkorpi & Horppila 2005). Ahventen ja särkien keskikoko oli varsin pieni kaikilla järvillä. Kaikki särjet ja pääosa ahvenistakin saatiin solmuväliltään 10-24 mm:n verkoista (kuva 13). Kesänvanhoja särjenpoikasia (verkot # 5-8 mm) ei saaliiksi saatu ja toisaalta ahvenen pienpoikasiakin oli vain satunnaisesti. Suurikokoisia särkiä ei saaliissa ollut ja suurikokoisia ahveniakin oli vain satunnaisesti. Saaliiksi saatujen kalojen vähäinen määrä ja saaliskalojen kokojakauma viittaavat siihen, että sekä ahvenen että särjen lisääntyminen ko. järvissä ei ole kovin tehokasta. 34 Taulukko 18 Kalliojärven, Kolmisopen ja Kivijärven verkkokoekalastusten tulokset kalalajeittain kaikkien kalastuskertojen keskiarvona v. 2008. Kalalaji Kalliojärvi Kolmisoppi Kivijärvi kpl/ % g/ % kpl/ % g/ % kpl/ % g/ % verkko verkko verkko verkko verkko verkko Hauki 0,2 1,5 85 10,6 0 0 0 0 0 0 0 0 Ahven 8,0 61,5 599 74,5 10,9 66,9 263 65,6 5,1 64,6 366 83,8 Särki 2,8 21,5 96 11,9 4,4 27,0 129 32,2 1,2 15,2 36 8,2 Muikku 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0,2 2,5 3 0,7 Kiiski 2,0 15,4 24 3,0 1,0 6,1 9 2,2 1,4 17,7 32 7,3 Yhteensä 13,0 100,0 804 100,0 16,3 100,0 401 100,0 7,9 100,0 437 100,0

9M607035 35 50 % Kalliojärvi 40 30 20 Ahven Särki 10 0 5 6,25 8 10 12,5 15,5 19,5 24 29 35 43 55 Verkon solmuväli mm 40 % Kolmisoppi 30 20 Ahven Särki 10 0 5 6,25 8 10 12,5 15,5 19,5 24 29 35 43 55 Verkon solmuväli mm mm 60 % Kivijärvi 50 40 30 20 Ahven Särki 10 0 5 6,25 8 10 12,5 15,5 19,5 24 29 35 43 55 Verkon solmuväli mm mm Kuva 13 Ahvenen ja särjen kokonaissaalis (% yksilömäärästä) eri harvuisilla verkoilla Kalliojärvellä, Kolmisopella ja Kivijärvellä v. 2008.

9M607035 4.5 Kalastustiedustelu 36 4.5.1 Aineisto ja menetelmät Kalastustiedustelu vuodelta 2008 tehtiin tammi-helmikuussa 2009 postitse otantana Jormaskylän osakaskunnan kalastuslupamyyntitietojen pohjalta. Tiedustelu ei siten kata läänikohtaisella viehekalastusluvalla tai ns. jokamiehen oikeudella kalastavia (vain onkijat ja pilkkijät ja osa viehekalastajista) henkilöitä. Tiedustelu tehtiin erikseen koskikalastusluvan ja verkko- ym. kalastusluvan lunastaneille henkilöille. Tiedustelu kattaa Kalliojärven, Kolmisopen, Tuhkajoen, Jormasjärven ja Jormasjoen (liite 23). Kalastustiedustelun yhteydessä tehtiin erillinen ravustustiedustelu Jormaskylän osakaskunnalta ravustuslupia lunastaneille henkilöille. Tiedustelut lähetettiin kaikille niille, joille osoitetieto oli saatavissa. Kalastustiedustelun otanta käsitti poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 352 nimeä eli 75 % myytyjen kalastuslupien määrästä (taulukko 19). Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin yhteensä 273 kpl eli 78 %. Ravustustiedustelun otanta käsitti poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 26 nimeä eli 81 % myytyjen ravustuslupien määrästä. Tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin yhteensä 19 kpl eli 73 %. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelu oli henkilökohtainen. Kalastustiedustelukaavake järvialueille on esitetty liitteessä 24, koskikalastuksen tiedustelukaavake liitteessä 25 ja ravustustiedustelukaavake liitteessä 26. Tiedustelun perustulostus on esitetty alueittain liitteessä 27. Taulukko 19 Tiedusteluaineisto Jormaskylän osakaskunnan alueella v. 2008. Lupia myyty Otanta Poistuma Lopullinen Palautus Kalastaa kpl kpl % kpl otanta kpl kpl % kpl % Koskikalastusluvat 295 222 75,3 11 211 149 70,6 140 94,0 Verkko- ym. luvat 173 152 87,9 11 141 124 87,9 43 36,8 Yhteensä 468 374 79,9 22 352 273 77,6 183 67,0 Ravustusluvat 32 27 84,4 1 26 19 73,1 18 94,7 4.5.2 Kalastajamäärä ja kalastusaika Jormaskylän osakaskunnan kalastuslupia järvialueille lunasti v. 2008 yhteensä 173 kalastajaa ja koskikalastuslupia 295 kalastajaa. Järvialueille lupia lunastaneista kalasti Jormasjärvellä 60 ja Kolmisopella vain 2 kalastajaa (taulukko 20). Kalliojärvellä ei kalastanut kukaan tiedusteluun vastanneista. Kalastukseen osallistui keskimäärin 1,7 henkilöä taloutta kohden. Muut luvan lunastaneet kalastivat Jormaskylän osakaskunnan vesialueilla Nuasjärven eteläosassa. Tulokset Nuasjärveltä on raportoitu Mondo Mnerals Oy:n velvoitetarkkailuraportissa (Pöyry Environment Oy 2009). Koskikalastusluvan lunastaneista kalasti yhteensä 277 kalastajaa. Heistä pääosa eli 269 kalasti Jormasjoella. Tuhkajoella luvan lunastaneista kalasti 52. Taulukko 20 Kalastajamäärä Jormaskylän osakaskunnan alueella v. 2008. Kolmisoppi Jormasjärvi Tuhkajoki Jormasjoki 2 60 52 269

9M607035 37 Järvikalastajilla oli kalastajaa kohden keskimäärin 29 kalastuspäivää vuoden aikana. Yhteensä kalastuspäiviä/kalastuskertoja kertyi vuoden aikana noin 1820. Kalastus keskittyi kesään kesäelokuulle, johon ajoittui 64 % kalastuspäivistä (kuva 14). Avovesikaudelle kalastuspäivistä ajoittui 80 %. Talviverkkokalastusta harjoitti noin 40 % verkkokalastajista. Harvoilla verkoilla kalastettiin keskimäärin 5 viikkoa, muikkuverkoilla 4 päivää ja katiskoilla 2 kuukautta (taulukko 21). Erilaisilla vavoilla kalastettiin keskimäärin 13-20 kertaa kesän aikana. Koskikalastajilla oli kalastajaa kohden keskimäärin 6 kalastuskertaa kesän aikana. Yhteensä kalastuskertoja kertyi vuoden aikana noin 1720. Kalastus keskittyi kesä-heinäkuulle, johon ajoittui kolme neljännestä kalastuskerroista (kuva 14). Heittovavoilla kalastettiin keskimäärin 4,5 ja perhovavoilla keskimäärin 5,6 kertaa kesän aikana (taulukko 21). 40 % 35 30 25 20 15 Järvikalastajat Koskikalastajat 10 5 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 14 Kalastuspäivien/kalastuskertojen jakautuminen (%) eri kuukausille (I-XII) Jormaskylän osakaskunnan alueella v. 2008. Taulukko 21 Keskimääräinen pyyntiaika (pyyntipäiviä/kalastuskertoja) Jormaskylän osakaskunnan alueella v. 2008. Harvat Muikku- Katiskat Heitto- Perho- Vetoverkot verkot vavat vavat uistelu Järvikalastajat 37 4 58 13-20 Koskikalastajat - - - 4,5 5,6-4.5.3 Pyydykset ja saalis Jormasjärvellä oli v. 2008 käytössä noin 170 harvaa verkkoa ja 30 muikkuverkkoa (taulukko 22). Harvoista verkoista pääosa oli solmuväliltään 40-60 mm. Katiskoja oli käytössä noin 50 kpl ja maderysiä 6 kpl. Vetouistelua harjoitettiin noin 30 veneellä. Suosituin kalastusmuoto oli selvästi verkkokalastus, jota harjoitti noin kolme neljännestä kalastajista (liite 27). Katiskapyyntiä ja vetouistelukalastusta harjoitti reilu puolet kalastajista. Kolmisopella kalastus oli pienimuotoista katiskapyyntiä. Kahdella kalastajalla oli käytössä yhteensä 3 katiskaa. Toinen kalastaja käytti ilmeisesti hiukan myös verkkoja. Koskikalastajilla oli käytössä yhteensä noin 340 vapaa, jotka olivat puoleksi heitto- ja puoleksi perhovapoja (taulukko 22). Samoja vapoja käytettiin osin sekä Tuhka- että Jormasjoella.

9M607035 Taulukko 22 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Jormaskylän osakaskunnan alueella v. 2008. Pyydys Järvikalastajat Koskikalastajat Muikkuverkot 34 - Verkot # 35-65 mm 174 - Katiskat 52 - Maderysät 6 - Kurenuotta 1 - Heittovavat 19 173 Perhovavat - 170 Vetouistelu: veneet 33 - vavat 95 - Koukut 12 - Mato-onget 43 18 Pilkkionget 26 10 38 Kolmisopella kokonaissaalis oli v. 2008 noin 100 kg, joka oli pääosin ahventa, haukea ja madetta (taulukko 23). Niiden lisäksi saatiin vähän särkeä. Kalastajakohtainen saalis oli 53 kg. Jormasjärvellä kokonaissaalis oli 3,2 t, josta kuhaa oli 37 %, haukea 34 %, ahventa 12 % ja madetta 9 % (taulukko 23, kuva 15). Siian osuus kokonaissaalista oli pieni eli vain 3 %. Jormasjärven muikkukanta on tällä hetkellä heikko. Muikun osuus kokonaissaaliista oli vain 1 %. Näiden lisäksi saatiin saaliiksi vähän taimenta, kirjolohta, lahnaa ja särkeä. Kalastajakohtainen saalis oli Jormasjärvellä sama kuin Kolmisopella eli 53 kg. Koskikalastuksen kokonaissaalis oli noin 1000 kg, josta reilu kaksi kolmannesta oli pyyntikokoisena istutettua kirjolohta (taulukko 23). Kirjolohen pyynnin ohessa saatiin merkittävästi haukea sekä vähän harjusta, taimenta, ahventa ja kuhaa. Koskikalastus painottui Jormasjoelle, josta saatiin 87 % koskikalastuksen kokonaissaaliista. Ainakin osa harjus- ja taimensaaliista on jokien omaa luontaista kantaa. Jormaskylän osakaskunnan tietojen mukaan jokialueille istutettiin v. 2008 kirjolohta yhteensä 700 kg, josta pääosa istutettiin Jormasjokeen. Ko. pienillä joilla on varsin kova kalastuspaine, joten lähes kaikki istukkaat saatiin saaliiksi. Kesä 2008 oli sateinen, joten vesistöt olivat ajoittain lähes tulvassa. Tämä vaikeutti ajoittain kalastusta jokialueilla ja heikensi todennäköisesti jonkin verran myös saalista. Taulukko 23 Kokonaissaalis (kg) Jormaskyllän osakaskunnan alueella v. 2008. Kalalaji Kolmi- Jormas- Yhteensä Tuhka- Jormas- Yhteensä Kaikki soppi järvi kg % joki joki kg % yht. kg Taimen - 3 3 0,1 16 22 38 3,8 41 Kirjolohi - 7 7 0,2 63 618 681 67,6 688 Siika - 98 98 3,0-3 3 0,3 101 Muikku - 33 33 1,0 - - 0 0,0 33 Harjus - - 0 0,0-42 42 4,2 42 Hauki 29 1080 1109 34,0 46 108 154 15,3 1263 Ahven 34 384 418 12,8 6 40 46 4,6 464 Kuha - 1147 1147 35,2-26 26 2,6 1173 Made 28 272 300 9,2-9 9 0,9 309 Lahna - 4 4 0,1 - - 0 0,0 4 Särki 14 129 143 4,4-8 8 0,8 151 Yhteensä 105 3157 3262 100,0 131 876 1007 100,0 4269 kg/kalastaja 53 53 53-2,5 3,3 2,9 - -

9M607035 39 Made 9 % Kuha 37 % Särki 4 % Muut 0 % Siika 3 % Muikku 1 % Siika Muikku Hauki Hauki 34 % Ahven Kuha Made Särki Muut Ahven 12 % Kuva 15 Kokonaissaaliin lajijakauma Jormasjärvellä v. 2008. 4.5.4 Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista (ks. liitteet 24 ja 25). Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Jormasjärvellä, Tuhkajoella ja Jormasjoella 13-19 % kalastajista arvioi, että mitään erityisiä kalastushaittoja ei ole (taulukko 24). Jormasjärvellä merkittävimmiksi kalastushaitoiksi mainittiin pyydysten likaantuminen, metsäojitusten kuormitus ja heikko saalis. Näitä kommentoi reilu kolmannes kaksi kolmannesta vastaajista. Kalojen makuvirheitä ei kommentoinut Jormasjärvellä kukaan. Kolmisopen kirjanpitokalastajien mukaan pyydysten likaantuminen haittaa kalastusta, mutta kaloissa ei esiinny makuvirheitä. Tuhka- ja Jormasjoella merkittävimmiksi kalastushaitoiksi mainittiin ajoittain pieni virtaama ja heikko saalis. Näitä kommentoi kolmannes puolet vastaajista (taulukko 24). Lisäksi vesikasvien runsautta kommentoi neljännes vajaa kolmannes vastaajista. Kalojen makuvirheet eivät olleet merkittävä ongelma joillakaan, sillä niitä kommentoi 5-9 % vastaajista. Jokialueilla merkittävänä haittana pidettiin myös rantapusikoita, jotka haittaavat vapakalastusta. Sitä kommentoi vajaa viidennes kalastajista. Kalastusta haittaavina tekijöinä tai muina kommentteina mainittiin jokialueilla lisäksi mm. seuraavat: paljon kalastajia, asutus, veden tummuus, rapumerrat, matoonkijat, lupa-automaatti olisi hyvä, kalastuskausi voisi jatkua pidemmälle syyskuuhun, kirjolohta voisi korvata taimenella ja harjuksella, valvontaa ja istutusten jälkeistä rauhoitusta voisi lisätä.

9M607035 40 Taulukko 24 Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Jormaskylän osakaskunnan alueella v. 2008. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan, n = kommentteja esittäneiden kalastajien määrä). Kalastushaitta Jormasjärvi Tuhkajoki Jormasjoki n 35 23 116 Kalastushaittoja ei mielestäni ole 14 13 19 Veden heikko laatu 29 17 4 Pyydysten likaantuminen 66 * * Kalastuslupien kalleus 6-1 Kalojen makuvirheet - 9 5 Pieni virtaama ajoittain * 52 31 Särkikalojen runsaus 6 4 4 Metsäojitusten kuormitus 49 17 5 Heikko saalis 37 39 43 Vesikasvien runsaus 9 30 25 Vesistön liettyminen 14 22 9 Rantapusikot - 17 19 * ei kysytty 4.6 Ravustus Jormaskylän osakaskunnan alueella ravusti v. 2008 30 henkilöä yhteensä 400 merralla (taulukko 25). Ravustusta harjoitettiin pääasiassa Jormasjärvellä ja Jormasjoella. Jormasjärvellä oli 17 ja Jormasjoella/jokisuulla 15 ravustajaa. Varsinaisella Nuasjärvellä ravustusta kokeili 3 ravustajaa. Kokonaissaalis oli 4800 rapua eli keskimäärin 161 rapua/ravustaja ja 0,4 kpl mertavuorokautta kohden. Saaliista saatiin Jormasjärvestä 73 % ja Jormasjoesta/jokisuusta 26 %. Rapukannan rakenne vaikuttaa normaalilta, sillä pieniä takaisin laskettavia rapuja oli Jormasjärvellä ja Jormasjoella varsin runsaasti. Pienten rapujen määrä on vain suuntaa-antava, sillä samat ravut voivat tulla pyydyksiin useita kertoja pyyntikauden aikana. Nuasjärven rapukanta vaikuttaa melko heikolta ja se keskittynee Jormasjokisuun lähialueelle. Ravun yksikkösaalis, 0,4 kpl/md, oli pieni, mikä johtui varsin suuresta mertavuorokausien määrästä. Suuri mertavuorokausien määrä kertyi melko pitkästä pyyntiajasta, joka oli Jormasjärvellä keskimäärin 30 ja Jormasjoella/jokisuulla 29 päivää. Taulukko 25 Ravustustiedot Jormaskylän osakaskunnan alueella v. 2008. Alue Ravustajia Mertoja Merta- Saalis Saalis Vapautetut kpl vuorokausia kpl kpl/md kpl Jormasjärvi 17 245 8245 3517 0,43 4508 Jormasjoki/jokisuu 15 141 4230 1242 0,29 4341 Nuasjärvi 3 11 237 65 0,27 30 Yhteensä 30 397 12712 4824 0,38 8879 4.7 Yhteenveto kalataloustarkkailusta Sähkökoekalastusten mukaan Kallio-, Tuhka- ja Lumijoen kalasto oli niukka ja yksilötiheydet olivat pieniä. Kallio- ja Lumijoelta saatiin vain hiukan ahventa ja särkeä, Tuhkajoelta saatiin näiden lisäksi pienin tiheyksin taimenta ja madetta. Tuhkajoessa on luontaisesti lisääntyvä taimenkanta, jonka merkittävät lisääntymisalueet ovat joen alimmilla koskialueilla. Verkkokoekalastusten mukaan Kalliojärven, Kolmisopen ja Kivijärven kalasto oli niukka ja

9M607035 41 lajistoltaan melko yksipuolinen. Kalasto koostui kaikilla järvillä pääasiassa ahvenesta ja särjestä. Näiden lisäksi kalastoon kuuluivat kiiski ja hauki sekä Kivijärvellä myös muikku. Jormasjärven kalastuskirjanpidon verkkokalastus keskittyi talveen ja tärkeimmät saalislajit olivat kuha, hauki ja made. Harvoilla verkoilla (# 50-60 mm) saadun kuhan yksikkösaalis oli kohtalainen. Hauen ja mateen yksikkösaaliit olivat pieniä. Siikaa, taimenta ja ahventa saatiin verkoilla vain satunnaisesti. Käytettyjen verkkojen solmuväli oli niin harva, että niillä saatiin ahventa vain hiukan ja särkeä ei ollenkaan. Vetouistelulla saatiin kuhaa ja haukea varsin hyvin. Kalastustiedustelun mukaan Kolmisopella kalasti v. 2008 vain 2 kalastajaa ja saaliiksi saatiin vähän haukea, ahventa, madetta ja särkeä. Jormasjärvellä kalasti 60 kalastajaa ja Tuhka- sekä Jormasjoella 280 vapakalastajaa. Kokonaissaalis Jormasjärvellä oli 3,2 t, joka oli pääasiassa kuhaa ja haukea. Tuhka- ja Jormasjoen kalastus keskittyi pyyntikokoisena istutetun kirjolohen kalastukseen. Sen ohella saatiin vähän mm. haukea, ahventa, taimenta ja harjusta. Ravustusta harjoitti Jormasjärvellä ja Jormasjoella 30 ravustajaa, joiden kokonaissaalis oli 4800 rapua. 5 SEDIMENTIN LAATU Sedimentin laadun tutkimuksesta on vastannut Geologian tutkimuskeskus. Raportti alueen järvien sedimentin laadusta on osana IV c. 6 VIITTEET Armitage P.D., Moss D., Wright J.F. & Furse M.T. 1983. The performance of a new biological water quality score system based on macroinvertebrates over a wide range of unpolluted running-water sites. Water Research 17: 333-347. Beavan L., Sadler J. & Pinder C. 2001. The invertebrate fauna of a physically modified urban river. Hydrobiologia 445: 97-108. Eloranta, P. & Soininen, J. 2002. Ecological status of some Finnish rivers evaluated by using benthic diatom communities. Journal of Applied Phycology 14:1-7. Eloranta, P., Karjalainen S. M. & Vuori K.-M. 2007. Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet. Ympäristöopas. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Hämäläinen H. & Huttunen P. 1996. Inferring the minimum ph of streams from macroinvertebrates using weighted averaging regression and calibration. Freshwater Biology 36: 697-709. Jarlman, A. 2007. Suullinen tiedonanto, marraskuu 2007. Krebs C.J. 1985. Egology; The experimental analysis of distribution and abundances. 3 rd ed., Harper & Row, New York, US, 800 s. Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R. 1996. Suomen geokemian atlas, osa 3: Ympäristögeokemia purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus. Lapin Vesitutkimus Oy 2005a. Talvivaara Projekti Oy. Talvivaaran kaivoshankkeen vaikutusalueen vesistöt, vedenlaatu ja vesitalous sekä kaivoshankkeen vaikutukset niihin. Moniste.

9M607035 42 Lapin Vesitutkimus Oy 2005b. Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoshankkeen YVAselostus. Lapin Vesitutkimus Oy 2005c. Selvitys Talvivaaran lähialueen vesistöjen kalastosta ja kalastuksesta. Lapin Vesitutkimus Oy 2006a. Talvivaaran kaivoshankkeen vaikutusalueen vesistöjen vesitalous ja vedenlaatu. Moniste. Lapin Vesitutkimus Oy 2006b. Talvivaaran lähialueen vesistöjen kalasto. Kesän 2005 sähkökoekalastusten tulokset. Lapin Vesitutkimus Oy 2007. Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran järvien pohjaeläimet täydennys. Lapin Vesitutkimus Oy 2008. Talvivaara Projekti Oy. Talvivaaran kaivoksen rakennusvaiheen vesistötarkkailu 2007. Moniste. Lavoie, I., Somers, K. M., Paterson, A. M. ja Dillon, P. J. 2005. Assessing scales of variability in benthic diatom community structure. Journal of Applied Phycology 17: 509-513. Lehmusluoto, P.O. 1969. Veden pieneliötoiminnoista ja niiden mittaamisesta radioaktiivisen hiilen avulla. Vesianalyyttisiä menetelmiä. Suomalaisten kemistien seura s. 57 64. Liljaniemi P. 1998. Pohjaeläinanalyysit järvien tilan seurannassa onkamojärven ja Särkijärven (Pohjis-Karjala) pohjaeläimistö 1990 1991. Alueelliset ympäristöjulkaisut 73. 55 s. Liljaniemi P. 2007. Simojoen vesistöalueen pohjaeläinkartoitus. Julkaisussa: Nenonen S. & Liljaniemi P. (toim.), Simojoen tila ja kunnostus Simo-life. Suomen ympäristö 13/2007: 137-158. Nikunen, E., Leinonen, R., Kemiläinen, B., & Kultamaa, A. 2000. Environmental properities of chemicals Voulme 1. Environment Guide 71. Sinnish Environment Institute. NorBAF. 2008. The Nordic-Baltic Network for Benthic Algae in Freshwater. <http://www.norbaf.net> Päivityksiä Omnidia-ohjelmaan, lokakuu 2008. Nurmi P. 1998. Eräiden Suomen järvien pohjaeläimistö valtakunnallisen seurannan tulokset vuosilta 1989-92. Suomen ympäristö 172. 69 s. Paasivirta L. 1997. Uusia pohjaeläinindeksejä järvien, jokien ja Itämeren biomonitorointiin. Vesistöjen velvoitetarkkailu koulutustilaisuus, moniste. 8 s. Prygiel, J., Carpentier, P., Almeide, S., Coste, M., Druart, J.-C., Ector, L., Guillard, D., Honoré, M.-A., Iserentant, R., Ledeganck, P., Lalanne-Cassou, C., Lesniak, C., Mercier, I., Moncaut, P., Nazart, M., Nouchet, N., Peres, F., Peeters, V., Rimet, F., Rumeau, A., Sabater, S., Straub, F., Torrisi, M., Tudesque, L., Van de Vijver, B., Vidal, H., Vizinet, J. ja Zydek, N. 2002. Determination of the biological diatom index (IBD NF T 90-354): results of an intercomparison exercise. Journal of Applied Phycology 14: 27-39. PSV-Maa ja Vesi Oy 2003. AvestaPolarit Chrome Oy Kemin kaivos. Vesieliöstön metallipitoisuusmääritykset. Moniste. Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008. Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoshankkeen tarkkailusuunnitelma. Moniste.

9M607035 43 Pöyry Environment Oy 2009. Mondo Minerals Oy Sotkamon tehdas. Velvoitetarkkailun yhteenveto vuodelta 2008. Osa III Kalataloudellinen tarkkailu. Moniste. Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Rosenberg D.M.& Resh V.H. 1993. Freshwater biomonitoring and benthic macroinvertebrates. Chapman & Hall, New York, US, 488s. Samalkorpi, I. & Horppila, J. 2005. Ravintoketjukunnostus. Teoksessa: Ulvi, T. & Lakso, E. (toim). Järvien kunnostus. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 114:169-189. Syke 2007. Jokien biologisten tekijöiden valtakunnallinen perusseuranta ympäristöhallinnossa Ohjeet näytteenottoon ja näytteiden käsittelyyn. Suomen ympäristökeskus, moniste. 14 s. Tolonen K., Hämäläinen H. & Vuoristo H. 2005. Syvänteiden pohjaeläimet järvien ekologisen tilan luokittelussa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 395. 40 s. Vuori K-M. 2002. Vesisammal- ja vesiperhosmenetelmät jokivesistöjen haitallisten aineiden riskinarvioinnissa ja seurannassa. Suomen ympäristö 571. Länsi-Suomen ympäristökeskus. 89 s. Vuori K-M., Bäck S., Hellsten S., Karjalainen S-M., Kauppila P., Lax H-G., Lepistö L., Londesborough S., Mitikka S., Niemelä P., Niemi J., Perus J., Pietiläinen O-P., Pilke A., Riihimäki J., Rissanen J., Tammi J., Tolonen K., Vehanen T., Vuoristo H. & Westberg V. 2006. Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Suomen ympäristö 807. 151 s. Wallace J.B., Grubauh J.W & Whiles M.R. 1996. Biotic indices and stream ecosystem processes: results from an experimental study. Applied Ecology 6: 140-151.

Jor Tuh1 S5 S4 Ait S3läh Kol aja r iirin osp Kaiv Jor5 Kol1 ja lin to Pa S2 Kal su Kor S1 Kolmisopen avolouhos Kal1 Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Sal Hako1 Phako Kuus Härp1 Här Hoik kesä Hoik talvi Syvä kesä Syvä talvi Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö Kai Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kip1 Kipsisakka-altaat Tehdasalue Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue Mun Val Mus 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue Pirt1 Myl kesä Myl talvi ivo Ka Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö iir sp in ja ra Ylu Mäk IsoS Lum S6 S7 Mäk Vesistötarkkailupiste Pohjaeläinnäytepiste S7 Sähkökoekalastuspiste Vesikasvilinja Osa IVa Kiv1 Liite 1.1 1:40 000

FM12 FM6 FM8 Jor3 Ait S3 S4 Kol läh Kor S1 Kal1 Patolinja Kol1 Kolmisopen avolouhos 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Kaivospiirin raja Tuh1 S5 Jor5 S2 Kal su Sivukiven läjityslue Kipsisakka-altaat Val Mus Sal Hoik kesä Hoik talvi Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Tehdasalue 1. vaiheen liuotusalue Myl kesä Myl talvi Kuus Hako1 Phako Härp1 Här Syvä kesä / talvi Kai Mun Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Sivukiven Kuusilammen läjitysalue avolouhos Sivukiven läjitysalue Kip1 Pirt1 Kaivospiirin raja Ylu Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö Mäk IsoS Lum Kiv2 S6 S7 Kiv1 Laa9 Laa10 Mäk S7 Vesistötarkkailupiste Pohjaeläinnäytepiste Sähkökoekalastuspiste Vesikasvilinja Osa IVa Liite 1.2 1:100 000

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy s= väri suodatettu * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset LVT aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 3 5 5 Salminen 23.1.2008 1) 1,0 0,6 8,0 56 5,5 < 0,01 2,6 < 2,0 1,3 270 31 24 3 780 280 12 23.1.2008 1) 3,5 2,4 6,1 45 5,3 < 0,01 2,5 < 2,0 1,9 370 43 27 9 830 110 13 23.1.2008 1) 6,0 4,0 2,1 16 5,2 < 0,01 2,6 < 1,3 1,0 440 47 43 14 880 45 34 26.2.2008 1,0 8,0 0,3 0,4 0,3 0,7 4,0 28 5,0 < 0,02 2,7 <1,0 0,6 250 41 25 830 8 26.2.2008 4,0 8,0 0,3 0,4 0,3 3,9 7,5 57 5,5 0,05 2,9 <1,0 0,6 150 21 17 1100 650 26.2.2008 7,0 8,0 0,3 0,4 0,3 4,7 < 0,2 < 1 5,3 0,06 3,0 5,4 5,4 500 46 79 1100 < 5 18.3.2008 1,0 7,5 0,6 0,6 0,1 0,3 7,3 50 5,4 0,05 2,6 1,4 3,9 300 34 29 950 120 18.3.2008 4,0 7,5 0,6 0,6 0,1 3,8 3,8 59 5,0 < 0,02 2,7 <1,0 0,68 300 47 28 840 < 5 18.3.2008 6,5 7,5 0,6 0,6 0,1 4,7 0,1 0,5 5,5 0,11 3,3 1,3 5,6 400 55 100 1100 < 5 2.4.2008 1,0 8,0 0,5 0,5 0,7 7,0 49 5,5 0,06 2,8 <1,0 1,7 150 22 33 1000 410 2.4.2008 4,0 8,0 0,5 0,5 3,7 3,0 23 5,1 < 0,02 2,7 <1,0 0,4 250 42 29 880 < 5 2.4.2008 7,0 8,0 0,5 0,5 4,7 < 0,2 < 1 5,4 0,09 2,9 9,2 13 450 52 150 1300 < 5 27.5.2008 0-2 8,0 0,4 4,8 27.5.2008 1,0 8,0 0,4 9,0 7,6 66 5,3 0,02 1,8 2,5 9,8 200 26 45 11 630 28 46 27.5.2008 4,0 8,0 0,4 7,8 7,2 61 5,2 < 0,02 1,7 2,9 11 200 25 47 12 600 39 50 27.5.2008 7,0 8,0 0,4 5,7 7,0 56 5,2 < 0,02 1,7 3,9 10 200 25 31 14 600 37 36 5.6.2008 0-2 8,0 1,0 17,7 5.6.2008 1,0 8,0 1,0 14,8 8,3 82 5,7 0,04 1,7 3,8 8,4 200 26 36 4 420 < 5 33 5.6.2008 4,0 8,0 1,0 6,7 6,9 56 5,2 0,02 1,8 2,7 11 200 24 28 7 440 < 5 33 5.6.2008 7,0 8,0 1,0 6,0 6,6 53 5,2 0,02 1,8 1,5 8,3 200 24 30 10 440 < 5 41 10.7.2008 0-2 8,0 0,6 22 10.7.2008 1,0 8,0 0,6 13,0 6,6 63 5,6 0,04 2,0 2,2 3,3 225 34 37 7 720 < 5 16 10.7.2008 4,0 8,0 0,6 8,2 2,7 23 5,3 0,03 2,0 3,9 6,5 225 27 31 8 580 < 5 11 10.7.2008 7,0 8,0 0,6 7,2 3,3 27 5,4 0,04 2,0 3,6 5,0 225 33 35 7 600 < 5 15 30.7.2008 0-2 8,0 0,8 7,2 30.7.2008 1,0 8,0 0,8 15,8 5,2 52 5,2 0,03 2,4 <1,0 3,5 350 48 37 7 950 < 5 7 30.7.2008 4,0 8,0 0,8 8,9 1,0 9 5,4 0,05 2,0 1,9 6,8 300 28 52 23 670 < 5 33 30.7.2008 7,0 8,0 0,8 6,7 5,4 0,05 2,0 4,7 13 325 31 81 61 820 < 5 120 13.8.2008 0-2 7,0 0,4 76 13.8.2008 1,0 7,0 0,4 15,0 7,2 71 5,6 0,05 2,2 1,4 4,0 350 44 58 4 880 < 5 12 13.8.2008 3,0 7,0 0,4 8,7 0,8 7 5,3 0,05 2,3 <1,0 4,2 300 40 58 9 800 < 5 14 13.8.2008 6,0 7,0 0,4 6,2 0,3 2 5,5 0,06 2,1 7,2 16 250 35 120 68 860 < 5 150 25.8.2008 0-2 7,0 0,4 2,1 25.8.2008 1,0 7,0 0,4 14,8 6,5 64 5,4 0,04 2,7 1,6 2,2 300 47 34 5 870 < 5 29 25.8.2008 4,0 7,0 0,4 11,0 1,0 9 5,3 0,04 2,4 1,5 3,7 350 44 45 13 820 < 5 17 25.8.2008 6,0 7,0 0,4 7,8 < 0,2 < 1 5,5 0,06 2,1 5,3 21 350 s 33 100 71 850 < 5 150 8.9.2008 0-2 8,0 0,3 32 8.9.2008 1,0 8,0 0,3 10,5 6,9 62 5,5 0,04 2,6 3,6 4,3 400 42 37 9 950 46 18 8.9.2008 4,0 8,0 0,3 10,0 5,6 50 5,2 0,03 2,7 3,4 4,2 400 47 36 11 960 20 18 8.9.2008 7,0 8,0 0,3 8,3 0,1 0,5 5,5 0,07 2,3 8,6 25 300 s 40 120 85 970 < 5 190 7.10.2008 0-2 7,3 0,6 1,1 7.10.2008 1,0 7,3 0,6 6,3 8,6 70 5,8 0,06 2,7 2,6 3,7 300 36 41 9 930 60 40 7.10.2008 3,5 7,3 0,6 6,2 8,2 66 5,8 0,06 2,7 1,6 4,3 300 37 40 10 920 57 44 7.10.2008 6,0 7,3 0,6 6,2 8,3 67 5,8 0,06 2,7 2,8 3,5 300 36 39 9 920 50 54 Liite 2.1/1

