Toivakka Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Sisällys Tiivistelmä 1 Alkusanat 2 OSA I PÄÄTTYNEEN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI - Väestön hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden kuvaus ja arviointi 3 1.1 Kunnan rakenteet, talous, elinvoima ja kaikki ikäryhmät 3 1.2 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 5 1.3 Nuoret ja nuoret aikuiset 6 1.4 Työikäiset 8 1.5 Ikäihmiset 12 OSA II KULUVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 16 2.1 Keskushallinto 17 2.2 Perusturva 17 2.3 Sivistystoimi 19 2.4 Tekninen toimi 20 3. Yhteenveto ja suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä kuluvalla valtuustokaudella 21 4. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista. 24
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 2 (25)
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 3 (25) Tiivistelmä Hyvinvointi tarkoittaa ihmisille erilaisia asioita. Kaikkiaan hyvinvointia lisää muun muassa yleinen turvallisuuden tunne, terveys, läheiset ihmissuhteet ja riittävä toimeentulo. Toivakan kunnan laajan hyvinvointikertomuksen 2013-2016 päätavoitteeksi hyvinvointiryhmä määritteli kuntalaisten terveydentilan edistämisen erityisesti ennaltaehkäisevillä palveluilla ja omaehtoisia elintapoja parantamalla. Toivakan kunnan hyvinvointikertomuksessa esitellään vauvasta vaariin erilaista faktatietoa toivakkalaisten hyvinvoinnista. Käytetyt indikaattorit on saatu Sotka-tietokannasta. Toivakan kunnan vertailukuntina ovat naapurikunnat Joutsa ja Laukaa sekä Keski-Suomi ja koko Suomi. Sosiaali- ja terveydenhuollon suurimmaksi kulueräksi on valtakunnallisesti määritetty neljä teemaa: 1. alkoholi, 2. tupakka, 3. ylipaino ja 4. yksinäisyys. Toivakassa on väkilukuun suhteutettuna suhteellisen paljon II-tyypin diabetesta ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, joten ennaltaehkäisevä työ, liikunnan ja entistä terveellisemmän ruokavalion lisääminen ja maltillinen alkoholin ja tupakan käyttö ovat perusteltuja teemoja Toivakan asukkaiden hyvinvointisuunnitelman päätavoitteeksi. Lasten ja nuorten asiat ovat keskimääräisesti hyvin, sillä ennaltaehkäisevä perhetyö, koulutoimi ja yhteisöllisyys ovat hyvässä tilanteessa. Toivakassa on ainoastaan yksi huostaan otettu lapsi. Huomioitava tekijä on myös yli 75-vuotiaiden vähäinen kotona asuminen ja paljo palveluasumisessa ja vanhainkodissa asuminen. Kotona asumista onkin ajatuksena tukea muun muassa kotihoidon turvin. Järjestöjen ja kolmannen sektorin osuus niin ikään huomioidaan tässä suunnitelmassa. Tutkimusten mukaan turvallisuuden tunnetta lisää esimerkiksi tietoisuus hyvistä ja ennaltaehkäisevistä peruspalveluista ja niiden jatkuvuudesta, väkivallan tai uhkaavien henkilöiden vähäisyydestä, huumeiden näkyvyydestä ja kokemus kuulua johonkin yhteisöön. Toivakan kunta on saanut palveluistaan hyvää palautetta ja yhteisöllisyys näkyy monella tavalla. Hyvää työtä on tarkoitus jatkaa edelleen.
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 4 (25) Alkusanat Terveydenhuoltolaki (136/2010 12) velvoittaa kuntia laatimaan laajan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Kuntien toiminnan yksi merkittävä tarkoitus on turvata asukkailleen sellaiset olosuhteet ja palvelut, jotka turvaavat kuntalaisten hyvinvoinnin. Terveydenhuoltolain velvoite laatia hyvinvointikertomus ja käyttää sitä koko kunnan toiminnan tukena on perusteltu, sillä näin hyvinvoinnin lisääminen konkretisoituu koko kunnan organisaation ja johdon toiminnan ja päätöksenteon entistä vahvemmaksi periaatteeksi ja apuvälineeksi. Sosiaali- ja (etenkin) terveydenhuollon nousevat kustannukset ovat suuri haaste työttömyyden ja taloudellisesti tiukan ajan Suomessa, joten kuntalaisten hyvinvoinnin lisääminen, ennaltaehkäisevä ja oikea-aikainen auttaminen ja kuntalaisten omaehtoinen terveyden edistäminen ovat hyvin ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja myös Toivakka-tarinassa (www.toivakka.fi) ja talouden näkökulmasta. Tämä hyvinvointikertomus on tarkoitettu valtuustokauden vuosille 2013-2016. Kertomusta tarkastellaan vuosittain. Kunnanvaltuusto päätti hyvinvointikertomuksen laadinnasta huhtikuussa 2013. Hyvinvointikertomuksesta vastaa Toivakan kunnan johtoryhmä: Kunnanjohtaja, hallintojohtaja, sivistystoimenjohtaja, tekninen johtaja, kehitysjohtaja ja perusturvajohtaja (vastuuhenkilö ja pääasiallinen toteuttaja). Lisäksi hyvinvointiryhmään kuuluvat vapaa-aikasihteeri, päivähoidon johtaja, vanhuspalvelujohtaja, Seututerveyskeskuksen sairaanhoitaja, työvalmentaja ja sosiaalityöntekijä. Toivakan kunnan vahvuudet ja haasteet Lasten ja lapsiperheiden kohdalla vahvuuksina ovat ennaltaehkäisevä perhetyö, hyvät neuvola- ja kouluterveydenhuoltopalvelut, nuorten jatkokouluttautuminen peruskoulun jälkeen, vähäiset huostaanottomäärät, 3-sektorin aktiivisuus, Luterilaisen ja helluntaiseurakunnan lapsiperhe- ja nuorisotyö, suhteellisen vähäinen alkoholin käyttö ja tupakointi ja erittäin vähäinen huumeiden käyttö. Haasteena ovat kunnan laaja pinta-ala palvelujen järjestämisessä (päivähoito/koulu) ja nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Työikäisten vahvuuksina ovat yhteisöllisyys ja alhainen päihde- ja mielenterveyspalvelujen käyttötarve. Haasteina näyttäytyy työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja 2.tyypin diabeteksen suhteellisen suuri määrä ja peräkammarin pojat Ikäihmisten vahvuutena ovat yhteisöllisyys, kotihoitopalvelut, tarpeeksi suuri paikkamäärä ympärivuorokautisessa asumispalvelussa ja 3. sektorin (esim. eläkeliitto) ja seurakuntien järjestämä toiminta sekä hyvät sotaveteraanipalvelut. Haasteet ovat ikäihmisten palvelutarpeen kasvu, kevyen asumispalvelun puuttuminen ja kunnan laaja pinta-ala kotiin vietäviä palveluja ajatellen. Koko kunnan näkökulmasta vahvuutena ovat kohtalaisen hyvä taloustilanne, luonto, hyvät peruspalvelut ja yhteisöllisyys. Haasteena ovat huoltosuhde, väkiluvun kasvattaminen ja valtionosuuksien pieneneminen.
