Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2004

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2004 Kouvolan - Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöosasto

2 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2004. Vuonna 1990 solmittiin Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailua koskeva sopimus. Sopimuksen mukaisesti toteutettiin Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueilla silloisen ilmansuojelulain (nykyisen ympäristönsuojelulain) mukaiset seurantavelvoitteet kuntien ja paikallisten toiminnanharjoittajien osalta vuosina 1991 1995. Vastaava sopimus Anjalankosken ilmanlaadun tarkkailun toteutuksesta solmittiin vuonna 1992. Yhteistarkkailusopimus on uusittu tämän jälkeen viiden vuoden välein vuosille 1996 2000 ja 2001 2005. Vuoden 2004 aikana tilattiin ilmatieteenlaitokselta ehdotus ilmanlaadun seurantasuunnitelmaksi vuosille 2006 2010. Yhteistarkkailusopimuksen mukaan ilmanlaadun seurannasta aiheutuviin kustannuksiin osallistuivat teollisuuden osalta Gasum Oy, J.M.Huber Finland Oy, Kouvolan seudun sähkö Oy, Kymin Voima Oy, Optiroc Oy Ab, Specialty Minerals Nordic Oy Ab, Stora Enso Publication Papers Oy Ltd, UPM-Kymmene Oyj (Kymi ja Voikkaa), Vamy Oy sekä Vapo Oy (Utti, Vekaranjärvi ja Kalso). Kuntien osalta mukana olivat Anjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Iitin, Jaalan ja Valkealan kunnat. Ilmanlaadun seurannan käytännön toteutuksesta vastasi Kouvolan Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueella mittaukset käynnistyivät vuoden 1991 alkuneljänneksellä ja Anjalankoskella vuoden 1993 alussa. Kenttätyö käsittää rikkidioksidin, typenoksidien, hajurikkiyhdisteiden, leijuman, laskeuman ja säätietojen mittauksia. Elimäellä ja Iitissä on mitattu laskeumaa yhtäjaksoisesti vuoden 1996 helmikuusta lähtien. Jaalassa laskeumamittaukset aloitettiin vuoden 2002 alussa. Vuoden 2004 aikana käytössä oli neljä jatkuvatoimisilla analysaattoreilla varustettua mittausasemaa (seitsemän analysaattoria), yksi sääasema, kaksi kokonaisleijumien mittauspistettä (neljä keräintä) ja kahdeksan laskeumakeräintä. Mittaustuloksista laaditut kuukausiraportit lähetettiin sopijaosapuolille joka kuukausi. Seurantakokous yhteistarkkailun sopijaosapuolten edustajien kesken pidettiin tammikuussa 2004. Ilmanlaadun tarkkailuun käytettyjen analysaattoreiden ja keräinten hoidosta sekä mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat vastanneet alkuvuodesta 2004 terveysinsinööri Jaakko Kuustonen ja terveystarkastaja Reijo Pesonen. Loppuvuoden ilmantarkkailusta ovat vastanneet terveystarkastaja Reijo Pesonen ja vt. terveysinsinööri Vesa Pekkola. Tämän vuosiraportin ovat koonneet terveysinsinööri Vesa Pekkola ja terveystarkastaja Reijo Pesonen. Kouvolassa 2.5.2005 Kouvolan Valkealan ktt:n ky:n Ympäristöosasto Kyllikki Ala-Huikku terveysvalvonnan johtaja Vesa Pekkola terveysinsinööri

3 TIIVISTELMÄ Kouvolan Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto suoritti ilmanlaadun tarkkailua Pohjois-Kymenlaaksossa. Tässä raportissa on yhteenveto vuoden 2004 mittaustuloksista. Mittaustuloksia on verrattu Valtioneuvoston päätöksen 480/96 mukaisiin ohje- ja tavoitearvoihin sekä Valtioneuvoston asetuksen 711/01 mukaisiin rajaarvoihin. Valtioneuvoston asetus astui voimaan 15.8.2001. Mittausaineisto on ilmoitettu 1.9.1996 lähtien Valtioneuvoston päätöksen edellyttämässä + 20 ºC:ssa, lukuun ottamatta hengitettäviä hiukkasia, jonka tulokset on esitetty vallitsevassa ulkoilman lämpötilassa. Rikkidioksidipitoisuuksia mitattiin ympäri vuoden Valkealan Lappakoskella ja Anjalankosken Myllykoskella. Korkeimmat raja-arvoihin verrattavat pitoisuudet olivat Anjalankoskella alle 6 % (8 µg/m³) vuorokausiraja-arvosta 125 µg/m³ ja alle 3 % (12 µg/m³) tuntiraja-arvosta 350 µg/m³. Valkealassa vastaavat pitoisuudet olivat alle 4 prosenttia (5 µg/m³) vuorokausi- ja alle 2 % (8 µg/m³) tuntiraja-arvosta. Vuorokausiohjearvoon 80 µg/m³ verrannolliset korkeimmat vuorokausikeskiarvot olivat Anjalankosken asemalla 10 % (8 µg/m³) ja Valkealan asemalla 9 prosenttia (7 µg/m³) ohjearvosta. Tuntiohjearvoon 250 µg/m³ verrannolliset korkeimmat tuntikeskiarvot olivat Anjalankosken 5,6 % (14 µg/m³) ja Valkealan asemalla 2,8 % (7 µg/m³) ohjearvosta. Typpidioksidia mitattiin ympäri vuoden Kouvolan ja Myllykosken keskustoissa. Korkeimmat raja-arvoihin verrattavat pitoisuudet mitattiin Kouvolassa, jossa pitoisuudet jäivät 53 prosenttiin (21 µg/m³) vuosittaisesta raja-arvosta 40 µg/m 3. Myllykosken vuosikeskiarvo oli 33 % (13 µg/m³) raja-arvosta. Tuntikohtaisesta raja-arvosta 200 µg/m ³, Kouvolan pitoisuus jäi 45 prosenttiin (89 µg/m³) ja Myllykosken pitoisuus 33 prosenttiin (66 µg/m³). Vuorokausiohjearvoon 70 µg/m ³ verrannollinen toiseksi korkein mitattu vuorokausikeskiarvo oli Kouvolassa korkeimmillaan maaliskuussa 67 % (47 µg/m³) ohjearvosta. Myllykoskella korkein arvo oli myös maaliskuussa 64 % (45 µg/m³) vuorokausiohjearvosta. Typpidioksidin tuntiohjearvoon 150 µg/m ³ verrannollinen pitoisuus oli korkeimmillaan Kouvolan asemalla maaliskuussa 63 prosenttia (95 µg/m³) ohjearvosta. Myllykosken mittaustulokset olivat alle 46 % (69 µg/m³) tuntiohjearvosta. Haisevia rikkiyhdisteitä (TRS) mitattiin Kuusankosken keskustassa ja Valkealan Lappakoskella. TRS-yhdisteiden vuorokausiohjearvoon 10 µg/m³ verrannolliset korkeimmat pitoisuudet (rikkinä) jäivät Kuusankosken asemalla alle 20 prosenttiin (< 2 µg/m³) ja Valkealan asemalla alle 10 prosenttiin (< 1 µg/m³) vuorokausiohjearvosta. Hengitettäviä hiukkasia (PM10) mitattiin Kouvolan keskustassa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 56 prosenttia (21 µg/m³) vuosittaisesta raja-arvosta 40 µg/m³ ja 36 korkein vuorokausikeskiarvo 56 prosenttia (28 µg/m³) vuorokausiraja-arvosta 50 µg/m³. PM 10 -hiukkasten korkein ohjearvoon verrattava pitoisuus maaliskuussa oli 157 prosenttia (110 µg/m³) vuorokausiohjearvosta 70 µg/m³. Muutoin pitoisuudet jäivät alle 83 prosenttiin (58 µg/m³) vuorokausiohjearvosta. Leijuvan pölyn määrää mitattiin joka kolmas vuorokausi Kuusankosken keskustassa ja Anjalankosken Myllykoskella. Vuosiohjearvoon 50 µg/m³ verrannolliset vuosikeskiarvot

4 jäivät Kuusankoskella 60 prosenttiin (30 µg/m³) ja Myllykoskella 42 prosenttiin (21 µg/m³) ohjearvosta. Myös vuorokausiohjearvoon 120 µg/m³ verrannolliset pitoisuudet olivat Kuusankosken keskustassa 124 %:a (149 µg/m³) ja Myllykoskella 46 %:a (55 µg/m³) ohjearvosta. Laskeumaa mitattiin kahdeksalla laskeumakeräimellä. Rikkilaskeuman tavoitearvo 0,3 g/m²/vuosi alittui kahdessa mittauspisteessä, jossa mittaustulokset saatiin 12 kuukauden yhtenäiseltä jaksolta: Vekaranjärvellä ja Jaalassa. Kuukausittaiset rikkilaskeumat olivat välillä 4,8 160 mg/m 2. Mitattujen ph-arvojen vuosittainen keskiarvo oli välillä 5,2 6,3. Alhaisin ph 4,2 mitattiin Jaalassa huhtikuussa ja korkein ph 7,4 Kouvolan Hinkkismäeltä lokakuussa. Pienin vuosittainen kokonaislaskeuma 17,3 g/m² 12 kk:n mittausjaksolta mitattiin Jaalasta ja suurin 45,7 g/m² Kouvolan Hinkkismäeltä. Kuukausittaiset ammoniumtyppilaskeumat mittausjaksolla olivat 0,1 180,0 mg/m² ja nitraattityppilaskeumat 0,0-46,0 mg/m².