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset LVT aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 10 5 0,1 15 6 Salminen 23.1.2008 1) 1,0 < 4 < 3 1,7 < 40 23.1.2008 1) 3,5 < 4 < 3 1,0 < 40 23.1.2008 1) 6,0 < 4 < 3 1,8 < 40 26.2.2008 1,0 0,5 4 1,4 78 26.2.2008 4,0 0,4 3 1,4 65 26.2.2008 7,0 0,8 3 1,3 45 18.3.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,33 0,71 1,5 230 < 10 17 < 2 < 10 1400 0,05 49 1,3 < 15 < 6 18.3.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 1,3 0,71 1,3 330 < 10 16 < 2 < 10 1900 0,05 71 1,3 < 15 < 6 18.3.2008 6,5 < 3 10 < 5 < 10 0,81 0,75 0,89 380 < 10 21 < 2 < 10 5200 0,05 130 1,4 < 15 < 6 2.4.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 2.4.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 2.4.2008 7,0 < 3 < 10 < 5 < 10 27.5.2008 0-2 27.5.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 27.5.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 27.5.2008 7,0 < 3 < 10 < 5 < 10 5.6.2008 0-2 5.6.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 5.6.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 5.6.2008 7,0 < 3 < 10 < 5 < 10 10.7.2008 0-2 10.7.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 10.7.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 10.7.2008 7,0 < 3 < 10 < 5 < 10 30.7.2008 0-2 30.7.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,20 0,7 0,9 460 < 10 22 < 2 < 10 2030 < 10 72 0,74 < 15 < 6 30.7.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,23 0,4 1,3 370 < 10 16 < 2 < 10 2330 < 10 70 0,65 < 15 < 6 30.7.2008 7,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,35 0,5 1,4 400 < 10 16 < 2 < 10 3260 < 10 73 0,64 < 15 < 6 13.8.2008 0-2 13.8.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 13.8.2008 3,0 < 3 < 10 < 5 < 10 13.8.2008 6,0 < 3 < 10 < 5 < 10 25.8.2008 0-2 25.8.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,37 0,9 0,7 440 < 10 20 < 2 < 10 2060 < 10 67 0,89 < 15 < 6 25.8.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,34 0,6 0,7 450 < 10 19 < 2 < 10 2990 < 10 79 0,80 < 15 < 6 25.8.2008 6,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,59 0,4 1,1 440 < 10 15 < 2 < 10 4230 < 10 81 0,70 < 15 < 6 8.9.2008 0-2 8.9.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 8.9.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 8.9.2008 7,0 < 3 < 10 < 5 < 10 7.10.2008 0-2 7.10.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 7.10.2008 3,5 < 3 < 10 < 5 < 10 7.10.2008 6,0 < 3 < 10 < 5 < 10 Liite 2.1/2

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset LVT aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 3 5 5 Kalliojärvi 23.1.2008 1) 1,0 0,8 4,8 34 5,4 < 0,01 2,3 < 1,0 1,6 310 35 25 5 690 110 11 23.1.2008 1) 3,5 3,4 10,0 78 5,3 < 0,01 2,6 < 1,0 1,3 370 41 30 7 680 38 12 26.2.2008 1) 1,0 5,0 0,3 0,4 0,3 0,7 10,5 73 5,6 0,05 2,4 < 1,0 1,3 225 30 21 740 90 26.2.2008 4,0 5,0 0,3 0,4 0,3 4,3 2,6 20 5,2 0,03 3,7 < 1,0 0,9 250 36 24 790 < 5 18.3.2008 1,0 5,0 0,5 0,7 0,0 0,8 10,1 71 5,6 0,05 2,4 < 1,0 3,7 200 34 23 800 77 18.3.2008 4,0 5,0 0,5 0,7 0,0 4,6 2,0 16 5,3 0,04 3,9 < 1,0 1,0 250 41 23 750 < 5 2.4.2008 1,0 5,0 0,5 0,5 1,0 8,8 62 5,5 0,05 2,5 < 1,0 2,3 225 34 30 860 48 2.4.2008 4,0 5,0 0,5 0,5 4,1 1,8 14 5,3 0,05 3,9 < 1,0 0,8 250 36 30 780 < 5 27.5.2008 0-2 5,0 0,6 9,2 27.5.2008 1,0 5,0 0,6 11,2 8,7 79 5,4 0,02 1,6 < 1,0 4,8 200 23 31 8 510 < 5 22 27.5.2008 4,0 5,0 0,6 7,8 8,0 67 5,3 < 0,02 1,7 1,9 4,5 175 23 26 12 540 14 34 5.6.2008 0-2 5,0 1,1 10,6 5.6.2008 1,0 5,0 1,1 15,8 8,7 88 5,6 0,03 1,6 2,5 4,3 200 23 29 3 400 < 5 26 5.6.2008 4,0 5,0 1,1 10,0 7,4 66 5,4 0,03 1,8 2,0 5,2 200 23 23 5 350 < 5 26 10.7.2008 0-2 5,0 0,7 16 10.7.2008 1,0 5,0 0,7 14,2 7,4 72 5,8 0,04 1,8 1,2 1,9 200 26 29 6 590 < 5 7 10.7.2008 4,0 5,0 0,7 11,4 2,4 22 5,7 0,07 2,5 3,0 3,1 225 27 53 15 630 < 5 14 30.7.2008 0-2 5,0 0,8 13 30.7.2008 1,0 5,0 0,8 17,4 6,7 70 5,6 0,04 2,1 1,6 2,0 250 34 32 7 710 < 5 8 30.7.2008 4,0 5,0 0,8 14,8 4,2 41 5,3 0,03 2,1 2,1 3,2 300 40 41 10 810 < 5 18 13.8.2008 0-2 5,1 0,6 12 13.8.2008 1,0 5,1 0,6 15,2 7,0 70 5,7 0,05 2,1 < 1,0 2,6 250 32 38 4 670 < 5 25 13.8.2008 4,0 5,1 0,6 9,0 6,0 52 5,7 0,05 2,2 < 1,0 4,3 250 34 41 6 670 < 5 37 26.8.2008 0-2 5,3 0,7 16 26.8.2008 1,0 5,3 0,7 14,5 6,7 66 5,6 0,04 2,2 2,7 1,7 300 37 37 5 730 < 5 27 26.8.2008 4,0 5,3 0,7 13,8 6,7 65 5,6 0,04 2,2 4,0 1,9 250 39 37 5 730 < 5 24 8.9.2008 0-2 5,0 0,5 9,6 8.9.2008 1,0 5,0 0,5 11,4 8,3 76 5,6 0,04 2,3 1,8 1,9 325 40 31 6 730 < 5 9 8.9.2008 4,0 5,0 0,5 11,1 7,5 68 5,7 0,05 2,3 1,1 1,8 325 37 32 7 730 < 5 17 8.10.2008 0-2 5,1 3,6 8.10.2008 1,0 5,1 6,2 9,3 75 6,1 0,08 2,4 1,3 1,7 300 35 28 8 770 14 25 8.10.2008 4,0 5,1 6,1 9,0 72 5,8 0,05 2,4 1,1 1,7 250 33 29 9 760 14 25 Liite 2.2/1

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset LVT aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 10 5 0,1 15 6 Kalliojärvi 26.1.2008 1) 1,0 < 4 < 3 1,6 < 40 26.1.2008 1) 3,5 < 4 < 3 < 1 < 40 26.2.2008 1) 1,0 0,4 6,2 4,1 360 26.2.2008 4,0 0,7 4,2 1,4 54 18.3.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,48 0,78 1,4 240 < 10 15 < 2 < 10 1400 0,05 51 1,4 < 15 < 6 18.3.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,58 5,2 1,2 300 < 10 21 < 2 < 10 2100 0,05 240 2,2 < 15 < 6 2.4.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 2.4.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 27.5.2008 0-2 27.5.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 27.5.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 5.6.2008 0-2 5.6.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 5.6.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 13 10.7.2008 0-2 10.7.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 10.7.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 30.7.2008 0-2 30.7.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,17 0,7 0,9 340 < 10 17 < 2 < 10 1650 < 10 98 0,74 < 15 < 6 30.7.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,21 0,6 0,8 380 < 10 18 < 2 < 10 2200 < 10 111 0,79 < 15 < 6 13.8.2008 0-2 13.8.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 13.8.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 26.8.2008 0-2 26.8.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,23 0,8 0,7 360 < 10 16 < 2 < 10 1940 < 10 89 0,83 < 15 < 6 26.8.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,20 0,8 0,7 360 < 10 16 < 2 < 10 1970 < 10 87 0,86 < 15 < 6 8.9.2008 0-2 8.9.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 8.9.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 8.10.2008 0-2 8.10.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 8.10.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 Liite 2.2/2

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 1) tulokset LVT tulokset Nab Labs Oy 2) tulokset KAI * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 3) Tulokset KAI, Tuhkajoki 5 aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 3 5 5 Korentojoki 18.3.2008 0,5 1,2 0,4 0,7 0,0 0,2 10,6 73 5,8 0,07 2,5 2,4 3,0 250 28 13 580 30.7.2008 0,2 1,0 0,4 15,2 7,2 72 5,5 0,04 2,2 5,9 7,4 325 40 30 6 770 < 5 < 5 25.8.2008 0,2 1,0 0,4 14,6 7,2 71 5,1 0,01 2,5 0,5 1,4 350 50 19 4 760 < 5 8 Kalliojoki, suu 23.1.2008 1) 0,5 < 0,1 12,0 83 5,3 < 0,01 3,5 1,8 2,3 240 27 17 4 620 99 30 25.2.2008 0,2 0,4 0,4 0,1 0,4 0,4 11,3 78 5,7 0,06 3,7 2,0 2,7 175 22 17 690 64 19.3.2008 0,2 0,4 0,1 10,9 75 5,5 0,04 3,8 2,7 3,5 200 26 18 730 64 2.4.2008 0,3 0,5 0,5 1,0 10,7 75 4,7 < 0,02 7,6 19 16 80 24 23 810 94 27.5.2008 0,2 0,5 0,5 10,3 5,9 53 5,4 0,02 2,5 3,9 3,0 150 21 22 11 590 52 80 5.6.2008 0,2 0,4 0,4 12,8 9,2 87 5,2 < 0,02 4,5 3,3 3,1 175 20 15 4 280 < 5 87 10.7.2008 0,2 0,4 0,4 11,7 8,0 74 5,5 0,03 3,0 1,3 2,6 225 34 23 5 770 42 70 28.7.2008 0,2 0,4 0,4 18,3 7,0 74 5,3 0,03 3,4 1,6 3,2 225 36 34 9 900 43 40 13.8.2008 0,2 0,4 0,3 13,1 8,2 78 6,1 0,07 3,0 3,2 4,0 250 28 31 20 730 34 41 26.8.2008 0,2 0,5 0,3 13,9 7,6 74 5,2 < 0,02 3,8 0,5 1,8 300 42 26 6 860 22 42 8.9.2008 0,2 0,4 0,4 9,9 8,5 75 5,2 < 0,02 3,8 0,5 1,5 325 41 25 6 830 16 29 8.10.2008 0,2 0,5 0,5 5,5 9,9 79 5,8 0,05 4,1 3,7 5,2 225 30 23 5 770 29 63 Aittopuro 19.3.2008 0,5 1 1 0,03 0,01 0,1 12,2 84 6,3 0,09 2,9 1,4 2,0 125 16 12 420 28.7.2008 0,5 1,0 1,0 12,8 8,6 81 6,2 0,08 2,5 < 1,0 1,6 200 29 26 6 540 < 5 10 28.8.2008 0,5 1,0 0,4 9,9 9,0 80 6,1 0,07 2,5 < 1,0 1,4 200 26 14 5 510 < 5 26 Kolmisoppi lähtevä 27.2.2008 0,2 0,5 0,5 0,0 0,0 0,5 10,5 73 5,8 0,05 4,8 < 1,0 2,4 150 18 13 480 57 19.3.2008 0,5 1,0 0,6 10,7 74 5,8 0,06 3,3 < 1,0 2,2 160 19 13 530 55 3.4.2008 0,2 0,5 0,5 0,8 10,1 71 5,9 0,07 3,5 5,3 2,5 150 20 17 660 85 27.5.2008 0,1 0,3 0,3 10,2 8,8 78 5,7 0,04 2,5 1,4 2,9 150 20 32 9 500 34 25 5.6.2008 0,1 0,3 0,3 15,5 9,0 90 5,4 0,02 2,5 2,4 1,9 150 18 16 3 250 < 5 12 10.7.2008 0,2 0,5 0,5 11,5 8,0 73 5,8 0,03 2,5 2,0 2,0 150 20 20 5 510 12 8 28.7.2008 0,1 0,3 0,3 18,2 5,6 0,03 2,6 < 1,0 1,2 175 27 24 5 550 < 5 12 12.8.2008 0,3 0,6 0,5 16,2 8,6 87 5,8 0,04 2,6 4,4 1,6 150 19 29 4 560 < 5 44 28.8.2008 0,2 0,5 0,4 13,9 7,7 75 5,6 0,03 2,8 3,7 1,0 200 25 35 4 580 < 5 19 8.9.2008 0,2 0,3 0,3 12,0 8,2 76 5,5 0,03 3,0 6,2 3,4 200 26 22 7 610 11 42 8.10.2008 0,1 0,3 0,3 5,9 9,6 77 5,8 0,04 3,0 4,5 7,2 200 23 26 5 610 24 33 Tuhkajoki 27.3.2008 0,1 0,2 0,2 10,8 74 5,8 0,05 3,4 < 1,0 2,2 175 19 19 610 28.4.2008 3) 0,1 0,9 0,8 1,4 3,9 6,3 27 27 9 1100 300 89 14.5.2008 2) 0,1 0,7 5,5 5,3 0,02 2,5 2,0 3,7 160 22 20 3 610 62 14 28.7.2008 0,2 0,5 0,5 16,6 8,2 84 5,8 0,04 2,6 1,9 1,3 200 22 39 5 590 6 < 5 26.8.2008 0,3 0,6 0,6 13,2 7,7 73 5,7 0,04 2,9 4,0 3,9 200 27 28 8 610 8 21 Liite 2.3/1

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 1) tulokset LVT tulokset Nab Labs Oy 2) tulokset KAI * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 3) Tulokset KAI, Tuhkajoki 5 aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 10 5 0,1 15 6 Korentojoki 18.3.2008 0,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,25 0,73 2,3 200 < 10 11 < 2 < 10 1400 0,05 54 1,5 < 15 < 6 30.7.2008 0,2 < 3 < 10 < 5 < 10 0,22 0,6 1,5 570 < 10 19 < 2 < 10 2530 < 10 70 0,83 < 15 < 6 25.8.2008 0,2 < 3 < 10 < 5 < 10 0,27 0,5 1,5 460 < 10 21 < 2 < 10 2520 < 10 100 0,77 < 15 < 6 Liite 2.3/2 Kalliojoki, suu 23.1.2008 0,5 7 4 140 240 25.2.2008 0,2 5 8,< 10 100 240 19.3.2008 0,2 7 < 10 130 240 0,28 0,8 8,6 500 < 10 12 < 2 < 10 1300 < 0,05 200 1,5 < 15 < 6 2.4.2008 0,3 27 43 468 925 27.5.2008 0,2 < 3 < 10 49 88 5.6.2008 0,2 10 12 180 400 10.7.2008 0,2 4 < 10 52 91 28.7.2008 0,2 4 11 62 107 0,35 0,7 6,1 420 < 10 22 < 2 < 10 1580 < 10 185 1,0 < 15 < 6 13.8.2008 0,2 < 3 < 10 29 40 26.8.2008 0,2 4 < 10 59 100 0,49 0,7 6,5 510 < 10 20 < 2 < 10 2240 < 10 202 0,98 < 15 < 6 8.9.2008 0,2 4 < 10 53 93 8.10.2008 0,2 3 < 10 48 103 Aittopuro 19.3.2008 0,5 < 3 < 10 17 35 0,15 0,64 4,4 190 < 10 8 < 2 < 10 590 < 0,05 71 1,6 < 15 < 6 28.7.2008 0,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,10 0,5 3,0 250 < 10 11 < 2 < 10 1060 < 10 81 0,92 < 15 < 6 28.8.2008 0,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,21 0,5 2,6 310 < 10 9 < 2 < 10 1100 < 10 75 0,92 < 15 < 6 Kolmisoppi lähtevä 27.2.2008 0,2 1,6 2,4 35 100 19.3.2008 0,5 < 3 < 10 49 94 0,17 0,73 6,0 290 < 10 10 < 2 < 10 980 < 0,05 100 1,6 < 15 < 6 3.4.2008 0,2 < 3 < 10 36 71 27.5.2008 0,1 < 3 < 10 36 67 5.6.2008 0,1 < 3 < 10 39 81 10.7.2008 0,2 < 3 < 10 36 72 28.7.2008 0,1 < 3 < 10 38 71 0,15 0,6 4,8 350 < 10 16 < 2 < 10 954 < 10 131 0,71 < 15 < 6 12.8.2008 0,3 < 3 < 10 36 70 28.8.2008 0,2 < 3 < 10 36 64 0,23 0,6 4,7 370 < 10 14 < 2 < 10 1130 < 10 165 0,8 < 15 < 6 8.9.2008 0,2 < 3 < 10 34 56 8.10.2008 0,1 < 3 < 10 31 56 Tuhkajoki 27.3.2008 0,1 < 3 < 10 11 59 0,25 0,77 6,7 200 < 10 9 < 2 < 10 1800 0,07 54 1,9 < 15 < 6 28.4.2008 3) 0,1 1500 240 14.5.2008 2) 0,1 1000 160 28.7.2008 0,2 < 3 < 10 36 68 0,15 0,6 4,9 330 < 10 15 < 2 < 10 941 < 10 93 0,73 < 15 < 6 26.8.2008 0,3 < 3 < 10 37 66 0,26 0,6 4,7 450 < 10 15 < 2 < 10 1290 < 10 145 0,81 < 15 < 6

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy 1) tulokset LVT * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 2) tulokset KAI aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 3 5 5 Kolmisoppi 23.1.2008 1) 1,0 0,4 11,0 77 5,3 < 0,01 3,5 1,4 1,9 250 28 23 4 660 94 25 23.1.2008 1) 7,0 2,2 9,2 67 5,4 < 0,01 3,1 < 1,0 1,6 270 30 25 7 650 67 18 23.1.2008 1) 12,5 3,2 5,0 37 5,4 <0,01 3,3 1,4 1,9 270 28 32 13 620 69 31 27.2.2008 1,0 13,5 0,6 0,4 0,4 0,4 10,9 75 5,7 0,05 3,6 < 1,0 2,1 175 20 17 580 63 27.2.2008 7,0 13,5 0,6 0,4 0,4 2,5 7,7 56 5,3 0,02 3,2 < 1,0 1,1 200 26 16 630 36 27.2.2008 12,5 13,5 0,6 0,4 0,4 3,6 4,7 35 5,3 0,03 3,4 1,4 2,0 200 24 24 640 42 19.3.2008 1,0 13,0 0,5 0,6 0,0 0,6 10,5 73 5,4 0,03 3,6 < 1,0 2,9 200 26 17 710 49 19.3.2008 6,5 13,0 0,5 0,6 0,0 2,6 6,3 46 5,3 0,03 3,2 < 1,0 1,1 200 27 16 630 29 19.3.2008 12,0 13,0 0,5 0,6 0,0 3,5 4,3 32 5,3 0,03 3,4 < 1,0 1,9 200 25 25 640 32 2.4.2008 1,0 13,0 0,5 0,5 0,5 10,6 74 5,1 < 0,02 5,4 1,5 3,4 150 23 18 680 62 2.4.2008 6,5 13,0 0,5 0,5 2,5 7,9 58 5,3 0,02 3,5 1,4 1,6 200 26 21 640 31 2.4.2008 12,0 13,0 0,5 0,5 3,3 3,9 29 5,3 0,03 4,0 6,2 11 225 23 34 670 50 9.4.2008 2) 1,0 13,1 0,7 0,6 0,1 0,3 10,4 72 5,0 0,02 5,4 3,5 180 23 16 5 870 250 99 9.4.2008 2) 7,0 13,1 0,7 0,6 0,1 2,4 7,7 56 5,2 0,02 3,7 1,9 200 28 20 7 630 100 25 9.4.2008 2) 12,1 13,1 0,7 0,6 0,1 3,0 5,0 37 5,2 0,03 4,1 6,8 200 25 30 15 690 110 40 27.5.2008 0-2 13,0 0,8 5,6 27.5.2008 1,0 13,0 0,8 9,8 8,8 78 5,3 < 0,02 2,4 1,4 2,4 150 21 23 12 520 39 24 27.5.2008 6,5 13,0 0,8 6,7 8,9 73 5,2 < 0,02 2,4 2,7 2,8 150 20 24 7 500 42 33 27.5.2008 12,0 13,0 0,8 5,5 8,7 69 5,2 < 0,02 2,4 1,8 2,6 150 20 29 8 530 45 69 5.6.2008 0-2 13,0 1,0 3,2 5.6.2008 1,0 13,0 1,0 12,8 9,3 88 5,4 0,02 2,5 1,0 2,0 150 18 18 3 310 < 5 29 5.6.2008 6,5 13,0 1,0 8,1 8,3 70 5,5 0,03 2,5 < 1,0 2,4 200 19 24 11 320 < 5 24 5.6.2008 12,0 13,0 1,0 7,1 8,6 71 5,3 0,02 2,4 < 1,0 2,4 175 19 25 8 690 < 5 28 10.7.2008 0-2 13,5 0,8 17 10.7.2008 1,0 13,5 0,8 14,4 7,8 76 5,7 0,03 2,5 2,4 1,9 150 20 23 5 550 16 11 10.7.2008 7,0 13,5 0,8 10,0 7,1 63 5,4 0,02 2,5 < 1,0 1,4 130 18 16 8 510 45 35 10.7.2008 12,5 13,5 0,8 8,4 7,1 61 5,4 0,03 2,5 1,3 1,9 140 19 23 13 600 40 88 28.7.2008 0-2 13,0 0,7 20 28.7.2008 1,0 13,0 0,7 17,6 8,1 85 5,7 0,03 2,6 1,6 1,4 200 22 36 5 620 < 5 10 28.7.2008 6,5 13,0 0,7 11,0 5,0 45 5,3 0,02 2,5 1,1 1,7 175 17 46 9 530 48 22 28.7.2008 12,0 13,0 0,7 9,8 4,6 41 5,3 0,02 2,5 1,4 1,8 150 16 34 10 580 55 42 13.8.2008 0-2 13,0 1,0 17 13.8.2008 1,0 13,0 1,0 15,0 7,6 75 5,7 0,03 2,6 1,6 1,0 150 24 30 5 530 < 5 12 13.8.2008 6,0 13,0 1,0 14,1 7,1 69 5,7 0,04 2,8 1,4 1,1 200 23 28 4 540 < 5 20 13.8.2008 12,0 13,0 1,0 9,8 3,5 31 5,4 0,03 2,6 1,4 3,9 225 19 41 14 600 53 100 26.8.2008 0-2 13,0 0,9 8,5 26.8.2008 1,0 13,0 0,9 14,8 7,7 76 5,6 0,04 2,8 1,6 1,3 200 28 22 4 570 < 5 15 26.8.2008 6,5 13,0 0,9 14,2 6,4 62 5,4 0,03 3,0 1,6 1,4 225 31 22 < 3 660 10 29 26.8.2008 12,0 13,0 0,9 9,8 3,1 27 5,5 0,04 2,7 3,8 5,2 200 20 34 16 670 51 130 8.9.2008 0-2 13,0 0,7 8,7 8.9.2008 1,0 13,0 0,7 12,5 7,8 73 5,6 0,04 2,9 1,3 1,6 200 26 23 6 620 10 38 8.9.2008 6,5 13,0 0,7 11,5 6,8 62 5,6 0,04 3,0 < 1,0 2,0 200 25 21 6 640 16 74 8.9.2008 12,0 13,0 0,7 11,3 8,1 74 5,5 0,03 3,0 1,3 1,4 200 28 21 6 670 13 48 8.10.2008 0-2 13,0 0,6 2,6 8.10.2008 1,0 13,0 0,6 7,2 8,9 74 5,8 0,04 3,0 5,8 8,4 225 25 27 6 610 23 58 8.10.2008 6,5 13,0 0,6 7,1 8,9 73 6,0 0,05 3,3 6,2 8,7 225 24 25 6 620 23 40 8.10.2008 12,0 13,0 0,6 7,1 10,0 83 5,8 0,04 3,0 6,1 8,3 200 25 26 7 620 24 48 Liite 2.4/1

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 1) tulokset LVT tulokset Nab Labs Oy 2) tulokset KAI * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 10 5 0,1 15 6 Kolmisoppi 23.1.2008 1) 1,0 5,7 3,3 140 200 23.1.1980 1) 7,0 < 4 < 3 45 63 23.1.2008 1) 12,5 < 4 < 3 46 74 27.2.2008 1,0 4 6,1 87 180 27.2.2008 7,0 1,4 2,9 37 94 27.2.2008 12,5 1,4 3,9 38 110 19.3.2008 1,0 5 < 10 100 190 0,18 0,8 7,6 450 < 10 13 < 2 < 10 1400 < 0,05 180 1,6 < 15 < 6 19.3.2008 6,5 < 3 < 10 36 75 0,13 0,79 5,3 340 < 10 14 < 2 < 10 1300 < 0,05 140 1,3 < 15 < 6 19.3.2008 12,0 < 3 < 10 38 79 0,18 0,88 6,2 340 < 10 14 < 2 < 10 1500 < 0,05 240 1,4 < 15 < 6 2.4.2008 1,0 4 < 10 73 147 2.4.2008 6,5 4 < 10 70 146 2.4.2008 12,0 13 19 259 510 9.4.2008 2) 1,0 1400 410 9.4.2008 2) 7,0 1500 250 9.4.2008 2) 12,1 2100 440 27.5.2008 0-2 27.5.2008 1,0 < 3 < 10 38 74 27.5.2008 6,5 < 3 < 10 35 69 27.5.2008 12,0 3 < 10 37 77 5.6.2008 0-2 5.6.2008 1,0 < 3 < 10 43 87 5.6.2008 6,5 < 3 < 10 36 73 5.6.2008 12,0 < 3 < 10 36 74 10.7.2008 0-2 10.7.2008 1,0 < 3 < 10 38 75 10.7.2008 7,0 3 < 10 39 79 10.7.2008 12,5 3 < 10 39 78 28.7.2008 0-2 28.7.2008 1,0 < 3 < 10 38 72 0,10 0,6 5,0 310 < 10 16 < 2 < 10 750 < 10 132 0,76 < 15 < 6 28.7.2008 6,5 < 3 < 10 38 75 0,09 0,5 4,8 340 < 10 16 < 2 < 10 1090 < 10 196 0,62 < 15 < 6 28.7.2008 12,0 3 < 10 40 76 0,11 0,5 4,9 340 < 10 15 < 2 < 10 1190 < 10 209 0,60 < 15 < 6 13.8.2008 0-2 13.8.2008 1,0 < 3 < 10 37 71 13.8.2008 6,0 < 3 < 10 38 71 13.8.2008 12,0 < 3 < 10 39 74 26.8.2008 0-2 26.8.2008 1,0 < 3 < 10 36 65 0,19 0,6 4,8 370 < 10 14 < 2 < 10 1110 < 10 162 0,78 < 15 < 6 26.8.2008 6,5 < 3 < 10 40 68 0,13 0,6 4,9 420 < 10 15 < 2 < 10 1420 < 10 194 0,81 < 15 < 6 26.8.2008 12,0 3 < 10 41 73 0,29 0,5 4,4 390 < 10 14 < 2 < 10 2560 < 10 343 0,66 < 15 < 6 8.9.2008 0-2 8.9.2008 1,0 < 3 < 10 34 58 8.9.2008 6,5 < 3 < 10 36 58 8.9.2008 12,0 < 3 < 10 33 57 8.10.2008 0-2 8.10.2008 1,0 < 3 < 10 34 179 8.10.2008 6,5 < 3 < 10 34 117 8.10.2008 12,0 < 3 < 10 33 62 Liite 2.4/2

