29/12 1921 I tai-karjalan tapahtumia koskeva välikysymys (Mko hallituksen tiedossa, että maassamme harjoitetaan luvatonta toimintaa Itä-KarJalan väestön auttamiseksi? Tuleeko h a llitu s estämään s e lla is e n toiminnan Ja mihin toimenpit e is iin h a llitu s tässä suhteessa aikoo ryhtyä? sekä Aikooko h a llitu s pitä ä huolta s i i t ä, e ttä kansainvälisen oikeuden määräyksiä ystävällisessä suhteessa olevaa naapurimaata kohtaan tarkoin noudatetaan sekä e ttä Tarton rauhansopimus voimassapidetään? Vaikkakin Itä-Karjalan kysymys cm astunut Suomen n äköpiiriin vasta sen Jälkeen, kun Suomi its e on tu llu t itsen äiseksi, cm Suomen suhtautumis e lla tähän asiaan Jo ennättänyt o lla sangen monta vaih etta. Asia e i ole myöskään ensi kerran tänään e s i l l ä eduskunnassa eikä sosialidem okraattisella eduskuntaryhmällä myöskään o le ensi kertaa aihetta tehdä tiedusteluja tämän asian suhteen Ja vaatia h allitu sta selvittämään kantansa Itä-Karjalan kysymykseen nähden. Jo vuonna 1918, s illo in kun v ie lä kansalllssota Suomessa ra iv o s i, l i e - nee suomalaisessa armeijassa o llu t Jokseenkin varma päätös, e ttä samaa tie tä lähdetään valloittamaan Itä -K a rja la. Kenraali Mannerheimin suuhun on ainakin pantu ne lennokkaat sanat. Joiden mukaan hän e i ennen pistä miekkaansa tuppeen, ennenkuin hän on Itä-Karjalankin va llo itta n u t. S illä kertaa tämä suurvaltahaave kuitenkin raukesi to is te n suurvaltain sekaantumisen vuoksi. Seuraavana vuonna tapahtuivat s itte n ne su ru llisen kuuluisat kansannousut, Joita le ik it t iin Aunuksessa Ja Inkerissä. S illo in k in o li suomalaisella taholla samoissa p iire is s ä aivan samanlaiset harrastukset v ir e illä näihin kansannousuuibin nähden kuin nykyään. Täältäpäin tahdottiin välttäm ättä lähteä tukemaan n äitä kansannousuja Ja helmoveljeyden nim ellä käydä auttamaan ka rjala isten pyrkimyksiä taistelussa Neuvosto-Venäjää vastaan. M eillä on k a ik illa tuoreessa muistissa, miten surkeat seuraukset n äistä re tk is tä o l i. Me muistamme, miten karjalainen väestö sai n iis tä suunnattomasti kärsiä, miten Suomi sai tuhansittain pakolaisia omalle alueelleen, Ja mintenkä myöskin suuret määrät suomalaista nuorisoa uhrattiin aivan turhiin Ja tarpeettomiin ta istelu ih in. Pyydän tässä yhteydessä ainoastaan muistuttaa, e ttä sosialidem okraattiselta taholta s illo in mitä tarmokkainasi n v a ro te ttiin s illo is is t a seikkailluista Ja en nu stettiin niiden päättyvän huonosti.