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 5 (25) OSA I PÄÄTTYNEEN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI - Väestön hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden kuvaus ja arviointi 1.1 Kunnan rakenteet, talous, elinvoima ja kaikki ikäryhmät Toivakan kunnan hyvinvointikertomuksessa esitellään vauvasta vaariin erilaista faktatietoa toivakkalaisten hyvinvoinnista. Käytetyt indikaattorit on saatu Sotka-tietokannasta. Toivakan kunnan vertailukuntina ovat naapurikunnat Joutsa (V1) ja Laukaa (V2), Keski-Suomi (V3) ja koko Suomi (V4). Seuraavassa kuviossa on esitelty erilaista tietoa kunnan rakenteesta. Vihreä tarkoittaa sitä, että tilanne on hyvä, keltainen keskiarvoa muihin verrattuna ja punainen huonoa. Osaa tiedoista esitellään myöhemmin vielä tarkemmin vuosien 2003-2011 välillä. Kuviosta on nähtävissä, että Toivakan kunnan huoltosuhde on haastava. Ainoastaan Joutsalla on haastavampi huoltosuhde. Niin ikään Toivakan kunnan asukkaiden koulutustaso on alhainen. Vain Joutsassa koulutustaso on alhaisempi. Indikaattori arvo muutos V1 Jout V2 Lauk V3 Kesk V4 Koko Huoltosuhde, demografinen 2011 Lapsiperheet, % perheistä 2011 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta 2011 Nettomuutto / 1000 asukasta 2011 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2011 68,4 72,2 59,5 54,5 52,9 37,2 29,8 44,5 38,9 39,7 6,9 13,1 10,4 22,5 45,3 19-5,6 3,9 1,7 3,1 99,4 115,3 102,3 - - Väestö 31.12.2011 2475 4958 18286 274379 5401270 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 2011 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 2011 33,6 45,1 31,8 41,1 41,2 13,5 22,1 14,2 19,3 20,3 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 2011 3,5 12,8 5,7 8,1 8,2
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 6 (25) Lapsiperheitä toivakkalaisista talouksista % vuosina 2003-2011 Toivakkaa on perinteisesti pidetty lapsiperhekuntana. Toivakan talouksista lapsiperheitä vuonna 2011 oli 37 %, mikä jää huomattavasti Laukaasta, jonkun prosenttiyksikön Keski-Suomen keskiarvosta ja 5 % koko Suomen keskiarvosta. Toivakan nettomuutto on vaihdellut vertailuvuosina 2003-2011. Vuonna 2011 Toivakkaan muutti 19 henkilöä enemmän kuin muutti pois kunnasta. Keskimäärin Keski-Suomessa ja koko maassa nettomuutto on tasaisempaa.
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 7 (25) Yhden hengen asuntokunnat % asuntokunnista vuosina 2003-2011 Toivakassa on suhteellisen vähän yhden hengen talouksia. Yksinäisyys lisää monien tutkimusten mukaan pahoinvointia, joten tässä suhteessa Toivakassa on keskimääräistä paremmin asiat. Toivakassa näkee harvoin alkoholin vaikutuksen alaisena olevaa ihmistä keskellä päivää. Keskimäärin kerran vuodessa Toivakan sosiaalitoimeen tulee päihtynyt ihminen. Toivakassa on runsastakin päihteidenkäyttöä, mutta se ei tule tarpeeksi ajoissa esiin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Toivakassa alkoholijuomia myydään vähän muuhun maahan verrattuna, mutta on huomioitavaa, että monet ostaa ruokansa ja juomansa työmatkojensa varrelta muun muassa Laukaasta ja etenkin Vaajakoskelta Jyväskylästä. Tilasto siis vääristyy tältä osin, mutta tulos on silti hyvä. 1.2 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet ndikaattori arvo muutos V1 Jout V2 Lauk V3 Kesk V4 Koko Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 2011 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 39,1 31,7 31,6 30,5 29,3 1,2??? 1,3 0,6 1,4 1,3
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 8 (25) 2010 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Lasten pienituloisuusaste 2010 43,9 66,2 43,8 54,2 63,8 17,6 17,8 15,3 16,3 14,8 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit 2290 yhteensä / 1000 0-7-vuotiasta 2687 2685 2661 2700 2011 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 8,9 8,6 7,3 9,7 8,6 2011 Kehitysvammaisten autetun asumisen hoitopäivät yhteensä 730 3878 10041 121044 2239270 2011 Sikäli mielenkiintoista, että Toivakan lapsiperheet asuvat keskimääräistä ahtaammin kuin vertailukunnissa ja koko maassa. Tämä selittyy osin suurilapsisilla perheillä ja sillä, ettei kunnassa ole paljon isoja vuokra-asuntoja. Toivakan lasten lukumäärä on kasvanut viime vuosina. Vuosittain Toivakassa syntyy 30-45 lasta / ikäryhmittäin. Toivakassa yksinhuoltajaperheitä on suhteellisen vähän.