5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...2 1. TARKKAILUJÄRJESTELMÄ...6 1.1. Mittausasemat...6 1.2. Automaattinen tiedonsiirto...8 1.3. Mittausmenetelmät...8 1.3.1. Rikkidioksidin mittaus...8 1.3.2. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaus...8 1.3.3. Typen oksidien mittaus...8 1.3.4. Leijuvan pölyn mittaus...9 1.3.5. Hengitettävän pölyn (PM 10 ) mittaus...9 1.3.6. Laskeuman määrittäminen...9 1.3.7. Säätietojen mittaus...9 1.3.8. Ulkoinen kalibrointi...9 2. MITTAUSAINEISTO...10 2.1. Vähimmäismittausaineistovaatimukset...10 2.2. Mittausaineisto ja ajallinen edustavuus...10 3. OHJE- JA RAJA-ARVOT...11 4. MITTAUSTULOKSET...12 4.1. Rikkidioksidi...12 4.2. Typpidioksidi...14 4.3. Typpimonoksidi ja typen oksidit...16 4.4. Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)...17 4.5. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 )...19 4.6. Kokonaisleijuma (TSP)...20 4.7. Laskeuma...21 4.8. Tuulen suunnat...25 5. VERTAILUAINEISTO...26 5.1. Rikkidioksidipitoisuuksien vertailu tausta-asemaan...26 6. TULOSTEN POHDINTA...26 7. YHTEENVETO...27 KIRJALLISUUS...29

6 1. TARKKAILUJÄRJESTELMÄ Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailun käytännön toteutuksesta vastasi Kouvolan Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. Tarkkailu toteutetaan yhteistyössä alueen kuntien ja teollisuuslaitosten kanssa. Tarkkailun toteuttaja raportoi kuukausittain mittaustulokset sopijaosapuolille ja laati vuosiraportin. Tarkkailujärjestelmä on Ympäristöministeriön ilmanlaadun mittaamisohjeiden mukainen. Järjestelmä perustuu automaattisiin jatkuvatoimisiin mittausasemiin, säännöllisin väliajoin toimiviin leijuvan pölyn keräimiin sekä kuukausittain vaihdettaviin laskeumakeräimiin. Automaattisilta mittausasemilta tiedot siirretään puhelinverkkoa pitkin tarkkailun toteuttajan keskustietokoneelle. Keskustietokoneelta on yhteys UPM-Kymmenen (Kymi) seurantamikrolle. Pölysuodattimet ja laskeumanäytteet analysoidaan Kymen Ympäristölaboratorio Oy:ssä Kouvolassa. 1.1. Mittausasemat Vuonna 2004 ilmanlaaduntarkkailuprojektin käytössä oli neljä jatkuvatoimisilla analysaattoreilla varustettua mittausasemaa. Kouvolan keskustan mittausasemalla tarkkailtiin typen oksideja ja hengitettävien hiukkasten (alle 10 µm) määrää liikenneympäristössä. Kuusankosken asemalla mitattiin haisevia rikkiyhdisteitä. Mittausasema sijaitsi keskustan läheisyydessä, liikenteen ja teollisuuden välimaastossa. Teollisuuden päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun seurattiin Valkealan mittausasemalla, jossa mitattavia komponentteja olivat rikkidioksidi ja haisevat rikkiyhdisteet. Valkealan asemalla toimi myös sääasema. Anjalankosken Myllykoskella mitattiin rikkidioksidia ja typen oksideja. Kokonaispölypitoisuutta mitattiin suurtehokeräimillä kahdessa paikassa: Kuusankoskella (2 keräintä) ja Anjalankosken Myllykoskella (2 keräintä). Jatkuvatoimiset mittausasemat ja leijuvan pölyn keräyspisteet on esitetty taulukossa 1. Tarkemmat sijainnit ilmenevät liitteiden 1-3 kartoista. Laskeuman seurantaa suoritettiin kahdeksassa eri tarkkailupisteessä. Laskeumakeräimet oli sijoitettu hajautetusti tarkkailualueelle. Keräimistä kaksi sijaitsi Valkealassa. Anjalankoskella, Elimäellä, Iitissä, Jaalassa, Kouvolassa ja Kuusankoskella oli yksi keräin. Kaikista laskeumakeräimistä määritettiin kuukausittain sulfaattirikki, ominaissähkönjohtokyky, ph, nitraattityppi, ammoniumtyppi, kiintoaine, kokonaislaskeuma ja veteen liuennut laskeuma. Tämän lisäksi Iitissä, Kuusankoskella ja Valkealan Vekaranjärvellä määritettiin kuukausittain kalsium. Laskeumakeräyspisteet on esitetty taulukossa 2. Laskeumakeräinten tarkemmat sijainnit ilmenevät liitteen 4 kartasta.

7 Taulukko 1. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaaduntarkkailun mittausasemat, leijumamittauspisteet, mitattavat komponentit ja mittauslaitteet Mittausasema 1 - Kouvolan keskusta, Hallituskatu 8 - Typen oksidit: NO/NO 2 kemiluminesenssi-analysaattori - Hengitettävä pöly: PM 10 jatkuvatoiminen pölyanalysaattori Mittausasema 2 - Kuusankoski, Urheilukentäntien puisto - Haisevat rikkiyhdisteet: TRS SO 2 -UV-fluoresenssi-analysaattori Mittausasema 3 - Valkeala, Lappakosken koulu - Rikkidioksidi: SO 2 SO 2 -UV-fluoresenssi-analysaattori - Haisevat rikkiyhdisteet: TRS SO 2 -UV-fluoresenssi-analysaattori - Tuulen suunta ja nopeus jatkuvatoiminen sääasema - Ilman lämpötila ja kosteus jatkuvatoiminen sääasema Mittausasema 4 - Anjalankoski, Myllykoski Pappilantie 7 - Rikkidioksidi: SO 2 SO 2 -UV-fluoresenssi-analysaattori - Typen oksidit: NO/ NO 2 kemiluminesenssi-analysaattori Leijumamittauspisteet 1 & 2 - Kuusankosken keskusta, Valtakatu 37 - Hiukkaspitoisuus: leijuva pöly suurtehokeräin Leijumamittauspisteet 3 & 4 - Anjalankoski, Myllykoski Paperitehtaantie 10 - Hiukkaspitoisuus: leijuva pöly suurtehokeräin Taulukko 2. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaaduntarkkailun laskeumakeräimet. 1. Anjalankoski - Sippola 2. Elimäki - Kirkonkylän tekninen varikko 3. Jaala - Jätevedenpuhdistamo 4. Kouvola - Hinkkismäki 5. Kuusankoski - Urheilukentäntie 6. Iitti - Sääksjärvi 7-8. Valkeala - Vekaranjärven päiväkoti - Vuohijärven jätevedenpuhdistamo