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset KAI aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 3 5 5 Jormasjärvi 5 27.2.2008 1) 1,0 18,0 1,3 0,4 0,3 0,4 12,9 89 5,8 0,04 3,6 0,9 3,0 170 26 14 6 730 81 24 27.2.2008 1) 5,0 18,0 1,3 0,4 0,3 2,1 10,8 78 5,8 0,04 3,4 0,4 2,0 120 21 13 6 390 84 9 27.2.2008 1) 10,0 18,0 1,3 0,4 0,3 2,6 8,2 60 5,6 0,05 3,6 0,7 2,0 160 24 20 9 450 79 5 27.2.2008 1) 17,0 18,0 1,3 0,4 0,3 3,4 2,8 21 5,9 0,12 4,1 1,5 3,5 160 23 38 22 550 155 32 31.3.2008 1,0 18,0 0,7 0,5 0,1 0,7 11,6 81 5,9 0,06 3,5 1,2 2,2 150 23 21 670 31.3.2008 5,0 18,0 0,7 0,5 0,1 2,3 9,0 66 5,7 0,04 3,4 < 1,0 0,75 125 11 14 530 31.3.2008 9,0 18,0 0,7 0,5 0,1 2,7 7,2 53 5,6 0,05 3,5 < 1,0 0,84 125 19 20 520 31.3.2008 17,0 18,0 0,7 0,5 0,1 3,5 1,2 9 6,1 0,18 4,5 2,0 2,3 200 17 43 690 9.4.2008 1,0 18,0 0,5 0,5 0,0 0,3 12,2 84 5,6 0,04 3,7 < 1,0 3,1 175 23 20 610 9.4.2008 5,0 18,0 0,5 0,5 0,0 2,4 9,0 66 5,3 0,04 3,4 2,4 0,8 150 19 16 530 9.4.2008 9,0 18,0 0,5 0,5 0,0 2,8 7,5 55 5,4 0,05 3,5 < 1,0 0,8 150 19 18 530 9.4.2008 17,0 18,0 0,5 0,5 0,0 3,6 1,9 14 5,6 0,15 4,3 1,8 1,4 150 18 38 680 3.6.2008 0-2 18,0 1,2 12,4 3.6.2008 1,0 18,0 1,2 11,0 10,4 94 6,1 0,05 3,0 < 1,0 1,2 100 16 15 5 510 < 5 44 3.6.2008 5,0 18,0 1,2 11,0 9,9 90 6,0 0,04 3,0 1,3 1,0 100 16 14 5 510 < 5 62 3.6.2008 9,0 18,0 1,2 7,8 10,6 89 6,0 0,05 3,0 < 1,0 1,2 150 16 12 6 530 < 5 47 3.6.2008 17,0 18,0 1,2 6,8 10,0 82 5,8 0,04 3,0 < 1,0 1,4 150 18 15 6 530 < 5 52 28.7.2008 0-2 18,0 1,7 12 28.7.2008 1,0 18,0 1,7 18,4 8,4 89 6,6 0,08 3,4 < 1,0 0,9 70 14 29 8 490 49 < 5 28.7.2008 5,0 18,0 1,7 18,1 8,2 87 6,3 0,05 2,9 2,4 1,1 70 15 24 6 500 50 < 5 28.7.2008 9,0 18,0 1,7 17,1 8,0 83 6,2 0,05 2,9 1,2 1,1 100 16 27 5 520 38 6 28.7.2008 17,0 18,0 1,7 8,9 3,1 27 5,7 0,06 3,2 1,5 4,3 175 17 46 21 690 170 21 26.8.2008 0-2 18,5 1,2 7,9 26.8.2008 1,0 18,5 1,2 15,4 8,1 81 6,3 0,06 3,0 < 1,0 1,0 70 14 16 4 430 33 10 26.8.2008 5,0 18,5 1,2 14,5 8,3 81 6,3 0,05 3,0 < 1,0 0,8 70 13 15 6 420 33 7 26.8.2008 9,0 18,5 1,2 14,1 8,1 79 6,0 0,05 3,0 < 1,0 1,4 80 17 16 5 460 26 11 26.8.2008 17,5 18,5 1,2 11,0 3,0 27 5,7 0,07 3,3 2,6 3,4 200 17 37 16 670 130 42 8.10.2008 0-2 18,0 1,7 4,6 8.10.2008 1,0 18,0 1,7 7,7 10,0 84 6,4 0,06 3,0 < 1,0 0,7 60 14 13 3 410 46 21 8.10.2008 5,0 18,0 1,7 7,6 8,7 73 6,4 0,06 3,0 < 1,0 0,9 70 15 13 4 410 46 21 8.10.2008 9,0 18,0 1,7 7,6 7,8 65 6,4 0,06 3,0 < 1,0 1,0 70 14 14 5 430 45 65 8.10.2008 17,0 18,0 1,7 7,4 8,7 72 6,4 0,06 3,1 < 1,0 1,0 70 14 18 4 430 45 25 Liite 2.5/1

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset KAI aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 10 5 0,1 15 6 Jormasjärvi 5 27.2.2008 1) 1,0 27.2.2008 1) 5,0 27.2.2008 1) 10,0 27.2.2008 1) 17,0 31.3.2008 1,0 < 3 < 10 51 97 0,42 0,86 7,0 320 < 10 9,3 < 2 < 10 1200 < 0,05 74 1,6 < 15 < 6 31.3.2008 5,0 < 3 < 10 21 41 1,3 0,83 6,7 220 < 10 8,9 < 2 < 10 800 < 0,05 58 1,4 < 15 < 6 31.3.2008 13,5 < 3 < 10 19 40 2,0 0,85 6,6 230 < 10 9,6 < 2 < 10 1000 < 0,05 95 1,5 < 15 < 6 31.3.2008 26,0 3 < 10 19 37 1,1 0,86 5,9 220 < 10 12 < 2 < 10 1700 < 0,05 1700 1,5 < 15 < 6 9.4.2008 1,0 < 3 < 10 10 97 9.4.2008 5,0 < 3 < 10 17 83 9.4.2008 9,0 < 3 < 10 19 59 9.4.2008 17,0 < 3 < 10 20 77 3.6.2008 0-2 3.6.2008 1,0 < 3 < 10 23 43 3.6.2008 5,0 < 3 < 10 25 47 3.6.2008 9,0 < 3 < 10 20 46 3.6.2008 17,0 < 3 < 10 22 46 28.7.2008 0-2 28.7.2008 1,0 < 3 < 10 18 32 0,18 0,8 5,8 200 < 10 12 < 2 < 10 479 < 10 50 0,79 < 15 < 6 28.7.2008 5,0 < 3 < 10 17 31 0,26 0,8 5,9 200 < 10 12 < 2 < 10 471 < 10 50 0,79 < 15 < 6 28.7.2008 9,0 < 3 < 10 19 36 0,14 0,8 5,8 230 < 10 11 < 2 < 10 655 < 10 58 0,79 < 15 < 6 28.7.2008 17,0 < 3 < 10 23 40 0,16 0,7 5,7 330 < 10 14 < 2 < 10 2760 < 10 632 0,81 < 15 < 6 26.8.2008 0-2 26.8.2008 1,0 < 3 < 10 14 25 0,23 0,7 5,5 200 < 10 9,1 < 2 < 10 438 < 10 26 0,87 < 15 < 6 26.8.2008 5,0 < 3 < 10 17 25 0,13 0,8 5,5 200 < 10 9,0 < 2 < 10 447 < 10 26 0,88 < 15 < 6 26.8.2008 9,0 < 3 < 10 15 30 0,23 0,7 5,5 200 < 10 8,9 < 2 < 10 722 < 10 51 0,93 < 15 < 6 26.8.2008 17,5 < 3 < 10 18 38 0,25 0,7 5,5 240 < 10 10 < 2 < 10 2500 < 10 462 0,86 < 15 < 6 8.10.2008 0-2 8.10.2008 1,0 < 3 < 10 12 20 8.10.2008 5,0 < 3 < 10 12 22 8.10.2008 9,0 < 3 < 10 11 21 8.10.2008 17,0 < 3 < 10 12 20 Liite 2.5/2

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset KAI aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 3 5 5 Jormasjärvi syv p3 27.2.2008 1) 1,0 25,2 1,3 0,3 0,2 0,5 12,8 89 5,8 0,04 3,4 0,8 1,2 140 19 12 12 400 70 6 27.2.2008 1) 5,0 25,2 1,3 0,3 0,2 2,0 11,3 82 5,9 0,05 3,4 0,2 1,3 100 17 11 6 440 91 3 27.2.2008 1) 13,0 25,2 1,3 0,3 0,2 2,7 9,6 71 5,9 0,05 3,5 0,5 2,2 100 19 15 19 440 98 19 27.2.2008 1) 20,0 25,2 1,3 0,3 0,2 3,0 7,9 59 27.2.2008 1) 24,2 25,2 1,3 0,3 0,2 3,6 3,2 24 5,9 0,10 3,8 0,5 2,5 160 19 34 19 550 105 4 31.3.2008 1,0 27,0 0,7 0,5 0,1 0,7 11,2 78 5,8 0,05 3,4 < 1,0 0,61 80 17 14 490 31.3.2008 5,0 27,0 0,7 0,5 0,1 2,3 10,6 77 5,9 0,05 3,4 < 1,0 0,64 80 16 13 480 31.3.2008 13,5 27,0 0,7 0,5 0,1 3,1 8,4 63 5,8 0,06 3,5 < 1,0 0,67 100 16 12 480 31.3.2008 26,0 27,0 0,7 0,5 0,1 3,9 1,4 11 6,1 0,16 4,2 2,9 1,6 150 14 44 600 9.4.2008 1,0 27,0 1,0 0,5 0,0 1,3 11,3 80 5,5 0,05 3,5 < 1,0 1,1 150 17 18 530 9.4.2008 5,0 27,0 1,0 0,5 0,0 2,3 10,4 76 5,5 0,05 3,3 < 1,0 0,5 100 15 14 470 9.4.2008 13,5 27,0 1,0 0,5 0,0 3,1 8,5 63 5,5 0,06 3,5 < 1,0 0,9 100 15 15 500 9.4.2008 26,0 27,0 1,0 0,5 0,0 3,7 2,6 20 7,0 0,12 3,9 < 1,0 1,1 125 14 39 550 3.6.2008 0-2 26,0 1,2 10,9 3.6.2008 1,0 26,0 1,2 10,5 9,8 88 6,1 0,05 3,0 < 1,0 1,2 100 16 15 3 300 < 5 50 3.6.2008 5,0 26,0 1,2 10,0 9,4 83 6,2 0,06 3,2 < 1,0 1,5 100 16 12 3 320 < 5 60 3.6.2008 13,5 26,0 1,2 8,5 9,6 82 5,9 0,05 3,0 < 1,0 1,0 150 16 14 3 300 < 5 34 3.6.2008 25,0 26,0 1,2 6,7 10,0 82 5,8 0,04 2,9 1,3 1,4 150 17 16 4 340 < 5 44 28.7.2008 0-2 27,0 1,7 7,9 28.7.2008 1,0 27,0 1,7 18,2 8,3 89 6,3 0,05 3,0 < 1,0 1,2 60 13 17 5 460 56 < 5 28.7.2008 5,0 27,0 1,7 18,0 8,0 84 6,3 0,05 3,0 < 1,0 0,8 70 13 15 4 460 57 6 28.7.2008 13,5 27,0 1,7 17,1 6,1 63 5,9 0,05 3,2 < 1,0 1,0 70 14 15 6 540 80 34 28.7.2008 26,0 27,0 1,7 9,8 5,4 48 5,8 0,06 3,1 < 1,0 1,1 90 15 35 11 590 94 62 26.8.2008 0-2 27,1 1,2 4,6 26.8.2008 1,0 27,1 1,2 15,4 8,2 82 6,3 0,06 3,0 < 1,0 1,0 60 13 18 4 410 41 25 26.8.2008 5,0 27,1 1,2 14,4 8,2 80 6,3 0,06 3,0 < 1,0 0,7 70 13 20 4 400 41 9 26.8.2008 13,5 27,1 1,2 13,2 7,0 67 5,9 0,05 3,1 < 1,0 1,0 90 16 18 4 460 36 28 26.8.2008 26,0 27,1 1,2 8,9 3,9 33 5,8 0,06 3,3 < 1,0 1,1 200 14 26 14 580 140 53 8.10.2008 0-2 27,0 1,8 2,7 8.10.2008 1,0 27,0 1,8 7,7 9,7 81 6,4 0,06 3,0 < 1,0 0,7 60 14 15 5 410 45 25 8.10.2008 5,0 27,0 1,8 7,7 9,8 82 6,4 0,06 3,0 < 1,0 0,7 60 14 11 4 410 45 27 8.10.2008 13,5 27,0 1,8 7,6 10,3 86 6,4 0,06 3,0 < 1,0 1,0 70 14 12 3 430 44 23 8.10.2008 26,0 27,0 1,8 7,6 9,9 83 6,4 0,06 3,0 < 1,0 0,8 70 14 15 4 420 47 28 Liite 2.6/1

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset KAI aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 10 5 0,1 15 6 Jormasjärvi syv p3 27.2.2008 1) 1,0 27.2.2008 1) 5,0 27.2.2008 1) 13,0 27.2.2008 1) 20,0 27.2.2008 1) 24,2 31.3.2008 1,0 < 3 < 10 19 38 0,43 0,84 7,2 210 < 10 9,8 < 2 < 10 810 < 0,05 91 1,5 < 15 < 6 31.3.2008 5,0 < 3 < 10 15 31 1,1 0,86 6,9 190 < 10 8,2 < 2 < 10 670 0,1 43 1,5 < 15 < 6 31.3.2008 13,5 < 3 < 10 13 28 1,0 0,85 6,8 180 < 10 8,1 < 2 < 10 670 < 0,05 54 1,4 < 15 < 6 31.3.2008 26,0 < 3 < 10 13 26 1,0 0,84 5,8 200 < 10 11 < 2 < 10 2100 < 0,05 1800 1,4 < 15 < 6 9.4.2008 1,0 < 3 < 10 25 72 9.4.2008 5,0 < 3 19 12 15 9.4.2008 13,5 < 3 < 10 14 80 9.4.2008 26,0 < 3 < 10 15 60 3.6.2008 0-2 3.6.2008 1,0 < 3 < 10 31 43 3.6.2008 5,0 < 3 < 10 22 44 3.6.2008 13,5 < 3 < 10 21 44 3.6.2008 25,0 < 3 < 10 19 40 28.7.2008 0-2 28.7.2008 1,0 < 3 < 10 16 30 0,19 0,7 6,0 190 < 10 11 < 2 < 10 427 < 10 45 0,80 < 15 < 6 28.7.2008 5,0 < 3 < 10 16 29 0,14 0,8 5,9 190 < 10 11 < 2 < 10 430 < 10 48 0,79 < 15 < 6 28.7.2008 13,5 < 3 < 10 18 34 0,10 0,7 5,9 190 < 10 11 < 2 < 10 511 < 10 256 0,99 < 15 < 6 28.7.2008 26,0 < 3 < 10 19 37 0,14 0,7 5,9 220 < 10 11 < 2 < 10 984 < 10 239 0,84 < 15 < 6 26.8.2008 0-2 26.8.2008 1,0 < 3 < 10 14 23 0,18 0,7 5,5 180 < 10 8,8 < 2 < 10 392 < 10 22 0,88 < 15 < 6 26.8.2008 5,0 < 3 < 10 14 22 0,14 0,7 5,5 180 < 10 8,5 < 2 < 10 402 < 10 23 0,85 < 15 < 6 26.8.2008 13,5 < 3 < 10 14 24 0,17 0,7 5,4 230 < 10 9,8 < 2 < 10 735 < 10 53 0,85 < 15 < 6 26.8.2008 26,0 < 3 < 10 20 33 0,13 0,7 5,6 270 < 10 9,6 < 2 < 10 1600 < 10 358 0,83 < 15 < 6 8.10.2008 0-2 8.10.2008 1,0 < 3 < 10 14 20 8.10.2008 5,0 < 3 < 10 12 20 8.10.2008 13,5 < 3 < 10 11 18 8.10.2008 26,0 < 3 < 10 12 19 Liite 2.6/2

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 3 5 5 Jormasjoki 9 FM8 11.3.2008 0,5 1,0 1,0 0,4 11,4 79 6,0 0,05 4,7 1,7 0,83 80 18 12 530 8.4.2008 0,5 1,0 1,0 0,8 11,5 80 6,0 0,06 4,8 1,3 0,9 80 17 14 570 4.6.2008 0,5 1,0 1,0 13,2 10,5 100 6,2 0,06 3,4 < 1,0 0,67 100 15 14 3 480 < 5 11 28.7.2008 0,5 1,0 1,0 18,0 7,9 83 6,4 0,06 3,3 < 1,0 1,0 60 12 20 3 450 43 17 25.8.2008 0,5 1,0 1,0 15,7 7,4 75 6,3 0,06 3,5 < 1,0 0,9 60 13 49 5 390 38 11 2.10.2008 0,5 1,0 1,0 7,1 9,8 81 6,4 0,06 3,8 < 1,0 0,81 50 12 13 5 400 46 200 Jormaslahti FM6 11.3.2008 1,0 1,7 1,3 0,5 0,3 0,4 11,0 76 6,1 0,05 4,6 < 1,0 0,46 80 17 12 500 8.4.2008 1,0 1,7 1,2 0,3 0,4 11,8 82 6,0 0,06 6,0 < 1,0 1,2 80 16 15 550 4.6.2008 0-1 2,0 1,2 3,7 4.6.2008 1,0 2,0 1,2 14,4 9,6 94 6,3 0,07 5,9 < 1,0 0,96 100 15 14 4 470 < 5 12 28.7.2008 0-2 2,5 1,7 6,2 28.7.2008 1,0 2,5 1,7 17,3 8,4 88 6,6 0,08 4,8 1,5 1,7 70 12 19 11 460 19 7 25.8.2008 0-2 2,5 1,5 1,5 25.8.2008 1,0 2,5 1,5 15,7 8,2 83 6,3 0,07 4,0 < 1,0 1,0 60 13 38 4 400 36 20 2.10.2008 0-1 1,5 1,5 5,3 2.10.2008 1,0 1,5 1,5 7,6 10,4 87 6,7 0,09 3,5 1,5 1,0 50 12 14 4 390 13 27 Liite 2.7/1

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 5 0,1 15 6 Jormasjoki 9 FM8 11.3.2008 0,5 < 3 < 10 14 28 0,22 1,0 12 180 < 10 11 < 2 < 10 650 < 0,05 55 1,5 < 15 < 6 8.4.2008 0,5 < 3 < 10 16 27 0,20 0,25 4.6.2008 0,5 < 3 10 14 40 28.7.2008 0,5 < 3 < 10 14 23 0,14 0,8 7,4 170 < 10 11 < 2 < 10 415 < 10 53 0,83 < 15 < 6 25.8.2008 0,5 < 3 < 10 14 19 0,11 0,8 7,3 180 < 10 8,6 < 2 < 10 404 < 10 39 0,92 < 15 < 6 2.10.2008 0,5 < 3 < 10 11 18 Liite 2.7/2 Jormaslahti FM6 11.3.2008 1,0 < 3 < 10 14 29 0,31 1,0 11 180 < 10 10 < 2 < 10 630 < 0,05 < 5 1,5 < 15 < 6 8.4.2008 1,0 < 3 < 10 18 36 0,23 0,25 4.6.2008 0-1 4.6.2008 1,0 < 3 < 10 15 25 28.7.2008 0-2 28.7.2008 1,0 < 3 < 10 12 16 0,21 1,0 12 160 < 10 9,9 < 2 < 10 462 < 10 51 1,0 < 15 < 6 25.8.2008 0-2 25.8.2008 1,0 < 3 < 10 13 18 0,15 0,9 9,1 180 < 10 8,6 < 2 < 10 462 < 10 40 0,94 < 15 < 6 2.10.2008 0-1 2.10.2008 1,0 < 3 < 10 5 < 10

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 3 5 5 Nuasjärvi 23 FM12 11.3.2008 1,0 25,0 1,3 0,5 0,3 0,4 10,7 74 6,3 0,09 2,7 < 1,0 0,35 60 15 14 480 11.3.2008 12,5 25,0 1,3 0,5 0,3 2,1 9,4 68 6,2 0,09 6,1 < 1,0 0,34 50 14 13 450 11.3.2008 27,0 25,0 1,3 0,5 0,3 2,1 9,0 65 6,2 0,15 30 < 1,0 0,78 60 12 12 570 8.4.2008 1,0 25,0 1,2 0,5 0,4 10,4 72 6,3 0,10 2,6 < 1,0 0,5 60 15 16 430 8.4.2008 5,0 25,0 1,2 0,5 0,7 10,5 73 6,2 0,10 2,7 < 1,0 0,4 60 15 17 440 8.4.2008 10,0 25,0 1,2 0,5 2,0 9,3 67 6,1 0,09 6,3 < 1,0 0,5 60 14 19 480 8.4.2008 15,0 25,0 1,2 0,5 2,0 9,2 67 6,2 0,11 20,4 < 1,0 0,9 60 14 16 590 8.4.2008 20,0 25,0 1,2 0,5 2,3 8,3 60 6,2 0,14 20,3 < 1,0 1,1 60 12 17 580 8.4.2008 24,0 25,0 1,2 0,5 2,7 6,3 46 6,2 0,17 42,2 < 1,0 1,4 50 11 14 500 4.6.2008 0-2 25,0 1,7 9,7 4.6.2008 1,0 25,0 1,7 11,8 11,1 102 6,6 0,06 3,1 < 1,0 1,6 150 14 16 < 3 460 < 5 14 4.6.2008 12,5 25,0 1,7 8,7 9,7 83 6,5 0,08 2,8 1,4 2,0 100 15 17 4 450 < 5 20 4.6.2008 24,0 25,0 1,7 6,0 9,7 78 6,3 0,09 3,5 1,3 1,1 100 15 32 4 500 < 5 25 28.7.2008 0-2 25,0 1,6 8,8 28.7.2008 1,0 25,0 1,6 17,3 8,3 86 6,8 0,09 2,8 < 1,0 1,3 50 13 21 5 420 17 9 28.7.2008 12,5 25,0 1,6 15,9 7,7 78 6,5 0,09 2,8 < 1,0 0,9 60 13 15 3 430 28 41 28.7.2008 24,0 25,0 1,6 10,7 5,7 51 6,2 0,12 3,5 < 1,0 1,0 70 13 24 14 540 73 59 25.8.2008 0-2 25,0 17,0 6,3 25.8.2008 1,0 25,0 17,0 15,9 8,2 83 6,8 0,10 2,8 1,0 0,9 50 13 23 5 350 9 12 25.8.2008 5,0 25,0 17,0 15,8 8,1 82 6,8 0,10 2,8 1,5 1,0 50 12 18 370 25.8.2008 10,0 25,0 17,0 15,7 7,8 79 6,8 0,10 2,9 1,4 1,1 50 12 17 370 25.8.2008 15,0 25,0 17,0 15,7 7,7 78 6,8 0,10 2,9 < 1,0 1,0 50 12 15 4 350 9 10 25.8.2008 20,0 25,0 17,0 15,5 6,7 67 6,6 0,10 3,1 < 1,0 1,0 50 13 14 380 25.8.2008 22,0 25,0 17,0 14,3 6,5 63 6,4 0,12 3,2 < 1,0 1,0 50 13 18 8 430 47 45 25.8.2008 24,0 25,0 17,0 14,3 6,5 63 6,5 0,12 3,2 < 1,0 1,0 50 13 18 430 2.10.2008 0-2 25,0 2,0 7,3 2.10.2008 1,0 25,0 2,0 8,6 10,5 90 6,8 0,10 2,7 < 1,0 0,97 50 12 15 4 360 < 5 150 2.10.2008 12,5 25,0 2,0 8,6 9,9 85 6,8 0,10 2,7 1,6 0,9 50 11 17 6 360 < 5 97 2.10.2008 24,0 25,0 2,0 8,5 10,1 86 6,8 0,10 2,7 1,7 1,1 50 12 20 6 350 < 5 28 Liite 2.8/1

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * 3 10 5 10 25 5 2 10 15 5 0,1 15 6 Nuasjärvi 23 FM12 11.3.2008 1,0 < 3 < 10 5 < 10 0,13 0,91 2,3 120 < 10 9,0 < 2 < 10 480 < 0,05 19 1,4 < 15 < 6 11.3.2008 12,5 < 3 < 10 5 34 0,24 1,2 17 110 < 10 9,3 < 2 < 10 410 < 0,05 33 1,9 < 15 < 6 11.3.2008 27,0 < 3 < 10 18 23 1,4 3,5 140 110 < 10 11 < 2 < 10 430 < 0,05 160 5,5 < 15 < 6 8.4.2008 1,0 < 3 < 10 2,5 < 10 0,12 0,25 8.4.2008 5,0 0,5 0,16 0,50 8.4.2008 10,0 8,2 0,27 0,52 8.4.2008 15,0 < 3 < 10 18 20 0,85 1,4 8.4.2008 20,0 23 1,4 2,4 8.4.2008 24,0 < 3 < 10 25 19 1,9 3,5 4.6.2008 0-2 4.6.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 4.6.2008 12,5 < 3 < 10 < 5 < 10 4.6.2008 24,0 < 3 < 10 < 5 < 10 28.7.2008 0-2 28.7.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,09 0,9 3,7 110 < 10 9,8 < 2 < 10 399 < 10 29 0,83 < 15 < 6 28.7.2008 12,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,11 0,9 3,7 120 < 10 11 < 2 < 10 377 < 10 45 0,84 < 15 < 6 28.7.2008 24,0 < 3 < 10 7,0 < 10 0,24 0,9 5,3 130 < 10 11 < 2 < 10 604 < 10 183 0,98 < 15 < 6 25.8.2008 0-2 25.8.2008 1,0 < 3 < 10 2,5 < 10 0,17 0,8 3,3 90 0,25 6,8 < 2 < 10 328 < 10 34 0,88 < 15 < 6 25.8.2008 5,0 1,5 0,10 0,25 25.8.2008 10,0 1,6 0,11 0,25 25.8.2008 15,0 < 3 < 10 2,5 < 10 0,10 0,8 3,6 90 0,25 6,7 < 2 < 10 303 < 10 36 0,88 < 15 < 6 25.8.2008 20,0 2,2 0,10 0,25 25.8.2008 22,0 < 3 < 10 2,5 < 10 0,10 0,8 4,3 100 5 7,8 < 2 < 10 442 < 10 269 0,92 < 15 < 6 25.8.2008 24,0 2,2 0,10 0,25 2.10.2008 0-2 2.10.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 2.10.2008 12,5 < 3 < 10 < 5 < 10 2.10.2008 24,0 < 3 < 10 < 5 < 10 Liite 2.8/2

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 s = väri suodatettu tulokset Nab Labs Oy 1) tulokset LVT * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 2) tulokset KAI aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 3 5 5 Ylä-Lumijärvi 24.1.2008 1) 1,0 0,4 11,0 76 6,3 0,13 4,8 42 73 470 26 140 36 2300 1500 150 27.2.2008 1,0 1,5 0,4 0,4 0,4 0,4 9,3 64 6,3 0,24 5,2 220 130 350 43 210 3900 840 17.3.2008 1,0 1,5 0,4 0,5 0,2 0,4 6,1 42 6,2 0,19 5,8 68 140 500 s 37 170 4000 1800 1.4.2008 1,0 1,5 0,5 0,5 0,8 11,3 79 6,8 0,29 6,2 73 84 200 27 100 2400 950 21.5.2008 1,0 2,0 0,5 9,1 9,3 81 4,7 < 0,02 10,4 14 21 40 11 26 9 2800 2100 200 3.6.2008 0-1 1,5 1,5 3,7 3.6.2008 1,0 1,5 1,5 13,1 8,8 84 4,7 < 0,02 14,5 8,6 9,6 100 9,4 22 7 3400 2400 350 26.6.2008 0-0,5 1,0 0,5 26.6.2008 0,5 1,0 14,2 7,9 77 6,4 0,12 8,0 24 48 225 22 52 13 4300 3300 97 9.7.2008 0-1 1,5 0,7 11 9.7.2008 1,0 1,5 0,7 13,2 8,6 82 6,7 0,21 8,5 10 24 200 23 48 14 4200 3200 34 31.7.2008 0-1 1,5 0,6 2,9 31.7.2008 0,5 1,5 0,6 19,1 8,2 89 6,5 0,21 10,1 9,1 28 250 27 70 23 6100 4900 78 13.8.2008 0-0,5 1,0 0,3 4,4 13.8.2008 0,5 1,0 0,3 15,0 8,1 80 6,9 0,30 11,6 1,7 14 200 17 50 11 5900 5400 41 26.8.2008 0-0,6 1,2 1,0 6,8 26.8.2008 0,6 1,2 1,0 13,0 8,1 77 4,0 < 0,02 40,8 9,3 7,9 70 11 16 3 2700 1900 250 3.9.2008 0-1 1,5 1,5 3,4 3.9.2008 0,5 1,5 1,5 8,9 10,1 87 5,9 0,04 27,2 4,8 4,2 40 7,0 14 6 3400 2900 130 9.9.2008 0-0,6 1,2 0,3 11 9.9.2008 0,6 1,2 0,3 9,9 8,3 73 6,7 0,32 12,9 20 35 200 s 27 56 17 4600 3200 130 7.10.2008 0-1 1,2 1,0 1,3 7.10.2008 0,6 1,2 1,0 5,7 9,9 79 7,1 0,38 11,5 7,1 12 200 17 33 6 4400 3200 74 Lumijoki 24.1.2008 1) 0,2 < 0,1 11,0 77 6,1 0,07 3,4 10 25 380 29 74 17 1500 690 79 25.2.2008 0,1 0,3 0,3 0 0 0,5 10,3 71 6,2 0,15 3,7 6,8 21 225 24 52 1300 560 25.3.2008 0,3 0,2 10,0 69 6,1 0,15 3,9 28 66 250 s 27 74 1500 720 3.4.2008 0,2 0,5 0,2 0,8 9,8 69 6,1 0,14 3,7 53 130 200 25 95 1400 640 6.5.2008 2) 0,1 0,5 3,5 4,7-0,001 3 8,4 15 180 22 30 7 1100 340 30 14.5.2008 2) 0,1 0,4 5,8 4,7-0,015 4,1 18 175 23 30 9 1300 590 47 21.5.2008 0,1 0,3 0,3 6,7 9,2 75 4,8 < 0,02 5,4 4,3 12 150 19 27 9 1500 880 93 2.6.2008 2) 0,1 0,3 13,2 7,4 71 4,9 7,5 5,6 7,4 27 3.6.2008 0,1 0,3 0,3 14,2 8,3 81 4,9 < 0,02 8,2 2,0 6,5 100 15 24 10 900 88 180 26.6.2008 2) 0,1 0,3 0,3 13,9 6,8 66 5,6 0,04 4,5 6,7 15 225 31 38 7 2100 1100 32 9.7.2008 0,1 0,2 0,2 13,2 7,6 72 6,1 0,10 4,8 5,1 11 250 30 34 12 2200 1200 20 31.7.2008 0,1 0,3 0,3 17,1 4,9 51 5,8 0,09 5,3 2,8 11 300 38 45 17 3200 1700 60 13.8.2008 0,1 0,3 0,3 15,4 6,9 69 6,4 0,19 7,7 < 1,0 7,7 225 24 44 10 4300 3000 45 25.8.2008 2) 0,1 4,0 26.8.2008 0,2 0,4 0,4 12,9 7,3 69 4,1 < 0,02 24,2 9,7 8,0 200 21 18 5 1400 960 100 27.8.2008 2) 0,1 0,3 0,3 12,0 3,9 3.9.2008 0,2 0,3 0,3 8,3 7,9 67 4,6 < 0,02 15,6 6,0 2,3 175 22 21 10 1400 960 71 4.9.2008 2) 0,1 0,3 0,3 8,4 4,7 8.9.2008 2) 9.9.2008 0,2 0,3 0,3 9,2 8,1 70 5,8 0,08 7,3 3,2 7,3 250 39 29 8 2400 1300 40 7.10.2008 0,1 0,3 0,3 5,7 9,1 73 6,6 0,22 7,3 5,4 7,9 250 26 30 5 2600 1800 45 15.12.2008 0,1 0,2 0,2 0,1 10,4 71 5,6 0,05 6,6 < 1,0 2,6 200 25 24 9 1200 720 78 Liite 2.9/1