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 9 (25) Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä vuosina 2003-2011 Toivakan lapset on perinteisesti hoidettu kotona. Vuonna 2011 toivakkalaisista lapsista 43 % on ollut kunnan kustantamassa päivähoidossa, kun koko maassa keskiarvo on 63 %. Laukaassa tilanne on samansuuntainen. Tämä selittyy ainakin osaltaan monilapsisilla perheillä. Pienituloisia lapsiperheitä Toivakassa on samaa luokkaa muuhun maahan verrattuna. Lastenneuvolassa Toivakassa on käyty muuta maata keskimääräistä enemmän 2000-luvun alussa. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet % vuosina 2003-2011 Toimeentulotukea Toivakan lapsiperheet ovat saaneet keskisuomalaista keskivertoa enemmän 2000-luvun alussa. Vuoden 2006 jälkeen tilanne on tasoittunut. Vuonna 2011 toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä on samaa luokkaa kuin muussa maassa eli noin 9 %. 1.3 Nuoret ja nuoret aikuiset Toivakan nuorten hyvinvointi näkyy esimerkiksi erikoissairaanhoidon avoterveydenhuollon käyntimäärien muuta maata vähäisempänä käyttönä ja vähäisinä huostaanottomäärinä. Vuonna 2012-2014 Toivakassa on ollut ainoastaan yksi huostaan otettu nuori. Alioikeuksista tuomittuja 15 -vuotta täyttäneitä nuoria on keskimääräistä vähemmän. Myös alkoholia nuoret käyttivät muita vähemmän. Nuorisotyöttömyys pomppasi vuonna 2011 huimiin lukuihin. Indikaattori arvo muutos V1 Jout V2 Lauk V3 Kesk V4 Koko Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria 568 1155 699 940 753 / 1 000 13-17-vuotiasta 2011 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 8,7 13,4 10,7 9,4 11,4
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 10 (25) Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 2011 Alioikeuksissa tuomitut 15 vuotta täyttäneet henkilöt / 1000 vastaavanikäistä 2010 Alkoholijuomien myynti, 100 % alkoholia, litraa / 15 vuotta täyttäneet 2011 18,6 11,9 18,6 16,7 11,9 5,4 7,9 9,8 10,4 11,7 4,3 14,5 7,3 9,8 9,8 Nuorisotyöttömät % 18-24-vuotiaasta työvoimasta vuosina 2003-2011 Nuorisotyöttömyys nousi huomattavasti Toivakassa vuodesta 2007 alkaen. 18,6 % toivakkalaisista nuorista oli työttömänä vuonna 2011, kun koko maassa luku oli 9,6 %. Diagrammi on suoraan verrannollinen valtakunnallisen taloustilanteen kanssa. On huomioitava, että Toivakan pienen väkiluvun vuoksi vaihteluväli voi olla vuosittain suurta. 1.4 Työikäiset Toivakan työikäisestä väestöstä ilmenee kaksi merkillepantavaa tekijää: tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien määrän suhteellinen paljous ja suhteellisen vähäiset alkoholin käytön takia eri hoidossa olleet työikäiset vertailukuntiin ja koko maahan verrattuna. Vuonna 2011 mielenterveysongelmien takia työkyvyttöminä 25-64-vuotiaista oli 3,1 % toivakkalaista, kun luku Joutsassa oli 5,6 % ja koko
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 11 (25) maassa 3,8 %. Päihdehuollon avopalveluissa oli 3 asukasta 1000 asukasta kohden ja laitoksissa 0,8, kun luvut Keski-Suomessa olivat 10,4 ja 2,8 ja koko maassa 10 ja 3,2. Perusterveydenhuoltoa Toivakassa käytetään aktiivisesti samoin kuin Laukaassa ja Joutsassa. 15-49 -vuotiaista 1000 henkeä kohden lääkärikäyntejä oli 1333, Laukaassa 1801, Joutsassa 1641 ja koko maassa 1042. 50-64 -vuotiaista sen sijaan 1000 henkeä kohden oli 2139 lääkärikäyntiä, kun luvut Keski-Suomessa olivat 1859 ja muussa maassa 1365. Indikaattori arvo muutos V1 Jout V2 Lauk V3 Kesk V4 Koko Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 3,1 5,6 3,5 4,2 3,8 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 2008 3 1,4 8,4 10,4 10 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 0,8 1,5 5,2 2,8 3,2 2008 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2011 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2011 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 2 3,2 6,1 3,8 3,4 1333 1801 1641 1132 1042 2138 2232 1981 1859 1365 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 28,9 23,3 22,8 26,6 23,4 2011 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 2011 180 403 447 351 321 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % 1,1 1,8 1,2 2,3 2,2 vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2011 3 2,7 1,7 1,9 1,8
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 12 (25) Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2011 9,3 11,1 7,4 8 7,3 Työttömät, % työvoimasta 2011 12,1 11,2 10 12,2 9,4 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta 2011 126,7 181,8 152,1 171,8 156,7 Alla olevassa kuviossa havainnollistuu hyvin mielenterveysongelmien määrän laskeminen Toivakassa työkyvyttömyyteen johtavana syynä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuosina 2003-2011 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit ovat laskeneet merkittävällä tavalla vertailukunnissa ja koko Suomessa (Ks. seuraavat kuviot). Joutsalaiset käyttivät eniten lääkäripalveluja, mutta Toivakan käyttö on edelleen suurempaa kuin keskimäärin Suomessa. Tulosten perusteella voi tulkita, että Seututerveyskeskus on järjestänyt lääkäripalvelunsa hyvin saatavaksi. Toivakan notkahduksen selittää lääkärivaje vuosina 2010-2011 (ks. seuraavat kuviot).
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 13 (25) Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64-vuotiailla / 1000 vastaavan ikäistä kohden vuosina 2003-2011 Toivakan työttömyysprosentti on koko 2000-luvun ollut korkea. Huolestuttavaa on, että Keski-Suomen työttömyysprosentti on koko vertailuajan ollut noin 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomen keskimääräinen työttömyysprosentti. Tämä vaikuttaa suoranaisesti Jyväskylän lähellä sijoittuvaan Toivakkaankin, vaikka erityistä on, että työttömyys on ollut Joutsaa huonompi. Positiivista on vuonna 2007 alle 10 % laskenut työttömyysprosentti.