8 1.2. Automaattinen tiedonsiirto Jatkuvatoimisten analysaattoreiden mittaustulokset siirretään yleistä puhelinverkkoa pitkin ympäristöosaston tietokoneelle, jossa suoritetaan tulosten editointi ja raportointi. Menetelmä mahdollistaa reaaliaikaisen ilmanlaadun tarkkailun. Rutiinikäytössä kahden minuutin mittausjaksoista lasketut keskiarvot siirretään asemasta riippuen 1-3 tunnin välein keskustietokoneelle. Keskustietokoneen mittaustiedot siirretään edelleen puhelinverkkoa pitkin vähintään kerran vuorokaudessa UPM-Kymmenen (Kymi) seurantamikrolle. Liitteessä 5 on esitetty automaattisen tarkkailujärjestelmän kaaviokuva. 1.3. Mittausmenetelmät 1.3.1. Rikkidioksidin mittaus Rikkidioksidia mitattiin Thermo Electron Model 43 A ja API (Advanced Pollution Instrumentation, Inc.) Model 100 rikkidioksidianalysaattoreilla. Analysaattoreiden toiminta perustuu UV-fluoresenssitekniikkaan. Rikkidioksidimolekyyli viritetään reaktiokammiossa ultraviolettivalolla. Molekyylien palatessa perusenergiatasoon emittoituu säteilyä, joka muutetaan sähköiseksi signaaliksi. Signaali suodatetaan ja vahvistetaan. Signaali on lineaarisesti riippuvainen rikkidioksidipitoisuudesta /1/. Vertailuaineistona on käytettävissä Ilmatieteen laitoksen Virolahden rikkidioksidipitoisuudet. 1.3.2. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaus Haisevat rikkiyhdisteet ovat suuri joukko erilaisia pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, joiden kokonaispitoisuus määritetään rikkidioksidiksi hapetettuna. Tärkeimmät TRS (total reduced sulphur) eli hajurikkiyhdisteet ovat rikkivety H 2 S, metyylimerkaptaani CH 3 SH, dimetyylisulfidi (CH 3 ) 2 S ja dimetyylidisulfidi (CH 3 ) 2 S 2. Hajurikkiyhdisteiden kokonaispitoisuutta mitattiin Thermo Electronic Model 43 A-rikkidioksidianalysaattorilla, jonka eteen oli liitetty konvertteri. Konvertterin lämpötila on n. 860 ºC. Tämä lämpötila riittää hapettamaan TRS-yhdisteet rikkidioksidiksi. Konvertterin edessä on SO 2 -selektiivinen molekyyliseula, joka poistaa ilmanäytteessä mahdollisesti olevan rikkidioksidin. 1.3.3. Typen oksidien mittaus Typen oksideja mitattiin Thermo Environmental Instrumentsin Model 42 yksikammioisilla kemiluminesenssi-ilmiöön perustuvilla analysaattoreilla. Koska analysaattorissa on vain yksi reaktiokammio, kammiota käytetään vuoronperään NO- ja NO x -mittaukseen. Näiden mittausten erotuksella (NO 2 =NO x -NO) on mahdollista tuottaa jatkuvina kolmea signaalia: NO, NO 2 ja NO x.

9 Typpimonoksidin ja otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä typpidioksidimolekyylejä, jotka perustilaan palatessaan lähettävät säteilyä. Typpidioksidi pelkistetään typpimonoksidiksi molybdeenikonvertterilla n. 325 ºC:n lämpötilassa. Näyteilma ohjataan joko konvertterin läpi (NO x -mittaus) tai konvertterin ohi (NO-mittaus) reaktiokammioon, jossa syntyvä luminesenssisäteily mitataan. Tulokset kerätään mikroprosessoriin ja niiden avulla tuotetaan NO 2 -signaali /2/. 1.3.4. Leijuvan pölyn mittaus Ilmassa leijuvan kokonaispölypitoisuuden (TSP) mittaukset suoritettiin standardin SFS 3863 "Leijuvan pölyn määrittäminen ilmasta; Tehokeräysmenetelmä" mukaisesti /3/. Näyteilma imetään punnitun suodattimen läpi. Suodattimen vaihdon jälkeen suodatin kuivataan ja punnitaan uudelleen. Punnitustulosten erotuksesta lasketaan pölyn massa ja kalibrointitiedoista saadaan ilmanäytteen tilavuus. Näytteitä kerättiin joka kolmas vuorokausi 24 tunnin ajan. Laitteissa ei ollut esierottimia. 1.3.5. Hengitettävän pölyn (PM 10 ) mittaus Hengitettävä pöly on hienojakoista pölyä, jonka hiukkaskoko on alle 10 µm. Näin pienet partikkelit läpäisevät hengitysteiden "suodattimet" ja pääsevät keuhkoihin. Alle 10 µm:n hiukkasfraktiota mitattiin jatkuvatoimisella TEOM-analysaattorilla. Analysaattorin toiminta perustuu värähtelevään suodattimeen, jonka värähtelytaajuus on verrannollinen suodattimen massaan ja näin ollen suodattimelle kerääntyneen pölyn määrään. Laitteen mikroprosessori säätää suodattimen läpi virtaavaa ilmamäärää laskien värähtelytaajuuden ja virtauksen avulla ilman pölypitoisuuden. 1.3.6. Laskeuman määrittäminen Laskeumalla tarkoitetaan sitä osaa ilmakehän pölystä, joka tietyn mittausjakson aikana laskeutuu painovoiman vaikutuksesta pinta-alaltaan tunnettuun keräimeen. Laskeuma kuvaa myös ilman likaavaa vaikutusta. Laskeuman mittaukset suoritettiin standardin SFS 3865 "Laskeuman määrittäminen" mukaisesti /4/. Näytteiden keräysaika oli yksi kuukausi. 1.3.7. Säätietojen mittaus Säänmittausasema SMA-300-NSL (Reino Rehn Ky) mittasi tuulensuunnan (º) ja - nopeuden (m/s) sekä ilman lämpötilan (ºC) ja kosteuden (%). 1.3.8. Ulkoinen kalibrointi Rikki- ja typpianalysaattorit kalibroitiin keskimäärin joka kolmas kuukausi Environnementin VE3M ulkoisella kalibraattorilla. Kalibrointeihin käytettiin sertifioituja Vici Metronicsin SO 2 -, NO 2 - ja H 2 S -permeaatioputkia. Tehokeräinten virtaukset kalibroitiin kaksi kertaa vuoden 2004 aikana.

10 2. MITTAUSAINEISTO 2.1. Vähimmäismittausaineistovaatimukset Ympäristöministeriön ohjeen mukaan vuosikeskiarvo on hyväksyttävä, jos käytettävissä on mittaustulokset vähintään 9 kuukauden ajalta /5/. Puuttuvat tulokset eivät saa kuitenkaan olla yhtenäiseltä jaksolta. Tuntiarvo tai tuntikeskiarvo on hyväksyttävä, jos tuloksia on vähintään 45 minuutin ajalta. Vuorokausikeskiarvo on hyväksyttävä, jos tuntikeskiarvoja tai tuntiarvoja on vähintään 18. Vuorokausiarvo on hyväksyttävä myös, jos näytteen keräys on kestänyt vähintään 18 tuntia. Vuorokausiohjearvon käyttö 30 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä vähintään 22 vuorokausiarvoa tai vuorokausikeskiarvoa. Tuntiohjearvon käyttö 30 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä 75 prosenttia jakson tuntikeskiarvojen tai tuntiarvojen enimmäismäärästä. Kokonaisleijuman vuosiarvo mitataan siten, että näytteitä otetaan vähintään joka kolmas vuorokausi vuoden jaksolta. Rytmitystä ei saa muuttaa jakson aikana. Vuosikeskiarvo on hyväksyttävä, jos vuorokausiarvoja on käytettävissä vähintään 90. Puuttuvat tulokset eivät saa kuitenkaan olla yhtenäiseltä jaksolta. 2.2. Mittausaineisto ja ajallinen edustavuus Vuosi 2004 oli 14 mittausvuosi Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailussa. Kokonaispölypitoisuutta mitattiin läpi vuoden joka kolmas vuorokausi Anjalankosken Myllykoskella sekä Kuusankosken keskustassa. Vuosittaiset ajalliset edustavuudet olivat Myllykoskella 29 % (107 kpl) ja Kuusankoskella 32 % (117 kpl). Molempien mittausasemien tulokset täyttivät Ympäristöministeriön ohjeen vähimmäismittausaineistovaatimuksen 90 vuorokausiarvoa vuodessa. PM 10 -pölypitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisesti Kouvolan keskustassa. Mittausten vuosittainen ajallinen edustavuus oli 95 prosenttia. Laskeumatutkimusten mittaustulokset saatiin 12 kuukauden ajalta Jaalasta, Kouvolasta (Hinkkismäki), Valkealasta (Vekarajärvi) ja Iitistä (Sääksjärvi). Muista kohteista mittaustulokset saatiin 11 kuukaudelta. Keräinten rikkoutumiset aiheuttivat analyysitulosten puuttumisia. Jatkuvatoimiset typen oksidien analysaattorit olivat koko vuoden sijoitettuna Kouvolan ja Myllykosken mittausasemille. Kouvolan mittausasemalla täyttyi vuosittainen yhdeksän kuukauden vähimmäismittausaineistovaatimus ajallinen edustavuus 98 % ja myllykosken 94 %.