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 1) tulokset LVT tulokset Nab Labs Oy 2) tulokset KAI * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 10 5 0,1 15 6 Ylä-Lumijärvi 24.1.2008 1) 1 < 4 14 4,4 < 40 27.2.2008 1,0 1,0 7,3 3,5 110 17.3.2008 1,0 < 3 21 5 14 0,37 2,1 3,7 350 < 10 27 < 2 < 10 1300 0,05 260 3,1 < 15 < 6 1.4.2008 1,0 < 3 5 < 5 10 21.5.2008 1,0 39 91 542 1010 3.6.2008 0-1 3.6.2008 1,0 57 140 860 1700 26.6.2008 0-0,5 26.6.2008 0,5 7 26 88 174 0,42 2,6 10 320 < 10 28 < 2 < 10 689 0,03 243 1,7 20 < 6 9.7.2008 0-1 9.7.2008 1,0 < 3 41 28 96 31.7.2008 0-1 31.7.2008 0,0 3 15 26 30 0,4 3,0 7,7 980 < 10 47 < 2 < 10 2640 < 10 172 3,6 < 15 < 6 13.8.2008 0-0,5 13.8.2008 0,5 < 3 11 18 19 26.8.2008 0-0,6 26.8.2008 0,6 170 470 2890 5290 1,91 2,5 170 7380 < 10 181 19,6 < 10 2530 < 10 6110 4,1 < 15 < 6 3.9.2008 0-1 3.9.2008 0,5 74 95 1180 1960 9.9.2008 0-0,6 9.9.2008 0,6 9 27 133 190 7.10.2008 0-1 7.10.2008 0,6 < 3 11 41 41 Liite 2.9/2 Lumijoki 24.1.2008 1) 0,2 < 4 5,9 2,9 < 40 25.2.2008 0,1 0,5 25 2,7 190 25.3.2008 0,3 < 3 < 10 < 5 < 10 0,19 1,1 2,5 260 < 10 17 < 2 < 10 1200 < 0,05 71 2,3 < 15 < 6 3.4.2008 0,2 < 3 11 < 5 12 6.5.2008 2) 0,1 1000 190 14.5.2008 2) 0,1 1300 260 21.5.2008 0,1 15 35 216 420 2.6.2008 2) 0,1 3.6.2008 0,1 24 46 340 760 26.6.2008 2) 0,1 5 24 79 138 0,29 1,4 6,3 480 < 10 18 < 2 < 10 1070 0,03 151 0,8 < 15 < 6 9.7.2008 0,1 < 3 17 33 45 31.7.2008 0,1 < 3 12 28 34 0,34 1,9 4,2 690 < 10 27 < 2 < 10 2280 < 10 82,8 2,1 < 15 < 6 13.8.2008 0,1 < 3 < 10 18 20 25.8.2008 2) 0,1 170 1380 2430 26.8.2008 0,2 86 194 1400 2610 0,91 1,7 89 3590 < 10 120 10 < 10 1360 < 10 3150 2,4 < 15 < 6 27.8.2008 2) 0,1 201 1400 2660 3.9.2008 0,2 39 52 574 992 4.9.2008 2) 0,1 41 1030 1010 8.9.2008 2) 9.9.2008 0,2 6 21 105 147 7.10.2008 0,1 < 3 11 35 39 15.12.2008 0,1 8 8 270 410

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 s = väri suodatettu tulokset Nab Labs Oy 1) tulokset LVT * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 2) tulokset KAI aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 3 5 5 Kivijärvi Kiv1 24.1.2008 1) 1,0 0,8 10,0 73 5,6 0,05 3,2 6,6 15 410 35 53 17 1700 780 64 24.1.2008 1) 3,5 3,0 6,4 48 5,6 <0,01 3,0 8,0 17 420 36 63 20 1400 500 37 25.2.2008 1,0 3,0 0,5 0,4 0,4 0,5 10,8 75 6,1 0,12 3,6 11 30 225 26 61 1500 760 25.3.2008 1,0 3,0 0,2 0,7 0,1 0,6 8,9 62 5,8 0,07 3,2 20 48 275 s 33 75 1500 600 3.4.2008 1,0 3,0 0,5 0,6 1,0 9,5 67 6 0,12 4,1 9,3 19 200 27 49 1600 640 21.5.2008 1,0 3,0 0,4 8,1 8,6 73 5,3 0,01 2,5 8,6 16 200 23 43 8 900 280 25 3.6.2008 0-1 3,0 0,7 10,4 3.6.2008 1,0 3,0 0,7 13,2 8,0 76 5,4 0,02 2,7 6,6 9,1 200 24 35 9 910 < 5 45 26.6.2008 0-1 2,0 0,8 8,9 26.6.2008 1,0 2,0 0,8 16,2 8,0 81 5,7 0,03 2,8 3,2 3,2 150 19 29 3 800 180 12 9.7.2008 0-2 3,0 0,7 22 9.7.2008 1,0 3,0 0,7 15,0 7,8 77 5,9 0,04 2,8 1,3 1,8 150 21 35 8 820 140 19 31.7.2008 0-2 3,0 0,8 20 31.7.2008 1,0 3,0 0,8 19,3 8,5 92 6,1 0,05 2,7 2,6 2,7 200 23 37 8 860 110 9 13.8.2008 0-2 3,0 0,4 43 13.8.2008 1,0 3,0 0,4 15,4 8,2 82 6,1 0,05 2,9 1,4 2,4 200 18 45 6 900 110 33 26.8.2008 0-2 3,3 0,7 9,4 26.8.2008 1,0 3,3 0,7 15,1 7,6 76 5,8 0,05 4,1 3,6 2,3 225 24 33 7 910 190 10 27.8.2008 2) 1,0 3,0 0,7 14,8 5,8 3.9.2008 0-2 3,0 0,7 11 3.9.2008 1,0 3,0 0,7 11,4 7,2 66 5,6 0,04 5,2 6,0 4,1 200 25 35 12 940 320 27 4.9.2008 2) 1,0 11,5 8,1 5,7 9.9.2008 0-2 3,0 0,6 13 9.9.2008 1,0 3,0 0,6 11,6 8,3 76 5,6 0,04 5,2 1,6 2,6 200 25 28 7 1000 370 22 7.10.2008 0-2 2,9 0,8 1,1 7.10.2008 1,0 2,9 0,8 6,6 9,4 77 5,9 0,04 4,6 1,3 2,2 200 23 27 6 970 400 38 15.12.2008 1,0 2,8 0,4 0,5 10,4 72 5,8 0,06 6,1 1,0 3,0 225 26 30 7 1400 900 68 Kivijärvi Kiv2 25.3.2008 1,0 7,5 0,8 0,5 0,2 1,1 10,1 71 5,4 0,03 2,0 < 1,0 0,73 250 26 15 450 25.3.2008 3,5 7,5 0,8 0,5 0,2 3,6 6,6 50 5,3 0,03 2,7 1,4 5,5 225 33 37 1000 25.3.2008 6,5 7,5 0,8 0,5 0,2 4,3 4,2 32 5,3 0,03 3,0 4,2 11 225 33 41 1300 14.4.2008 2) 1,0 3,2 0,6 0,6 0,1 0,3 11,9 82 5,0 0,01 8,3 11 16 200 22 32 13 1800 1100 168 14.4.2008 2) 2,2 3,2 0,6 0,6 0,1 0,7 10,1 70 5,3 0,04 6,0 25 46 400 28 60 27 1700 870 109 2.6.2008 2) 0-2 3,0 0,4 2,6 2.6.2008 2) 1,0 3,0 0,4 14,0 8,5 83 5,4 0,02 2,8 6,0 11 200 23 30 8 1100 270 8 2.6.2008 2) 2,1 3,0 0,4 13,2 8,2 78 5,4 0,01 2,9 4,8 9,8 180 23 29 8 1100 260 5 30.7.2008 0-2 8,0 0,7 21 30.7.2008 1,0 8,0 0,7 18,2 7,9 84 5,9 0,04 2,6 2,4 2,5 200 23 35 7 780 75 14 30.7.2008 4,0 8,0 0,7 16,2 7,1 72 5,7 0,04 2,6 1,9 2,0 200 23 23 8 720 83 23 30.7.2008 7,0 8,0 0,7 11,2 2,9 26 5,5 0,04 2,4 1,3 3,3 225 23 37 14 790 120 83 26.8.2008 0-2 8,0 0,7 6,2 26.8.2008 1,0 8,0 0,7 15,7 7,2 73 5,8 0,05 2,8 1,6 1,9 200 24 33 8 740 67 15 26.8.2008 4,0 8,0 0,7 15,0 7,2 71 5,8 0,05 2,6 < 1,0 1,6 200 24 28 7 710 68 17 26.8.2008 7,0 8,0 0,7 10,7 0,8 7 5,6 0,07 2,5 8,8 7,4 250 24 62 34 850 74 170 Liite 2.10/1

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 1) tulokset LVT tulokset Nab Labs Oy 2) tulokset KAI * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 10 5 0,1 15 6 Kivijärvi Kiv1 24.1.2008 1) 1,0 < 4 < 10 4,1 < 40 24.1.2008 1) 3,5 < 4 4,8 2,9 < 40 25.2.2008 1,0 0,4 14 1,6 48 25.3.2008 1,0 < 3 12 < 5 < 10 0,24 1,0 2,2 340 < 10 15 < 2 < 10 1400 < 0,05 74 2,0 < 15 < 6 3.4.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 25 21.5.2008 1,0 < 3 13 36 73 3.6.2008 0-1 3.6.2008 1,0 3 11 49 100 26.6.2008 0-1 26.6.2008 1,0 3 12 57 122 0,24 0,7 5,5 340 < 10 16 < 2 < 10 618 0,03 130 0,48 < 15 < 6 9.7.2008 0-2 9.7.2008 1,0 < 3 10 48 96 31.7.2008 0-2 31.7.2008 1,0 < 3 < 10 38 73 0,16 0,7 4,1 350 < 10 17 < 2 < 10 1080 < 10 124 0,94 < 15 < 6 13.8.2008 0-2 13.8.2008 1,0 < 3 < 10 34 65 26.8.2008 0-2 26.8.2008 1,0 5 14 95 178 0,22 0,9 8,1 500 < 10 22 < 2 < 10 1320 < 10 305 1,2 < 15 < 6 27.8.2008 2) 1,0 10 69 124 3.9.2008 0-2 3.9.2008 1,0 8 19 145 265 4.9.2008 2) 1,0 16 135 < 10 9.9.2008 0-2 9.9.2008 1,0 7 17 128 233 7.10.2008 0-2 7.10.2008 1,0 3 12 77 145 15.12.2008 1,0 < 5 6 72 210 Liite 2.10/2 Kivijärvi Kiv2 25.3.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,22 0,51 1,6 170 < 10 9 < 2 < 10 1100 < 0,05 45 1,4 < 15 < 6 25.3.2008 3,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,19 0,77 1,8 380 < 10 15 < 2 < 10 1800 < 0,05 120 1,4 < 15 < 6 25.3.2008 6,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,28 0,86 2,1 390 < 10 17 < 2 < 10 1600 < 0,05 120 1,6 < 15 < 6 14.4.2008 2) 1 1500 450 14.4.2008 2) 2,2 3100 400 2.6.2008 2) 0-2 2.6.2008 2) 1 2.6.2008 2) 2,1 30.7.2008 0-2 30.7.2008 1 < 3 < 10 34 68 0,12 0,64 3,9 330 < 10 16 < 2 < 10 1010 < 10 118 0,9 < 15 < 6 30.7.2008 4 < 3 < 10 35 66 0,13 0,63 3,8 320 < 10 17 < 2 < 10 1020 < 10 119 0,9 < 15 < 6 30.7.2008 7 < 3 < 10 17 34 0,14 0,6 2,8 380 < 10 17 < 2 < 10 1720 < 10 215 0,7 < 15 < 6 26.8.2008 0-2 26.8.2008 1 < 3 < 10 27 46 0,15 0,7 3,0 330 < 10 14 < 2 < 10 1230 < 10 133 1,0 < 15 < 6 26.8.2008 4 < 3 < 10 26 46 0,2 0,69 3,0 330 < 10 14 < 2 < 10 1240 < 10 135 1,0 < 15 < 6 26.8.2008 7 < 3 < 10 15 26 0,14 0,68 2,4 400 < 10 17 < 2 < 10 3050 < 10 293 0,8 < 15 < 6

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. 1) tulokset KAI aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 3 5 5 Laakajärvi 9 27.3.2008 1,0 1,5 0,3 0,6 0,1 0,2 9,1 63 5,6 0,05 2,4 1,4 8,7 200 27 30 780 8.4.2008 1,0 1,5 0,5 0,6 0 0,3 9,6 66 5,7 0,06 2,7 7,1 25 225 28 44 1000 14.4.2008 1) 1,0 2,0 0,6 0,68 0,05 0,4 10,9 75 5,5 0,04 2,0 3,2 7,5 200 24 25 8 630 130 27 2.6.2008 0-1 2,0 1,0 5,7 2.6.2008 1,0 2,0 1,0 12,1 9,5 88 5,4 < 0,02 1,7 3,9 3,4 200 20 23 5 380 < 5 29 31.7.2008 0-2 2,5 0,7 4,7 31.7.2008 1,0 2,5 0,7 18,3 8,0 85 5,8 0,04 2,0 1,0 1,3 225 23 26 < 3 590 < 5 6 27.8.2008 0-2 2,9 0,6 9,3 27.8.2008 1,0 2,9 0,6 14,7 7,7 76 5,6 0,03 2,0 2,2 1,5 200 28 33 7 660 6 18 27.8.2008 2,0 2,9 0,6 14,6 7,4 73 5,6 0,03 2,0 1,6 1,5 200 27 23 6 610 7 14 8.10.2008 0-2 2,6 1 3,0 8.10.2008 1,0 2,6 1 6,1 9,7 78 5,9 0,03 1,9 2,3 1,3 160 20 24 5 520 12 18 15.12.2008 1,0 2,6 0,5 0,4 10,5 73 5,1 < 0,02 2,1 < 1,0 0,53 225 30 33 7 610 17 23 Laakajärvi Itkonniemi 27.3.2008 1,0 3,5 0,6 0,6 0,1 0,5 9,3 64 5,2 < 0,02 2,3 < 1,0 1,4 175 28 21 660 27.3.2008 2,5 3,5 0,6 0,6 0,1 1,3 10,0 71 5,2 < 0,02 2,3 < 1,0 1,6 200 28 21 650 8.4.2008 0,0 3,5 0,5 0,6 0,0 1,2 8,8 62 5,3 0,03 2,3 < 1,0 2,6 200 30 23 690 8.4.2008 0,5-1 3,5 0,5 0,6 0,0 0,7 9,7 68 5,2 0,02 2,4 < 1,0 1,9 200 30 22 740 2.6.2008 0-2 3,5 1,0 5,6 2.6.2008 1,0 3,5 1,0 11,8 8,8 81 5,7 0,03 1,8 < 1,0 3,8 150 20 19 4 420 < 5 23 2.6.2008 2,5 3,5 1,0 11,8 8,9 82 5,7 0,03 1,8 < 1,0 2,1 150 20 19 3 410 < 5 18 30.7.2008 0-2 4,0 0,8 19 30.7.2008 1,0 4,0 0,8 18,2 8,7 92 6,0 0,04 1,7 3,1 1,0 125 18 25 6 510 < 5 < 5 30.7.2008 3,0 4,0 0,8 17,6 8,4 88 6,0 0,04 1,7 < 1,0 1,0 150 16 19 7 460 12 < 5 27.8.2008 0-2 4,2 1,0 8,1 27.8.2008 1,0 4,2 1,0 14,8 8,3 82 6,0 0,04 1,7 < 1,0 0,7 150 14 20 6 440 5 18 27.8.2008 3,0 4,2 1,0 14,6 8,0 79 6,0 0,04 1,7 < 1,0 0,9 90 15 20 6 440 < 5 31 8.10.2008 0-2 4,2 1,0 2,7 8.10.2008 1,0 4,2 1,0 6,8 9,9 81 6,2 0,04 1,7 1,8 1,6 90 16 20 4 420 < 5 14 8.10.2008 3,0 4,2 1,0 6,7 10,0 82 6,1 0,04 1,7 2,8 1,4 90 16 19 5 420 6 16 Liite 2.11/1

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy 1) tulokset KAI * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 10 5 0,1 15 6 Laakajärvi 9 27.3.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 14 0,26 0,68 1,7 270 < 10 15 < 2 < 10 1400 < 0,05 52 1,6 < 15 < 6 8.4.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 45 14.4.2008 1) 1,0 1500 54 2.6.2008 0-1 2.6.2008 1,0 < 3 < 10 11 33 31.7.2008 0-2 31.7.2008 1,0 < 3 < 10 10 18 0,14 0,4 1,9 290 < 10 14 < 2 < 10 1120 < 10 89 0,73 < 15 < 6 27.8.2008 0-2 27.8.2008 1,0 < 3 < 10 7 10 0,14 0,5 1,5 300 < 10 13 < 2 < 10 1190 < 10 68 0,7 < 15 < 6 27.8.2008 2,0 < 3 < 10 8 12 0,13 0,5 1,5 310 < 10 13 < 2 < 10 1210 < 10 70 0,7 < 15 < 6 8.10.2008 0-2 8.10.2008 1,0 < 3 < 10 8 13 15.12.2008 1,0 < 5 < 5 < 5 < 20 Liite 2.11/2 27.3.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 19 0,19 0,66 2,0 270 < 10 16 < 2 < 10 1200 < 0,05 48 1,3 < 15 < 6 27.3.2008 2,5 < 3 < 10 < 5 22 0,29 0,65 1,9 270 < 10 14 < 2 < 10 1200 < 0,05 50 1,3 < 15 < 6 8.4.2008 0,0 < 3 < 10 < 5 48 8.4.2008 0,5-1 < 3 < 10 < 5 45 2.6.2008 0-2 2.6.2008 1,0 < 3 < 10 6 28 2.6.2008 2,5 < 3 < 10 5 15 30.7.2008 0-2 30.7.2008 1,0 < 3 < 10 6 10 0,15 0,4 1,8 230 < 10 12 < 2 < 10 810 < 10 69 0,61 < 15 < 6 30.7.2008 3,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,08 0,5 1,8 220 < 10 13 < 2 < 10 760 < 10 72 0,59 < 15 < 6 27.8.2008 0-2 27.8.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,14 0,4 1,5 200 < 10 10 < 2 < 10 668 < 10 33 0,61 < 15 < 6 27.8.2008 3,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,07 0,4 1,5 210 < 10 10 < 2 < 10 715 < 10 35 0,63 < 15 < 6 8.10.2008 0-2 8.10.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 8.10.2008 3,0 < 3 < 10 5 < 10

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. s = väri suodatettu aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 3 5 5 Mustalampi 17.3.2008 1,0 6,0 0,5 0,5 0,1 1,2 6,4 45 5,6 0,05 2,5 < 1,0 0,57 90 16 10 550 17.3.2008 3,0 6,0 0,5 0,5 0,1 3,7 3,4 26 5,6 0,06 2,9 < 1,0 0,94 90 17 13 570 17.3.2008 5,0 6,0 0,5 0,5 0,1 4,1 1,3 10 5,7 0,09 3,0 2,3 2,2 200 17 17 630 29.7.2008 0-2 7,6 29.7.2008 1,0 6,0 1,2 17,6 7,6 80 6,1 0,05 2,2 1,6 1,2 80 15 18 9 460 < 5 5 29.7.2008 3,0 6,0 1,2 11,3 3,1 28 5,6 0,05 2,3 1,5 1,3 90 15 17 5 430 < 5 < 5 29.7.2008 5,0 6,0 1,2 6,5 0,4 3 5,6 0,07 2,5 5,8 9,8 200 18 29 5 550 < 5 < 5 27.8.2008 0-2 6,0 1,0 4,6 27.8.2008 1,0 6,0 1,0 13,9 7,5 73 5,9 0,05 2,3 1,6 1,6 90 16 18 3 470 < 5 14 27.8.2008 3,0 6,0 1,0 11,8 4,3 40 5,8 0,06 2,6 2,2 2,4 90 15 14 4 460 < 5 40 27.8.2008 5,0 6,0 1,0 7,1 < 0,2 < 1 5,7 0,09 2,7 7,5 23 250 s 18 26 8 620 < 5 89 Valkealampi 17.3.2008 1,0 7,0 0,5 0,5 0,1 2,0 7,2 52 5,9 0,07 2,5 < 1,0 0,74 60 10 13 440 17.3.2008 3,5 7,0 0,5 0,5 0,1 4,1 3,5 27 5,8 0,09 2,8 < 1,0 0,95 60 12 12 540 17.3.2008 6,0 7,0 0,5 0,5 0,1 4,7 0,8 6 5,9 0,13 3,1 14 11 200 14 21 780 29.7.2008 0-2 6,5 1,7 9,8 29.7.2008 1,0 6,5 1,7 17,2 8,5 88 6,8 0,08 2,5 0,5 1,3 60 11 21 5 690 150 12 29.7.2008 3,0 6,5 1,7 16,3 8,2 84 6,6 0,08 2,6 2,9 1,3 60 11 18 4 660 150 10 29.7.2008 5,5 6,5 1,7 8,7 1,2 10 5,9 0,10 3,0 6,2 2,8 90 11 25 5 900 210 210 25.8.2008 0-2 6,7 1,0 13 25.8.2008 1,0 6,7 1,0 14,9 8,7 86 6,8 0,09 2,5 4,0 1,4 70 11 19 6 540 54 7 25.8.2008 3,0 6,7 1,0 13,6 6,1 59 6,3 0,10 2,7 1,3 1,6 70 10 16 5 530 74 40 25.8.2008 5,5 6,7 1,0 8,5 0,1 7 6,2 0,24 4,1 17 2,9 250 16 22 5 930 < 5 440 Myllylampi 25.3.2008 1,0 3,5 0,5 0,5 0,3 0,7 0,5 3 5,2 0,05 2,5 14 25 325 s 39 56 1400 25.3.2008 2,5 3,5 0,5 0,5 0,3 1,4 0,3 2 5,7 0,16 3,9 140 180 900 s 53 220 3700 31.7.2008 0-0,5 1,0 0,5 2,0 31.7.2008 0,5 1,0 0,5 18,8 7,7 83 6,5 0,16 8,3 5,0 14 150 14 31 10 5100 4000 26 27.8.2008 0-1 1,2 0,7 97 27.8.2008 0,6 1,2 0,7 14,0 8,5 82 6,5 0,20 8,9 22 14 150 19 53 5 5400 3900 11 Liite 2.12/1

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 10 5 0,1 15 6 Mustalampi 17.3.2008 1,0 < 3 < 10 7 18 0,17 2,1 1,6 170 < 10 16 < 2 < 10 880 < 0,05 35 1,1 < 15 < 6 17.3.2008 3,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,16 2,2 1,7 220 < 10 23 < 2 < 10 1000 < 0,05 59 1,2 < 15 < 6 17.3.2008 5,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,24 2,1 1,7 210 < 10 18 < 2 < 10 1300 < 0,05 110 1,4 < 15 < 6 29.7.2008 0-2 29.7.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,09 2,1 1,3 210 < 10 21 < 2 < 10 498 < 10 21 0,7 < 15 < 6 29.7.2008 3,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,10 1,8 1,7 240 < 10 21 < 2 < 10 977 < 10 55 0,7 < 15 < 6 29.7.2008 5,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,13 1,8 1,7 300 < 10 22 < 2 < 10 2410 < 10 98 0,8 < 15 < 6 27.8.2008 0-2 27.8.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,12 2,1 1,2 250 < 10 19 < 2 < 10 672 < 10 28 0,8 < 15 < 6 27.8.2008 3,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,11 1,9 1,3 250 < 10 19 < 2 < 10 1050 < 10 47 0,8 < 15 < 6 27.8.2008 5,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,21 1,8 1,3 360 < 10 22 < 2 < 10 3600 < 10 109 0,9 < 15 < 6 Liite 2.12/2 Valkealampi 17.3.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,08 2,0 1,5 70 < 10 17 < 2 < 10 980 < 0,05 59 1,4 < 15 < 6 17.3.2008 3,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,22 2,1 1,7 74 < 10 19 < 2 < 10 1200 < 0,05 150 1,8 < 15 < 6 17.3.2008 6,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,31 2,1 1,5 56 < 10 16 < 2 < 10 1200 < 0,05 210 1,7 < 15 < 6 29.7.2008 0-2 29.7.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,10 2,2 1,4 80 < 10 16 < 2 < 10 881 < 10 17 1,3 < 15 < 6 29.7.2008 3,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,12 2,2 1,4 80 < 10 16 < 2 < 10 910 < 10 18 1,1 < 15 < 6 29.7.2008 5,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,10 2,0 2,2 120 < 10 26 < 2 < 10 2280 < 10 266 1,0 < 15 < 6 25.8.2008 0-2 25.8.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,15 2,1 1,1 70 < 10 13 < 2 < 10 969 < 10 21 1,1 < 15 < 6 25.8.2008 3,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,18 2,1 1,3 70 < 10 16 < 2 < 10 1160 < 10 36 1,2 < 15 < 6 25.8.2008 5,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,21 1,9 1,6 160 < 10 39 < 2 < 10 7830 < 10 506 1,1 < 15 < 6 Myllylampi 25.3.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,29 0,63 1,0 370 < 10 18 < 2 < 10 2400 < 0,05 66 1,3 < 15 < 6 25.3.2008 2,5 < 3 26 < 5 < 10 0,52 0,85 1,8 1300 < 10 35 < 2 < 10 3300 < 0,05 120 2,3 < 15 6 31.7.2008 0-0,5 31.7.2008 0,5 < 3 < 10 5 < 10 0,31 2,8 7,1 520 < 10 37 < 2 < 10 684 < 10 69 3,1 < 15 < 6 27.8.2008 0-1 27.8.2008 0,6 < 3 < 10 < 5 < 10 0,35 3,1 7,0 410 < 10 36 < 2 < 10 538 < 10 47 3,4 < 15 < 6

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 3 5 5 Mäkijärvi 27.3.2008 1,0 11,5 0,7 0,62 0,2 1,2 9,0 64 5,8 0,05 2,1 < 1,0 0,19 100 16 13 380 27.3.2008 5,5 11,5 0,7 0,62 0,2 3,9 8,4 64 6,0 0,06 2,1 < 1,0 0,28 100 15 15 440 27.3.2008 10,5 11,5 0,7 0,62 0,2 4,2 4,2 32 5,9 0,10 2,6 < 1,0 0,42 125 16 21 390 30.7.2008 0-2 11,5 1,0 3,9 30.7.2008 1,0 11,5 1,0 16,2 7,7 78 6,1 0,05 1,8 < 1,0 0,6 100 16 14 4 400 < 5 25 30.7.2008 5,5 11,5 1,0 5,1 7,2 57 5,8 0,06 2,0 < 1,0 0,5 125 13 13 7 400 33 17 30.7.2008 10,5 11,5 1,0 4,4 3,9 30 5,9 0,11 2,5 < 1,0 0,8 125 13 23 13 450 73 17 28.8.2008 0-2 11,0 1,0 2,8 28.8.2008 1,0 11,0 1,0 13,6 7,8 75 5,9 0,05 1,8 < 1,0 0,5 150 19 18 3 430 < 5 12 28.8.2008 5,0 11,0 1,0 7,0 6,8 56 5,8 0,06 2,0 < 1,0 0,4 80 14 11 5 360 30 19 28.8.2008 10,0 11,0 1,0 4,4 7,9 61 5,9 0,10 2,4 < 1,0 0,5 80 12 20 11 410 70 25 Hoikkalampi 18.3.2008 1,0 8,0 0,8 0,6 0,1 2,0 7,8 54 5,1 0,01 2,3 < 1,0 0,95 300 31 16 620 18.3.2008 4,0 8,0 0,8 0,6 0,1 3,9 5,4 38 5,1 0,01 2,4 1,8 4,4 200 30 27 930 18.3.2008 7,0 8,0 0,8 0,6 0,1 4,0 4,9 34 5,2 0,03 2,6 6,0 10 250 31 37 1400 31.7.2008 0-0,3 0,7 0,5 3,4 31.7.2008 0,3 0,7 0,5 19,1 7,1 77 5,7 0,04 2,9 < 1,0 1,7 225 28 25 1400 640 85 25.8.2008 0-0,4 0,8 0,5 3,8 25.8.2008 0,4 0,8 0,5 15,6 7,1 72 5,7 0,04 3,0 < 1,0 1,2 225 27 20 7 1200 550 90 Munninlampi 1.4.2008 1,0 9,0 0,5 0,5 0,2 1,0 6,9 49 4,6 0,01 2,2 < 1,0 1,0 150 22 19 520 1.4.2008 4,5 9,0 0,5 0,5 0,2 3,6 4,8 36 4,6 0,01 2,0 1,3 1,1 150 24 32 550 1.4.2008 8,0 9,0 0,5 0,5 0,2 4,0 0,5 4 4,6 0,01 2,2 < 1,0 1,9 200 27 30 680 30.7.2008 0-2 9,0 0,5 3,6 30.7.2008 1,0 9,0 0,5 19,1 6,9 75 4,7 0,01 2,0 < 1,0 0,8 225 29 33 6 820 < 5 51 30.7.2008 4,0 9,0 0,5 6,5 1,9 15 4,7 0,01 2,0 2,6 7,6 225 26 43 15 970 < 5 130 30.7.2008 7,0 9,0 0,5 5,1 4,7 0,01 2,0 7,7 14 300 33 85 27 1400 < 5 220 Liite 2.13/1

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 10 5 0,1 15 6 Mäkijärvi 27.3.2008 1,0 < 3 12 < 5 21 0,13 0,51 2,2 210 < 10 11 < 2 < 10 550 < 0,05 31 1,4 < 15 < 6 27.3.2008 5,5 < 3 < 10 < 5 12 0,13 0,51 2,2 190 < 10 13 < 2 < 10 530 0,06 31 1,3 < 15 < 6 27.3.2008 10,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,14 0,54 2,3 190 < 10 14 < 2 < 10 750 < 0,05 38 1,6 < 15 < 6 30.7.2008 0-2 30.7.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,08 0,5 2,0 230 < 10 11 < 2 < 10 456 < 10 22 0,75 < 15 < 6 30.7.2008 5,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,05 0,5 2,2 200 < 10 11 < 2 < 10 500 < 10 37 0,77 < 15 < 6 30.7.2008 10,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,15 0,5 2,4 200 < 10 13 < 2 < 10 922 < 10 54 0,94 < 15 < 6 28.8.2008 0-2 28.8.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,15 0,4 1,6 260 < 10 10 < 2 < 10 482 < 10 22 0,78 < 15 < 6 28.8.2008 5,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,17 0,5 1,9 210 < 10 10 < 2 < 10 455 < 10 31 0,78 < 15 < 6 28.8.2008 10,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,11 0,6 2,0 200 < 10 12 < 2 < 10 752 < 10 44 0,95 < 15 < 6 Liite 2.13/2 Hoikkalampi 18.3.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,12 0,6 2,0 330 < 10 14 < 2 < 10 1100 0,05 81 1,6 < 15 < 6 18.3.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,15 0,66 2,1 340 < 10 12 < 2 < 10 1100 0,05 87 1,5 < 15 < 6 18.3.2008 7,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,14 0,71 2,0 340 < 10 13 < 2 < 10 1100 0,05 97 1,4 < 15 < 6 31.7.2008 0-0,3 31.7.2008 0,3 < 3 < 10 5 < 10 0,15 1,5 2,2 400 < 10 15 < 2 < 10 787 < 10 69 1,1 < 15 < 6 25.8.2008 0-0,4 25.8.2008 0,4 < 3 < 10 < 5 < 10 0,18 1,6 1,9 410 < 10 14 < 2 < 10 777 < 10 58 1,1 < 15 < 6 Munninlampi 1.4.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,8 0,41 1,5 260 < 10 6 < 2 < 10 630 < 0,05 16 0,68 < 15 < 6 1.4.2008 4,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,37 0,41 1,7 280 < 10 6 < 2 < 10 670 < 0,05 17 0,68 < 15 < 6 1.4.2008 8,0 < 3 10 < 5 < 10 0,54 0,41 1,7 290 < 10 6 < 2 < 10 880 < 0,05 24 0,89 < 15 < 6 30.7.2008 0-2 30.7.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,06 0,4 1,1 410 < 10 8 < 2 < 10 616 < 10 39 0,40 < 15 < 6 30.7.2008 4,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,08 0,4 1,4 390 < 10 8 < 2 < 10 662 < 10 28 0,36 < 15 < 6 30.7.2008 7,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,09 0,5 1,4 480 < 10 9 < 2 < 10 986 < 10 35 0,36 < 15 < 6