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 14 (25) Työttömät % työvoimasta vuosina 2003-2011 Pitkäaikaistyöttömien määrä on Toivakan yksi suurista haasteista. Alla oleva kuvio havainnollistaa pitkäaikaistyöttömien määrän työttömistä olleen hyvin korkea koko 2000-luvun. Huolestuttavan korkeita pitkäaikaistyöttömien määrä työttömistä on ollut parempina talousvuosina 2005-2008. Asia on tasoittunut vuoden 2011 aikana, kuten alla oleva taulukko kertoo.
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 15 (25) Pitkäaikaistyöttömien määrä % työttömistä vuosina 2003-2011 Positiivinen asia on, että psykiatrian avohoitokäyntien määrät ja päihteiden vuoksi sairaaloissa ja vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrät ovat Toivakassa huomattavasti pienemmät vertailualueisiin nähden. Toimeentulotukea Toivakassa on maksettu vaihtelevasti. Hieman yllättävää kuitenkin on koko vertailuajan työttömyysprosenttiin nähden, miten vähän toimeentulotukea on maksettu koko muuhun maahan verrattuna 25-64-vuotiaista. Vuonna 2011 Toivakan 1 % luku oli alhaisin muihin verrattuna.
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 16 (25) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat % vuosina 2003-2011 Runsas työkyvyttömien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien määrässä toimeentulotuen saamiseen voi olettaa olevan korrelaatiota. Nimittäin Toivakassa tuki- ja liikuntaelin ja sidekudossairauksia sairastavien työkyvyttömien määrä on jopa korkeampi kuin Joutsassa. Koko maahan verrattuna luku on huomattavasti korkeampi. Työkyvyttömyyseläkettä saadaan tuki- ja liikuntaelin- ja sidekudossairauksien vuoksi Toivakassa yleisesti useammin kuin Suomessa keskimäärin (ks. seuraavat taulukot).
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 17 (25) Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudossairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuosina 2003-2011 Työkyvyttömyyseläkettä saavat % 16-64-vuotiaista
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 18 (25) 1.5 Ikäihmiset Toivakan senioriväen kohdalla huomion kiinnittää suhteessa vähäinen kotona asuvien määrä ja suhteellisen suuri laitosasumisessa asuvien määrä. 75 vuotta täyttäneistä toivakkalaisista kotona vuonna 2011 asui 81,1 %, kun vastaava luku Joutsassa oli 90,8 %, Laukaassa 87,2 %, Keski-Suomessa 88,8 % ja koko maassa 89,6 %. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa sen sijaan oli 8,6 % väestöstä, kun vastaavat luvut olivat Joutsassa 6,2 %, Laukaassa 4 %, Keski-Suomessa 4,4 % ja koko maassa 4,2 %. Niin ikään yksin asuvia yli 75-vuotiaita oli Toivakassa vähemmän kuin vertailukunnissa ja koko maassa. Kotona asumisen pitkittäminen ja laitosasumisen suhteellinen vähentäminen ovat merkittäviä haasteita Toivakassa. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli 11,5 % 75 vuotta täyttävistä, kun keskimääräinen luku Suomessa on 12,2 %. indikaattori arvo muutos V1 Jout V2 Lauk V3 Kesk V4 Koko Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 81,1 90,8 87,2 88,8 89,6 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 2627 2781 2996 2666 2409 8,6 6,2 4 4,4 4,2 11,5 16,6 13,8 11,6 12,2 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 3 3,3 3 2,9 3,2 2011 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 2011 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 43,1 52,8 44,3 48 48,8 5 1,1 3,9 3,4 3
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 19 (25) Sairaalahoidon hoitojaksot / 1000 asukasta 2011 239,53 376,99 254,31 257,3 237,94 Seuraavissa kuvioissa on esitelty tarkemmin eri muuttujia senioreiden osalta vuosien 2003-2011 välisenä aikana. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vuosina 2003-2011 Toivakkalaiset asuvat huomattavasti keskimääräistä vähemmän yksin kotona. Yhdessä asuminen lisää onnellisuutta. Toisaalta toivakkalaiset ikäihmiset ovat perinteisesti muuttaneet keskimääräistä aikaisemmin ympärivuorokautiseen asumispalveluun.
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 20 (25) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet % vuosina 2003-2011 Kuten yllä oleva kuvio osoittaa, Toivakan yli 75-vuotiaiden pitkäaikaisen laitoshoidon käyttö on kasvanut hälyttävästi vuodesta 2006 alkaen. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttänet % vuosina 2003-2011
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 21 (25) Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat % vuosina 2003-2011 Kotihoidon lisääminen on jo vaikuttanut kotona asumiseen, kuten taulukot osoittavat. Toisaalta sairaalassa on oltu hoidossa suhteellisen vähän vertailukuntiin nähden. Tätä voi osaltaan selittää runsas ympärivuorokautinen asuminen ikääntyneiden keskuudessa.