11 Rikkidioksidia mitattiin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla Valkealassa ja Anjalankoskella Myllykosken keskustassa. Molemmilla mittausasemilla ylitettiin vuosittainen 75 prosentin (Myllykoskella 90 % ja Valkealassa 96 %) ajallinen edustavuusvaatimus. Tunti- ja vuorokausitulosten ajalliset edustavuudet eivät täysin toteuttaneet vähimmäismittausaineistovaatimuksia Myllykoskella kesäkuussa. Syy Myllykosken mittauskatkoon oli analysaattorin huoltotoimenpiteet. Haisevia rikkiyhdisteitä mitattiin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla Kuusankosken Urheilukentäntien ja Valkealan Lappakosken mittausasemilla. Molemmilla mittausasemilla täytettiin ajallinen edustavuus vuosi, vuorokausi ja tuntiarvojen osalta. Jatkuvatoimisten mittaustulosten keräämiseen, editointiin ja raportointiin käytettävä Diltaohjelma jättää automaattisesti tulostamatta tunti- tai vuorokausikeskiarvot, jos vähimmäismittausaineiston edellytykset eivät täyty. Kuukausikeskiarvot ohjelma laskee vähimmäismittausaineiston vajavuudesta huolimatta. 3. OHJE- JA RAJA-ARVOT Nykyiset yhdyskuntailman ohjearvot tulivat voimaan syyskuusta 1996. (Vnp 480/1996) /6/. Päätöksessä tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvojen ohjearvoja annettiin mitattavista ilman epäpuhtauksista rikkidioksidille (SO 2 ), typpidioksidille (NO 2 ), kokonaisleijumalle (TSP), haiseville rikkiyhdisteille (TRS) ja hengitettäville hiukkasille (PM 10 ). Valtioneuvoston päätöksessään (Vnp 481/1996) antamat raja- ja kynnysarvot kumottiin 15.8.2001 Valtioneuvoston antamalla asetuksella ilmanlaadusta (711/2001) /7,8/. Vanhat raja-arvot ovat kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes uudessa asetuksessa (711/2001) säädettyjä raja-arvoja on noudatettava. Valtioneuvoston päätöksen 480/96 ja ilmanlaatuasetuksen 711/01 mukaiset ohje- ja rajaarvot on esitetty taulukossa 3. Ohjearvot ja rikkilaskeuman tavoitearvo on tarkoitettu tavoitteellisiksi. Tulosten ilmoittamisessa ohjearvoon verrattavat pitoisuudet ilmoitetaan +20 º C:n lämpötilassa (lukuun ottamatta hiukkasia, jotka ilmoitetaan vallitsevassa lämpötilassa) ja haisevat rikkiyhdisteet rikkinä. Raja-arvot on annettu sitovina määräyksinä. Taulukossa ei ole esitetty Valtioneuvoston 481/1996 mukaisia vanhoja raja-arvoja, jotka ovat voimassa epäpuhtaudesta riippuen vuoteen 2005 tai 2010, jolloin uudet raja-arvot on saavutettava. Vanhoja raja-arvoja voidaan kuitenkin tarvita siirtymäaikana, jos uudet, tiukemmat raja-arvot ylittyvät. Ympäristöministeriö on laatinut ohjeet ilmanlaadun mittaamisesta ja mittaustulosten vertaamisesta ohjearvoihin yleiskirjeessään 7/1986 /5/. Yleiskirjettä voidaan noudattaa soveltuvin osin ennen uusien ohjeiden valmistumista. Laskeumamittausten osalta Valtioneuvosto on antanut vain rikkilaskeumalle vuosittaisen tavoitetason, joka on 300 mg/m 2 (Vnp 480/1996).

12 Tilastollinen Taulukko 3. Valtioneuvoston päätöksen 480/1996 mukaiset ilmanlaadun ohjearvot ja ilmanlaatuasetuksen 711/2001 mukaiset raja-arvot. Komponentti Raja- Tilastollinen Saavutettava Ohjearvo arvo määrittely viimeistään µg / m 3 määrittely µg / m 3 Rikkidioksidi SO 2 350 tunti ka. (sallitaan ylityksiä 24 h/a) 1.1.2005 250 99 % kuukauden tunneista 125 vrk ka. (sallitaan ylityksiä 3 vrk/a) 1.1.2005 80 kuukauden 2. suurin vrk 20 vuosi- / talvi ka. 19.7.2001 Typpidioksidi NO 2 200 tunti ka. (sallitaan ylityksiä 18 h/a) 1.1.2010 150 99 % kuukauden tunneista 40 vuosi ka. 1.1.2010 70 kuukauden 2. suurin vrk Kokonaisleijuma TSP 120 98 % vuoden vuorokausista Hengitettävät hiukkaset PM 10 Haisevat rikkiyhdisteet TRS 50 vrk ka. (sallitaan ylityksiä 35 vrk/a) 40 vuosi ka. 1.1.2005 50 vuosi ka. 1.1.2005 70 kuukauden 2. suurin vrk 10 kuukauden 2. suurin vrk 4. MITTAUSTULOKSET 4.1. Rikkidioksidi Raja-arvoihin verrannolliset rikkidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot, vuorokausikeskiarvojen neljänneksi korkeimmat pitoisuudet ja tuntikeskiarvojen 25 korkeimmat pitoisuudet on esitetty taulukoissa 4-6. Ohjearvoihin verrannolliset toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot ja tuntikeskiarvojen 99 prosentin arvot on koottu taulukoihin 7 8. Taulukoissa on mitattujen arvojen osuudet ohje-/raja-arvoista. Taulukossa 9 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot kuukausittain. Aritmeettiset kuukausikeskiarvot on esitetty taulukossa 39 yhdessä Ilmatieteen laitoksen Virolahden taustamittausaseman mittaustulosten kanssa. Taulukko 4. Rikkidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot ja niiden osuus vuosiraja-arvosta 20 µg/m³ Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski µg/m 3 % µg/m 3 % 2 10 3 15 Taulukko 5. Rikkidioksidin kalenterivuoden neljänneksi korkeimmat vuorokausipitoisuudet ja niiden osuus vuorokausiraja-arvosta 125 µg/m³ Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski µg/m 3 % µg/m 3 % 5 4 8 6

13 Taulukko 6. Rikkidioksidin kalenterivuoden tuntikeskiarvojen 25. korkeimmat pitoisuudet ja niiden osuus tuntiraja-arvosta 350 µg/m³ Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski µg/m 3 % µg/m 3 % 8 2 12 3 Taulukko 7. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukausittaiset toiseksi suurimmat vuorokausiarvot ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 80 µg/m³ Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski Kuukausi µg/m 3 % µg/m 3 % tammikuu 6 8 6 8 helmikuu 4 5 4 5 maaliskuu 4 5 7 9 huhtikuu 4 5 8 10 toukokuu 7 9 8 10 kesäkuu 3 4 4 5 heinäkuu 2 3 2 3 elokuu 2 3 3 4 syyskuu 2 3 3 4 lokakuu 2 3 3 4 marraskuu 2 3 1 1 joulukuu 2 3 6 8 Taulukko 8. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukauden tuntikeskiarvojen summafrekvenssijakauman 99 prosentin arvoa vastaavat pitoisuudet ja niiden osuus tuntiohjearvosta 250 µg/m³ Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski Kuukausi µg/m 3 % µg/m 3 % tammikuu 7 2,80 9 3,60 helmikuu 6 2,40 8 3,20 maaliskuu 6 2,40 9 3,60 huhtikuu 7 2,80 11 4,40 toukokuu 7 2,80 11 4,40 kesäkuu 4 1,60 14 5,60 heinäkuu 3 1,20 4 1,60 elokuu 3 1,20 7 2,80 syyskuu 3 1,20 5 2,00 lokakuu 4 1,60 5 2,00 marraskuu 3 1,20 2 0,80 joulukuu 3 1,20 7 2,80

14 Taulukko 9. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukausien suurimmat vuorokausikeskiarvot ja suurimmat tuntikeskiarvot Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski vrk tunti vrk tunti Kuukausi µg/m 3 µg/m3 µg/m 3 µg/m3 tammikuu 6 8 7 12 helmikuu 4 13 4 20 maaliskuu 5 12 8 13 huhtikuu 4 18 8 12 toukokuu 7 13 9 16 kesäkuu 4 6 6 15 heinäkuu 2 3 2 12 elokuu 3 14 5 14 syyskuu 2 4 3 9 lokakuu 3 4 5 14 marraskuu 3 4 2 3 joulukuu 3 4 7 8 4.2. Typpidioksidi Raja-arvoihin verrannolliset typpidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvojen 19 korkeimmat arvot on esitetty taulukoissa 10 ja 11. Ohjearvoihin verrannolliset toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot sekä tuntikeskiarvojen 99 prosentin arvot on koottu taulukoihin 12 13. Taulukoissa on myös mitattujen arvojen osuudet ohjetai raja-arvoista. Taulukossa 14 on esitetty typpidioksidipitoisuuksien suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot kuukausittain. Taulukko 10. Typpidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot ja niiden osuus raja-arvosta 40 µg/m³ Kouvola Hallituskatu Anjalankoski Myllykoski µg/m 3 % µg/m 3 % 21 52,50 13 32,50 Taulukko 11. Typpidioksidin kalenterivuoden tuntikeskiarvojen 19 korkeimmat pitoisuudet ja niiden osuus raja-arvosta 200 µg/m³ Kouvola Hallituskatu Anjalankoski Myllykoski µg/m 3 % µg/m 3 % 89 44,50 66 33,00