Vuonna 1920 tapahtui suhteissanne Itä-K arjalaan käänne Tarton rauhanteon kautta. N iissä rauhanneuvotteluissa. Joita rauhanteon ed ellä k äytiin, o li Suomella verrattain»u ria vaatimuksia esitettävänä. Eri vaikutteista lähtien monet p i i r i t kansastanne halusivat saada Karjalan Suomeen liit e t y k - s i. Osittain o liv a t vaikuttimena heimolaisrakkaus, o sitta in pyyteet saada Karjalassa o le v a t runsaat metsät Ja muut rikkaudet suomalaisten k ä siin, o s ittain kai v a lt io llis e t Suur-Suomi unelmat. Mitä e i e d e llisin ä vuosina aseellis te n taistelu jen kautta oltu saavutettu, se k o etettiin nyt diplom aattisilla n eu vottelu illa viheriän pöydän ääressä saavuttaa. Nämä la a ja lle Ja p itk ä lle tähtäävät vaatimukset o liv a t suurimpana vaikeutena s i llo is is s a rauhanneuvotteluissa Ja niiden syytä pääasiassa o l i, että rauhanneuvottelut niinkin kauan k estivät. Sosialidem okraattisella taholta emme silloinkaan voineet kannattaa näin p itk ä lle meneviä vaatimuksia, mutta kannnatirame lopu lta s it ä muotoa. Joka rauhansopimuksessa e s iin ty y. Sen mukaan lupasivat venäläiset, varsinkin rauhaa päätettäessä, antaa Arkangelin Ja Aunuksen k a r ja la is e lle v ä e s tö lle kans a llis e n Itsemääräämisoikeuden, antaa tämän väestön asumale a lu e e lle autonomia Ja antaa s i l l e myös kansanedustuslaitos. Jonka paikallinen väestö v a l i t - see Ja Jonka t u l i s i ratkaista tärkeimmät väestöä koskevat a s ia t. Rauhansopimukseen o te tu illa määräyksillä Ja s i l l ä S e lity k s e llä, minkä venäläiset n eu vottelija t hallituksensa nimessä antoivat p it i Suomen suhteen Itä-Karjalaan tu lla lo p u llis e s ti jä rje s te ty k s i. K a rja la iset its e ymmärsivät, e t t e i h e illä o llu t mitään mahdollisuutta ainakaan p itk iin aikoihin saavuttaa enempää. Myöskin Suomen puolella ilm e is e s ti m ie lip ite e t rau h oittu ivat, ymmärr e ttiin ottaa asia semmoisenaan kuin se todellisuudessa o li Ja pitemmälle menevistä vaatimuksista Ja pyyteistä lu ovu ttiin. Täten o li luotu pohja Ja lähtökohta Karjalan olojen v a sta iselle jä r je s t e ly lle. V a lite tta v a s ti e i ven äläiseltä taholta ole tä ytetty n iitä J u h lallisia lupauksia Ja sitoumuksia. Jolta t ä llö in a n n ettiin. E i kai kukaan voine vakavassa mielessä väittääkään, e ttä Karjalan väestöllä ainakaan v ie lä o lis i o llu t mitään kansallista itsemääräämisoikeutta, yhtä vähän kuin muillakaan Venäjän la a ja lla alu eella asu villa e r i kansallisuuksilla. El myöskään minkäänlaista autonomiaa voitane sanoa k a rja la is e lla väestö llä olevan. Ja to d e llis ta kansanedustuslaitosta e i h e illä ainakaan minun tie to je n i mukaan myöskään o le. Se Karjalan kommuuni. Joka näiden seutujen h allin toa varten on muodostettu, e l täytä vaatimuksia tässä suhteessa. Se on n iin hyvin autonomian kuin itsemääräämisoikeuden Ja kansanedustuslaitoksen irvik u va. Voi s i i s todeta, e ttä venälä is e t it s e ovat suuressa määrässä pilanneet tämän asian. Ja kuitenkin h e ille