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 22 (25) OSA II KULUVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU Toivakan kunnan painopistealueet hyvinvoinnin näkökulmasta Toivakan kunnan hyvinvointia tukee erilaiset suunnitelmat ja ohjelmat. Toivakan kunnan hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat: 1. Toivakka-tarina 2. Turvallisuussuunnitelmat 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 4. Lastensuojelusuunnitelma 5. Vanhuspalvelustrategia 6. Päihde- ja mielenterveystyön suunnitelma 7. Vapaa-aikatoimen toimintasuunnitelma 8. Seututerveyskeskuksen vuosittainen talousarvio ja toimintasuunnitelma 9. Opetussuunnitelmat 10. Päivähoidon käsikirja 11. Erilaiset kriisisuunnitelmat Alueelliset ohjelmat ja suunnitelmat: 1. 2011 - Keski-Suomen hyvinvointistrategia 2020. Neljä hyvinvointilupausta keskisuomalaisille. (http://www.keskisuomi.fi/filebank/22141-keski-suomen_hyvinvointistrategia_ 2020.pdf) 2. 2009 - Lasten ja nuorten Keski-Suomi - Maakunnallinen hyvinvointiohjelma. (http://www.keskisuomi.fi/filebank/10769-maakunnallinen_hyvinvointiohjelma. pdf) 3. 2005 - Keski-Suomen hyvinvointistrategia. (http://www.keskisuomi.fi/filebank/1352-ks_hyvinvointistrategia_www.pdf) Valtakunnalliset ohjelmat ja suunnitelmat: 1. Terveyden edistämisen laatusuositus (http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1057615) 2. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 3. Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksiöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta (http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1839361)
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 23 (25) 4. Suomen vammaispoliittinen ohjelma (http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1522141) Toivakan kunnan yleisenä ajatuksena on säilyttää kunnan hyvä palvelujen saatavuus ja palvelutaso ja toimia ennaltaehkäisevästi ja oikea-aikaisesti kaikilla hallinnonaloilla. Ennaltaehkäisy korostuu Toivakan hengen mukaisesti. Seuraavaksi on esitelty hallintokuntakohtaiset painopistealueet. 2.1 Keskushallinto Toivakan kunnan keskushallinto toimii tukipalveluna muille kunnan palveluille. Toivakan kunnan keskushallinto toimii tukipalveluna muille kunnan palveluille huolehtien kunnan työntekijöiden hyvinvoinnista ja tyky-toiminnasta. Vuoden 2015 talousarvioon keskushallintoon on varattu määrärahaa lasten ja nuorten hyväksi tehtävään seuratoimintaan. 2.2 Perusturva Sosiaalitoimi Toivakan sosiaalitoimi on pieni, mutta toimiva yksikkö. Yksi sosiaalityöntekijä hoitaa aikuissosiaalityön ja lastensuojelun ja perusturvajohtajalle kuuluu lastenvalvojan, vammaispalvelun sosiaalityöntekijän, lastensuojelun johtavan sosiaalityöntekijän ja päihdesosiaalityöntekijän tehtävät. Kunnan vahvuutena on, että sosiaalitoimeen pääsee asioimaan kasvokkain hyvin nopeasti. Vuoden 2012 alkanut ennaltaehkäisevä perhetyö on koettu hyväksi ja se jatkuu vakinaisena toimintana. Lastensuojelun perhetyötä on myös jäsennetty ja tehty vahvemmin. Ennaltaehkäiseväksi työksi luettavaa työtä ovat myös koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut. Vanhushuolto Toivakan kunnan ikäihmiset ovat perinteisesti hakeutuneet laitoshoitoon aikaisessa vaiheessa. Kotihoito on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Tätä suuntaa tullaan edelleen pitämään yllä. Vanhuksille soveltuvia korkeatasoisia asuntoja avopalveluineen on suunnitteilla yli 85-vuotiaiden määrän lisääntymisen vuoksi. Kehitysvammahuolto Kehitysvammaisten palvelut lähtevät asiakkaan yksilöllisistä tarpeista ja lakisääteisten palvelujen tarjoamisesta. Kunta ostaa osalle palvelut ostopalveluina, mutta suuntana on, että Toivakka pyrkii itse järjestämään palvelunsa. Vuoden 2011 alkupuolella kehitysvammaisten oma päivätoiminta aloitti Toivakassa. Toiminta on koettu hyväksi. Säännöllisissä palvelusuunnitelmapalavereissa kartoitetaan jokaisen yksilöllinen tilanne ja tehdään toimintasuunnitelma. Terveydenhuolto Toivakan oma terveyskeskus palvelee kuntalaisia. Runsaita lääkärissäkäyntimääriä tulisi saada vähenemään. Onkin todettu, että osa lääkärissä käyvistä tarvitsee kuuntelijaa perussairautensa hoitamisen lisäksi. Työvalmentajalle on räätälöity yhdeksi toimenkuvaksi keskustella lievistä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien kanssa.
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 24 (25) Lastenneuvola palvelee alle kouluikäisiä ja heidän perheitään. Toimintamuotoja ovat terveystarkastukset, terveyskasvatus ja neuvonta sekä rokotukset. Perheiden hyvinvoinnin seuraamiseksi tehdään neuvoloissa myös seulontatutkimuksia suunnitelmallisesti kaikille perheille. Neuvola tarjoaa tukea vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen, sekä toimii avun saannin kanavana kriisitilanteissa. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on tullut voimaan 1.7.2009. Terveysneuvonta keskittyy niin yksilöiden kuin perheiden terveyden edistämiseen. Neuvolassa tarjotaan perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolapalveluja. Palvelut ovat yksilöllisiä ja perhekeskeisiä. Perhesuunnitteluneuvolassa seurataan ehkäisyvalmisteiden käyttäjien terveyttä säännöllisesti sekä annetaan neuvontaa ja ohjausta sukupuolitauteihin, raskauden keskeytykseen ja lapsettomuuteen liittyvissä asioissa. Perhevalmennusta järjestetään kaikille halukkaille ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Perhevalmennus toteutetaan yhteistyössä Joutsan neuvolan kanssa. Kotikäynti synnytyksen jälkeen tehdään kaikille synnyttäjille. Vuonna 2012 syntyi 34 lasta. Kouluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen terveydentilan pitkäaikaisseurantaa, painottuen lapsen ja nuoren kokonaiskehityksen tukemiseen ja terveydentilan edistämiseen. Toiminta-ajatuksena on kouluterveydenhuollon tuki lapsen ja nuoren kasvussa ja kehityksessä aikuiseksi, joka arvostaa terveyttään, luottaa itseensä ja osaa tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Toiminta tapahtuu terveydenhoitajan, terveyskeskuslääkärin, suun terveydenhuollon sekä tarvittavien muiden asiantuntijoiden kuten psykologien ja päihde - ja mielenterveystyöntekijöiden yhteistyönä. Kouluterveydenhuolto on keskeinen osa oppilashuoltoa. Toivakassa työskentelee kouluterveydenhuollossa ½-päivätoiminen terveydenhoitaja, oppilaita oli 260 syyskuussa 2013, joista Kankaisten koululla 36 oppilasta, muut Toivakan koulukeskuksessa. Kouluterveydenhoitajan työpäivät ovat maanantai, tiistai ja torstai, soittoajat maanantaisin ja torstaisin klo 9.00-9.30. Aikuisneuvolassa työttömien terveydenhuollon tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien tunnistaminen ja niiden ehkäiseminen sekä ohjaaminen tarvittaviin jatkotutkimusten / jatkotoimenpiteiden piiriin. Työttömien terveyden ja toimintakyvyn tukeminen edellyttää monialaista asiakasyhteistyötä (perusterveydenhuolto / erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, TE-keskus, Kela, kolmas sektori ). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työttömille ja määräaikaistyöllistetyille on tarjolla mahdollisuus tulla terveystarkastukseen Toivakan aikuisneuvolaan. Kansansairaudet (Diabetes 1 / 2, sydän- ja verisuonisairaudet, astma / COPD, reuma). Määräaikaisseuranta / kontrollit / hoitotarvikejakelu työllistävät paljon aikuisneuvolaa. Lisäksi aikuisneuvolassa hoidetaan asevelvollisten terveystarkastukset ja matkailijoiden ja aikuisten rokotukset. Hammashoito Hammashoito on pystytty toteuttamaan hoitotakuun puitteissa. Hoitoon pääsee vauvasta vaariin. Hammaslääkäriajat menevät pitkälle, mutteivät yli puolen vuoden päähän. Akuutit toimenpiteet pystytään hoitamaan melkein säännöllisesti. Yleisesti ottaen vanhempien vastuu lapsensa suun terveydestä on laskenut, vaikkakaan tätä ei tule yleistää kaikkiin vanhempiin. Onko yleinen trendi,
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 25 (25) että lapsi ottaa vastuuta itsestään aikaisemmin? Ovatko vanhemmat väsyneitä vai miettiikö vanhemmat, miten selvitä jo yksinkertaisimmistakin arjen haasteista? Tämä näkyy siinä, että vanhemmat eivät muista tuoda lapsia hammashoitoon ja joillakin lapsilla saattaa olla suunterveys ja hampaiden harjaus huonosti hoidettu. Myös osan vanhusten suun hoito on haasteellista. Sekä lasten että vanhusten hammashuoltoon tulisi panostaa enemmän. 2.3 Sivistystoimi Opetustoimi Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Oppilashuollon tehtävänä on huolehtia lapsen ja nuoren oppimisen edellytyksistä sekä psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Toiminnan tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin. Painopisteenä on yhteisöllisyys nykyisen yksilökeskeisen työn sijaan ja edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Opetustoimessa on käytettävissä sosiaalihuollon järjestämät koulupsykologin ja koulukuraattorin asiantuntijapalvelut. Opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on opiskeluhuollon suunnittelu ja kehittäminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmia ehkäisevä työ. Ryhmään kuuluvat rehtori, apulaisjohtaja, opinto-ohjaaja, erityisopettajat, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Erityisopetuksen avulla pyritään tukemaan oppilaan koulunkäyntiä. Opetus tapahtuu pienryhmässä tai samanaikaisopetuksena. Oppilas voi saada yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. Tehostettu tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan yhteistyössä kodin kanssa. Erityisessä tuessa oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Oppilaalla on mahdollisuus saada myös tukiopetusta. Syksystä 2010 koulukeskuksen kaikki luokat ovat olleet mukana KiVa Koulu hankkeessa. KiVa-lyhenne muodostuu sanoista Kiusaamista Vastustava. Ohjelman yleiset toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin ja ovat pääasiassa kiusaamista ehkäiseviä. Kohdennetut toimenpiteet otetaan käyttöön kiusaamistapauksen tultua ilmi ja ne kohdistetaan erityisesti kiusaamiseen osallistuneisiin ja kiusattuihin lapsiin tai nuoriin. Tavoitteena on saada kiusaaminen loppumaan. Tilannetta kartoitetaan vuosittaisilla kyselyillä, joihin vastaavat sekä oppilas että huoltaja. Alle kykyjensä suoriutuvien lasten ja nuorten opiskelua koulu tukee edelleen Alis-menetelmän muodossa. Aliksen tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria suoriutumaan opinnoistaan kykyjensä mukaan ja tukea siten heidän psyykkistä ja sosiaalista kehitystään. Toiminta tapahtuu opettajan, oppilaan ja vanhempien yhteistyönä. Oppilaskunta toimii koulussa oppilaiden etujärjestönä. Halukkaat pääsevät oppilaskunnan hallitukseen, joka ideoi ja toteuttaa oppilaiden toiveet. oppilaskunta on huolehtinut oppilaskaappien