15 Taulukko 12. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 70 µg/m³ Kouvola Hallituskatu Anjalankoski Myllykoski Kuukausi µg/m 3 % µg/m 3 % tammikuu 43 61 37 53 helmikuu 39 56 29 41 maaliskuu 47 67 45 64 huhtikuu 37 53 26 37 toukokuu 27 39 17 24 kesäkuu 27 39 15 21 heinäkuu 24 34 23 33 elokuu 31 44 23 33 syyskuu 27 39 14 20 lokakuu 38 54 14 20 marraskuu 44 63 27 39 joulukuu 40 57 25 36 Taulukko 13. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden tuntikeskiarvojen summafrekvenssi-jakauman 99 prosentin arvoa vastaavat pitoisuudet ja niiden osuus tuntiohjearvosta 150 µg/m³ Kouvola Hallituskatu Anjalankoski Myllykoski Kuukausi µg/m 3 % µg/m 3 % tammikuu 59 39 59 39 helmikuu 67 45 54 36 maaliskuu 83 55 69 46 huhtikuu 71 47 50 33 toukokuu 50 33 33 22 kesäkuu 56 37 34 23 heinäkuu 46 31 38 25 elokuu 49 33 40 27 syyskuu 45 30 30 20 lokakuu 69 46 27 18 marraskuu 95 63 42 28 joulukuu 72 48 40 27

16 Taulukko 14. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot Kouvola Hallituskatu Anjalankoski Myllykoski Kuukausi vrk µg/m 3 tunti µg/m 3 vrk µg/m 3 tunti µg/m 3 tammikuu 44 75 43 90 helmikuu 42 88 37 72 maaliskuu 63 106 46 81 huhtikuu 51 85 33 76 toukokuu 32 138 18 50 kesäkuu 27 68 19 42 heinäkuu 26 59 24 86 elokuu 32 67 24 55 syyskuu 28 57 14 40 lokakuu 40 99 18 34 marraskuu 54 164 27 49 joulukuu 55 122 26 49 4.3. Typpimonoksidi ja typen oksidit Taulukossa 15 on esitetty typpimonoksidin ja typen oksidien eli typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlasketut vuosikeskiarvot (NO 2 laskettuna). Typpimonoksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot sekä suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot kuukausittain on koottu taulukoihin 16 17. Taulukko 15. Typpimonoksidin ja typen oksidien aritmeettiset vuosikeskiarvot Kouvola Hallituskatu Anjalankoski Myllykoski µg/m 3 µg/m 3 NO 11 4 NO X 38 19 Taulukko 16. Typpimonoksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot Kouvola Hallituskatu Anjalankoski Myllykoski Kuukausi µg/m 3 /vrk µg/m 3 /vrk tammikuu 14 3 helmikuu 14 2 maaliskuu 18 5 huhtikuu 10 1 toukokuu 7 1 kesäkuu 7 1 heinäkuu 6 1 elokuu 8 2 syyskuu 8 4 lokakuu 13 4 marraskuu 13 9 joulukuu 20 9

17 Taulukko 17. Typpimonoksidipitoisuuksien kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot Kouvola Hallituskatu Anjalankoski Myllykoski vrk tunti vrk tunti Kuukausi µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 tammikuu 46 125 8 48 helmikuu 39 180 18 53 maaliskuu 94 332 31 112 huhtikuu 26 122 6 41 toukokuu 16 71 12 49 kesäkuu 16 71 6 33 heinäkuu 13 62 5 79 elokuu 31 136 11 68 syyskuu 18 54 17 69 lokakuu 37 146 24 70 marraskuu 51 228 39 95 joulukuu 107 331 39 120 4.4. Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Ohjearvoon verrannolliset haisevien rikkiyhdisteiden kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot on esitetty taulukossa 18. Aritmeettiset kuukausikeskiarvot sekä kuukauden korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot ovat taulukoissa 19 20 ja haisevien rikkiyhdisteiden (rikkinä) tuntikeskiarvojen luokittelu pitoisuuden mukaan taulukossa 21. Taulukko 18. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksien kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot (rikkinä) ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 10 µg/m³ Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski Kuukausi µg/m 3 % µg/m 3 % tammikuu 2 20 1 10 helmikuu 1 10 1 10 maaliskuu 2 20 0 0 huhtikuu 2 20 1 10 toukokuu 2 20 1 10 kesäkuu 1 10 1 10 heinäkuu 1 10 1 10 elokuu 1 10 1 10 syyskuu 0 0 1 10 lokakuu 1 10 1 10 marraskuu 2 20 1 10 joulukuu 1 10 1 10

18 Taulukko 19. Haisevien rikkiyhdisteiden (rikkinä) aritmeettiset kuukausikeskiarvot Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski Kuukausi µg/m 3 µg/m 3 tammikuu 1 0 helmikuu 1 0 maaliskuu 1 0 huhtikuu 1 0 toukokuu 1 1 kesäkuu 0 1 heinäkuu 0 0 elokuu 0 0 syyskuu 0 0 lokakuu 0 0 marraskuu 0 0 joulukuu 0 0 Taulukko 20. Haisevien rikkiyhdisteiden (rikkinä) kuukauden korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski vrk tunti vrk tunti Kuukausi µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 tammikuu 2 4 1 3 helmikuu 1 2 1 3 maaliskuu 2 5 0 2 huhtikuu 2 5 1 3 toukokuu 2 9 1 4 kesäkuu 1 5 2 11 heinäkuu 1 5 2 7 elokuu 1 5 1 3 syyskuu 0 1 1 2 lokakuu 1 8 1 2 marraskuu 4 11 1 4 joulukuu 2 6 2 3

19 Taulukko 21. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksien (rikkinä) tuntikeskiarvojen luokittelu pitoisuuden mukaan Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski Pitoisuus- tuntien %-osuus tuntien %-osuus alue µg/m 3 määrä määrä 0-5 8640 99,8 8658 100,0 6-10 15 0,2 2 0,0 11-15 1 0,0 1 0,0 16-20 21-25 26-30 31-35 36-40 41-45 46-50 51-55 Mitattuja tunteja 8656 100,0 8661 100,0 4.5. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Hengitettävien hiukkasten (läpimitta alle 10 µm) vuosikeskiarvo ja 36 korkein vuorokausikeskiarvo verrattuna raja-arvoihin (vuosiraja-arvo 40 µg/m³ ja vuorokausiraja-arvo 50 µg/m³), kuukausikeskiarvot sekä korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot on esitetty taulukossa 22. Ohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot on taulukossa 23. Taulukko 22. Hengitettävien hiukkasten (< 10 µm) vuosikeskiarvo ja 36 korkein vuorokausikeskiarvo verrattuna raja-arvoihin (vuosiraja-arvo 40 µg/m³ ja vuorokausiraja-arvo 50 µg/m³), kuukausikeskiarvot sekä korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot Kouvola Hallituskatu Keski-arvo Korkein vrk Korkein tunti Osuus raja-arvosta Kuukausi µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 % tammikuu 21 39 106 - helmikuu 17 26 56 - maaliskuu 25 89 334 - huhtikuu 45 150 423 - toukokuu 21 40 85 - kesäkuu 18 31 153 - heinäkuu 19 27 104 - elokuu 16 32 93 - syyskuu 17 36 74 - lokakuu 17 27 54 - marraskuu 14 35 64 - joulukuu 18 52 84 - vuosi 21 - - 53 36 korkein vuorokausi - 28-56

20 Taulukko 23. Hengitettävien hiukkasten (< 10 µm) vuorokausiohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 70 µg/m³ Kouvola Hallituskatu Kuukausi µg/m 3 % tammikuu 33 47 helmikuu 24 34 maaliskuu 58 83 huhtikuu 110 157 toukokuu 36 51 kesäkuu 27 39 heinäkuu 26 37 elokuu 28 40 syyskuu 24 34 lokakuu 26 37 marraskuu 27 39 joulukuu 47 67 4.6. Kokonaisleijuma (TSP) Ohjearvoihin verrannolliset leijuvan pölyn aritmeettiset vuosikeskiarvot ja vuorokausiarvojen 98 prosentin arvot on koottu taulukoihin 24 ja 25. Taulukoissa on laskettu mitattujen arvojen osuudet ohjearvoista. Leijuvan pölyn aritmeettiset kuukausikeskiarvot sekä kuukauden suurimmat vuorokausiarvot on esitetty taulukossa 26. Taulukko 24. Kokonaisleijuman aritmeettiset vuosikeskiarvot ja niiden osuus vuosiohjearvosta 50 µg/m³ Anjalankoski Myllykoski Kuusankoski Valtakatu µg/m 3 % µg/m 3 % 21 42 30 60 Taulukko 25. Kokonaisleijuman kalenterivuoden vuorokausiarvojen summafrekvenssijakauman 98 prosentin arvoa vastaavat pitoisuudet ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 120 µg/m³ Anjalankoski Myllykoski Kuusankoski Valtakatu µg/m 3 % µg/m 3 % 55 46 149 124