o l i s i pitänyt o lla sangen helppo asia tyydyttää vähiin tottunut, vaatinaton Itä-Karjalan kansa. Ilm eisesti on päävaikuttimena siihen taisteluun. Jota nyt Itä-K arjalassa käydään, o llu t Juuri tyytymättömyys siihen Ja sen Johdosta. e tte iv ä t venäläiset ole täyttäneet, mitä ovat luvanneet. Kun sen lis ä k s i lien ee tu llu t yhtä Ja toista vallattomuutta Ja väkivaltaa, on slltä o llu t seurauksena se kansannousu. Joka s ie llä en tapahtunut Ja Jota mahdollisesti myös rajan tä ltä puolelta on Jollakin tavalla y lly te tty Ja to iv e ita antamalla k i l - tao i te ttu, Tämmöinen on minun ymmärtääkseni se tausta. Jota vastaan tämänpäiväistä keskustelun aih etta en katsottava. Kun tämmöinen ta istelu lä h e llä rajaamme Ja v ie lä suomensukuisen kansan ottaessa siih en osaa tapahtuu, n iin en hyvin ymmärrettävissä, e ttä se n ostattaa m eilläkin hyvin monenlaisia tu nteita ja intohimojakin. P a its i n iit ä henk ilö itä. Jotka pitävät ammattinaan Karjalan asian puolesta intoilem lsen. on tä ä llä suuressa osassa kansamme muutenkin olemassa voimakkaita sympatioja k a rja la isia kohtaan. Myöskin m eillä vasemmistossa ovat tä lla is e t sympatiat verrattain voimakkaat. Mekin toivomme puolastamme, e ttä k a rja la iset voivat saavuttaa sen aseman. Jota h e ille Tarton rauhansopimuksessa (m suunniteltu ja sen kautta it s e lle e n paremmat Ja onnellisemmat o lo t. Mutta vain tähän saakka voima» ymmärtää ja suvaita s itä toimintaa. Jota meidän maassamme paraikaa e s iin ty y Itä-K a rja la n hyväksi. Kun Venäjän v a lta - kunnan alu eella syttyy tämmöinen sota ta i kapina, miksi s itä haluamme kutsua, e l m eillä Suomen puolella ole minkäänlaista oikeutta sekaantua siih en. Se on kokonaan Venäjän ja sen karjalaisen väestön keskeinen a sia, ratkaisuun me emme saa millään ta v a lla y r it tä ä vaikuttaa. Meidän velvollisuutenamme on rauhanteon Jälkeen s ä ily ttä ä täydellinen ja ehdoton puolueettomuus kalkissa asioissa, jotka koskevat Venäjän o lo ja. Ja tässä suhteessa ovat ainoana ohjenuoranamme kansainvälisen oikeuden määräykset. Meidän on tehtävä Itsellemme selv ä k si, mitä ne m eille määräävät Ja n iitä myös s itten noudatettava. En a ijo y rittä ä s e l- vittä ä, mitä kansainvälinen oikeus tämmöisessä tapauksessa määrää. Tehkööt sen ammattimiehet. Pääasia m ielestäni on vain. e ttä me lähdemme s iit ä, että kansainvälisen oikeuden määräykset ovat meitä s ito via Ja v e lv o itta v ia. Tätä e i m eillä Suomessa kuitenkaan ole tähän saakka ymmärretty. On sangen loukkaava lla k in ta v a lla sekaannuttu tähän Venäjän sisäiseen asiaan. Pyydän tässä suhteessa esittää Joitakuita esimerkkejä, mutta lausun Jo etukäteen, etten katso ta rp e e llis e k s i enkä edes sopimaksi syventyä yksityistapau ksiin Ja pikkuasioih in. En myöskään a ljo mainita mitään nimiä. Jotta e l tarpeettom asti v e d e ttä is i