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 3 5 5 Iso-Savonjärvi 31.3.2008 1,0 14,0 0,7 0,5 0,2 0,9 7,9 55 5,6 0,04 2,0 < 1,0 0,41 150 19 14 490 31.3.2008 7,0 14,0 0,7 0,5 0,2 4,0 5,1 39 5,6 0,05 2,1 1,1 0,69 125 19 15 510 31.3.2008 13,0 14,0 0,7 0,5 0,2 4,2 1,3 10 5,8 0,11 2,7 2,3 2,9 200 20 20 620 30.7.2008 0-2 14,0 0,7 6,8 30.7.2008 1,0 14,0 0,7 17,6 7,9 83 6,5 0,08 2,1 1,7 1,2 125 18 15 4 480 < 5 8 30.7.2008 7,0 14,0 0,7 7,5 5,1 43 5,7 0,05 1,8 < 1,0 0,8 125 16 15 3 540 67 30 30.7.2008 13,0 14,0 0,7 5,9 4,4 35 5,7 0,06 1,9 2,0 2,4 175 17 20 11 630 110 37 26.8.2008 0-2 13,0 1,0 2,4 26.8.2008 1,0 13,0 1,0 14,5 7,6 75 5,9 0,04 1,7 < 1,0 1,3 90 19 16 3 450 < 5 < 5 26.8.2008 6,5 13,0 1,0 8,3 3,9 33 5,6 0,05 1,9 < 1,0 1,0 150 15 19 6 490 70 18 26.8.2008 12,0 13,0 1,0 6,4 3,6 29 5,8 0,07 2,1 4,4 3,6 175 16 26 10 640 140 9 Kivipuro 25.3.2008 0,2 0,4 0,2 9,8 67 5,1 0,01 3,3 < 1,0 1,2 150 24 14 540 30.7.2008 0,1 0,3 0,3 13,5 5,2 50 4,7 0,01 3,1 < 1,0 0,8 250 36 25 11 690 40 160 26.8.2008 0,2 0,4 0,3 9,7 4,8 42 4,5 0,01 3,5 1,4 10 325 49 30 12 750 < 5 7 Pirttipuro 27.3.2008 0,3 0,5 0,1 0,4 0,2 8,7 60 5,4 0,05 3,7 1,4 2,4 150 24 18 480 30.7.2008 0,1 0,2 0,2 12,8 4,8 45 4,9 0,01 3,6 5,9 4,1 450 55 52 20 1200 < 5 130 26.8.2008 0,1 0,3 0,3 10,6 5,5 50 4,9 0,01 3,6 3,8 3,1 325 40 43 13 920 27 84 Liite 2.14/1

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 10 5 0,1 15 6 Iso-Savonjärvi 31.3.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,20 0,47 1,6 190 < 10 14 < 2 < 10 970 < 0,05 80 1,0 < 15 < 6 31.3.2008 7,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,48 0,49 1,6 190 < 10 14 < 2 < 10 1100 0,08 160 1,1 < 15 < 6 31.3.2008 13,0 < 3 < 10 < 5 < 10 1,0 0,5 1,6 160 < 10 17 < 2 < 10 1400 < 0,05 1000 1,2 < 15 < 6 30.7.2008 0-2 30.7.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,07 0,4 1,4 180 < 10 14 < 2 < 10 636 < 10 56 0,55 < 15 < 6 30.7.2008 7,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,06 0,4 1,6 200 < 10 16 < 2 < 10 1170 < 10 244 0,55 < 15 < 6 30.7.2008 13,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,19 0,4 1,6 230 < 10 16 < 2 < 10 1970 < 10 398 0,54 < 15 < 6 26.8.2008 0-2 26.8.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,11 0,4 1,1 200 < 10 13 < 2 < 10 691 < 10 83 0,58 < 15 < 6 26.8.2008 6,5 < 3 < 10 < 5 < 10 0,12 0,4 1,3 210 < 10 16 < 2 < 10 1340 < 10 320 0,57 < 15 < 6 26.8.2008 12,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,15 0,4 1,3 250 < 10 16 < 2 < 10 2670 < 10 571 0,56 < 15 < 6 Liite 2.14/2 Kivipuro 25.3.2008 0,2 < 3 < 10 < 5 11 0,18 0,75 6,5 300 < 10 7 < 2 < 10 1300 < 0,05 20 1,6 < 15 < 6 30.7.2008 0,1 < 3 < 10 5 < 10 0,29 0,7 4,4 540 < 10 10 < 2 < 10 2270 < 10 20 1,1 < 15 < 6 26.8.2008 0,2 < 3 < 10 7 < 10 0,17 0,6 3,3 950 < 10 13 < 2 < 10 2550 < 10 33 0,86 < 15 < 6 Pirttipuro 27.3.2008 0,3 < 3 < 10 65 130 0,28 1,0 7,8 360 < 10 14 < 2 < 10 1200 < 0,05 110 1,5 < 15 < 6 30.7.2008 0,1 < 3 13 28 57 0,55 1,1 6,1 560 < 10 11 < 2 < 10 4670 < 10 93 1,2 < 15 < 6 26.8.2008 0,1 < 3 < 10 25 63 0,24 0,7 6,5 490 < 10 10 < 2 < 10 3810 < 10 90 0,98 < 15 < 6

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- kok. näkö- jään lumen lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- kiinto- sameus väri COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. syv. paks. paks- tila teetti joht. aine NO 3 -N fylli m m m m m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l FNU mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l * 0,2 1 0,02 1 3 5 5 Hakonen 1.4.2008 1,0 10,0 0,8 0,5 0,2 1,3 9,0 64 6,1 0,06 4,7 < 1,0 0,2 40 9,3 12 370 1.4.2008 5,0 10,0 0,8 0,5 0,2 3,6 7,8 59 5,9 0,07 4,8 < 1,0 0,5 40 9,7 9 400 1.4.2008 9,0 10,0 0,8 0,5 0,2 4,1 4,5 34 5,8 0,08 5,1 < 1,0 0,5 50 11 11 450 29.7.2008 0-2 11,0 1,8 5,1 29.7.2008 1,0 11,0 1,8 18,6 8,3 89 6,6 0,06 4,2 < 1,0 1,0 40 10 13 6 400 < 5 < 5 29.7.2008 5,5 11,0 1,8 11,2 5,5 50 5,9 0,07 4,3 < 1,0 0,8 40 9,4 12 5 410 39 27 29.7.2008 10,0 11,0 1,8 6,2 4,3 35 5,8 0,07 4,3 < 1,0 0,9 50 10 18 6 510 100 38 25.8.2008 0-2 14,0 1,5 5,7 25.8.2008 1,0 14,0 1,5 15,6 8,4 84 6,5 0,07 4,3 1,7 1,0 40 10 32 4 380 < 5 43 25.8.2008 7,0 14,0 1,5 7,8 4,1 34 5,8 0,07 4,4 < 1,0 0,7 50 9,6 23 4 450 110 16 25.8.2008 13,0 14,0 1,5 6,5 2,8 23 5,8 0,07 4,6 1,1 1,3 70 11 17 6 510 130 12 Pikku-Hakonen 25.3.2008 1,0 9,0 0,6 0,5 0,1 1,1 10,2 72 5,4 0,03 3,9 < 1,0 0,72 65 14 10 430 25.3.2008 4,5 9,0 0,6 0,5 0,1 3,7 7,0 53 5,3 0,02 3,8 < 1,0 1,1 150 19 13 490 25.3.2008 8,0 9,0 0,6 0,5 0,1 4,1 3,5 27 5,2 0,02 3,8 < 1,0 1,4 150 21 16 560 29.7.2008 0-2 9,0 1,0 14 29.7.2008 1,0 9,0 1,0 17,3 6,5 68 5,7 0,04 3,5 < 1,0 0,7 90 18 15 4 460 < 5 5 29.7.2008 4,5 9,0 1,0 8,2 3,9 33 5,1 < 0,02 3,3 < 1,0 0,5 130 19 13 5 490 27 6 29.7.2008 8,0 9,0 1,0 5,2 4,6 36 5,4 0,03 3,4 < 1,0 0,7 100 15 15 7 480 48 50 28.8.2008 0-2 9,0 0,7 1,5 28.8.2008 1,0 9,0 0,7 13,2 5,6 53 5,3 0,02 3,5 23 1,0 200 23 25 8 510 < 5 11 28.8.2008 4,5 9,0 0,7 6,7 4,8 39 5,3 0,02 3,4 < 1,0 0,7 125 19 14 6 410 43 27 28.8.2008 8,0 9,0 0,7 5,1 5,3 42 5,4 0,03 3,4 < 1,0 0,4 125 14 13 5 460 48 52 Liite 2.15/1

Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2008 tulokset Nab Labs Oy * = Määritysraja velvoitetarkkailunäytteissä, jos muuta ei ole mainittu. aika näyte- Co Cu Ni Zn Ca+Mg Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V syv. m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l * 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 10 5 0,1 15 6 Hakonen 1.4.2008 1,0 < 3 < 10 6 14 0,32 1,0 12 77 < 10 2,5 < 2 < 10 350 < 10 19 1,3 < 15 < 6 1.4.2008 5,0 < 3 < 10 6 15 0,29 1,1 12 85 < 10 5,0 < 2 < 10 400 < 10 26 1,3 < 15 < 6 1.4.2008 9,0 < 3 < 10 7 22 0,28 1,1 12 110 < 10 6,0 < 2 < 10 620 < 10 190 1,4 < 15 < 6 29.7.2008 0-2 29.7.2008 1,0 < 3 < 10 6 16 0,24 0,9 11 90 < 10 6,5 < 2 < 10 290 < 10 33 0,81 < 15 < 6 29.7.2008 5,5 < 3 < 10 7 18 0,14 0,9 10 110 < 10 7,7 < 2 < 10 379 < 10 89 0,80 < 15 < 6 29.7.2008 10,0 < 3 < 10 7 20 0,19 1,0 11 140 < 10 8,9 < 2 < 10 879 < 10 211 0,81 < 15 < 6 25.8.2008 0-2 25.8.2008 1,0 < 3 < 10 6 16 0,25 0,9 10 80 < 10 4,8 < 2 < 10 263 < 10 30 0,85 < 15 < 6 25.8.2008 7,0 < 3 < 10 8 17 0,24 0,9 9,9 130 < 10 7,3 < 2 < 10 655 < 10 232 0,83 < 15 < 6 25.8.2008 13,0 < 3 < 10 8 18 0,23 1,5 10 160 < 10 7,3 < 2 < 10 1320 < 10 497 1,0 < 15 < 6 Liite 2.15/2 Pikku-Hakonen 25.3.2008 1,0 < 3 < 10 < 5 13 0,23 0,93 9,6 170 < 10 7,0 < 2 < 10 670 < 0,05 32 1,4 < 15 < 6 25.3.2008 4,5 < 3 < 10 < 5 12 0,20 1,0 8,2 220 < 10 7,0 < 2 < 10 1000 < 0,05 57 1,3 < 15 < 6 25.3.2008 8,0 < 3 16 < 5 16 0,22 1,0 7,9 250 < 10 11 < 2 < 10 1300 < 0,05 100 1,4 < 15 < 6 29.7.2008 0-2 29.7.2008 1,0 < 3 < 10 6 11 0,15 0,8 8,1 210 < 10 7,7 < 2 < 10 744 < 10 78 0,77 < 15 < 6 29.7.2008 4,5 < 3 < 10 5 13 0,19 0,7 7,4 240 < 10 7,6 < 2 < 10 974 < 10 90 0,73 < 15 < 6 29.7.2008 8,0 < 3 < 10 5 12 0,19 0,8 7,6 210 < 10 7,7 < 2 < 10 832 < 10 103 0,76 < 15 < 6 28.8.2008 0-2 28.8.2008 1,0 < 3 < 10 5 < 10 0,17 0,8 7,1 250 < 10 6,5 < 2 < 10 1060 < 10 77 0,79 < 15 < 6 28.8.2008 4,5 < 3 < 10 < 5 10 0,22 0,8 7,4 210 < 10 5,8 < 2 < 10 824 < 10 101 0,74 < 15 < 6 28.8.2008 8,0 < 3 < 10 < 5 < 10 0,19 0,8 7,3 200 < 10 6,1 < 2 < 10 804 < 10 99 0,76 < 15 < 6

Talvivaaran lähivesien metallipitoisuudet eri ajankohtina Tulokset eivät välttämättä suoraan vertailukelpoiset erilaisista näytemääristä, näytteenottoajankohdista ja määristysrajoista johtuen. Pintavesi paikka Co Cu Ni Zn Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l määritysraja 08 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 10 5 0,1 15 6 Kalliojärvi perustila 1 3 2 3 1,7 1,9 1 1 2 1833 0,1 37 1,1 2007 < 4 < 10 3 < 40 < 2 1723 88 2008 < 3 < 10 < 5 37 0,8 1,0 313 < 10 16 < 2 < 10 1663 < 10 79 1,0 < 15 < 6 Kalliojoen suu 2007 < 3 < 10 42 61 < 2 1767 129 2008 7 < 10 114 222 0,7 7,1 477 < 10 18 < 2 < 10 1707 < 10 196 1,2 < 15 < 6 Kolmisoppi perustila 1 6 6 15 1,4 2,4 1 0 1 1400 0,1 100 1,1 2007 < 4 < 10 37 41 < 2 1193 164 2008 < 3 < 10 58 117 0,7 5,8 377 < 10 14 < 2 < 10 1165 < 10 221 1,0 < 15 < 6 Kolmisoppi lähtevä 2007 < 4 < 3 42 < 40 3,4 < 1 < 1 < 3 1405 0,2 193 10 2008 < 3 < 10 37 73 0,6 5,2 337 < 10 13 < 2 < 10 1021 < 10 132 1,0 < 15 < 6 Tuhkajoki perustila 1 2 6 9 1,4 1,0 1 1 1 1307 0,1 52 1,2 2007 < 4 < 10 26 43 < 2 1013 106 2008 < 3 < 10 28 64 0,7 5,4 327 < 10 13 < 2 < 10 1306 < 10 138 1,1 < 15 < 6 Jormasjärvi 1) perustila 0,06 0,88 2,8 6-5,3 0 0,03 0,27 446 0,88 1,2 Jormasjärvi 5 2007 < 4 < 10 14 < 40 5,1 642 49 2008 < 3 < 10 21 52 0,8 6,1 240 < 10 10 < 2 < 10 706 < 10 50 1,1 < 15 < 6 Jormasjärvi syv p3 2007 < 4 < 10 12 < 40 5,4 < 1 < 1 < 3 537 0,2 40 < 6 2008 < 3 < 10 20 38 0,7 6,2 193 < 10 10 < 2 < 10 543 < 10 53 1,1 < 15 < 6 Ylä-Lumijärvi perustila 3 1 1 1,7 1,0 1 1 1 2400 0 58 1,0 2007 < 4 10 5 < 40 < 2 < 1 < 1 23 5654 < 0,2 233 19 2008 26 70 416 762 2,6 48 2258 < 10 71 6 < 10 1790 < 10 1696 3,1 < 15 < 6 Lumijoki 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 2,2 < 1 < 1 14 3841 < 0,2 104 < 6 2008 13 49 384 663 1,5 26 1255 < 10 45 3 < 10 1368 < 10 651 1,9 < 15 < 6 Kivijärvi, Kiv1 perustila 970 1,1 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 < 2 < 1 < 1 5 2166 < 0,2 171 < 6 2008 < 3 11 58 105 0,8 5,0 383 < 10 17 < 2 < 10 1105 < 10 158 1,2 < 15 < 6 Laakajärvi perustila 1101 0,9 Laa9 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 < 2 1315 82 2008 < 3 < 10 7 22 0,5 1,7 287 < 10 14 < 2 < 10 1303 < 10 66 1,0 < 15 < 6 Mustalampi 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 < 2 650 40 2008 < 3 < 10 < 5 < 10 2,1 1,4 210 < 10 19 < 2 < 10 683 < 10 28 0,9 < 15 < 6 Valkealampi 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 < 2 890 46 2008 < 3 < 10 < 5 < 10 2,1 1,3 73 < 10 15 < 2 < 10 943 < 10 32 1,3 < 15 < 6 Liite 3.1

Talvivaaran lähivesien metallipitoisuudet eri ajankohtina Tulokset eivät välttämättä suoraan vertailukelpoiset erilaisista näytemääristä, näytteenottoajankohdista ja määristysrajoista johtuen. Pintavesi paikka Co Cu Ni Zn Cl SO4 Al As Ba Cd Cr Fe Hg Mn Na Sb V µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l määritysraja 08 3 10 5 10 25 10 5 2 10 15 10 5 0,1 15 6 Myllylampi 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 < 2 1600 38 2008 < 3 < 10 < 5 < 10 2,2 5,0 433 < 10 30 < 2 < 10 1207 < 10 61 2,6 < 15 < 6 Mäkijärvi 2007 < 4 < 10 < 5 < 40 < 2 627 39 2008 < 3 < 10 < 5 10 0,5 1,9 233 < 10 11 < 2 < 10 496 < 10 25 1,0 < 15 < 6 Iso-Savonjärvi perustila 1 5 1 8 1,1 2,0 1 1 2 1436 0,1 90 1,0 2007 2008 < 3 < 10 < 5 < 10 0,4 1,4 190 < 10 14 < 2 < 10 766 < 10 73 0,7 < 15 < 6 Kivipuro 2007 < 4 < 10 6 < 40 < 2 515 24 2008 < 3 < 10 < 5 < 10 0,7 4,7 597 < 10 10 < 2 < 10 2040 < 10 24 1,2 < 15 < 6 Pirttipuro 2007 < 4 < 10 365 43 < 2 1937 48 2008 < 3 < 10 39 83 0,9 6,8 470 < 10 12 < 2 < 10 3227 < 10 98 1,2 < 15 < 6 Kaivoslampi perustila 2 4 55 101 1,7 8,5 1 1 1 2367 0,1 81 1,5 2007 32 20 1014 1807 45 1334 < 1 1495 1765 2008 76 59 1360 2443 1,5 89 3180 < 10 23 8 < 10 1020 < 10 2067 2,3 < 15 < 6 Syvälampi 2007 20 11 572 926 17 709 < 1 2133 1060 2008 76 72 1393 2465 1,3 79 3620 <10 21 7 < 10 1393 < 10 1550 2,2 < 15 < 6 Härkälampi perustila 2 4 56 101 1,2 8,1 1 1 2 1748 0,1 100 1,2 2007 20 12 728 1078 30 665 < 1 1197 1123 2008 72 66 1332 2292 1,3 76 3383 < 10 24 6 < 10 1353 < 10 1757 2,2 < 15 < 6 Härkäpuro 2007 25 13 690 1010 18 3220 1245 2008 72 66 1295 2222 1,4 76 3257 < 10 24 6 < 10 1118 < 10 1750 2,2 < 15 < 6 Kuusilampi perustila 1 2 1 3 1,0 3,3 1 2 1 1422 0,1 25 0,8 Rahvaanmäki 2007 22 9 563 960 22 1513 1083 2008 66 50 1175 2140 1,4 72 2920 < 10 23 7 < 10 706 < 10 1543 2,1 < 15 < 6 Hakonen 2) perustila 1 4 10 24 1,6 5,7 1 1 1 1013 0,1 69 1,2 2007 < 4 < 10 11 < 40 9,9 433 111 2008 < 3 < 10 6 15 0,9 11 82 < 10 5 < 2 < 10 301 < 10 27 1,0 < 15 < 16 Pikku-Hakonen perustila 1 3 8 12 1,7 5,9 1 3 1 1162 0,1 47 1,3 2007 2008 < 3 < 5 5 10 0,8 8,3 210 < 10 7 < 2 < 10 825 < 10 62 1,0 < 15 < 6 1) useamman näytepisteen keskiarvo, Cu, As, Zn, Ni, Co, Cd, Cr ja Hg määritetty vain yhdestä näytteestä 2) 2007 kesän näytteet luusuasta Liite 3.2

Osa IVa Liite 4/1 Talvivaaran kaivoksen tarkkailun kasviplanktontutkimus v. 2008 Havaintopaikat sekä näytteiden otto ja käsittely Kasviplanktonnäytteet otettiin Kalliojärvestä (Kal1), Kolmisopesta (Kol1), Jormasjärvestä (Jor3 ja Jor5) sekä Kivijärvestä (Kiv1 ja Kiv2) yleensä 0 2 m:n kokoomanäytteenä klorofyllinäytteen oton yhteydessä (kuva 1). Kivijärven havaintopaikan Kiv1 mataluuden vuoksi näyte edusti 0 1 m:n vesikerrosta. Paikkojen sijainti ja näytteenottopäivämäärät on esitetty taulukossa 1. Näytteiden esikäsittely ja mikroskopointi toteutettiin ympäristöhallinnon ohjeiden mukaan (Ruoppa & Heinonen 2004). Näytteet säilöttiin kentällä happamalla Lugolin liuoksella. Laboratoriossa näytteistä laskeutettiin 10 ml yli yön ja ne mikroskopoitiin Wild M40 käänteismikroskoopilla ja faasikontrastioptiikkaa käyttäen. Pienemmät lajit laskettiin halkaisijan kohdalta kulkevalta kaistalta 900x suurennuksella, mikä vastaa 127 näkökenttää. Suuremmat lajit laskettiin puolelta kammion pohjan alaa. Tilavuuslaskennoissa käytettiin pääsääntöisesti SYKEn biorekisteriin talletettuja tilavuuksia vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Kuva 1. Talvivaaran alueen kasviplanktontutkimusten järvet ja havaintopaikat v. 2008.

Osa IVa Liite 4/2 Taulukko 1. Kasviplanktontarkkailun näytepaikat ja näytteiden ottoajat kesällä 2008. P koord. I koord. Kesäk. Heinäk. Elok. I Elok. II Kalliojärvi Kal1 71017010 3549170 5.6. 30.7. 13.8. 26.8. Kolmisoppi Kol1 7103470 3551420 5.6. 29.7. 13.8. 26.8. Jormasjärvi Jor3 7106280 3556840 3.6. 28.7. 26.8. Jor5 7104160 3556420 3.6. 28.7. 26.8. Kivijärvi Kiv1 7091600 3545150 3.6. 31.7. 13.8. 26.8. Kiv2 7092940 3544380 30.7. 26.8. Tulokset Kaikki tutkitut järvet ovat tyypillisiä humusjärviä, joissa on melko korkea KHK ja väri sekä alhainen sähkönjohtavuus ja ph. Tästä johtuen kasviplanktonin määrä pysyy suhteellisen alhaisena melko korkeista ravinnepitoisuuksista huolimatta. Merkittävä osa ravinteista on orgaaniseen ainekseen sidottua ja on täten vaikeasti planktonin käytettävissä ja kiertää hitaasti. Veden korkea väri rajoittaa tuottavuutta yleensä ja erityisesti ohentaa perustuotantoon soveltuvaa vesikerroksen paksuutta. Samoin voimakas humusväritys hidastaa keväällä tuotannon alkua, mikä näkyi selvästi myös tutkimusalueella kesäkuun näytteiden melko alhaisina biomassoina ja erityisesti yhteisörakenteissa. Kesäkuun alussa tutkituissa järvissä oli yhteisörakenteissa nähtävissä vielä selvä kevätaspekti, jolloin mm. panssarilevät (Dinophyceae) edustavat merkittävää osaa biomassasta. Varsinaista alkukesän tilannetta ei tuloksissa tullut esiin, sillä kesäkuun alun jälkeen seuraava näytteenottoperiodi oli heinäkuun lopussa. Kesäkuun alun jälkeen yhteinen piirre järvien kasviplanktonyhteisöille oli limalevän (Gonyostomum semen, Raphidophyceae) runsaus. Vain Jormasjärven selkäalueen havaintopaikalla (Jor3) limalevän massat olivat vähäisiä. Laji on tyypillinen etenkin melko matalissa ja ruskeavetisissä järvissä, missä se vaeltaa syvemmältä aina päällysveteen saakka. Se välttää kirkkaammin valaistuja vesikerroksia, joten niissä laji pysyy pääasiassa näytteenottosyvyyden alapuolella. Koska limalevä ottaa tarvitsemansa ravinteet pääosin syvemmältä, mihin se yöksi vaeltaa, voivat biomassat ja klorofylliarvot olla päivällä pintavesissä vallitseviin pintaveden ravinneoloihin nähden korkeita.

Osa IVa Liite 4/3 Yhtenä merkittävänä ja humusvesille tyypillisenä piirteenä oli sinilevien (Cyanophyceae; Cyanoprokaryota) vähyys kaikilla paikoilla ja koko kesän ajan. Suhteelliset osuudet olivat useimmiten jopa alle 1 % biomassasta, suurimman arvon ollessa 3.6. Kolmisopessa, missä sinilevien suhteellinen osuus oli 5,4 %, mutta samaan aikaan kokonaisbiomassakin oli alhainen. Elokuussa kaikissa järvissä esiintyi limalevän ohella melko runsaana myös piileviä, joista runsaimpina esiintyivät järvien tyypille ominaiset taksonit Asterionella formosa, Rhizosolenia spp. ja Tabellaria flocculosa. Viherleviä esiintyy happamissa ja niukkaelektrolyyttisissä vesissä yleensä vähän, ja niin myös tutkituissa järvissä. Tavallisimmat lajit olivat Chlamydomonas spp., Monoraphidium contortum ja Koliella spiculiformis, jota viimemainittua oli heinäkuun lopussa Kivijärvessä (Kiv 1) erittäin runsaasti. Vaikka biomassat olivatkin limalevän ansiosta eutrofian tasolla, ei varsinaisia eutrofiaa indikoivia lajeja näytteissä juuri ollut. Tyypillisiä rehevien vesien silmäleviäkään (Euglenophyta) ei ollut kuin hyvin pieninä tiheyksinä (taulukot 2 ja 3, kuvat 2 ja 3). Happamuudesta ja veden alhaisesta elektrolyyttipitoisuudesta huolimatta järvet ovat tyypiltään mesotrofisia (Jormasjärvi ja Kolmisoppi) tai eutrofisia (Kalliojärvi ja Kivijärvi): Kesän keskiarvot Kok. P ( µg l 1 ) Kpl bio massa (mg m ) Klorof. a (mg m 3 ) Jormasjärvi 5 20 1707 11 Jormasrvi 3 17 1081 8 Kolmisopp i 27 1788 12 Kalliojärvi 34 2144 13 Kivijärvi 1 38 3223 21 Kivijärvi2 34 3341 14 Kaivostoiminnan vaikutuksesta on odotettavissa lajiston yksipuolistumista metallien toksisten vaikutusten kasvaessa. Toisaalta ravinteiden runsauden ansiosta joidenkin lajien biomassat saattavat kasvaa suuriksi, varsinkin jos veteen joutuvat metallist saavat samalla aikaan humuksen saostumista ja veden kirkastumista. Happamille humusvesille ominaisesti myös taksonimäärät olivat varsin alhaisia, Jormasjärvessä 40 60 taksonia/ 10 ml:n näyte ja muissa vain 20 40 taksonia/ 10 ml:n näyte (tauukko 2).

Osa IVa Liite 4/4 Taulukko 2. Talvivaaran alueen järvien kasviplanktonin biomassat ja taksonimäärät 10 ml näytteissä kesällä 2008. Leväryhmä Kal1 5.6.08 Kal1 30.7.08 Kal1 13.8.08 Kal1 26.8.08 Kol1 5.6.08 Kol1 29.7.08 Kol1 13.8.08 Kol1 26.8.08 Cyanophyceae 0,0 0,0 3,9 8,3 16,6 0,0 0,0 16,6 Chlorophyceae 52,3 44,8 65,1 89,7 4,4 25,3 0,1 6,0 Conjugatophyceae 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 Euglenophyceae 0,0 0,0 6,1 39,4 0,0 0,8 0,0 0,0 Chrysophyceae 52,5 77,8 115,5 88,9 80,0 69,7 21,6 52,5 Xanthophyceae 0,5 0,0 0,0 0,0 22,4 0,0 0,0 0,0 Bacillariophyceae 23,4 160,7 711,6 747,9 5,5 89,6 210,4 194,0 Cryptophyceae 48,3 0,4 96,5 118,0 25,7 59,4 1,4 29,4 Raphidophyceae 1263,6 728,0 348,4 3469,7 41,6 2808,0 2189,2 988,0 Dinophyceae 138,7 43,1 25,0 6,3 112,5 72,0 5,4 2,6 Yhteensä 1579 1055 1372 4568 309 3125 2428 1289 Taksonimäärä 28 26 43 34 19 32 18 32 Leväryhmä Jor5 3.6.08 Jor5 28.7.08 Jor5 26.8. Jor3 3.6.08 Jor3 28.7.08 Jor3 26.8.08 Cyanophyceae 2,9 11,6 18,6 3,1 22,7 26,5 Chlorophyceae 61,1 169,3 45,3 22,4 102,4 8,0 Conjugatophyceae 2,0 0,4 0,3 2,7 7,3 5,0 Euglenophyceae 2,6 2,3 2,0 0,0 1,8 1,0 Chrysophyceae 127,8 433,0 162,0 50,3 191,8 126,5 Xanthophyceae 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 Bacillariophyceae 76,5 144,3 1504,9 39,3 174,5 1382,1 Cryptophyceae 51,4 248,9 121,7 67,5 157,6 35,8 Raphidophyceae 0,0 286,0 431,6 0,0 78,0 135,2 Dinophyceae 1023,7 134,8 54,3 380,1 128,3 92,2 Yhteensä 1348 1431 2341 565 864 1812 Taksonimäärä 44 61 51 38 60 50

Osa IVa Liite 4/5 Leväryhmä Kiv1 3.6.08 Kiv1 31.7.08 Kiv1 13.8.08 Kiv1 26.8.08 Kiv2 30.7.08 Kiv2 26.8.08 Cyanophyceae 25,7 0,0 8,3 8,5 3,9 12,2 Chlorophyceae 41,5 557,5 151,0 93,1 208,5 35,7 Conjugatophyceae 0,0 0,2 0,0 0,4 0,4 0,0 Euglenophyceae 2,0 13,7 21,9 9,7 11,5 3,0 Chrysophyceae 184,2 447,1 71,3 33,1 87,8 68,7 Xanthophyceae 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Bacillariophyceae 11,1 523,6 772,1 219,5 441,9 97,9 Cryptophyceae 44,2 63,7 363,6 398,9 58,9 366,3 Raphidophyceae 0,0 3172,0 5306,6 0,0 4694,3 582,4 Dinophyceae 310,6 9,9 10,0 16,9 8,5 0,0 Yhteensä 619 7943 6705 780 5516 1166 Taksonimäärä 24 35 39 39 29 33 Kuva 2. Kasviplanktonin biomassat Talvivaaran alueen tutkituissa järvissä kesällä 2008.