21 Taulukko 26. Kokonaisleijuman aritmeettiset kuukausikeskiarvot ja korkeimmat vuorokausiarvot Anjalankoski Myllykoski Kuusankoski Valtakatu Kuukausi ka µg/m 3 korkein vrk ka µg/m 3 korkein vrk tammikuu 17 27 22 37 helmikuu 14 26 20 35 maaliskuu 29 101 49 168 huhtikuu 49 191 101 161 toukokuu 26 52 42 88 kesäkuu 22 34 27 47 heinäkuu 19 23 24 31 elokuu 23 36 22 40 syyskuu 17 27 15 26 lokakuu 17 31 23 37 marraskuu 15 28 13 46 joulukuu 10 13 15 40 4.7. Laskeuma Laskeumakeräinten sijaintipaikat on esitetty taulukossa 27. Sulfaattilaskeumat rikiksi laskettuna ja niiden osuus tavoitearvosta on taulukossa 29. Laskeumakeräinten ph, ominaissähkönjohtokyky, kalsiumlaskeuma, veteen liuennut laskeuma, kiintoaine, kokonaislaskeuma ja typpilaskeumat löytyvät taulukoista 30 37. Ilmatieteen laitoksen Pohjois- Kymenlaakson Utin mittausaseman kuukausittaiset sademäärät on esitetty taulukossa 28. Taulukko 27. Laskeumakeräinten sijaintipaikat 1. Kouvola / Hinkkismäki 2. Kuusankoski / Urheilukentäntie 3. Valkeala / Vuohijärven jätevedenpuhdistamo 4. Valkeala / Vekaranjärven päiväkoti 5. Elimäki / Kirkonkylän tekninen varikko 6. Anjalankoski / Sippola 7. Iitti / Sääksjärvi 8. Jaala / jätevedenpuhdistamo

22 Taulukko 28. Kuukauden sademäärät (mm) Ilmatieteen laitoksen Valkealan Utin mittausasemalla Kuukausi sademäärä (mm) tammikuu 47,5 helmikuu 53,1 maaliskuu 52,0 huhtikuu 7,3 toukokuu 47,1 kesäkuu 120,6 heinäkuu 127,7 elokuu 90,3 syyskuu 163,1 lokakuu 42,7 marraskuu 58,0 joulukuu 74,6 Yhteensä 884 Taulukko 29. Kuukausittaiset ja vuotuiset sulfaattilaskeumat (rikiksi laskettuna) sekä rikkilaskeuman osuus tavoitearvosta 0,3 g/m². Kouvola Kuusankoski Valkeala Valkeala Elimäki Anjalankoski Iitti Jaala Hinkkismäki Urheilukentäntie Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Sääksjärvi Kuukausi mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 19,0 11,0 8,4 22,0 20,0 14,0 13,0 9,2 helmikuu 17,0 15,0 8,7 47,0 24,0 20,0 5,1 6,7 maaliskuu 21,0 23,0 13,0 18,0 24,0 25,0 23,0 12,0 huhtikuu 13,0 12,0 11,0 18,0 160,0 58 toukokuu 20,0 43,0 19,0 23,0 18,0 23,0 22,0 21,0 kesäkuu 30,0 50,0 30,0 32,0 46,0 41,0 44,0 31 heinäkuu 29,0 35,0 28,0 25,0 23,0 17,0 28,0 23,0 elokuu 22,0 24,0 42,0 15,0 36,0 49,0 24,0 syyskuu 58,0 49,0 32,0 30,0 47,0 65,0 37,0 lokakuu 84,0 20,0 28,0 21,0 20,0 24,0 20,0 17,0 marraskuu 18,0 14,0 12,0 15,0 12,0 17,0 4,8 9,6 joulukuu 37,0 41,0 28,0 24,0 30,0 57,0 23,0 14 Yhteensä 368,0 325,0 229,1 285,0 283,0 303,0 456,9 262,5 %-osuus 123 108 76 95 94 101 152 88 Taulukko 30. Laskeumanäytteiden ph-arvot kuukausittain sekä vuosikeskiarvo. Kouvola Kuusankoski Valkeala Valkeala Elimäki Anjalankoski Iitti Jaala Hinkkismäki Urheilukentäntie Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Sääksjärvi ph ph ph ph ph ph ph ph tammikuu 5,9 4,7 5,1 5,5 5,0 4,9 4,8 4,9 helmikuu 5,0 4,8 5,0 5,0 4,9 5,0 4,9 5,0 maaliskuu 5,2 4,9 5,0 5,0 4,9 4,9 4,7 4,8 huhtikuu 6,6 6,4 5,7 5,7 5,8 4,2 toukokuu 6,8 5,8 6,2 4,9 6,4 6,5 6,5 5,8 kesäkuu 6,7 4,6 6,3 4,8 5,4 5,3 4,7 5,4 heinäkuu 6,4 6,3 6,5 4,7 5,8 5,4 5,1 5,1 elokuu 6,9 5,8 7,1 7,2 5,5 6,7 6,4 syyskuu 7,1 5,5 5,6 5,6 5,7 6,5 5,5 lokakuu 7,4 5,3 7,0 6,1 6,6 5,1 6,0 6,1 marraskuu 6,4 5,2 5,1 5,0 5,1 5,0 5,2 5,4 joulukuu 5,2 4,7 4,7 4,6 4,7 4,6 4,7 4,8 Keskiarvo 6,3 5,2 5,9 5,3 5,4 5,3 5,5 5,3

23 Taulukko 31. Laskeumanäytteiden ominaissähkönjohtokyky (25 ºC) [ms/m] kuukausittain sekä vuosikeskiarvo Kouvola Hinkkismäki Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m tammikuu <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 helmikuu <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 maaliskuu 1,1 1,4 1,0 1,2 1,4 1,4 1,6 1,4 huhtikuu 2,4 <2 <2 <2 9,6 5,2 toukokuu 2,6 3,5 <2 2,9 3,0 3,3 3,1 2,5 kesäkuu 1,4 1,7 0,8 1,2 0,8 0,9 1,6 0,8 heinäkuu <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 elokuu 2,5 <2 2,6 <2 <2 <2 <2 syyskuu 3,8 <2 <2 <2 <2 <2 <2 lokakuu 22,6 <2 3,1 <2 5,4 <2 <2 <2 marraskuu 1,1 1,0 0,8 0,9 0,9 1,1 0,8 0,9 joulukuu <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 Taulukko 32. Kuukausittaiset ja vuotuiset kalsiumlaskeumat (mg/m²) Kouvola Kuusankoski Valkeala Valkeala Elimäki Anjalankoski Iitti Jaala Hinkkismäki Urheilukentäntie Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Sääksjärvi mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 7,8 37,0 7,1 helmikuu 9,1 22,0 12,0 maaliskuu 9,8 13,0 13,0 huhtikuu 14,0 18,0 toukokuu 50,0 28,0 20,0 kesäkuu 24,0 18,0 23,0 heinäkuu 23,0 13,0 14,0 elokuu 29,0 13,0 syyskuu 30,0 14,0 28,0 lokakuu 13,0 30,0 15,0 marraskuu 100,0 3,8 5,4 joulukuu 7,8 9,9 16,0 Yhteensä 303,5 215,7 171,5 Taulukko 33. Kuukausittaiset ja vuotuiset veteen liuenneet laskeumat (mg/m²) Kouvola Hinkkismäki Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 3200 2300 2900 2500 2000 2400 340 2200 helmikuu 4700 3700 3900 5000 3100 5300 4400 3200 maaliskuu 1800 1600 2100 2200 1700 2000 2500 1500 huhtikuu 260 240 470 70 830 450 toukokuu 600 580 580 300 390 400 360 430 kesäkuu 4200 400 1300 400 3200 600 400 600 heinäkuu 3500 1800 2900 2200 3300 480 360 480 elokuu 2200 2800 2900 2100 3300 1100 2800 syyskuu 6500 690 3000 300 400 280 <10 lokakuu 13000 460 2400 370 2500 47 650 920 marraskuu 1100 3400 4300 4100 <10 3200 1800 120 joulukuu 190 2600 2900 2800 10 10 2900 2300 Yhteensä 41250 20330 26420 25440 19800 14907 15920 15000 Jaala Jaala