Julkisuuteen h enkilöltä Ja tapauksia. Jotka e iv ä t ehkä v ie lä o le tunnettuja. Voin kuitenkin vakuuttaa, e ttä ne tied o t. Jolta tulen ilmoittamaan, ovat tarkat Ja ta rk istetu t. Olen puolestani valmis. Jos katsotaan ta rp eellis ek si, antamaan h a llitu k s e lle yksityiskohtaisempia s e lv ity k siä Jälkeenpäin. Mitä ensinnäkin y k s ity is iin kan salaisiin tu le e, n iin olemme kaikki v o i- neet todeta, että erin äisissä p iireissä harjoitetaan sangen voimakasta k iiboitueta Itä-Karjalan väestön hyväksi. S i ta rvitse muuta kuin avata vissejä o ik eisto leh tlä, niin tuoksahtaa s ie ltä Jo vastaan aivan systemaattinen y lly ty s Ja m ie lip ite itte n k iib o it ta nainen Neuvos to-venäjää vastaan. Y k sityisten kansala isten toimesta on myös pantu käyntiin sangen laajap eräieesti suunniteltuja keräyksiä. Kerätään rahaa Ja kerätään v ilja a. Jota v ie lä s illo in, kun tätä taistelu a Itä-Karjalassa e i o llu t, e i haluttu rahastakaan Itä-Karjalaan antaa, vaan pantiin häpeäpaaluun ne liik k e e t, Jotka uskalsivat sinne v ilja a myydä. Edelleen kerätään myös vaatteita Ja kaikkea mitä tämmöisessä sotaakäyvässä maassa voidaan ta rv ita. N im ellisesti tapahtuu kaikki tämä keräys s iv iliv ä e s - tön, rauhassa elävän karjalaisen väestön hyväksi, mutta kukaan e i voi tietä ä, mihin nämä varat Ja tarpeet Joutuvat, s i l l ä minkäännäköistä k on trollia n iitte n käytöstä e l ilm eisesti o le olemassa. Edelleen on tä ältä varustettu useampiakin ambulansseja. Jotka kai Jo ovat lähteneet matkallekin tarkoituksenaan sairaanhoidossa avustaa Itä-K arjalassa t a is t e le v ia. Lienee kansainvälisen oikeuden mukaan riid an a la ista, soveltuvatko edes nämä tapaukset Ja nämä esim erkit. Jotka ystkvyysssktslssaxaka nyt m ainitsin, siih en n e u tr a lite e ttia. Jota ystävyyssuhteissa olevaan valtioon nähden vaaditaan. Etenkin kun kysymyksessä ovat sotatoim et. Jolta täytynee kutsua n im ityksellä "kapina", on k o k o la illa e p ä illy ttä vää, onko tämä lu v a llis ta, Joka tapauksessa täytyy voida vaatia, että kaikki k iib o itu s, Josta äsken m ainitsin, saadaan loppumaan Ja e ttä tämäntapaiset keräykset. J o lle i kokonaan lo p eteta, n iin ainakin supistetaan mahdollisimman vähiin Ja nimenomaan katsotaan, e ttä se tulee yksinomaan rauhallisen väestön hyväksi. Uutta se toiminta. Jota tä ä llä harjoitetaan, e i supistu yksin tähän. Täällä on h arjoitettu Ja harjoitetaan edelleenkin värväystä miesten saamiseksi Itä-Karjalaan. On olemassa erin ä isiä toim istoja. Jotka tämmöistä värväystä harjo itta v a t. Eräskin tämmöinen värväyksen h a rjo itta ja o l i n iin rohkea Ja varaa asiastaan, e ttä hän Julkisesti ilm o itte li sanomalehdissä hakevansa miehiä, Jotka voivat sinne lähteä. Edelleen kerätään Ja varustetaan lä h t ijö itä varten a seita, ammuksia Ja v a a tte ita, nuorukaisia onkin tä llä tavalla saatu e r i tahoilta maatamme melkoiset joukot lähtemään liik k e e lle Ja astumaan karjalaisten riv e ih in.