Osa IVa Liite 4/6 Kuva 3. Kaviplanktonin biomassat ja yhteisörakenteet ilman limalevän (Gonyostomum semen) osuutta Talvivaaran alueen tutkituissa järvissä kesällä 2008. Taulukko 3. Talvivaaran alueen järvien kasviplanktonin leväryhmien suhteelliset biomassaosuudet (%) kesällä 2008. Leväryhmä Kal1 5.6.08 Kal1 30.7.08 Kal1 13.8.08 Kal1 26.8.08 Kol1 5.6.08 Kol1 29.7.08 Kol1 13.8.08 Kol1 26.8.08 Cyanophyceae 0 0 0,3 0,2 5,4 0,0 0,0 1,3 Chlorophyceae 3,3 4,2 4,7 2,0 1,4 0,8 0,0 0,5 Conjugatophyceae 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Euglenophyceae 0,0 0,0 0,4 0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Chrysophyceae 3,3 7,4 8,4 1,9 25,9 2,2 0,9 4,1 Xanthophyceae 0,0 0,0 0,0 0,0 7,2 0,0 0,0 0,0 Bacillariophyceae 1,5 15,2 51,9 16,4 1,8 2,9 8,7 15,0 Cryptophyceae 3,1 0,0 7,0 2,6 8,3 1,9 0,1 2,3 Raphidophyceae 80,0 69,0 25,4 76,0 13,5 89,9 90,2 76,6 Dinophyceae 8,8 4,1 1,8 0,1 36,4 2,3 0,2 0,2 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100

Osa IVa Liite 4/7 Leväryhmä Jor5 3.6.08 Jor5 28.7.08 Jor5 26.8. Jor3 3.6.08 Jor3 28.7.08 Jor3 26.8.08 Cyanophyceae 0,2 0,8 0,8 0,5 2,6 1,5 Chlorophyceae 4,5 11,8 1,9 4,0 11,8 0,4 Conjugatophyceae 0,1 0,0 0,0 0,5 0,8 0,3 Euglenophyceae 0,2 0,2 0,1 0,0 0,2 0,1 Chrysophyceae 9,5 30,3 6,9 8,9 22,2 7,0 Xanthophyceae 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Bacillariophyceae 5,7 10,1 64,3 7,0 20,2 76,3 Cryptophyceae 3,8 17,4 5,2 11,9 18,2 2,0 Raphidophyceae 0,0 20,0 18,4 0,0 9,0 7,5 Dinophyceae 75,9 9,4 2,3 67,2 14,8 5,1 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Leväryhmä Kiv1 3.6.08 Kiv1 31.7.08 Kiv1 13.8.08 Kiv1 26.8.08 Kiv2 30.7.08 Kiv2 26.8.08 Cyanophyceae 4,2 0,0 0,1 1,1 0,1 1,1 Chlorophyceae 6,7 11,6 2,3 11,9 3,8 3,1 Conjugatophyceae 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Euglenophyceae 0,3 0,3 0,3 1,2 0,2 0,3 Chrysophyceae 29,7 9,3 1,1 4,2 1,6 5,9 Xanthophyceae 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Bacillariophyceae 1,8 10,9 11,5 28,1 8,0 8,4 Cryptophyceae 7,1 1,3 5,4 51,1 1,1 31,4 Raphidophyceae 0,0 66,2 79,1 0,0 85,1 49,9 Dinophyceae 50,1 0,2 0,1 2,2 0,2 0,0 Yhteensä 100 100 100 100 100 100

1 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 1 2 Kalliojärvi Kal1 4799.3 Kalliojärvi Kal1 7149.3 Ryhmä Vol/unit 5.6.2008 5.6.2008 30.7.2008 30.7.2008 Laji Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 Amphiprora ornata BAC 20400 Asterionella formosa BAC 540 480 2,59 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 120 0,68 Aulacoseira tenella BAC 141 180 0,25 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 20 0,35 7850 138,00 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 1280 20,48 1360 21,76 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 4710 3,77 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 3140 35,48 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 6280 3,77 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 1570 14,92 3925 37,29 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 5495 1,92 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 785 0,77 Bicosoeca mitra CHR 79 4710 3,72 Bicosoeca planctonica CHR 69 1570 1,08 785 0,54 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 6280 1,51 3140 0,75 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 3140 9,42 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 3140 3,30 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 14780 33,40

2 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 1 2 Kalliojärvi Kal1 4799.3 Kalliojärvi Kal1 7149.3 Ryhmä Vol/unit 5.6.2008 5.6.2008 30.7.2008 30.7.2008 Laji Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 Dinobryon borgei CHR 16 3925 0,63 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 1560 2,39 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 3925 2,24 Kephyrion boreale CHR 207 785 1,62 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 20 0,43 180 3,88 Mallomonas caudata CHR 9289 20 1,86 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 60 0,72 20 0,24 Mallomonas punctifera CHR 3077 80 2,46 140 4,31 Mallomonas sp. p. CHR 500 40 0,20 Monas coronifera CHR 500 1570 7,85 Ochromonas sp. CHR 150 2355 3,53 4710 7,07 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 3140 6,28 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR 26300 20 5,26 Synura spp. (solu) CHR 1055 2355 24,85 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON 25000 Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON 13369 Chroomonas sp. CRY 151 6280 9,48 Cryptomonas erosa p. 20-25 µm CRY 1875 1570 29,44 Cryptomonas erosa p. 25-30 µm CRY 2200 20 0,44 Cryptomonas gracilis CRY 298 3140 9,36 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 20 1,11 Gymnodinium mirabile DIN 16904 Gymnodinium palustre DIN 19625 Gymnodinium sp. (p) DIN 670 4710 31,56 Gymnodinium uberrimum DIN 20046 120 24,06 20 4,01 Peridinium polonicum DIN 12455 Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 2355 58,57 1570 39,05 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 785 23,46 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP 26000 4860 1263,60 2800 728,00 Istmochloron trispinatum XAN 475 100 0,48 Taxa 1579 1055 28 26

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 3 3 4 Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC 20400 Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 Kalliojärvi Kal1 7969.3 Kalliojärvi Kal1 8751.3 13.8.2008 13.8.2008 26.8.2008 26.8.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 100 0,54 160 0,72 160 0,72 400 1,20 20 0,13 320 1,60 220 1,10 240 0,34 240 0,34 39250 690,02 42390 745,22 1100 17,60 16485 13,19 41605 33,28 785 8,87 1570 17,74 10990 14,29 1570 2,04 7850 4,71 48670 29,20 2355 22,37 785 7,46 4710 1,65 1570 1,54 785 0,77 785 0,62 4710 3,25 1570 1,08 2355 0,57 4710 1,13 4710 14,13 13345 40,04 3140 3,30 785 0,82 17270 39,03 740 1,67

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 4 3 4 Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR 26300 Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON 25000 Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON 13369 Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p. 20-25 µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p. 25-30 µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN 16904 Gymnodinium palustre DIN 19625 Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN 20046 Peridinium polonicum DIN 12455 Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP 26000 Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa Kalliojärvi Kal1 7969.3 Kalliojärvi Kal1 8751.3 13.8.2008 13.8.2008 26.8.2008 26.8.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 785 0,13 5260 8,05 400 0,61 5495 3,13 2355 1,34 1570 3,25 660 14,22 100 2,15 20 1,86 40 3,72 80 0,96 140 4,31 20 0,62 420 2,10 785 3,93 2355 11,78 2355 3,53 6280 9,42 1570 3,14 785 1,57 40 0,07 785 8,28 785 8,28 3140 4,74 4710 88,31 5495 103,03 1570 4,68 785 3,41 2355 10,24 785 3,93 80 16,04 785 8,32 80 2,49 60 1,87 260 6,47 180 4,48 100 5,02 785 39,44 20 1,05 1340 348,40 13345 3469,70 1372 4568 43 34

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 5 5 6 Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC 20400 Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 Kolmisoppi Kol1 4801.4 Kolmisoppi Kol1 7037.4 5.6.2008 5.6.2008 29.7.2008 29.7.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 480 2,59 12680 68,472 560 2,52 40 1,27 100 1,60 1160 18,56 785 0,63 785 1,08 20 0,0904 2355 22,37 12560 4,40 3140 1,10 785 0,83 2355 1,86 785 0,62 20 0,0452 14130 3,39 785 2,36 320 0,7232

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 6 5 6 Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR 26300 Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON 25000 Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON 13369 Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p. 20-25 µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p. 25-30 µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN 16904 Gymnodinium palustre DIN 19625 Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN 20046 Peridinium polonicum DIN 12455 Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP 26000 Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa Kolmisoppi Kol1 4801.4 Kolmisoppi Kol1 7037.4 5.6.2008 5.6.2008 29.7.2008 29.7.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 785 1,62 240 0,984 1570 0,89 420 9,0468 140 1,68 2355 11,78 785 1,18 9420 14,13 7065 74,54 10990 21,98 1570 2,06 6280 9,48 785 14,72 2355 44,16 785 2,34 2355 10,24 785 3,41 20 0,70 1570 16,64 10205 68,37 785 5,26 20 4,01 160 32,0736 60 1,49 100 2,487 480 38,58 20 1,6076 785 30,57 20 0,8374 160 41,60 10800 2808 4710 22,37 309 3125 19 32

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 7 7 8 Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC 20400 Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 Kolmisoppi Kol1 7971.4 Kolmisoppi Kol1 8753.4 13.8.2008 13.8.2008 26.8.2008 26.8.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 28840 155,74 18840 101,74 1560 7,02 280 1,26 40 0,06 785 3,49 120 2,59 1570 27,60 2980 47,68 3580 57,28 20 0,05 785 0,72 20 0,03 80 0,90 785 1,02 120 0,07 3925 2,36 100 0,95 60 0,14 2355 2,31 1570 1,24 785 0,54 3140 9,42 920 2,08 280 0,63

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 8 7 8 Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR 26300 Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON 25000 Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON 13369 Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p. 20-25 µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p. 25-30 µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN 16904 Gymnodinium palustre DIN 19625 Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN 20046 Peridinium polonicum DIN 12455 Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP 26000 Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa Kolmisoppi Kol1 7971.4 Kolmisoppi Kol1 8753.4 13.8.2008 13.8.2008 26.8.2008 26.8.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 520 2,13 785 3,22 60 0,03 240 5,17 20 1,86 1570 3,25 785 9,42 160 4,92 40 1,23 20 5,26 40 1,40 785 3,93 3925 5,89 1570 3,14 785 8,28 20 0,19 1570 29,44 1570 16,64 120 2,98 40 0,99 20 1,61 20 0,78 40 1,56 8420 2189,20 3800 988,00 2428 1289 18 32

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 9 9 10 Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC 20400 Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 Jormasjärvi 5 Jor5 4674.5 Jormasjärvi 5 Jor5 7041.5 3.6.2008 3.6.2008 28.7.2008 28.7.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 620 3,35 320 2,09 1680 10,97 180 16,20 1700 54,13 7850 11,07 20 0,09 20 0,18 120 0,34 6280 17,58 20 0,43 785 13,31 3140 55,20 20 0,60 200 3,20 2000 32,00 785 8,87 200 17,00 100 3,00 785 2,04 785 2,36 785 4,11 20 0,10 480 0,48 80 0,10 21980 28,57 20 0,01 1570 14,92 9420 89,49 20 0,20 3925 36,97 2355 22,18 785 0,54 1570 3,55 785 0,19 1360 17,42 785 1,61 3925 11,78 785 0,82 1570 1,65 20 0,02 785 0,92 19625 44,35

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 10 9 10 Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR 26300 Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON 25000 Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON 13369 Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p. 20-25 µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p. 25-30 µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN 16904 Gymnodinium palustre DIN 19625 Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN 20046 Peridinium polonicum DIN 12455 Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP 26000 Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa Jormasjärvi 5 Jor5 4674.5 Jormasjärvi 5 Jor5 7041.5 3.6.2008 3.6.2008 28.7.2008 28.7.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 11775 1,88 60 0,25 300 1,23 100 0,16 785 0,45 785 1,62 7850 6,67 785 0,67 1570 0,66 20 0,20 140 3,02 40 3,72 2355 218,76 60 0,60 100 1,20 3140 37,68 20 0,62 1570 7,85 4710 23,55 56520 84,78 13345 20,02 7850 15,70 16485 32,97 785 1,41 4710 6,17 4710 6,17 785 1,96 20 0,36 785 1,19 1570 29,44 1570 29,44 785 3,14 1570 6,83 4710 20,49 40 1,40 5495 192,33 4710 8,01 3925 6,67 785 1,41 40 1,29 100 1,02 20 0,10 40 0,42 785 8,32 785 1,40 6280 0,63 20 1,41 19625 131,49 3925 26,30 160 32,07 240 48,11 1570 48,89 60 1,87 4710 117,14 2355 58,57 8635 694,08 20 1,60 20 1,00 40 2,01 20 0,32 1100 286,00 20 0,10 1348 1431 44 61

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC 20400 Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 11 11 12 Jormasjärvi 5 Jor5 8755.5 Jormasjärvi syv 3 Jor3 4675.5 26.8.2008 26.8.2008 3.6.2008 3.6.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 40 8,16 3300 17,82 560 3,66 160 1,04 200 0,28 20 0,09 20 0,18 785 2,20 600 19,10 36110 612,43 14915 17,90 46315 814,22 20 0,35 320 4,90 2260 36,16 360 5,76 140 11,90 60 1,80 20 0,05 400 1,20 20 0,06 80 0,10 785 0,47 3140 29,83 785 7,46 785 0,54 20 0,26 3140 9,42 520 1,18 1570 14,79 20 0,05

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR 26300 Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON 25000 Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON 13369 Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p. 20-25 µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p. 25-30 µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN 16904 Gymnodinium palustre DIN 19625 Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN 20046 Peridinium polonicum DIN 12455 Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP 26000 Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa 12 11 12 Jormasjärvi 5 Jor5 8755.5 Jormasjärvi syv 3 Jor3 4675.5 26.8.2008 26.8.2008 3.6.2008 3.6.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 10205 1,63 785 0,13 60 0,25 1160 1,77 785 0,45 785 0,45 785 1,62 100 9,29 785 0,33 20 0,20 340 4,08 20 0,24 20 0,10 20 0,10 380 1,90 1570 7,85 785 1,18 16485 24,73 8635 17,27 785 1,57 785 1,41 40 10,52 160 1,69 785 8,28 74575 97,69 4710 6,17 20 0,29 20 2,67 785 1,19 785 1,19 3925 73,59 785 14,72 785 27,48 1570 4,68 785 3,14 3925 17,07 3140 5,34 15700 26,69 7850 14,13 220 2,24 180 1,83 785 3,93 160 0,80 785 8,32 40 0,42 12560 1,26 40 2,82 20 1,11 1570 10,52 120 24,06 140 28,06 220 6,85 940 23,38 3925 97,61 3020 242,75 40 2,01 1660 431,60 20 0,10 2341 565 51 38

13 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 13 14 Jormasjärvi syv 3 Jor3 7042.5 Jormasjärvi syv 3 Jor3 8756.5 Ryhmä Vol/unit 28.7.2008 28.7.2008 26.8.2008 26.8.2008 Laji Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 Amphiprora ornata BAC 20400 Asterionella formosa BAC 540 2120 11,45 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 40 0,12 500 1,50 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 1160 7,57 420 2,74 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 7065 9,96 1570 2,21 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 40 0,18 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 40 0,35 20 0,18 Fragilaria tenera BAC 280 7065 19,78 300 0,84 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 43960 745,56 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 14915 17,90 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 7065 124,20 33755 593,41 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 780 12,48 380 6,08 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 80 6,80 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 60 1,80 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 20 0,80 Coenococcus fottii CHL 800 60 0,48 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 180 0,47 20 0,05 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 785 0,45 785 0,45 Elakatothrix lacustris CHL 300 320 0,96 1570 4,71 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 785 1,23 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 40 0,18 40 0,18 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 1570 8,21 Polytoma uvella CHL 1130 785 8,87 Scenedesmus denticulatus CHL 519 20 0,10 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 20 0,08 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 680 0,68 40 0,04 Koliella longiseta CHL,ULO 130 21195 27,55 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 3140 29,83 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 20 1,67 Paramastix globosa CHL,VOL 942 1570 14,79 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 3140 7,10 Bitrichia longispina CHR 226 20 0,05 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 580 7,43 Chrysococcus cordiformis CHR 205 1570 3,22 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 3140 9,42 785 2,36 Chrysolykos planctonicus CHR 105 785 0,82 785 0,82 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 160 0,19 Dinobryon bavaricum CHR 226 11580 26,17 200 0,45

Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR 26300 Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON 25000 Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON 13369 Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p. 20-25 µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p. 25-30 µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN 16904 Gymnodinium palustre DIN 19625 Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN 20046 Peridinium polonicum DIN 12455 Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP 26000 Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa 14 Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 13 14 Jormasjärvi Jormasjärvi syv 3 Jor3 7042.5 syv 3 Jor3 8756.5 Ryhmä Vol/unit 28.7.2008 28.7.2008 26.8.2008 26.8.2008 Laji Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 10990 1,76 40 0,16 400 0,61 140 0,21 7065 4,03 1570 3,25 785 1,62 200 4,31 360 33,44 20 0,20 2355 28,26 40 0,48 785 3,93 785 3,93 7850 11,78 1570 2,36 785 1,57 17270 34,54 5495 10,99 785 1,41 60 15,78 785 8,28 11775 15,43 54950 71,98 785 7,26 20 5,00 1570 2,37 7065 132,47 785 14,72 2355 10,24 1570 6,83 80 2,80 20 0,70 20 0,83 785 1,33 6280 11,30 5495 9,89 260 2,64 680 6,92 1570 16,64 1570 16,64 6280 0,63 29830 2,98 40 2,82 1570 86,76 20 3,93 1570 10,52 785 5,26 120 24,06 100 20,05 140 4,36 280 6,96 2355 58,57 20 1,00 20 1,00 20 0,84 300 78,00 520 135,20 864 1812 60 50

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 15 15 16 Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC 20400 Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 Kivijärvi 1 Kiv1 4680.2 Kivijärvi 1 Kiv1 7188.2 3.6.2008 3.6.2008 31.7.2008 31.7.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 160 0,86 73790 398,47 520 2,34 60 0,27 640 10,24 7660 122,56 400 3,62 160 13,60 60 1,80 2355 26,61 20 0,59 26690 120,64 18055 14,44 785 2,06 580900 348,54 1570 14,92 5495 52,20 40 0,04 56520 44,65 2355 1,62 2355 5,32 3925 0,94 1570 20,11 785 1,61 1570 3,22 785 5,47 1080 48,84 154645 349,50

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 16 15 16 Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR 26300 Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON 25000 Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON 13369 Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p. 20-25 µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p. 25-30 µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN 16904 Gymnodinium palustre DIN 19625 Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN 20046 Peridinium polonicum DIN 12455 Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP 26000 Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa Kivijärvi 1 Kiv1 4680.2 Kivijärvi 1 Kiv1 7188.2 3.6.2008 3.6.2008 31.7.2008 31.7.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 785 0,13 17270 9,84 9420 19,50 785 0,67 20 0,43 1570 7,85 11775 17,66 4710 7,07 4710 49,69 2355 24,85 9420 12,34 20 0,18 2355 44,16 1570 29,44 60 0,78 2355 24,96 20 3,38 34540 231,42 20 4,01 1570 6,83 785 27,48 620 15,42 400 9,95 460 36,97 280 10,90 20 1,31 240 7,17 40 2,01 240 12,06 40 1,67 12200 3172,00 619 4788 24 35

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 17 17 18 Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC 20400 Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 Kivijärvi 1 Kiv1 7974.2 Kivijärvi 1 Kiv1 8759.2 13.8.2008 13.8.2008 26.8.2008 26.8.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 54165 292,49 900 4,86 1570 2,36 80 0,36 20 0,43 20 0,35 29830 477,28 13345 213,52 660 5,97 280 2,53 100 4,00 80 3,20 20 0,59 520 2,35 840 3,80 1570 33,69 13345 10,68 10205 8,16 785 1,96 3140 35,48 185260 111,16 9420 5,65 1570 14,92 1570 1,66 1570 1,54 785 0,62 2355 1,62 2355 1,62 1570 3,55 7065 1,70 785 0,19 3925 8,05 4710 14,13 8635 19,52 1560 3,53

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 18 17 18 Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR 26300 Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON 25000 Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON 13369 Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p. 20-25 µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p. 25-30 µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN 16904 Gymnodinium palustre DIN 19625 Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN 20046 Peridinium polonicum DIN 12455 Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP 26000 Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa Kivijärvi 1 Kiv1 7974.2 Kivijärvi 1 Kiv1 8759.2 13.8.2008 13.8.2008 26.8.2008 26.8.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 785 0,45 2355 1,34 2355 4,87 785 1,62 80 1,72 100 2,15 20 1,86 40 3,72 20 0,24 100 1,20 20 0,62 1570 7,85 785 3,93 340 1,70 1570 2,36 2355 4,71 785 1,03 20 5,26 20 0,36 2355 3,56 785 1,19 10990 206,06 7065 132,47 22765 67,84 25120 74,86 12560 54,64 17270 75,12 785 27,48 3140 109,90 2355 4,00 3140 5,34 40 0,20 785 8,32 785 8,32 40 6,76 100 16,90 100 2,49 20 0,78 320 16,08 160 8,04 140 5,86 40 1,67 20410 5306,60 6705 780 39 39

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 19 19 20 Laji Ryhmä Vol/unit Amphiprora ornata BAC 20400 Asterionella formosa BAC 540 Asterionella gracillima BAC 450 Asterionella ralfsii BAC 450 Aulacoseira ambigua ø 3-4 µm BAC 150 Aulacoseira ambigua ø 5-6 µm BAC 300 Aulacoseira distans v. alpigena BAC 653 Aulacoseira islandica ø20 µm BAC 9000 Aulacoseira islandica ø12 µm BAC 3184 Aulacoseira italica ø4-5 µm BAC 500 Aulacoseira subarctica BAC 565 Aulacoseira tenella BAC 141 Aulacoseira valida BAC 3165 Cyclotella stelligera BAC 450 Eunotia sp. (p) BAC 445 Fragilaria acus BAC 882 Fragilaria tenera BAC 280 Frustulia sp. BAC 2160 Rhizosolenia eriensis BAC 1696 Rhizosolenia järnefeltii BAC 120 Rhizosolenia longiseta BAC 1758 Stenopterobia curvula BAC 3000 Tabellaria fenestrata BAC 1530 Tabellaria flocculosa BAC 1600 Asterococcus limneticus CHL 904 Botryococcus braunii CHL 8500 Chlamydocapsa planctonica CHL 3000 Coelastrum sp. (s) CHL 113 Coenochloris sp. (4) CHL 4000 Coenococcus fottii CHL 800 Coenocystis sp. CHL 2931 Crucigenia tetrapedia CHL 260 Dictyosphaerium pulchellum CHL 452 Didymocystis inconspicua CHL 57 Elakatothrix lacustris CHL 300 Korschikoviella limnetica CHL 2146 Monoraphidium contortum CHL 80 Monoraphidium minutum CHL 92 Monoraphidium mirabile CHL 250 Oocystis marssonii CHL 157 Oocystis parva CHL 137 Pediastrum privum CHL 452 Planktosphaeria gelatinosa CHL 523 Polytoma uvella CHL 1130 Scenedesmus denticulatus CHL 519 Tetrastrum komarekii CHL 262 Westella botryoides CHL 408 Gloeotila sp. CHL,ULO 100 Koliella longiseta CHL,ULO 130 Koliella spiculiformis CHL,ULO 60 Chlamydomonas sp. (iso) CHL,VOL 950 Chlamydomonas sp. (p) CHL,VOL 35 Chlorogonium sp. (kysta) CHL,VOL 994 Pandorina morum CHL,VOL 8373 Paramastix globosa CHL,VOL 942 Bicoseca ainikkiae CHR 106 Bicosoeca cylindrica CHR 98 Bicosoeca mitra CHR 79 Bicosoeca planctonica CHR 69 Bitrichia chodatii CHR 226 Bitrichia longispina CHR 226 Chromulina sp. CHR 24 Chrysidiastrum catenatum CHR 1281 Chrysococcus cordiformis CHR 205 Chrysococcus furcatus CHR 697 Chrysococcus rufescens CHR 300 Chrysococcus sp. CHR 300 Chrysolykos planctonicus CHR 105 Cyclonexis sp. CHR 4522 Dinobryon acuminatum CHR 117 Dinobryon bavaricum CHR 226 Kivijrvi 2 Kiv2 7151.4 Kivijrvi 2 Kiv2 8760.4 30.7.2008 30.7.2008 26.8.2008 26.8.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 81640 440,86 160 0,86 240 1,08 440 1,32 5980 95,68 40 0,36 60 0,54 80 6,80 20 0,60 1570 1,77 40 1,60 120 0,96 100 0,80 1300 5,88 320 1,45 5495 4,40 1560 1,25 785 1,23 310860 186,52 2355 26,61 2355 3,06 40 0,38 20 0,01 20 0,05 6280 1,51 785 0,19 8120 18,35 500 1,13

Talvivaaran järvet 2008, kasviplankton perustulokset 20 19 20 Laji Ryhmä Vol/unit Dinobryon borgei CHR 16 Dinobryon crenulatum CHR 410 Dinobryon divergens CHR 153 Dinobryon sociale CHR 157 Dinobryon suecicum CHR 57 Kephyrion boreale CHR 207 Kephyrion littorale CHR 85 Kephyrion ovale CHR 42 Mallomonas akrokomos CHR 1010 Mallomonas allorgei CHR 2154 Mallomonas caudata CHR 9289 Mallomonas cf. tonsurata CHR 1005 Mallomonas crassisquama CHR 1200 Mallomonas punctifera CHR 3077 Mallomonas sp. p. CHR 500 Monas coronifera CHR 500 Ochromonas sp. CHR 150 Paraphysomonas sp. CHR 200 Pseudopedinella sp. CHR 200 Spiniferomonas sp. CHR 180 Synura spp. (kol.) CHR 26300 Synura spp. (solu) CHR 1055 Uroglena americana (s) CHR 131 Arthrodesmus bifidus CON 250 Closterium acutum CON 916 Closterium gracile CON 1790 Closterium kützingii CON 25000 Cosmarium bioculatum CON 925 Euastrum binale CON 1474 Gonatozygon brebissonii CON 13369 Chroomonas sp. CRY 151 Cryptomonas erosa p. 20-25 µm CRY 1875 Cryptomonas erosa p. 25-30 µm CRY 2200 Cryptomonas gracilis CRY 298 Cryptomonas phaseolus CRY 400 Cryptomonas marssonii CRY 435 Cryptomonas ovata CRY 3500 Cryptomonas reflexa p. 30 µm CRY 4136 Katablepharis ovalis CRY 170 Rhodomonas lacustris CRY 180 Anabaena lemmermannii CYA 3215 Anabaena sp. (kap. sol.) CYA 1300 Aphanizomenon gracile CYA 1017 Cyanodictyon imperfectum CYA 500 Cyanodictyon reticulatum CYA 1060 Lemmermanniella sp. CYA 178 Merismopedia tenuissima CYA 10 Woronichinia naegeliana CYA 7052 Glenodinium sp. DIN 5526 Gymnodinium mirabile DIN 16904 Gymnodinium palustre DIN 19625 Gymnodinium sp. (p) DIN 670 Gymnodinium uberrimum DIN 20046 Peridinium polonicum DIN 12455 Peridinium goslawiense DIN 3114 Peridinium inconspicuum DIN 2487 Peridinium quadridens DIN 8038 Peridinium umbonatum DIN 3894 Peridiniopsis penardiforme DIN 6565 Peridinium sp. () DIN 2989 Euglena sp. (kk) EUG 8000 Trachelomonas acanthostoma EUG 5024 Trachelomonas planktonica EUG 5233 Trachelomonas sp. EUG 1592 Trachelomonas hispida EUG 4156 Trachelomonas volvocinopsis EUG 4187 Gonyostomum semen RAP 26000 Istmochloron trispinatum XAN 475 Taxa Kivijrvi 2 Kiv2 7151.4 Kivijrvi 2 Kiv2 8760.4 30.7.2008 30.7.2008 26.8.2008 26.8.2008 Tiheys Biomassa Tiheys Biomassa /100 ml mg/m3 /100 ml mg/m3 3140 1,79 2355 1,34 2355 4,87 785 1,62 80 1,72 785 16,91 785 3,93 100 1,20 785 24,15 1570 2,36 1570 3,14 1570 16,56 1570 16,56 29830 39,08 20 0,36 3925 5,93 3140 58,88 8635 161,91 25120 109,27 2355 82,43 3140 5,34 785 1,41 785 3,93 785 3,93 785 8,32 785 5,26 20 2,49 20 0,78 180 9,04 60 3,01 20 0,83 40 1,67 18055 4694,30 2240 582,40 5516 1166 29 33

Liite 5

Liite 6 Kalliojoki 2.10.08 (kuva Pekka Majuri) Tuhkajoki 1.10.08 (kuva Pekka Majuri) Lumijoki 1.10.08 (kuva Pekka Majuri)

SUDE NUMBER RIVER DATE Sampling code Temperature Particularities 1018 KALLIOJOKI 08/01/2009 KAL1 6.0 näytteenottoaika 2.10.08, näytteenottosyvyys 20 cm, pohja kivi + vesisammal ja rihmalevä, virtausnopeusluokka II, ei varjostusta, vedessä voimakas humus, metsäinen alue, P 7102689 I 3551006 (kkj), näytteenotto EET, laskenta EAN, Omnidia 5.2 NorBAF-päivityksin, NorBAFlaskentakäytäntö Liite 7.1 IPS SLA OESCY 10AP GENRE CEE SHE WAT QUAUTY NOTES 120 --._- 19.7 12.7 20.0 0.0 18.8 0.0 16.8 10.9 TOI IBO Ol-CH EPI-O 10P LOBO SIO TIO IOSE/5 1.1 20.0 14.5 17.3 12.5 1.0 19.9 18.3 4.43 _..-.._-._-~ Number of species 20 Diversity 2.27 Genera number 10 Population 405 Evenness 0.53 i Number % Code ou Oesignation * : taxon IBO IPS S IPS V I J -----_._~ 228 56.30 ERHO Eunotia rhomboidea Hustedt * 5 1 53 13.09 EMEI Eunotia meisteri Hustedt * 5 3 40 9.88 EINC Eunotia incisa Gregory var.incisa * 5 1 31 7.65 EUNO EUNOTIA C.G. Ehrenberg 4.8 2.3 18 4.44 EBIL Eunotia bilunaris (Ehr.) Mills varo bilunaris * 5 2 10 2.47 TFLO Tabellaria flocculosa(roth)kützing * 5 1 4 0.99 AULC Aulacoseira lacustris (Grunow) Krammer 3 0.74 ACHN ACHNANTHES J.B.M. Bory de St. Vincent 4.5 2.1 " 3 0.74 ETEN EETE Eunotia tenella(grunow)hustedt * 5 1 2 0.49 NIGR Nitzschia gracilis Hantzsch * 3 2 2 0.49 GEXL Gomphonema exilissimum(grun.) Lange-Bertalot & Reichardt * 5 1 2 0.49 AUSU Aulacoseira subarctica (O.Muller) Haworth * 4 1 2 0.49 ABIO ABRT Achnanthes bioretii Germain(=Psammothidium) * 5 3 1 0.25 FRAG FRAGILARIA H.C. Lyngbye 3.6 1.7 1 0.25 FERI Frustulia erifuga Lange-Bertalot & Krammer * 5 2 1 0.25 NITl NITlSCHIA A.H. Hassall 1 2.3 1 0.25 PINU PINNULARIA C.G. Ehrenberg 4.7 2.3 1 0.25 PSCA Pinnularia subcapitata Gregory varo subcapitata * 5 2 1 0.25 ALVO PLVO Achnanthes -- levanderi Hustedt 4 1 1 0.25 AFOR Asterionella.. formosa Hassall * 4 1 IDSE/5 4.43 degradation non-existent organic pollution non-existent anthropogenic eutrophication non-existent.. Pöyry - Eeva-Leena Anttila i I i