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 26 (25) käytön, koulukuvausjärjestelyt, retkien organisointia, osallistunut tempauksiin ja järjestänyt urheiluturnauksia. Koulussa on lisäksi tarjolla monenlaisia kerhoja. Koulun kerhoina ovat pääasiassa liikuntaan ja musiikkiin liittyvä kerhotoiminta. Päivähoito Päivähoito ja ruokapalvelu on osallistunut K-S SHP:n SAPERE - Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hankkeeseen, jonka kautta henkilöstön tietoisuus lasten ravitsemuksesta ja ruokakasvatuksesta on lisääntynyt. Menetelmän oppeja hyödynnetään käytännössä muun toiminnan ohessa mahdollisuuksien mukaan ja esimerkillä pyritään viemään tietoisuutta myös koteihin. Monipuolinen liikunta kuuluu päivähoidon perustoimintoihin. Lähellä olevaa urheilukenttää ja metsiä hyödynnetään ja retkeillään erilaisissa maastoissa säännöllisesti. Perhekeskusteluissa pyritään korostamaan säännöllisen päivärytmin merkitystä lapsen terveen kasvun ja kehityksen kannalta niin levon, liikunnan, ulkoilun kuin ravitsemuksenkin osalta. Jokaisessa päivähoitomuodossa tiedotetaan yhteistyötahojen tapahtumista ja tehdään yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon ja liikuntatoimen kanssa. Vapaa-aikatoimi Toivakan vapaa-aikatoimen muodostaa nuoriso- ja liikuntatoimi. Vapaa-aikatoimi luo toimintaedellytyksiä urheiluseuroille ja järjestöille liikuntapalveluita tuottamalla, organisoi ja järjestää liikuntatapahtumia sekä terveysliikuntaa yhteistyössä kansalaisopiston ja muiden eri toimijoiden kanssa. Nuorisotoimi tukee lasten ja nuorten kasvua, pyrkii lisäämään lasten ja nuorten kansalaisvalmiuksia ja ehkäisemään syrjäytymistä nuorille turvallisessa ja päihteettömässä ympäristössä. Nuorisotoimen tavoitteelliset peruspalvelut ovat nuorisotalotoiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta, osallisuuden edistäminen sekä erilaiset projektit yhdessä eri järjestöjen kanssa. Kulttuuritoimi Kunnan kulttuuritoimessa tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin eri toimijoiden kanssa. Kirjasto on merkittävä osa vireää kulttuuritoimintaa niin kirjaston perustehtävän kuin tilojen näkökulmasta. 2.4 Tekninen toimi Tekninen lautakunta pitää liikuntapaikat hyvässä kunnossa. Tiet aurataan talvella ja hoidetaan kesällä. Palvelukeskuksen yhteyteen tehtiin ulkoilualue, minkä myötä vanhusten hyvinvointi ja oma liikuntakyky pysyy parempana. Kirkonkylän osayleiskaava ja asemakaava tullaan muuttamaan, missä huomioidaan paremmin palveluja ja toimintoja. Ulkoilureittisuunnitelma on laadittu syksyllä 2014. Frisbee-golf -rata on suunniteltu ja rakenteilla. Kevyenliikenteen väylän suunnitelma on valmistunut 2014 välillä Uimala Aittojärvi ja se rakennetaan vuonna 2015.
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 27 (25) 3. Yhteenveto ja suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä kuluvalla valtuustokaudella Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet Toivakan voimavarana on yhteisöllisyys, mikä tuottaa erilaista hyvinvointia. Kunta, Luterilainen seurakunta, Helluntaiseurakunta, SPR, Martat, eläkeliitto ja monet muut kolmannen sektorin toimijat tekevät hyvää yhteistyötä vauvasta vaariin. Apua tarvitsevan hyväksi hyvin moni voi tehdä paljon eri ikäryhmissä. Kaunis luonto ja erilaiset harrastusmahdollisuudet tukevat kuntalaisten hyvinvointia. Lyhyt matka Jyväskylään mahdollistaa harrastamisen ja erilaisen toiminnan myös Jyväskylässä. Koulumaailmassa on nähtävissä, että lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin ja esimerkiksi tupakan ja alkoholin käyttö ei ole niin suurta kuin monissa muissa kunnissa. Pienenä kuntana Toivakassa toimii hyvin moniammatillinen yhteistyö, joten asiat hoituvat nopeasti ja ihmiset ohjautuvat oikeiden palveluiden piiriin. Monet kunnan työntekijät ovat motivoituneita ja sitoutuneita, sillä he tuntevat hyvin kunnan ja sen asukkaat. Vuoden 2011 tilastojen mukaan verrokkikuntiin nähden Toivakan nuoret kouluttautuvat, käyttävät suhteessa vähemmän alkoholia ja avopsykiatrian käyntejä on vähemmän. Sen sijaan nuorisotyöttömyys on korkea, minkä vähentämiseksi on viime vuosina tehty aikaisempaa enemmän töitä. Toivakassa on suhteellisen vähän lastensuojeluasiakkuuksia ja huostaan otettuja on erittäin vähän. Tämän hetken painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä. Kunnassa on panostettu viime vuosina ennaltaehkäisevään työhön. Ennaltaehkäisevä perhetyöntekijä eli aikaisempaan verrattava kodinhoitaja aloitti vuoden 2012 alussa ja koulupsykologi aloitti vuoden 2013 alusta. Toivakassa tiet pidetään kunnossa ja kuntalaisille on erilaisia liikuntamahdollisuuksia luonnonkauniissa kunnassa. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet Koko hyvinvointikertomuksen pääteemana ovat kuntalaisten hyvinvointia edistävät elintavat, liikunta ja ravitsemus. Ennaltaehkäisevä työ tuki- ja liikuntaelinsairauksiin lähtee omista elintavoista. Päivähoidosta vanhushuoltoon tullaan kiinnittämään vahvemmin huomioita näihin teemoihin. Toivakassa on suhteellisen paljon pitkäaikaistyöttömiä ja 16-65 -vuotiailla on paljon tuki- ja sidekudossairauksia. Perusterveydenhuollon lääkärikäyntejä toivakkalaisilla onkin huomattavasti