He o l emote ottane i t vaivaksemme hieman perehtyi siihen, m illä tavalla tämä toiminta tapahtuu. Olemme varsinkin perehtyneet siihen, mitta tätä nykyä ta i ainakin viime päiviin saakka tärkeimmässä "strateegisessah paikassa, Lieksassa, a sia t kulkevat, Ja s e lv ille on käynyt, e ttä sinne p ä ivittä in saapui ainakin kaksi ylim ääräistä vaunua. Jotka o l i varattu Karjalaan l ä h t ijä lt ä varten. T ä llä tavoin voi päivässä yksinomaan suomalaisia tu lla sinne parikymmentä, kolmekymmentä kappaletta, päätyen heidän mätkansa rau tatietä myöten Lieksaan. Lieksassa he saivat varustuksia. Jotka o liv a t tu lle e t e r i aikana. S ie llä h eidät puetttiin Ja senjälkeen o h ja ttiin r a ja lle. Rajan y l i ovat he sen Jälkeen menneet enimmäkseen yk sitellen, välttäen rajavartiostoa. SenJälkeen kun Lieksa siihen kiinnitetyn lila n läheisen huomion kautta alkoi tu lla vähemmän tu rva llisek si, kuuluu tämä liik e s ie llä ainakin melkois e s ti supistuneen Ja uusi r e i t t i on lö y d e tty Matkaselän-SuoJärven rataa myöten, J o llo in varsinkin Loimolan asema on muodostunut tärkeäksi pysähdyspaikaksi. - Myöskin Helsingin asemalla on voitu useana iltan a todeta, e ttä tä ä llä melkoisenkin suuria ryhmiä on keräytynyt. Ja aivan J u lk ises ti ilm oittanut lä h- tevänsä Itä-K arjalaan taistelemaan. Tämä riittäköön, mikäli koskee y k s ity is iä h en k ilöitä. Eräissä tapauksissa joutuvat myöskin v a ltio n viranomaiset ainakin kokol a i l l a outoon valoon tämän asian yhteydessä. Mitä ensinnäkin rau ta tievira n- omaisiin tu lee, n iin on herättänyt huomiota, että ra u ta te illä aivan vapaasti voidaan kuljettaa aseita ja ammuksia seuduille, jo is ta täytyy voida tietä ä, e ttä ne s ie lt ä menevät luvattomiin tarkoituksiin. Ch käynyt ilm i, e ttä eräs rajaseudulla o llu t ra u ta tie la ito k selle kuuluva ta lo on luovutettu n ä ille rajany llm e n ijö ille tila p ä isek si majapaikaksi. On käynyt s e lv ille, e ttä asemapäälliköt pitkin Suomea ovat Järjestäneet keräystä k a rja la isia varten/ yhtyneet s iis siihen yleiseen keräykseen, jo sta aikaisemmin Jo m ainitsin. Onpa e r ä i l l ä asem illa Julkipannun ilmoituksen mukaan v ä ite tty, että rau tatieh allitu s vastaa t ä llä tavalla kerättyjen varojen okkeasta käytöstä. Edelleen on käynyt s e lv ille, e ttä n äitä Karjalaa varten lä h etetty jä tavaroita on voitu ra u ta tie llä kuljettaa 50 in alennuksella, mitä etua e l ilm e is esti kuka tahansa muu voi saada. O lis i sangen m ielenkiintoista tietä ä, mihin tämmöiset toimenpiteet rau tatieviran omaisten taholta Ja tämmöiset etuoikeudet v o iv a t perustua. S otalaitosta vastaan on erin ä isiä muistutuksia tehty. Mutta koska tä ä llä hallituksen taholta Jyrkästi Ja nimenomaan ilm o it e t t iin, e ttä sotilaviranom aiset e iv ä t ole antaneet kenellekään ak tiivisessa palveluksessa o le v ille lomia Karjalaan lähtöä varten, n iin otan tämän ilmoituksen täydestä Ja olen h y v illä n i.