SLlDE NUMBER RIVER DATE Sampling code Temperature Particularities 1016 TUHKAJOKI 05/01/2009 TUH2 6.0 näytteenottopvä 1.10.08, näytteet kiviitä, näytteenottosyvyys 20 cm, pohja kivi + vesisammal ja rihmalevä, virtausnopeusluokka II, varjostus +, metsä, vedessä voimakas humus, P 7105390 I 3554279 (kkj), näytteenotto EET + PEM, laskenta EAN, Omnidia 5.2 NorBAF-päivityksin, NorBAFlaskentakäytäntö Liite 7.2 IPS SLA DESCY IDAP GENRE CEE SHE WAT --- -- ---- -- --~---_.- 19.4 11.5 19.7 14.3 18.6 15.6 15.5 12.9 TDI IBD DI-CH EPI-D IDP LOBO SID TID IDSE/5 f--f-- ----- ------ 12.3 20.0 13.6 17.5 11.7 2.3 18.5 16.9 4.18 QUALlTY NOTES / 20 Population 418 r Numbe, O.f specie.s 37 Number % Code ou Diversity Evenness 3.57 0.69 Le,e,.,um"e, 17 * : taxon IBD IPS S IPS V Designation --._-- ---- ------- 95 22.73 TFLO Tabellaria f1occulosa(roth)kützing * 5 1 74 17.70 EBIL Eunotia bilunaris (Ehr.) Mills varo bilunaris * 5 2 68 16.27 EUNO - EUNOTIA C.G. Ehrenberg 4.8 2.3 47 11.24 FERI Frustulia erifuga Lange-Bertalot & Krammer * 5 2 29 6.94 GEXL Gomphonema exilissimum(grun.) Lange-Bertalot & Reichardt * 5 1 16 3.83 EMEI Eunotia meisteri Hustedt * 5 3 14 3.35 EINC Eunotia incisa Gregory var.incisa * 5 1 10 2.39 ERHO Eunotia rhomboidea Hustedt * 5 1 8 1.91 TABE TABELLARIA C.G. Ehrenberg 5 2 6 1.44 AFOR Asterionella formosa Hassall * 4 1 5 1.20 ESLE Encyonema silesiacum (Bleisch in Rabh.) D.G. Mann * 5 2 4 0.96 EPUN Eunotia pectinalis(kütz.)rabenhorst var.undulata (Ralfs) Rabenhorst * 4 2 4 0.96 NAVI NAVICULA J.B.M. Bory de S1. Vincent 3.4 1.9 4 0.96 FSAX Frustulia saxonica Rabenhorst * 5 3 3 0.72 STCU Stenopterobia curvula (W.Smith) Krammer * 5 3 3 0.72 NPAD Nitzschia palea (Kützing) W.Smith var.debilis(kützing)grunow in CI. & Gru * 3 1 2 0.48 ZZZZ Pennate diatoms - Diatomées pennees 2 0.48 FRSP Frustulia species 4.8 3 2 0.48 NCRY Navicula cryptocephala Kützing * 3.5 2 2 0.48 AULA AULACOSEIRA G.H.K. Thwaites 3.8 1.4 2 0.48 PSCA Pinnularia subcapitata Gregory var. subcapitata * 5 2 2 0.48 CYMB CYMBELLA C.Agardh 1830 4.7 2.6 2 0.48 EMIN Eunotia minor (Kützing) Grunow in Van Heurck * 4.6 1 1 0.24 NHMD NNOT Navicula heimansioides Lange-Bertalot * 5 2 1 0.24 PINU PINNULARIA C.G. Ehrenberg 4.7 2.3 1 0.24 TFEN Tabellaria fenestrata(lyngbye)kützing * 5 2 1 0.24 ASUC KASU Achnanthes suchlandtii Hustedt * 4.5 1 1 0.24 BRCS Brachysira sp. 1 0.24 ENSP Encyonema species 4.9 2 1 0.24 EUIN Eunotia intermedia (Krasske ex Hustedt) Nörpel & Lange-Bertalot * 4 1 1 0.24 FCBI SCBI Fragilaria construens f. binodis (Ehr.) Hustedt * 4 1 1 0.24 FCGR FGRA Fragilaria capucina Desmazieres var.gracilis(oestrup) Hustedt * 4.8 1 1 0.24 FCON SCON Fragilaria construens (Ehr.) Grunow f.construens (Staurosira) * 4 1 1 0.24 FCRS Frustulia crassinervia (Breb.) Lange-Bertalot et Krammer * 5 2 1 0.24 FCVA Fragilaria capucina Desmazieres var.vaucheriae(kützing)lange-bertalot * 3.4 1 1 0.24 FPIN SRPI Fragilaria pinnata Ehrenberg var. pinnata (Staurosirella) * 4 1 1 0.24 MCCO - Meridion circulare (Greville) Agardh var.constrictum (Ralfs) Van Heurck *... 5 2 IDSEl5 4.18 degradation low _MMorganic pollution non-existent anthropogenic eutrophication non-existentlwwm Pöyry - Eeva-Leena Anttila

1. SLlDE NUMBER RIVER DATE Sampling code Temperature Particularities 1019 LUMIJOKI 08/01/2009 LUM1 6.0 näytteenottoaika 1.10.08, näytteet kiviitä, pohja kivi + rihmalevä ja vesisammal, virtausnopeusluokka II, varjostus +, näytteenottosyvyys 20 cm, vedessä voimakas humus, metsä, näytteenotto EET + PEM, laskenta EAN, Omnidia 5.2 NorBAF-päivityksin, NorBAF-laskentakäytäntö Liite 7.3 IPS SLA DESCY IDAP GENRE CEE SHE WAT QUALlTY NOTES / 20 --_._..- -_._- ----- -~---- 19.8 13.0 20.0 15.3 18.9 0.0 14.9 11.8 TOI IBD DI-CH EPI-D IDP LOBO SID TID IDSE/5 -_... --- 4.4 20.0 13.4 17.6 10.8 1.1 18.8 17.7 4.30 0"._.---". " ---- --_._--- 0, Number of species 22 Diversity 2.69 Population 407 Evenness 0.60 L"Umbe, 11 I I * Number % Code ou Designation : taxon IBD IPS S IPS V ------- 112 27.52 EBIL Eunotia bilunaris (Ehr.) Mills varo bilunaris * 5 2 111 27.27 ERHO Eunotia rhomboidea Hustedt * 5 1 77 18.92 EMEI Eunotia meisteri Hustedt * 5 3 51 12.53 TFLO Tabellaria f1occulosa(roth)kützing * 5 1 22 5.41 EUNO EUNOTIA C.G. Ehrenberg 4.8 2.3 7 1.72 FCGR FGRA Fragilaria capucina Desmazieres var.gracilis(oestrup) Hustedt * 4.8 1 4 0.98 AFOR Asterionella formosa Hassall * 4 1 3 0.74 PSCA Pinnularia subcapitata Gregory var. subcapitata * 5 2 3 0.74 FCRP Fragilaria capucina Desm. ssp. AJmpens (Kütz.) Lange-Bert. ex Bukhl. * 4 1 2 0.49 FVIR Fragilaria virescens Ralfs * 5 2 2 0.49 ZZZZ Pennate diatoms - Diatomées pennees 2 0.49 TVEN Tabellaria ventricosa Kützing * 5 2 2 0.49 AUSU Aulacoseira subarctica (O.Muller) Haworth * 4 1 1 0.25 ENYM Eunotia nymanniana Grunow in Van Heurck 5 1 1 0.25 SANG Surirella angusta Kützing * 4 1 1 0.25 NMED CHME Navicula mediocris Krasske * 4 2 1 0.25 ACHN ACHNANTHES J.B.M. Bory de Sl. Vincent 4.5 2.1 1 0.25 FCRS Frustulia crassinervia (Breb.) Lange-Bertalot et Krammer * 5 2 1 0.25 EUIN Eunotia intermedia (Krasske ex Hustedt) Nörpel & Lange-Bertalot * 4 1 1 0.25 APET RPET Achnanthes petersenii Hustedt KLB91 p67f37/24-40 * 5 2 1 0.25 AULA AULACOSEIRA G.H.K. Thwaites 3.8 1.4 1 0.25 EINC Eunotia incisa Gregory var.incisa * 5 1,.tl._ -*. IDSE/5 4.30 degradation non-existent organic pollulion non-existent anthropogenic eutrophication non-existent... Pöyry - Eeva-Leena Anttila i

Liite 8. Osa I. Vuosien 2004 ja 2008 pohjaeläinten yksilömäärät sekä kohdekohtaiset pohjaeläimistön tilaa ja rakennetta kuvaavat tunnusluvut tutkimuspaikoilla, kun tutkimuspaikkakohtaiset näytteet on yhdistetty (ADULT = aikuinen; juv. = nuori toukkavaihe). Paikka Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki Vuosi 2004 2008 2004 2008 2004 2008 Näytemäärä 3 6 3 6 3 6 Yhteenlaskettu haavinta-aika (min.) 3 3 3 3 3 3 Nematoda Nematoda sp. - - - 8-7 Oligochaeta Oligochaeta sp. 1 15 22 83 19 101 Sphaeriidae Pisidium sp. 11 1 1-4 12 Hydracarina Hydracarina - 2 10 3 1 60 Crustacea Asellus aquaticus 1 3 2-7 - Ephemeroptera Baetis niger - - - - - 5 Baetis rhodani - - - - - 53 Baetis subalpinus - - - - - 3 Baetis sp. - - - - - 2 Heptagenia dalecarlica - - 2-18 - Heptagenia fuscogrisea - - - 16-51 Heptagenia sulphurea - - - 1-7 Heptagenia sp. - - 1 - - - Leptophleebiidae 21 23 130 231 88 179 Plecoptera Diura bicaudata - - - 4 - - Diura nanseni 1-1 - - 1 Isogenus nubecula - - 4-5 - Isoperla spp. - - - - 3 10 Xanthoperla apicalis - - - - - 1 Taeniopteryx nebulosa 167 43 85 69 20 67 Nemoura spp. 222 372 128 377 77 13 Amphinemura borealis - - - 10-177 Protonemura sp. 12 25 21 24 36 74 Capnopsis schilleri - - - - - 7 Capnia vidua - - - - 19 - Capnia sp. - - 7 - - - Leuctra nigra - - - 1-3 Leuctra sp. - - 25 199 99 450 Trichoptera Rhyacophilidae 20 30 14 60 25 46 Ceratopsyche silfenii - - - - - 2 Hydropsyche angustipennis - - - - 1 - Hydropsyche contupernalis - - - - 1 - Hydropsyche siltalai - - - - - 8 Hydropsyche pellucidulla - - - - 10 2 Hydropsyche sp. - - - - 1 2 Arctopsyche ladogensis - - - 1 - - Neureclipsis bimaculata - 3 3 16 2 46 Polycentropus flavomaculatus 12 16 28 238 32 66 Polycentropus irroratus - 2-9 3 18 Plectrocnemia conspersa - 2 - - - 10 Plectrocnemia conjucta 4-9 - 2 -

Liite 8. Osa II Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki 2004 2008 2004 2008 2004 2008 Plectrocnemia sp. - - 2 - - - Polycentropodidae (juv.) - 3 19 14-16 Lype reducta - 2 - - - - Orthotrichia sp. 2 - - - 1 - Oxyethira sp. - - - - - 1 Ithytrichia sp. - - 1 - - 1 Limnephilus sp. - 3-2 - - Limnephilidae 1 19 2 32 3 - Micrasema gelidum - - - - - 1 Micrasema sp. - - - - 2 - Lepidostoma hirtum - - - 1 1 2 Leptoceridae 2-2 - 1 - Phryganea bipunctata - - - 1 - - Molannodes tinctus - - - - 1 - Beraea sp. - - - - 1 - Sericostoma personatum - - - - 1 - Odonata Gordulegaster boltoni - - - - - 1 Somatochlora metallica - - 1 - - - Coleoptera Elmis aenea 18 2 28 63 85 47 Elmis aenea ADULT 11-42 7 56 23 Oulimnius tuberculatus 2 3 5-7 24 Oulimnius tuberculatus ADULT 5 2 17 8 5 10 Limnius volcmari - - 5 2 - - Hydraena sp. ADULT - - - - - 10 Donaciinae - - 1 - - - Sialidae Sialis fuliginosa 1-2 1 1 - Sialis sp. - - 1 - - - Diptera Dicranota sp. - 1-1 - 8 Limoniidae - - - - 2 - Simuliidae 11 128 12 3262 7 410 Ceratopogonidae - - - - - 7 Chironomidae 50 534 31 3730 7 1039 Atherix ibis 5-1 - 3 - Chelifera sp. - - - - - 2 Hemerodromia sp. - - - 2-21 Empididae (juv.) - - - - - 2 Limnophora sp. - 1 - - - - Diptera 1 - - - - - Paikka Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki Vuosi 2004 2008 2004 2008 2004 2008 Näytemäärä 3 6 3 6 3 6 Yhteenlaskettu haavinta-aika (min.) 3 3 3 3 3 3 Yksilömäärä 581 1235 665 8476 657 3108 Lajimäärä 20 21 29 29 36 42 EPT-lajimäärä 11 11 16 18 25 28 Shannon-Wiener -indeksi 1,9 1,6 2,5 1,4 2,6 2,4 BMWP-indeksi 97 75 135 115 182 150 ASPT-indeksi 6,1 5,8 6,8 7,2 7,3 7,1

Liite 9. Osa I. Shannon-Wiener diversitetti-indeksin laskennassa käytetty pohjaeläinaineisto Paikka Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki Vuosi 2004 2008 2004 2008 2004 2008 Näytemäärä / haavinta-aika 3 / 3 6 / 3 3 / 3 6 / 3 3 / 3 6 / 3 Nematoda Nematoda sp. - - - 8-7 Oligochaeta Oligochaeta sp. 1 15 22 83 19 101 Sphaeriidae Pisidium sp. 11 1 1-4 12 Hydracarina Hydracarina - 2 10 3 1 60 Crustacea - - - - - - Asellus aquaticus 1 3 2-7 - Ephemeroptera Baetis niger - - - - - 5 Baetis rhodani - - - - - 53 Baetis subalpinus - - - - - 3 Heptagenia dalecarlica - - 2-18 - Heptagenia fuscogrisea - - - 16-51 Heptagenia sulphurea - - - 1-7 Leptophleebiidae 21 23 130 231 88 179 Plecoptera Diura bicaudata - - - 4 - - Diura nanseni 1-1 - - 1 Isogenus nubecula - - 4-5 - Isoperla spp. - - - - 3 10 Xanthoperla apicalis - - - - - 1 Taeniopteryx nebulosa 167 43 85 69 20 67 Nemoura spp. 222 372 128 377 77 13 Amphinemura borealis - - - 10-177 Protonemura sp. 12 25 21 24 36 74 Capnopsis schilleri - - - - - 7 Capnia vidua - - - - 19 - Capnia sp. - - 7 - - - Leuctra nigra - - - 1-3 Leuctra sp. - - 25 199 99 450 Trichoptera Rhyacophilidae 20 30 14 60 25 46 Ceratopsyche silfenii - - - - - 2 Hydropsyche angustipennis - - - - 1 - Hydropsyche contupernalis - - - - 1 - Hydropsyche siltalai - - - - - 8 Hydropsyche pellucidulla - - - - 10 2 Arctopsyche ladogensis - - - 1 - - Neureclipsis bimaculata - 3 3 16 2 46 Polycentropus flavomaculatus 12 16 28 238 32 66 Polycentropus irroratus - 2-9 3 18 Plectrocnemia conspersa - 2 - - - 10 Plectrocnemia conjucta 4-9 - 2 - Lype reducta - 2 - - - - Psychomyia pusilla - - - - - -

Liite 9. Osa II Paikka Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki Vuosi 2004 2008 2004 2008 2004 2008 Orthotrichia sp. 2 - - - 1 - Oxyethira sp. - - - - - 1 Ithytrichia sp. - - 1 - - 1 Limnephilus sp. - 3-2 - - Limnephilidae 1-2 - 3 - Micrasema gelidum - - - - - 1 Micrasema sp. - - - - 2 - Lepidostoma hirtum - - - 1 1 2 Leptoceridae 2-2 - 1 - Phryganea bipunctata - - - 1 - - Molannodes tinctus - - - - 1 - Beraea sp. - - - - 1 - Sericostoma personatum - - - - 1 - Odonata Gordulegaster boltoni - - - - - 1 Somatochlora metallica - - 1 - - - Coleoptera Elmis aenea 29 2 70 70 141 70 Oulimnius tuberculatus 7 5 22 8 12 34 Limnius volcmari - - 5 2 - - Hydraena sp. ADULT - - - - - 10 Donaciinae - - 1 - - - Sialidae Sialis fuliginosa 1-2 1 1 - Sialis sp. - - 1 - - - Diptera Dicranota sp. - 1-1 - 8 Limoniidae - - - - 2 - Simuliidae 11 128 12 3262 7 410 Ceratopogonidae - - - - - 7 Chironomidae 50 534 31 3730 7 1039 Atherix ibis 5-1 - 3 - Chelifera sp. - - - - - 2 Hemerodromia sp. - - - 2-21 Limnophora sp. - 1 - - - -

Liite 10. Vuosien 2004 ja 2008 pohjaeläinnäytteistä havaitut pohjaeläinheimot, jotka ovat mukana BMWPjärjestelmässä sekä heimojen pisteytys (Armitage ym. 1983). Heimo Pistearvo Ephemeroptera: Heptageniidae, Leptophlebidae Plecoptera: Taeniopterygidae, Leuctridae, Capniidae, Perlodidae, Chloroperlidae Trichoptera: Phryganeidae, Leptoceridae, Lepidostomatidae, Brachycentridae, 10 Sericostomatidae, Beraedidae Plecoptera: Nemouridae Trichoptera: Rhyacophilidae, Polycentropodidae, Limnephilidae 7 Trichoptera: Hydroptilidae 6 Coleoptera: Elminthidae Diptera: Simuliidae 5 Ephemeroptera: Baetidae Megaloptera: Sialidae 4 Mollusca: Sphaeriidae 3 Diptera: Chironomidae 2 Oligochaeta: Oligochaeta 1

Liite 11. Osa I. Vuonna 2008 tutkittujen virtavesien pohjaeläinnäytteet, näytteiden sisältämät pohjaeläinlajit sekä pohjaeläinten yksilömäärät (juv. = nuori toukkavaihe; adult = aikuinen; pupa = kotelovaihe) Paikka Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki Näytekoodi H1 H2 pki1 pki2 iki1 iki2 H1 H2 pki1 pki2 iki1 iki2 H1 H2 pki1 pki2 iki1 iki2 Nematoda Nematoda sp. - - - - - - - - - 8 - - - - - 4-3 Oligochaeta Oligochaeta sp. 1 13-1 - - 4-48 16 5 10 12 7 6 41 2 33 Sphaeriidae Pisidium sp. 1 - - - - - - - - - - - 8-4 - - - Hydracarina Hydracarina - - - 2 - - - 1 2 - - - 9 2 1 33-15 Crustacea Asellus aquaticus 3 - - - - - - - - - - - - - - - - - Ephemeroptera Baetis niger - - - - - - - - - - - - 2-2 1 - - Baetis rhodani - - - - - - - - - - - - - - 8 3 27 15 Baetis subalpinus - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 Baetis sp. - - - - - - - - - - - - - - - 2 - - Heptagenia fuscogrisea - - - - - - 3 1 2 8 2-3 1 29 8 1 9 Heptagenia sulphurea - - - - - - - - - - 1 - - - - - 1 6 Leptophlebia marginata - - - - - - 14 2 32 - - - 29 4-1 - - Leptophlebia sp. 4 6 1 1 9 2 29 6 64 80 3 1 45 18 71 8-3 Plecoptera Diura bicaudata - - - - - - - - - - 1 3 - - - - - - Diura nanseni - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 Isoperla obscura - - - - - - - - - - - - - - - 2 - - Isoperla spp. - - - - - - - - - - - - 2-2 1-3 Xanthoperla apicalis - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 Taeniopteryx nebulosa - 2 12 6 18 5 3 4 22 16 17 7 6-11 21 17 12 Nemoura avicularis 9 9 11 2 5 2 5 2 72 72 4 12 2 1 1 1 - - Nemoura cinerea 2 5 17 15 80 35 2 1 24 40 21 19 - - - - - - Nemoura flexuosa - - 6-5 2-2 8 8 7 - - - - - - 3 Nemoura spp. - 1 70 44 42 10 1 3 24 32 8 10 5 - - - - - Amphinemura borealis - - - - - - - - - - 5 5 24 2 6 19 3 123 Protonemura meyeri - - 17-7 1 1 - - 8 4 3 2-17 5 17 15 Protonemura sp. - - - - - - - - - 8 - - - - - 15-3 Capnopsis schilleri - - - - - - - - - - - - 3-1 3 - - Leuctra nigra - - - - - - - - - - 1 - - 1-2 - - Leuctra sp. - - - - - - 2-80 64 25 28 59 16 49 192 11 123 Trichoptera Rhyacophila nubila - - 3 5 3 7 - - 4 16 19 17 6 1 5 2 19 5 Rhyacophillidae (juv.) - - 4 2 3 3 - - - - 4 - - - 1-5 2 Ceratopsyche silfenii - - - - - - - - - - - - 2 - - - - - Hydropsyche siltalai - - - - - - - - - - - - - 2 1 2-3 Hydropsyche pellucidulla - - - - - - - - - - - - 1-1 - - - Hydropsyche sp. - - - - - - - - - - - - - 1-1 - - Arctopsyche ladogensis - - - - - - - - 1 - - - - - - - - - Neureclipsis bimaculata - - 3 - - - - - 8 8 - - 2 6 24 8-6 Polycentropus flavomaculatus 2-7 7 - - 17 7 80 120 10 4 36 9 12 5 1 3 Polycentropus irroratus - - 2 - - - - - 8-1 - 2 1 5 7-3 Plectrocnemia conspersa 2 - - - - - - - - - - - 8 2 - - - - Polycentropodidae (juv.) 1 1 - - 1-6 - - 8 - - 9 1 5 1 - - Lype reducta 2 - - - - - - - - - - - - - - - - - Oxyethira sp. - - - - - - - - - - - - - - 1 - - - Ithytrichia sp. - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 Limnephilus sp. 2 1 - - - - - 2 - - - - - - - - - - Limnephilidae 13 2 1-1 2 2 4 16 8 1 1 - - - - - - Micrasema gelidum - - - - - - - - - - - - - - - - 1 - Lepidostoma hirtum - - - - - - 1 - - - - - - 2 - - - - Phryganea bipunctata - - - - - - - 1 - - - - - - - - - -

Liite 11. Osa II. Paikka Lumijoki Kalliojoki Tuhkajoki Näytekoodi H1 H2 pki1 pki2 iki1 iki2 H1 H2 pki1 pki2 iki1 iki2 H1 H2 pki1 pki2 iki1 iki2 Odonata Gordulegaster boltoni - - - - - - - - - - - - - - 1 - - - Coleoptera Elmis aenea 1-1 - - - - - 6 40 15 2 18-9 2-18 Elmis aenea ADULT - - - - - - - - 6-1 - - - 4 9 4 6 Oulimnius tuberculatus - 2-1 - - - - - - - - 21 2-1 - - Oulimnius tuberculatus ADULT - - - 1 1 - - - - 8 - - 5 1-2 1 1 Limnius volcmari - - - - - - - - 2 - - - - - - - - - Hydraena sp. ADULT - - - - - - - - - - - - - - 1 6 1 2 Sialidae Sialis fuliginosa - - - - - - - - - 1 - - - - - - - - Diptera Dicranota sp. - 1 - - - - - - - - 1-3 1-1 - 3 Simuliidae 1 3 1 12 65 46 1 1 952 2072 193 43 95 2 78 56 44 135 Ceratopogonidae - - - - - - - - - - - - - 1 3 2-1 Chironomidae 30 45 252 27 163 17 252 34 1848 1008 491 97 467 129 62 179 64 138 Chironomidae PUPA - - - - - - - - - - - - 2 - - - - - Chelifera sp. - - - - - - - - - - - - - 2 - - - - Hemerodromia sp. - - - - - - - - 2 - - - 9 1 1 1 1 8 Empididae (juv.) - - - - - - - - - - - - 2 - - - - - Limnophora sp. - 1 - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite 12. Vuoden 2008 syvännepohjaeläinnäytteet, näytteiden sisältämät pohjaeläinlajit ja -yksilömäärät, neliömetrikohtaiset arvot sekä CI-indeksi sekä CI-indeksin luokkarajat Talvivaaran alueen järvien pohjaeläimistö ( yks/n ) 1.10.2008 Leg. Pöyry Environment Oy, det. L. Paasivirta Kivijärvi Kalliojärvi Kolmisoppi Näytepaikka, pvm, syvyys KIV 1; syv. 5,5m; kkj 7091644-3544876 yks. mg. KAL 1; syv 4,5m; kkj 7101396-3549130 yks. mg. KOL1; syv.11m; kkj 7103666-3551165 yks. mg. Näyte 1 2 3 4 5 Yht. mg m2 m2 1 2 3 4 5 Yht. mg m2 m2 1 2 3 4 5 Yht. mg m2 m2 Harvasukasmadot, Oligochaeta 4 28 Tubifex tubifex 2 1 1 4 28 Uncinais uncinata 1 1 7 Sulkahyttyset, Chaoboridae 450 3114 323 2235 98 678 Chaoborus flavicans 29 56 82 56 23 246 1702 29 29 31 40 29 158 1093 4 4 5 9 6 28 194 Surviaissääsket, Chironomidae 150 1038 149 1031 242 1675 Procladius sp. 1 1 1 1 4 28 5 3 5 9 3 25 173 9 11 10 16 11 57 394 Zalutschia zalutschicola 8 18 29 29 6 90 623 18 11 22 35 16 102 706 2 4 5 4 8 23 159 Chironomus anthracinus 1 1 2 4 28 1 1 2 14 2 1 1 1 5 35 Chironomus plumosus 2 3 1 1 1 8 55 Cladopelma viridulum 1 5 5 7 1 19 131 Sergentia sp. 2 2 14 1 1 1 3 21 Tanytarsus sp. 4 2 2 8 55 Yhteensä 42 88 120 95 34 379 600 2623 4152 52 44 60 84 49 289 472 2000 3266 18 23 22 30 28 121 344 837 2381 CI-bioindeksi ( Paasivirta 1997 ) 1,33 2,25 2,19 Pohjan rehevyys rehevä liev. rehevä rehevä Talvivaaran Jormasjärven pohjaeläimistö ( yks/n ) 2.10.2008 Leg. Pöyry Environment Oy, det. L. Paasivirta Jormasjärvi Jormasjärvi CI-indeksin luokkarajat (Paasivirta 1997) Näytepaikka, syvyys JOR 3; syv 25m; kkj 7106290-3556909 yks. mg. JOR 5; syv 18m; kkj 7104124-3556428 yks. mg. Pohjan ravinteisuus CI Näyte 1 2 3 4 5 Yht. mg m2 m2 1 2 3 4 5 Yht. mg m2 m2 Hyvin rehevä alle 1,24 Harvasukasmadot, Oligochaeta 46 318,3 83 574,4 Rehevä 1,25-2,24 Tubifex tubifex 3 8 11 76 1 8 4 2 7 22 152 Lievästi rehevä 2,25-2,75 Spirosperma ferox 2 2 2 6 42 1 2 1 1 5 35 Lievästi karu 2,76-3,24 Simpukat, Bivalvia 120 830,4 136 941,2 Karu 3,25-4,24 Pisidium sp. 5 5 2 10 22 152 5 5 2 2 14 97 Hyvin karu 4,25-5 Äyriäiset, Crustacea 2 13,84 1 6,92 Cyclopoida 1 2 6 9 62 1 1 1 1 4 28 Sulkahyttyset, Chaoboridae 490 3391 219 1516 Chaoborus flavicans 30 36 22 25 33 146 1010 6 10 13 8 28 65 450 Surviaissääsket, Chironomidae 54 373,7 119 823,5 Procladius sp. 4 1 1 6 42 2 2 5 4 4 17 118 Chironomus anthracinus 1 2 1 1 5 35 3 2 2 1 8 55 Chironomus plumosus 1 1 7 Chironomus plumosus-t. (tenuistylus) 1 1 7 Sergentia sp. 1 1 2 14 Tanytarsus sp. 3 3 21 8 2 1 8 19 131 Yhteensä 43 58 27 29 51 208 712 1439 4927 18 45 33 22 50 168 558 1093 3862 CI-bioindeksi ( Paasivirta 1997 ) 2,00 1,92 Pohjan rehevyys rehevä rehevä

Liite 13 Tutkimustodistus 2008-10979 1(1) 03.12.2008 Pöyry Environment Oy Jakelu: Tuija Hilli tuija.hilli@poyry.com 90571 OULU Näytetiedot Näyte Pohjaeläimet Näyte otettu 13.10.2008 Näytteen ottaja Asiakas Saapunut 13.10.2008 Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi 13.10.2008 Tutkimus valmis 03.12.2008 Viite 9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu Analyysi Menetelmä Yksikkö 10979-1 Pohjaeläimet Tuhkajoki 10979-2 Pohjaeläimet Kalliojoki 10979-3 Pohjaeläimet Lumijoki Kuiva-aine Alihankinta % 17 19 15 Hg ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 0,05 0,04 0,04 tuorep. As ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 0,06 0,05 0,05 tuorep. Ba ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 4,7 3,7 2,1 tuorep. Cd ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 0,32 0,28 0,10 tuorep. Co ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 3,2 3,9 1,3 tuorep. Cu ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 3,6 3,6 4,7 tuorep. Ni ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 8,8 6,9 2,4 tuorep. Pb ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 0,16 0,16 0,21 tuorep. Zn ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg tuorep. 69 62 43 Alihankinta Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tiina Ylipahkala Laboratoriokemisti Puh. 040-7523013 Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Y-tunnus/VAT no.fi 02831262 Laskutusosoite PL 280 00101 Helsinki Betonimiehenkuja 1A 02150 Espoo Tikkalantie 2 26100 Rauma Nevantie 21 86710 Kärsämäki Nuottasaarentie 17 90400 Oulu Harjutie 14 69600 Kaustinen Vuoksenniskantie 32 55800 Imatra