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 28 (25) keskimääräistä enemmän verrattuna Keski-Suomeen ja koko maahan. Arviolta ainakin joka kymmenes sairastaa aikuisiän diabetesta. Kuntalaisia pitäisi saada käymään terveystuvalla terveyskeskuksessa, saada ihmiset liikkumaan ja huolehtimaan itsestään. Toivakan kunnan huoltosuhde on Keski-Suomea ja koko Suomea keskimääräisesti huonompi. Kuntaan tarvitaan työtä tekeviä ja veroja maksavia ihmisiä. Ikäihmiset ovat perinteisesti muuttaneet aikaisessa vaiheessa palveluasumiseen. Toivakassa on suhteellisen paljon vanhusten pitkäaikaista laitoshoitoa, mitä tulisi vähentää. Kotipalveluun onkin panostettu entistä vahvemmin viime vuosina ja sitä tullaan edelleen kehittämään. Haasteena ovat pitkät välimatkat ja vähäinen määrä vanhuksille soveltuvia vuokra-asuntoja keskustan läheisyydessä. Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit kehittämiskohteisiin Keskushallinto Toivakan kunnan keskushallinto toimii tukipalveluna muille kunnan palveluille huolehtien kunnan työntekijöiden hyvinvoinnista ja tyky-toiminnasta. Vuoden 2015 talousarvioon keskushallintoon on varattu määrärahaa lasten ja nuorten hyväksi tehtävään seuratoimintaan. Perusturva Sosiaalitoimi Ennaltaehkäisevä ja oikea-aikainen työ ja tarpeellisiin palveluihin ohjaaminen pidetään edelleen osana sosiaalityötä. Sosiaalitoimessa tullaan tekemään hyvää yhteistyötä koulutoimen ja terveydenhuollon kanssa. Sosiaalitoimessa otetaan tavoitteeksi keskustella ihmisten kanssa myös heidän ruoka- ja liikuntatottumuksista ja ohjata tarvittaessa terveyskeskukseen. Työttömien osalta sosiaalitoimi tekee tiivistä yhteistyötä työnsuunnittelijan ja työvoimatoimiston kanssa. Vanhushuolto Ikäihmisten kotona asumista vahvistetaan kotihoidon palveluiden kautta ja vanhusten kevyttä palveluasumista pyritään rakentamaan lisää lähivuosina. Kehitysvammahuolto Tavoitteena on entistä enemmän tukea kehitysvammaisten omaishoitoa ja lisätä perhehoidon käyttöä. Kehitysvammaisten liikuntaan, ravitsemukseen ja hoitavan tahon tiedottamiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota yksilöllisissä palvelusuunnitelmapalavereissa. Terveydenhuolto Runsaita lääkärissäkäyntimääriä pyritään vähentämään sillä, että työnsuunnittelijan yhtenä toimenkuvana on keskustella lievistä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien kanssa. Kuntaan perustetaan kaksi jumpparyhmää erittäin huonokuntoisille ja huonokuntoisille. Yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa pyritään yleisesti lisäämään. Lastenneuvola
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 29 (25) Neuvolan ja ennaltaehkäisevän perhetyön yhteistyötä jatketaan. Neuvolan haasteeksi ja kehittämisehdotukseksi nostetaan parisuhteen ylläpitäminen. Siihen tulee kehittää auttamiskeinoja, jotta avioeroja saadaan ehkäistyä. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon toimintatavoitteena on toteuttaa asetuksen mukaiset lääkärin ja terveydenhoitajan suorittamat laajat terveystarkastukset (1.lk, 5.lk ja 8.lk). Nuoria ja vanhempia kannustetaan keskustelemaan keskenään tupakoinnista, päihteiden käytöstä (imppaus, alkoholi) ja lääkkeiden käytöstä (huumausaineet) sekä niihin liittyvistä vaaroista. Lapset ja nuoret tarvitsevat ohjausta riittävän nukkumisen ja ruokailun sekä liikunnan suhteen. Vanhempien kannattaa kotona muistuttaa koululaisia käsienpesun tärkeydestä tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi. Aikuisneuvola Sairauksien tunnistaminen ja niiden ehkäiseminen sekä ohjaaminen tarvittaviin jatkotutkimusten / jatkotoimenpiteiden piiriin. Lisäksi tavoitteena on tehostaa ohjausta kansansairauksien (Diabetes 1 / 2, sydän- ja verisuonisairaudet, astma / COPD, reuma) ennaltaehkäisevissä elämäntavoissa. Hammashoito Suun terveydenhuolto tukee vanhempia ja lapsia suun ja hampaiden hyvän kotihoidon oppimisessa ja kannustaa terveellisten ravintotottumusten omaksumisessa. Suun terveyden ylläpitämisessä korostetaan vanhempien vastuuta lapsen suun puhdistamisessa. Suun terveydenhuollon haasteena on vaikuttaa kouluikäisten suun- ja hampaiden kotihoitoon, sekä ruokailutottumuksiin yhteistyössä kouluterveydenhuollon, koulun, päivähoidon, sekä eri harrastusjärjestöjen kanssa. Kouluihin pyritään järjestämään hampaiden hoidon teemapäivä ja vanhushuollon hoitohenkilökuntaa tullaan myös ohjeistamaan vanhusten suunhoitoon niin kotona kuin palvelukeskuksessa. Sivistystoimi Opetustoimi Oppilashuoltoa kehitetään uuden lain tavoitteiden mukaisesti ja otetaan siihen liittyvät toimenpiteet käyttöön. Tarkoituksena on osallistua edelleen valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn sekä kehittää kouluyhteisöä Kiva- järjestelmän mukaisesti. Päivähoito Monipuolinen liikunta kuuluu myös tulevaisuudessa päivähoidon perustoimintoihin hyödyntäen lähiympäristöä, kuten urheilukenttää ja metsiä. Erilaisissa maastoissa retkeillään säännöllisesti. Perhekeskusteluissa pyritään edelleen korostamaan säännöllisen päivärytmin merkitystä lapsen terveen kasvun ja kehityksen kannalta niin levon, liikunnan, ulkoilun kuin ravitsemuksenkin osalta. Vapaa-aikatoimi Toivakan kunnan retkeily- ja virkistysreitit on kartoitettu monipuolisesti kesällä 2014. Kartoitustyö jatkuu yhteistyössä hankkeen kanssa. Keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat edelleen
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 30 (25) nuorisotalotoiminnan kehittäminen, harrastusmahdollisuuksien lisääminen ja nuorten osallisuuden parantaminen. Kulttuuritoimi Kuntaan tulee vuonna 2015 omatoimipalvelukirjasto, mikä mahdollistaa kirjaston laajemman käytön. Kunnan kulttuuritoimessa tehdään muuten hyvää yhteistyötä kolmannen sektorin eri toimijoiden kanssa. Tekninen toimi Liikuntapaikat pyritään pitämään hyvässä kunnossa, tiet aurataan talvella ja hoidetaan kesällä. Kirkonkylän osayleiskaava ja asemakaava tullaan muuttamaan, missä huomioidaan paremmin palveluja ja toimintoja.
Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 31 (25) 4. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista. Hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.12.2014