24 Taulukko 34. Kuukausittaiset ja vuotuiset laskeumien kiintoaineet (g/m²) Kouvola Kuusankoski Valkeala Valkeala Elimäki Anjalankoski Iitti Jaala Hinkkismäki Urheilukentäntie Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Sääksjärvi g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 tammikuu 0,20 0,10 0,04 0,13 0,17 0,04 0,04 0,02 helmikuu 0,33 0,19 0,15 0,11 0,26 0,10 0,08 0,09 maaliskuu 0,64 0,32 0,35 0,23 0,51 0,10 0,05 0,06 huhtikuu 1,38 0,54 0,31 0,21 0,18 0,25 toukokuu 0,32 0,76 0,45 0,54 1,60 0,44 0,32 0,69 kesäkuu 0,35 0,59 0,15 0,53 0,18 0,12 0,61 0,23 heinäkuu 0,10 0,61 0,32 0,11 0,49 0,32 0,23 0,39 elokuu 0,20 0,11 0,15 0,28 0,37 0,24 0,23 syyskuu 0,12 0,32 0,30 0,47 0,21 0,48 0,17 lokakuu 0,19 0,04 0,14 0,11 0,39 0,05 0,09 0,15 marraskuu 0,45 0,22 0,21 0,11 0,49 0,12 0,18 0,09 joulukuu 0,22 0,08 0,12 0,09 0,11 0,17 0,14 0,07 Yhteensä 4,5 3,3 2,6 2,9 5,0 1,9 2,6 2,4 Taulukko 35. Kuukausittaiset ja vuotuiset kokonaislaskeumat (g/m²) Kouvola Kuusankoski Valkeal Valkeala Elimäki Anjalankoski Iitti Jaala Hinkkismäki Urheilukentäntie Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Sääksjärvi g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 tammikuu 3,39 2,37 2,94 2,66 2,18 2,47 0,38 2,26 helmikuu 5,04 3,84 4,01 5,11 3,38 5,40 4,44 3,27 maaliskuu 2,62 1,88 2,50 2,40 2,23 2,13 2,58 1,52 huhtikuu 1,64 0,78 0,77 0,28 1,00 0,7 toukokuu 0,91 1,30 1,00 0,84 2,00 0,85 0,68 1,1 kesäkuu 4,50 0,98 1,40 0,90 3,40 0,73 1,00 0,68 heinäkuu 3,60 2,40 3,20 2,30 3,80 0,80 0,60 0,87 elokuu 2,40 2,90 4,10 2,30 3,70 1,30 3,00 syyskuu 6,60 1,00 3,30 0,78 0,62 0,76 0,17 lokakuu 13,00 0,50 2,60 0,48 2,90 0,10 0,74 1,1 marraskuu 1,60 3,60 4,50 4,20 0,43 3,30 2,00 0,21 joulukuu 0,42 2,70 3,10 2,90 0,11 0,17 3,00 2,4 Yhteensä 45,7 23,5 30,1 28,2 24,9 16,9 18,5 17,3 Taulukko 36. Kuukausittaiset ja vuotuiset nitraattityppilaskeumat (mg/m²). Kouvola Kuusankoski Valkeala Valkeala Elimäki Anjalankoski Iitti Jaala Hinkkismäki Urheilukentäntie Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Sääksjärvi mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 14,0 11,0 11,0 17,0 13,0 11,0 16,0 8,4 helmikuu 26,0 23,0 19,0 23,0 9,8 30,0 23,0 11,0 maaliskuu 16,0 14,0 13,0 17,0 19,0 20,0 18,0 15,0 huhtikuu 5,6 4,6 4,8 8,7 5,5 2,6 toukokuu 0,0 11,0 0,0 14,0 8,2 9,1 12,0 9,1 kesäkuu 1,7 19,0 1,1 20,0 0,0 2,5 20,0 1,4 heinäkuu 8,9 6,6 14,0 14,0 0,0 0,0 13,0 1,6 elokuu 0,0 0,0 0,0 11,0 0,0 24,0 0,0 syyskuu 0,0 30,0 24,0 25,0 31,0 38,0 26,0 lokakuu 6,2 14,0 0,0 14,0 0,0 18,0 14,0 9,3 marraskuu 10,0 9,9 9,9 12,0 9,2 13,0 5,6 9,3 joulukuu 27,0 34,0 28,0 30,0 36,0 46,0 26,0 18,0 Yhteensä 115,4 172,5 100,6 200,8 120,2 189,3 215,1 111,7

25 Taulukko 37. Kuukausittaiset ja vuotuiset ammoniumtyppilaskeumat (mg/m²). Kouvola Kuusankoski Valkeala Valkeala Elimäki Anjalankoski Iitti Jaala Hinkkismäki Urheilukentäntie Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Sääksjärvi mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 7,9 6,5 4,7 5,7 8,8 5,2 6,7 3,8 helmikuu 14,0 10,0 9,3 7,9 12,0 12,0 11,0 5,1 maaliskuu 14,0 15,0 9,8 11,0 21,0 17,0 14,0 9,0 huhtikuu 3,7 3,8 4,5 7,8 7,3 9,7 toukokuu 0,1 5,5 0,5 8,1 6,8 27,0 33,0 6,9 kesäkuu 0,9 1,2 0,3 2,3 0,3 0,7 18,0 0,7 heinäkuu 2,2 36,0 11,0 5,3 2,6 1,5 17,0 0,6 elokuu 4,0 0,2 0,4 7,5 0,2 108,0 0,2 syyskuu 0,5 39,0 39,0 19,0 48,0 180,0 11,0 lokakuu 0,6 18,0 0,4 19,0 0,5 20,0 2,3 0,1 marraskuu 7,0 9,7 6,5 7,3 6,3 9,8 2,2 5,3 joulukuu 14,0 15,0 15,0 16,0 17,0 31,0 17,0 8,3 Yhteensä 68,9 156,1 61,7 133,6 94,5 180,0 416,5 60,7 4.8. Tuulen suunnat Tuulensuuntien kuukausikeskiarvot asteina on esitetty taulukossa 38. Vallitseva (keskiarvon mukaan) tuulensuunta oli etelästä/lounaasta. Taulukko 38. Tuulensuunnan kuukausikeskiarvot asteina (º). Valkeala Kuukausi Lappakoskiº tammikuu 164 helmikuu 190 maaliskuu 200 huhtikuu 178 toukokuu 214 kesäkuu 221 heinäkuu 204 elokuu 196 syyskuu 243 lokakuu 185 marraskuu 218 joulukuu 233 keskiarvo 204

26 5. VERTAILUAINEISTO 5.1. Rikkidioksidipitoisuuksien vertailu tausta-asemaan Taulukossa 39 on esitetty vertailtavaksi rikkidioksidipitoisuuden kuukausikeskiarvot Pohjois-Kymenlaakson mittausasemilla ja Ilmatieteen laitoksen Virolahden tausta-asemalla. Taulukko 39. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot (SO 2 :nä) Pohjois- Kymenlaakson mittausasemilla ja Ilmatieteenlaitoksen tausta-asemalla Virolahdella. Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski Virolahti Koivuniemi Kuukausi µg/m³ µg/m³ µg/m³ tammikuu 3 4 4 helmikuu 2 2 3 maaliskuu 2 4 2 huhtikuu 2 6 2 toukokuu 2 4 2 kesäkuu 2 1 1 heinäkuu 2 1 1 elokuu 2 1 1 syyskuu 1 1 1 lokakuu 1 1 1 marraskuu 2 1 1 joulukuu 1 4 1 6. TULOSTEN POHDINTA Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailun analysaattorit ja muu kalusto on hankittu pääosin vuosina 1991 ja 1992. Laitteiden iästä huolimatta, vuoden 2004 ilmanlaadun mittaustulokset olivat varsin edustavat. Analysaattoreiden näyttämät verrattuna tunnettujen kalibrointikaasujen pitoisuuksiin eivät ole yleensä suuresti muuttuneet kalibrointien välillä. Ainoita ongelmia aiheutui laskeuma-analyysien muutaman tuloksen puuttumisesta ja Myllykosken rikkidioksidimittauskatkosta kesäkuussa. Ilmatieteen laitos laati kevään 2004 aikana Kymenlaakson alueelle ilmanlaadun tarkkailun seurantasuunnitelman, joka tulee olemaan kuntien ja teollisuuden ilmanlaadun tarkkailunverkoston pohjana. Vuoden 2006 alusta lähtien kalustoa tullaan uusimaan. Positiivisia kehityssuuntia vuoden 2004 ilmanlaadussa oli havaittavissa TRS- ja kokonaispölypitoisuuksien alentuminen entisestään ja laskeuman ph:n nousukehityksen jatkuminen. PM 10 -pitoisuuden lievä kasvukehitys on pysähtynyt. Negatiivisena kehityssuuntana voidaan mainita kokonaislaskeuman lievä kasvu.