Liite 14 Tutkimustodistus 2008-10978 1(3) 03.12.2008 Pöyry Environment Oy Jakelu: Tuija Hilli tuija.hilli@poyry.com 90571 OULU Näytetiedot Näyte Kalat Näyte otettu 13.06.2008 Näytteen ottaja Asiakas Saapunut 13.10.2008 Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi 13.10.2008 Tutkimus valmis 03.12.2008 Viite 9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu Analyysi Kuiva-aine Hg ICP-OES/MS As ICP-OES/MS Ba ICP-OES/MS Yksikkö % mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. Menetelmä Alihankinta Alihankinta Alihankinta Alihankinta Näyte 10978-1, Hauki 1 Kalliojärvi 21 0,66 0,04 0,19 10978-2, Hauki 2 Kalliojärvi 21 0,77 0,02 0,20 10978-3, Hauki 3 Kalliojärvi 22 0,80 0,02 0,13 10978-4, Hauki 4 Kalliojärvi 22 0,79 0,04 0,06 10978-5, Hauki 5 Kalliojärvi 22 1,19 0,04 0,12 10978-6, Hauki 6 Kolmisoppi 23 0,61 0,06 0,05 10978-7, Hauki 7 Kolmisoppi 23 1,00 0,05 0,07 10978-8, Hauki 8 Kolmisoppi 22 1,20 0,07 0,24 10978-9, Hauki 9 Kolmisoppi 22 1,18 0,11 0,18 10978-10,Hauki 10 Kolmisoppi 22 1,09 0,05 0,13 10978-11,Hauki 11 Jormasjärvi 21 0,60 0,02 0,13 10978-12,Hauki 12 Jormasjärvi 23 0,59 0,04 0,03 10978-13,Hauki 13 Jormasjärvi 22 0,62 0,05 0,03 10978-14,Hauki 14 Jormasjärvi 22 0,62 0,06 0,05 10978-15,Hauki 15 Jormasjärvi 22 0,88 0,10 0,08 10978-16, Hauki 16 Kivijärvi 22 0,67 0,03 0,12 10978-17, Hauki 17 Kivijärvi 19 0,62 0,02 0,12 10978-18, Hauki 18 Kivijärvi 21 0,65 0,05 0,06 10978-19, Hauki 19 Kivijärvi 22 0,44 0,04 0,14 10978-20, Hauki 20 Kivijärvi 21 0,66 0,04 0,04 Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Y-tunnus/VAT no.fi 02831262 Laskutusosoite PL 280 00101 Helsinki Betonimiehenkuja 1A 02150 Espoo Tikkalantie 2 26100 Rauma Nevantie 21 86710 Kärsämäki Nuottasaarentie 17 90400 Oulu Harjutie 14 69600 Kaustinen Vuoksenniskantie 32 55800 Imatra

Tutkimustodistus 2008-10978 2(3) 03.12.2008 Analyysi Cd ICP-OES/MS Co ICP-OES/MS Cu ICP-OES/MS Ni ICP-OES/MS Yksikkö mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. Menetelmä Alihankinta Alihankinta Alihankinta Alihankinta Näyte 10978-1, Hauki 1 Kalliojärvi <0,01 <0,02 0,10 <0,02 10978-2, Hauki 2 Kalliojärvi <0,01 <0,02 0,09 <0,02 10978-3, Hauki 3 Kalliojärvi <0,01 <0,02 0,06 <0,02 10978-4, Hauki 4 Kalliojärvi <0,01 <0,02 0,09 <0,02 10978-5, Hauki 5 Kalliojärvi <0,01 <0,02 0,09 <0,02 10978-6, Hauki 6 Kolmisoppi <0,01 <0,02 0,07 <0,02 10978-7, Hauki 7 Kolmisoppi <0,01 <0,02 0,09 <0,02 10978-8, Hauki 8 Kolmisoppi <0,01 <0,02 0,12 <0,02 10978-9, Hauki 9 Kolmisoppi <0,01 <0,02 0,14 <0,02 10978-10,Hauki 10 Kolmisoppi <0,01 <0,02 0,10 <0,02 10978-11,Hauki 11 Jormasjärvi <0,01 <0,02 0,16 <0,02 10978-12,Hauki 12 Jormasjärvi <0,01 <0,02 0,12 <0,02 10978-13,Hauki 13 Jormasjärvi <0,01 <0,02 0,09 <0,02 10978-14,Hauki 14 Jormasjärvi <0,01 <0,02 0,16 <0,02 10978-15,Hauki 15 Jormasjärvi <0,01 <0,02 0,10 <0,02 10978-16, Hauki 16 Kivijärvi <0,01 <0,02 0,15 <0,02 10978-17, Hauki 17 Kivijärvi <0,01 <0,02 0,12 <0,02 10978-18, Hauki 18 Kivijärvi <0,01 <0,02 0,13 <0,02 10978-19, Hauki 19 Kivijärvi <0,01 <0,02 0,11 <0,02 10978-20, Hauki 20 Kivijärvi <0,01 <0,02 0,13 <0,02 Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Y-tunnus/VAT no.fi 02831262 Laskutusosoite PL 280 00101 Helsinki Betonimiehenkuja 1A 02150 Espoo Tikkalantie 2 26100 Rauma Nevantie 21 86710 Kärsämäki Nuottasaarentie 17 90400 Oulu Harjutie 14 69600 Kaustinen Vuoksenniskantie 32 55800 Imatra

Tutkimustodistus 2008-10978 3(3) 03.12.2008 Analyysi Pb ICP-OES/MS Zn ICP-OES/MS Yksikkö mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. Menetelmä Alihankinta Alihankinta Näyte 10978-1, Hauki 1 Kalliojärvi <0,01 5,8 10978-2, Hauki 2 Kalliojärvi <0,01 5,6 10978-3, Hauki 3 Kalliojärvi <0,01 5,2 10978-4, Hauki 4 Kalliojärvi <0,01 4,8 10978-5, Hauki 5 Kalliojärvi <0,01 5,4 10978-6, Hauki 6 Kolmisoppi <0,01 4,3 10978-7, Hauki 7 Kolmisoppi <0,01 6,1 10978-8, Hauki 8 Kolmisoppi 0,01 7,0 10978-9, Hauki 9 Kolmisoppi <0,01 8,1 10978-10,Hauki 10 Kolmisoppi <0,01 6,7 10978-11,Hauki 11 Jormasjärvi <0,01 8,7 10978-12,Hauki 12 Jormasjärvi <0,01 5,2 10978-13,Hauki 13 Jormasjärvi <0,01 5,3 10978-14,Hauki 14 Jormasjärvi <0,01 6,7 10978-15,Hauki 15 Jormasjärvi <0,01 5,3 10978-16, Hauki 16 Kivijärvi <0,01 6,7 10978-17, Hauki 17 Kivijärvi <0,01 5,0 10978-18, Hauki 18 Kivijärvi <0,01 5,0 10978-19, Hauki 19 Kivijärvi <0,01 4,8 10978-20, Hauki 20 Kivijärvi <0,01 5,4 Alihankinta: Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tiina Ylipahkala Laboratoriokemisti Puh. 040-7523013 Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Y-tunnus/VAT no.fi 02831262 Laskutusosoite PL 280 00101 Helsinki Betonimiehenkuja 1A 02150 Espoo Tikkalantie 2 26100 Rauma Nevantie 21 86710 Kärsämäki Nuottasaarentie 17 90400 Oulu Harjutie 14 69600 Kaustinen Vuoksenniskantie 32 55800 Imatra

Liite 15 Tutkimustodistus 2008-10981 1(1) 03.12.2008 Pöyry Environment Oy Jakelu: Tuija Hilli tuija.hilli@poyry.com 90571 OULU Näytetiedot Näyte Ravut Näyte otettu Elokuu 2008 Näytteen ottaja Asiakas Saapunut 13.10.2008 Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi 13.10.2008 Tutkimus valmis 03.12.2008 Viite 9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu Analyysi Menetelmä Yksikkö 10981-1 Rapu Talvilahti (Jormasjärvi) 10981-2 Rapu Kiikonniemi (Jormasjärvi) Kuiva-aine Alihankinta % 23 19 Hg ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 0,03 0,03 tuorep. As ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 0,41 0,41 tuorep. Ba ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 3,8 2,7 tuorep. Cd ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 2,2 1,8 tuorep. Co ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 4,0 3,2 tuorep. Cu ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 34 33 tuorep. Ni ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 1,7 1,0 tuorep. Pb ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg 0,04 0,01 tuorep. Zn ICP-OES/MS Alihankinta mg/kg tuorep. 330 300 Alihankinta Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tiina Ylipahkala Laboratoriokemisti Puh. 040-7523013 Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Y-tunnus/VAT no.fi 02831262 Laskutusosoite PL 280 00101 Helsinki Betonimiehenkuja 1A 02150 Espoo Tikkalantie 2 26100 Rauma Nevantie 21 86710 Kärsämäki Nuottasaarentie 17 90400 Oulu Harjutie 14 69600 Kaustinen Vuoksenniskantie 32 55800 Imatra

Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 2008 Liite 16.1 Merkinnät: kuukaudet (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr), mertavuorokaudet (merta-d), saalis (kg), rapu (kpl). KOLMISOPPI Katiskat kk pkk hauki ahven made V 2-6,1 - VI 3 4,6 1,4 - VII 3-6,3 - VIII 2-5,2 - IX 2 - - 9,3 X 1 - - 5,7 V-VIII 10 4,6 19 0 kg/pkk 0,460 1,900 0,000 IX-X 3 0 0 15 kg/pkk 0,000 0,000 5,000 V-X 13 4,6 19 15 kg/pkk 0,354 1,462 1,154 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Katiskojen limoittuminen vaikeuttaa pyyntiä (VII-VIII). JORMASJÄRVI Verkot # 50-60 mm kk pkk taimen siika hauki kuha ahven made I 58 1,8 2 8,7 74,5-19,9 II 56-2 9 45-8,5 III 78 - - 22 57,2 1 6,1 IV 36 - - 9 15,2-4 VIII 12-2,9-2 - - IX 9 - - - 2,2 - - XII 16-2,2-4,9 - - I-IV 228 1,8 4 48,7 191,9 1 38,5 kg/pkk 0,008 0,018 0,214 0,842 0,004 0,169 VIII 12 0 2,9 0 2 0 0 kg/pkk 0,000 0,242 0,000 0,167 0,000 0,000 IX-XII 25 0 2,2 0 7,1 0 0 kg/pkk 0,000 0,088 0,000 0,284 0,000 0,000 I-XII 265 1,8 9,1 48,7 201 1 38,5 kg/pkk 0,007 0,034 0,184 0,758 0,004 0,145 Vetouistelu kk kalastus- kalastus- vapoja hauki kuha ahven kertoja aika h käytössä VI 11.. 1-3 14,7 10,4 0,3 VII 8.. 1-3 4,6 3,8 1 VIII 4.. 1-3 2,6 13,5 0,3 VI-VIII 23.. 1-3 21,9 27,7 1,6 kg/kkr 0,952 1,204 0,070 Maderysät kk pkk made II 13 71 III 12 22 II-III 25 93 kg/pkk 3,720

Iskukoukut Liite 16.2 kk pkk hauki I 54 29,6 II 60 19,7 XII 12 8 I-XII 126 57,3 kg/pkk 0,455 Kurenuotta (10 x 120 m) Nuotattiin 4 päivänä noin 15 vetokertaa (VII-IX). Pientä muikkua (7 cm) runsaasti. Iso muikku hävinnyt kokonaan. Saaliiksi otettaava muikkua vain 2 kg. Rapumerrat kk ravustajia merrat merta-d saalis vapaut. kpl kpl kpl VII 1 15 30 6 9 VIII 4 60-85 2168 1020 1349 IX 2 30-43 978 194 153 VII-IX 1-4 15-85 3176 1220 1511 kpl/md 0,384 0,476 TALVILAHTI (erotettu ed. taulukoista) Verkot # 50 mm kk pkk taimen siika hauki kuha ahven made I 10 1,8-0,7 6,1-6,8 II 6 - - 1 1 0,5 3,5 III 10 - - 1 1,1-1,1 VIII 12-2,9-2,0 - - IX 9 0,000 0,000 0 2,2 0 0 I-III 26 1,8 0 2,7 8,2 0,5 11,4 kg/pkk 0,069 0,000 0,104 0,315 0,019 0,438 VIII 12 0,0 2,9 0 2,0 0,0 0,0 kg/pkk 0,000 0,242 0,000 0,167 0,000 0,000 IX 9 0,000 0,000 0 2,2 0 0 kg/pkk 0,000 0,000 0,000 0,244 0,000 0,000 I-IX 47 1,8 2,9 2,7 10,2 0,5 11,4 kg/pkk 0,038 0,062 0,057 0,217 0,011 0,243 Rapumerrat kk ravustajia merrat merta-d saalis vapaut. kpl kpl kpl VIII 1 30 90 6 19 kpl/md 0,067 0,211 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Verkkojen likaantumishaitta vähäinen (I-III, VIII lp-ix lp).

S5 S3 S4 S1 S2 S6 S7 Liite Liite17. 2. Sähkökalastuskohteet Sähkökalastuskohteet 1: 40 000 1:40 000

Sähkökoekalastukset Kalliojoella, Tuhkajoella ja Lumijoella 18.8.-4.9.2008 Liite 18.1 S1 Kalliojoki, yläosa, kaivospiirin rajan alapuoli (3549870/7102652) 10x20 m =200 m 2, syv. 0,1-0,6 x 0,4 m, virt. 0,5-1,4x 1,0 m/s. Pohja louhikko-kivikko 100 %, pintakiviä +. Fontinalis dal. 5 %, Hygrohypnum sp. 1 %. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa. Sammal puhdasta. Vesi ruskeaaa. Vuolas koski, vesi n. 20 cm alivettä korkeammalla. - kalastettu kahteen kertaan, ei saalista S2 Kalliojoki, alaosa (3550688/7102691) 8x25 m =200 m 2, syv. 0,2-0,9 x 0,5 m, virt. 0,5-1,5x 1,0 m/s. Pohja kivikko-louhikko 95 %, sora 5 %, ei pintakiviä. Fontinalis dal. 7 %. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa. Sammal puhdasta. Vesi ruskeaaa. Vuolas koski, vesi n. 20 cm alivettä korkeammalla. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 ahven 1,00 - - 1,00 14 ahven 2 kpl, 108-112 mm, 28 g S3 Tuhkajoki, Niskalankoski, Kolmisopen alapuoli (3552818/7104368) 10x20 m =200 m 2, syv. 0,2-0,6 x 0,4 m, virt. 0,2-1,5x 1,0 m/s. Pohja louhikko-kivikko 100 %, pintakiviä 7 %. Fontinalis dal. 40 %. Ei rihmamaisia viherleviä, pohjasakkaa vähän (1). Sammal päältä puhdasta, alla vähän ruskeaa sakkaa. Vesi n. 20 cm alivettä korkeammalla. Osin rännimäinen koski, ranta-alueet kuivilla aliveden aikana. Työkoneiden joen yliajo aiheutti lyhytaikaista voimakasta samennusta koealalla ja joen yläosalla. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 taimen 0,50 - - 0,50 136 ahven 0,50 - - 0,50 15 särki - 0,50-0,50 6 1,50 157 taimen 1 kpl, 286 mm, 271 g (2-v.) ahven 1 kpl, 136 mm, 29 g särki 1 kpl, 109 mm, 12 g S4 Tuhkajoki (3553652/7104766) 9x22 m =198 m 2, syv. 0,2-0,7 x 0,4 m, virt. 0,1-1,1x 0,7 m/s. Pohja kivikko-louhikko 99 %, sora 1 %, pintakiviä 1 %. Fontinalis dal. 5 %, Hygrohypnum sp. 5 %, Equisetum fluv. +. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+), pohjasakkaa vähän (1). Sammal päältä puhdasta, alla vähän ruskeaa sakkaa. Vesi n. 20 cm alivettä korkeammalla. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 taimen 0,51 0,51-1,02 369 ahven 0,51 - - 0,51 26 made 0,51 - - 0,51 2 2,04 397 taimen 2 kpl, 168 mm 51 g (1-v.), 396 mm 680 g (5-v.) ahven 1 kpl, 175 mm, 52 g made 1 kpl, 75 mm, 3 g

S5 Tuhkajoki, Myllykoski, latoliiterin kohta (3554825/7105087) Liite 18.2 11,5x19 m =219 m 2, syv. 0,2-0,6 x 0,45 m, virt. 0,3-1,5x 1,0 m/s. Pohja louhikko-kivikko 100 %, sora +, pintakiviä 4 %. Fontinalis dal. 20 %, Hygrohypnum sp. 2 %. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+), ei pohjasakkaa. Sammal + puhdasta. Vesi n. 20 cm alivettä korkeammalla. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 taimen 0,46 0,46-0,92 17 made - 0,46-0,46 13 1,38 30 taimen 2 kpl, 75 mm 3 g (0-v.), 148 mm 35 g (1-v.) made 1 kpl, 136 mm, 29 g S6 Lumijoki, ylempi koeala (3545499/7093007) 5x30 m =150 m 2, syv. 0,2-0,9 x 0,5 m, virt. 0,5-1,2x 0,9 m/s. Pohja louhikko-kivikko 100 %, pintakiviä +. Fontinalis dal. 2 %, Fontinalis ant. 1 %, Caltha pal. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa. Sammal puhdasta. Vesi ruskeaa. Vuolas koski, vesi n. 20 cm alivettä korkeammalla. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 ahven 0,67 - - 0,67 15 ahven 1 kpl, 125 mm, 22 g S7 Lumijoki, alempi koeala (3545754/7092190) 5,5x25 m =138 m 2, syv. 0,2-0,7 x 0,4 m, virt. 0,3-1,8x 1,2 m/s. Pohja louhikko-kivikko 100 %, pintakiviä +. Fontinalis dal. 1 %, Hygrohypnum sp. 1 %, Caltha pal. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa. Sammal puhdasta. Vesi ruskeaa. Vuolas koski, vesi n. 20 cm alivettä korkeammalla. yks./100 m 2 I II III yhteensä g/100 m 2 ahven 0,72 0,72-1,44 25 särki - 0,72-0,72 43 2,16 68 ahven 2 kpl, 126-135 mm, 34 g särki 1 kpl, 183 mm, 60 g

Tuhkajoen ylimääräiset koealat Liite 18.3 Kalastettu kertaalleen taimennäytteiden keräämiseksi dna-määrityksiä varten. Tuhkajoki S3 10x40 m = 400 m2 taimen 4 kpl (mm/g): 233/146, 277/209, 315/410, 243/183 (kivikko-louhikkokoskea) made 1 kpl, 18 cm ahven 1 kpl, 15 cm 10x50 m = 500 m2 (kivikko-louhikkokoskea) särki 1 kpl, 21 cm Tuhkajoki S4 8x15 m = 120 m2 (kivikko-louhikkokoskea) ei saalista Tuhkajoki, Sahinkoski, S4:n yläpuolella 12x50 m + 15x30 m = 1050 m2 (laajoja hyviä pienpoikashabitaatteja, pohjakivet pääosin pieniä, paljolti nivamaista koskea) taimen 63 mm, 2 g taimen 152 mm, 40 g hauki 1 kpl, 28 cm ahven 5 kpl, 7-18 cm made 1 kpl, 12 cm 10x70 m = 700 m2 (louhikkokoskea, ei pienpoikasalueita) ahven 11 kpl, 6-12 cm made 1kpl, 9 cm Tuhkajoki, Myllykoski, S5:n alapuoli 13x70 m = 910 m2 taimen 5 kpl, 78, 73, 65, 60, 69 mm, 18 g taimen 223 mm, 129 g taimen 173 mm, 52 g 13x60 = 780 m2 taimen 4 kpl (mm/g): 160/37, 155/39, 232/134, 157/41 harjus 1 kpl, 114 mm, 11 g ahven 1 kpl, 7 cm Tuhkajoki, Myllykosken alaosa 17X60 m = 1020 m2 (Matalaa hyvää pienpoikashabitaattia, kalastettu hyvä alue lähes kokonaan. Muualla Tuhkajoessa jyrkähköä louhikkokoskea, jossa 0-vuotiasta vain satunnaisesti). taimen 14 kpl (0-v.) taimen 14 kpl (mm/g): 232/150, 165/49, 137/27, 159/41, 162/45, 165/49, 148/37, 163/44, 149/31, 281/255, 155/39, 151/36, 150/32, 149/32

Liite 19 Kalliojoki S1 Kalliojoki S2

Tuhkajoki S3 Tuhkajoki S4

Tuhkajoki S5 Lumijoki S6

Lumijoki S7

1 Jarmo Koskiniemi Liite 20 Kotieläintieteen laitos Helsingin yliopisto p. 0919158535 Email. Jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 12.3.2009 Muistio: Tuhkajoen taimenkannan geneettinen selvitys Näytteet Pöyry Environment Oy toimitti kotieläintieteen laitoksen ja RKTL:n genotyypityslaboratorioon tutkittavaksi taimennäytteitä DNA-määrityksiä (mikrosatelliittimuuntelu) varten marraskuussa 2008. Näytteitä oli yhteensä 150 kpl. Tuhkajoesta oli 50 näytettä ja lisäksi saatiin vertailunäytteet Kitkajärven kannasta (50 kpl) ja Oulujoen kannasta (50 kpl). Tavoitteena oli selvittää, onko Tuhkajoen taimenkanta alkuperäinen vai onko se sekoittunut vertailunäytteiden kantoihin, joita on istutettu lähialueelle Jormasjärveen ja Jormasjokeen. Vertailuun otettiin lisäksi aiemmin tutkittu Rautalamminreitin kanta, jota myös on istutettu alueelle, sekä Iijoen taimenkanta. DNA:n eristys, PCR-reaktiot ja kapillaarielektroforeesiajot Näytteet olivat etanoliin säilöttyjä kudospaloja. DNA eristettiin Qiagen DNEasy Tissue eristyskitillä, ja DNA:n saanto ja laatu todettiin spektrofotometrimittauksilla normaaliksi. Liukoista DNA:ta saatiin 400 ul kustakin näytteestä, ja DNA:n pitoisuuden todettiin olevan 50-100 mikrogrammaa/mikrolitra. Näytteestä analysoitiin 16 mikrosatelliittilokuksen muuntelu. Käytetyt laboratoriorutiinit olivat samat, mitä aikaisemminkin on käytetty taimenella RKTL:n ja kotieläintieteen laitoksen genotyypityslaboratoriossa. Määritetyt mikrosatelliitit olivat BS131, SSosl311, SSosl417, SSosl438, Str15INRA, Str60INRA, Strutta58, OneU9, SSa197, SSa407, SSa85, Str73INRA, Str85INRA, SSa289, SSsp1605 ja SSsp2201. Eristettyä DNA:ta kului reaktioihin n. 100 ul, ja jäljelle jäänyt n. 300 ul pakastettiin ja säilöttiin kotieläintieteen laitoksen ja RKTL:n DNA-varastoon. PCR-reaktiot analysoitiin genotyypityslaboratorion Abi-kapillaarielektroforeesilaitteella ja laitteistoon kuuluvalla GeneMapper-ohjelmistolla. Tuloksia Geneettisiä eroja kuvattiin geneettisen etäisyyden avulla. Geneettinen etäisyys on suhteellinen mitta, joka kuvaa genomin eri lokusten alleeli- eli geenimuotofrekvenssien eroja populaatioiden välillä. Suurimmillaan etäisyys on 1, mikä tarkoittaa, että verrattujen populaatioiden kaikkien geenimuotojen frekvenssit ovat täsmälleen samat, ja pienimmillään 0, mikä tarkoittaa, että populaatioissa ei ole lainkaan samoja alleeleita. Käytännössä hyvin suuri, lähellä yhtä oleva etäisyys havaitaan vain lajien välillä, ja populaatioiden erot ovat yleensä selvästi alle 0,5. Geneettistä etäisyyttä kasvattaa pitkäaikainen isolaatio populaatioiden välillä. Hyvin pieni etäisyys tarkoittaa että populaatiot ovat tai ovat olleet

2 lähihistoriassa yhteydessä toisiinsa. Etäisyydet laskettiin Population 1.2.28 ohjelmalla (http://www.cnrs-gif.fr/pge). Geneettiset etäisyydet kuvattiin graafisesti dendrogrammilla, jossa kannat yhdistetään erojen perusteella puurakenteeksi. Samaan haaraan yhdistyvät geneettisesti keskenään samanlaisimmat kannat. Puurakenteessa haarojen pituudet määräytyvät geneettisen etäisyyden perusteella. Puurakenne laskettiin Population 1.2.28 ohjelmalla ja piirrettiin Treeview-ohjelmalla (http://taxonomy.zoology.gla.ac.uk/rod/treeview). Perinnöllisen muuntelun määrä kannoissa kuvattiin heterotsygotia-asteen, havaitun keskimääräisen alleelimäärän (tutkitun 16 lokuksen alleelimäärien keskiarvo) ja alleelirikkauden avulla. Alleelirikkaus huomioi otoskoon vaikutuksen alleelimäärään redusoimalla isommat näytekoot pienempien tasolle. Yleensä isommissa näytteissä havaitaan enemmän alleeleita kuin pienemmissä näytteissä, joten pelkkä havaittu alleelimäärä voi kuvata paitsi kantojen alleelimäärän eroa, niin myös otoskokojen eroa. Heterotsygotia- aste on pienimmillään 0 ja on lähellä 1:stä hyvin runsaasti muutelevissa populaatioissa. Tyypillinen arvo kaloilla on 0,5-0,8. Muuntelun mitat laskettiin Fstat-ohjelmalla (http://www.unil.ch/izea/softwares/fstat.html). Populaatiorakennetta tutkittiin myös yksilögenotyyppipohjaisella 'individual assignment' - testillä, missä kullekin kalalle määritettiin kanta, johon sen genotyyppi parhaiten sopii. Testit tehtiin 'maximum likelihood' -periaatteella, jossa lasketaan kunkin kalan genotyypin todennäköisyys eri kannoissa Hardy-Weinberg-tasapainomallin perusteella. Sopivin kanta on se, jossa HW-todennäköisyys on suurin. Testit tehtiin GenAlEx-ohjelmalla (http://www.anu.edu.au/bozo/genalex). Samalla ohjelmalla katsottiin aineistosta myös uniikialleelit (alleelit jotka esiintyvät vain jossain yhdessä vertailussa olevassa näytteessä). Mikäli tutkitut populaatiot ovat geneettisesti erilaisia, kukin yksittäinen kala sopii parhaiten juuri omaan kantaansa, ja kussakin kannassa havaitaan jonkin verran uniikkialleeleita. Jos taas populaatiot ovat sekoittuneita tai muuten geneettisesti samanlaisia, useat kalat sopivat geneettisesti hyvin myös muihin kantoihin, eikä uniikkialleleita esiinny. Menetelmiä ja niiden taustoja selvitetään tarkemmin ohjelmien kotisivuilla.

3 Taulukko 1. Otoskoot (N), heterotsygotia-asteet (H), alleelimäärät (Nall) ja alleelirikkaudet (R). Otoskoko ei ole täsmälleen sama kuin analysoitujen kalojen määrä, koska kaikista näytteistä ei saatu tulosta kaikkiin lokuksiin. N H Nall R Kitkajarvi 49,3 0,57 4,9 4,7 Tuhkajoki 50,0 0,65 5,9 5,7 Oulujoki 49,6 0,69 7,5 7,2 Iijoki 163,5 0,69 7,9 7,0 Rautalamminreitti 240,0 0,66 11,5 8,5 Taulukko 2. Geneettiset etäisyydet. Etäisyyksien minimi oli 0,15, maksimi 0,32 ja keskiarvo 0,23. Kitkajarvi Tuhkajoki Oulujoki Iijoki Tuhkajoki 0,32 Oulujoki 0,26 0,18 Iijoki 0,23 0,27 0,19 Rautalamminreitti 0,29 0,19 0,15 0,22 Taulukko 3. Individual assignment-testit Näytteiden kalojen (rivit) sijoittuminen eri kantoihin (sarakkeet). Kitkajarvi Tuhkajoki Oulujoki Iijoki Rautalamminreitti Kitkajarvi 50 0 0 0 0 Tuhkajoki 0 48 2 0 0 Oulujoki 0 2 43 5 0 Iijoki 2 0 1 166 0 Rautalamminreitti 0 1 1 0 238

Kuva 1. Dendrogrammi. 4

5 Taulukko 4. Uniikkialleelit Populaatio Lokus Alleeli Frekvenssi Kitkajarvi SSa289 200 0,410 SSa407 293 0,030 Tuhkajoki SSa197 121 0,020 SSa289 155 0,020 SSa407 244 0,100 Str15INRA 214 0,030 Oulujoki BS131 168 0,010 SSa197 141 0,011 Iijoki SSa289 171 0,028 SSa289 181 0,009 SSa407 283 0,003 SSosl311 122 0,006 SSsp1605 228 0,003 Str73INRA 141 0,016 Rautalamminreitti BS131 158 0,019 SSa197 145 0,008 SSa197 161 0,015 SSa197 165 0,015 SSa289 143 0,002 SSa289 188 0,013 SSa289 190 0,002 SSa289 207 0,004 SSa289 211 0,017 SSa289 215 0,027 SSa289 217 0,010 SSa289 219 0,017 SSa289 222 0,002 SSa407 211 0,019 SSa407 227 0,058 SSa407 229 0,015 SSa407 240 0,002 SSa85 107 0,006 SSa85 119 0,319 SSosl311 126 0,004 SSosl311 168 0,002 SSosl438 111 0,004 SSsp1605 302 0,015 SSsp1605 325 0,019 SSsp1605 369 0,029 SSsp1605 423 0,010 SSsp1605 443 0,013 SSsp2201 209 0,002 SSsp2201 280 0,063 SSsp2201 288 0,021 SSsp2201 291 0,004 SSsp2201 304 0,015 SSsp2201 339 0,015 SSsp2201 342 0,004 SSsp2201 345 0,004 SSsp2201 360 0,008 SSsp2201 364 0,010 SSsp2201 372 0,008 Str60INRA 201 0,002 Str73INRA 147 0,004 Strutta58 108 0,050 Strutta58 110 0,002

6 Johtopäätös Alleelimäärä ja heterotsygotia-aste ovat Tuhkajoen kannassa suurempia kuin Kitkajärven kannassa, mutta pienempiä kuin Oulujoen kannassa sekä Rautalamminreitin ja Iijoen kannoissa. Kaikista kannoista löytyi uniikkialleeleita, ja Tuhkajoen kannasta jonkin verran enemmän kuin Kitkajärven ja Oulujoen kannasta. Koko aineistossa valtaosa uniikkialleeleista löytyi Rautalamminreitin kannasta. Heterotsygotia-asteet ja alleelimäärät olivat kaikissa kannoissa taimenelle tyypillisiä. Tuhkajoen geneettiset etäisyydet olivat saman suuruiset Oulujokeen ja Rautalamminreittiin, ja hieman pienemmät kuin vertailussa mitatut etäisyydet keskimäärin. Etäisyydet olivat samaa luokkaa kuin Oulujoen etäisyys Iijokeen. Kaikkein pienein etäisyys oli Oulujoen etäisyys Rautalammiin.Tuhkajoen etäisyys Kitkajärveen oli suurin kaikista tässä selvityksessä mitatuista etäisyyksistä. Kitkajärven etäisyys oli suuri kaikkiin vertailussa olleisiin kantoihin. Ryhmittelyssä Oulujoki, Rautalamminreitti ja Tuhkajoki yhdistyvät samaan haaraan, mutta kaikki verratut kannat erottuvat dendrogrammissakin selvästi omiin haaroihinsa. Individual assignment -testissä kaksi Tuhkajoen kalaa sijoittui genotyyppinsä perusteella Oulujokeen ja vastaavasti kaksi Oulujoen kalaa Tuhkajokeen. Lisäksi yksi Rautalamminreitin kala sijoittui Tuhkajokeen. Tulokset viittaavat hyvin pieneen tai olemattomaan sekoittumiseen ja assignment-testin tulos on sama kuin etäisyyksien ja ryhmittelyn perusteella: kaikki kannat ovat selvästi toisistaan erillisiä. Tuhkajoen kanta on selvästi oma erillinen kantansa. Ero Oulujoen kantaan ja Rautalamminreitin kantaan on hieman pienempi kuin Kitkajärven kantaan, mutta kaikki erot kuitenkin hyvin selviä.

1 3 2 8 9 10 4 5 7 6 6 5 4 3 2 1 Liite Liite 21.1. 5.1. Verkkokalastuskohteet 1 Verkkokalastuskohteet : 20 000 1:20 000

1 2 3 4 7 5 8 9 6 10 Liite Liite 21.2. 6.2. Verkkokalastuskohteet Verkkokalastuskohteet 1 : 20 000 1:20 000