27 7. YHTEENVETO Kouvolan - Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto suoritti vuonna 2004 yhdyskuntailmanlaadun tarkkailua Pohjois-Kymenlaaksossa Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueilla. Tarkkailu toteutettiin yhteistyössä alueen kuntien ja toiminnanharjoittajien kanssa. Vuosi 2004 oli 14. vuosi Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailussa. Tarkkailu käsitti rikkidioksidin, typen oksidien, haisevien rikkiyhdisteiden, kokonaisleijuman, hengitettävien hiukkasten, laskeuman ja säätietojen mittauksia. Tarkkailussa käytettiin jatkuvatoimisia automaattisia mittausasemia, leijuvan pölyn tehokeräimiä (toimivat joka kolmas vuorokausi) sekä laskeumakeräimiä (keräysperiodina yksi kuukausi). Vuosiraportissa mittaustuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksen 480/96 ohjearvoihin ja ilmanlaatuasetuksessa 711/01 esitettyihin raja-arvoihin. Mittaustulokset on ilmoitettu +20ºC:ssa lukuun ottamatta hengitettäviä hiukkasia, jonka tulokset on esitetty vallitsevassa ulkoilman lämpötilassa. Rikkidioksidipitoisuuksia mitattiin ympäri vuoden Valkealan Lappakoskella ja Anjalankosken Myllykoskella. Mitatut pitoisuudet olivat Anjalankosken asemalla (3 µg/m³) vuosikeskiarvotasolla ja Valkealan asemalla (2 µg/m³). Korkeimmat vuorokausipitoisuudet jäivät Anjalankosken asemalla alle 6 prosenttiin (8 µg/m³) ja Valkealan asemalla alle 4 prosenttiin (5 µg/m³) vuorokausiraja-arvosta 125 µg/m³. Korkeimmat tuntipitoisuudet jäivät puolestaan Anjalankosken asemalla alle kolmeen prosenttiin (12 µg/m³) ja Valkealan asemalla alle kahteen prosenttiin (8 µg/m³) tuntiraja-arvosta 350 µg/m³ Vuorokausiohjearvoon 80 µg/m³ verrannolliset korkeimmat vuorokausikeskiarvot olivat Anjalankosken asemalla 10 % (8 µg/m³) ja Valkealan asemalla 9 prosenttia (7 µg/m³) ohjearvosta. Tuntiohjearvoon 250 µg/m³ verrannolliset korkeimmat tuntikeskiarvot olivat Anjalankosken 5,6 % (14 µg/m³) ja Valkealan asemalla 2,8 % (7 µg/m³) ohjearvosta. Valkealan Lappakoskella mitattiin korkein vuorokausikeskiarvo (7 µg/m³) toukokuussa ja korkein tuntikeskiarvo (18 µg/m³) huhtikuussa. Myllykoskella korkein vuorokausikeskiarvo (9 µg/m³) mitattiin toukokuussa ja korkein tuntikeskiarvo (20 µg/m³) helmikuussa. Typpidioksidia mitattiin ympäri vuoden Kouvolan ja Myllykosken keskustoissa. Korkeimmat raja-arvoihin verrattavat pitoisuudet mitattiin Kouvolassa, jossa pitoisuudet jäivät 53 prosenttiin (21 µg/m³) vuosittaisesta raja-arvosta 40 µg/m 3. Myllykosken vuosikeskiarvo oli 33 % (13 µg/m³) raja-arvosta. Tuntikohtaisesta raja-arvosta 200 µg/m ³ Kouvolan pitoisuus jäi 45 prosenttiin (89 µg/m³) ja Myllykosken pitoisuus 33 prosenttiin (66 µg/m³). Vuorokausiohjearvoon 70 µg/m ³ verrannollinen toiseksi korkein mitattu vuorokausikeskiarvo oli Kouvolassa korkeimmillaan maaliskuussa 67 % (47 µg/m³) ohjearvosta. Myllykoskella korkein arvo oli myös maaliskuussa 64 % (45 µg/m³) vuorokausiohjearvosta. Typpidioksidin tuntiohjearvoon 150 µg/m ³ verrannollinen pitoisuus oli korkeimmillaan Kouvolan asemalla maaliskuussa 63 prosenttia (95 µg/m³) ohjearvosta. Myllykosken mittaustulokset olivat alle 46 % (69 µg/m³) tuntiohjearvosta.

28 Korkein vuorokausiarvo Kouvolan asemalla (63 µg/m³) mitattiin maaliskuussa ja korkein tuntiarvo (164 µg/m³) marraskuussa. Myllykosken asemalla korkein vuorokausiarvo (46 µg/m³) mitattiin maaliskuussa ja korkein tuntiarvo (90 µg/m³) helmikuussa. Typpimonoksidia mitattiin samoissa paikoissa kuin typpidioksidia. Kouvolan keskustassa mitattiin korkein vuorokausikeskiarvo (107 µg/m³) joulukuussa ja korkein tuntikeskiarvo (332 µg/m³) maaliskuussa. Myllykoskella korkein vuorokausikeskiarvo (39 µg/m³) mitattiin sekä marraskuussa, että joulukuussa. Korkein tuntiarvo (120 µg/m³) mitattiin joulukuussa. Typen oksidien (NO 2 +NO) vuosikeskiarvo typpidioksidiksi laskettuna oli Kouvolan keskustassa 38 µg/m³ ja Myllykoskella keskustassa 19 µg/m³. Haisevia rikkiyhdisteitä (TRS) mitattiin Kuusankosken keskustassa ja Valkealan Lappakoskella. TRS-yhdisteiden vuorokausiohjearvoon 10 µg/m³ verrannolliset korkeimmat pitoisuudet (rikkinä) jäivät Kuusankosken asemalla alle 20 prosenttiin (< 2 µg/m³) ja Valkealan asemalla alle 10 prosenttiin (< 1 µg/m³) vuorokausiohjearvosta. Korkeimmat vuorokausi- (4 µg/m³) ja tuntiarvot (11 µg/m³) mitattiin marraskuussa Kuusankoskella. Valkealan Lappakoskella korkein vuorokausiarvo (2 µg/m³) mitattiin kesä-, heinä- ja joulukuussa sekä korkein tuntiarvo (11 µg/m³) kesäkuussa. Hengitettäviä hiukkasia (PM10) mitattiin Kouvolan keskustassa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 56 prosenttia (21 µg/m³) vuosittaisesta raja-arvosta 40 µg/m³ ja 36 korkein vuorokausikeskiarvo 56 prosenttia (28 µg/m³) vuorokausiraja-arvosta 50 µg/m³. PM 10 -hiukkasten korkein ohjearvoon verrattava pitoisuus maaliskuussa oli 157 prosenttia (110 µg/m³) vuorokausiohjearvosta 70 µg/m³. Muutoin pitoisuudet jäivät alle 83 prosenttiin (58 µg/m³) vuorokausiohjearvosta. Leijuvan pölyn määrää mitattiin joka kolmas vuorokausi Kuusankosken keskustassa ja Anjalankosken Myllykoskella. Vuosiohjearvoon 50 µg/m³ verrannolliset vuosikeskiarvot jäivät Kuusankoskella 60 prosenttiin (30 µg/m³) ja Myllykoskella 42 prosenttiin (21 µg/m³) ohjearvosta. Myös vuorokausiohjearvoon 120 µg/m³ verrannolliset pitoisuudet olivat Kuusankosken keskustassa 124 %:a (149 µg/m³) ja Myllykoskella 46 %:a (55 µg/m³) ohjearvosta. Kuusankosken suurin vuorokausikeskiarvo (168 µg/m³) mitattiin maaliskuussa ja suurin kuukausikeskiarvo (101 µg/m ³) mitattiin huhtikuussa. Myllykosken suurin vuorokausi- (191 µg/m³) ja kuukausikeskiarvo (49 µg/m³) mitattiin huhtikuussa. Laskeumaa mitattiin kahdeksalla laskeumakeräimellä. Rikkilaskeuman tavoitearvo 0,3 g/m²/vuosi alittui kahdessa mittauspisteessä, jossa mittaustulokset saatiin 12 kuukauden yhtenäiseltä jaksolta: Vekaranjärvellä ja Jaalassa. Kuukausittaiset rikkilaskeumat olivat välillä 4,8 160 mg/m 2. Mitattujen ph-arvojen vuosittainen keskiarvo oli välillä 5,2-6,3. Alhaisin ph 4,2 mitattiin Jaalassa huhtikuussa ja korkein ph 7,4 Kouvolan Hinkkismäeltä lokakuussa. Pienin vuosittainen kokonaislaskeuma 17,3 g/m² 12 kk:n mittausjaksolta mitattiin Jaalasta ja suurin 45,7 g/m² Kouvolan Hinkkismäeltä. Kuukausittaiset ammoniumtyppilaskeumat mittausjaksolla olivat 0,1 180,0 mg/m² ja nitraattityppilaskeumat 0,0-46,0 mg/m².