e ttä näitä viranomaisia vastaan e s ite ty t syytökset ovat perättömiä. Kuitenkin esiin tyy k arjalaisten joukkojen johtajina suomalaisia miehiä, Jotka ovat saa» neet so tilaasivistyk sen. M illä tavalla he ovat sinne tu lle e t, ovatko he o lle e t aktiivisessa palveluksessa ta i e i, s iit ä minulla e l ole tie to a. Mutta se la ito s. Joka pahimmin on itsensä tässä asiassa komprometteerannut, on suojeluskuntanitos. Sen voi tosin t ie t y s t i etukäteen odottaakin, se* hän kuuluu sen laitoksen tapoihin. H allitu s tosin ilm o itti äsken pääministerin kautta, e ttä suojeluskuntalaltos e i ole sekaantunut millään l a i l l a asiaan Ja e ttä suojeluskuntain yleisesikunta tulee myöskin pitämään huolta s iit ä, e tte i vastedeskään tu lla sekaantumaan. Ilm e is e s ti tämän ilm oitus e l o le olkea. Yleensä on voitu tehdä se havainto, e ttä m iltei kaikki ne nuorukaiset. Jotka ovat Karjalaan läh ten eet, ovat o l l e e t suojeluskuntapuvuissa. Suojeluskuntain e s i- kunnat ovat myöskin o lle t t Jonkinlaisina toim istoina. Joissa on jä rje s te tty tätä lähtöä. Ne ovat varustaneet lä h t ijö itä a s e illa Ja v a a tte illa Ja, mikä v ie lä huomattavampaa Ja Joka on täysin selv ä s ti m illoin tahansa o soitettavissa, kaikki k u lk ija t ovat o l l e e t varustettuina suojeluskuntain antamilla vapaalip u illa, Kenen lu v a lla tämmöistä tapahtuu? Eikö täamölstäkään voida estää? Suurin osa n iis tä henkilöistä, jotka ovat rajan to is e lle puolelle menneet, ovat tebdeet sen yk sitellen, koettaen karttaa rajavartiostoa. Ja vasta rajan to is e lla puolella ovat ne muodostuneet Joukko-osastoiksi. On kuitenkin tiedossa tapauksia. J o llo in joukko-osastoja on tä llä k in puolen rajaa muodostunut Ja J o llo in on menty Joukolla rajan y l i t s e. P ari tämmöistä tapausta main its i herra pääministerikin puheessaan. Näistä on minulla sattumalta tarkempia tie to ja s ilt ä tapauksesta. Joka Salmissa tapahtui Ja J olloin 52 miestä meni rajan y lit s e muodostettuaan ensin Suomen pu olella Joukko-osastoksi. He v i i p y i- vät rajan to is e lla puolella useampia päiviä Ja ilmeisenä Ja ainoana näkyvänä tarkoituksena o li h e illä ainoastaan hämätä, provoseerata, saada venäläisiä ryhtymään va sta toim en p iteisiin. - M e illä on myöskin tä ä llä, niinkuin aikaisemmin mainitainkin, e r ä itä to im is to ja, joiden tehtävänä on k iih o itta a suomalaista m ie lip id e ttä. Suotaessa on, t a i ainakin viime aikoihin saakka on o llu t, kapinallinen Karjalan h allitu sk in. Se kai e i ainakaan sovellu n eu tral!teettim äärä yk siln, e ttä kapin allisen maaosan h a llitu s tu lee meidän mambamme a glteera a- naan t ä ä llä asiansa puolesta ja järjestämään omaa puolustustaan. Kaikki se, minkä tässä olen maininnut, on Joko Jo o llu t Julkisuudessa kerrottua taikka ainakin aivan Julkinen salaisuus. En s i i s usko oikeastaan mitään uutta esiintuoneeni. Olen kuitenkin pitänyt tarpeellisena sen uudelleen to is ta a. Jotta keskustelulla o l i s i Jonkunlaista a in eistoa pohjana Ja Jotta s i l - tä v o is i vetää r iittä v ä s ti Johtopäätöksiä.
Tämmöinen toiminta, jota tässä olen kuvannut, e i ole niinkuin o lla pitää. Tarton rauhansopimuksen jälkeen Suomi elää ystävyyssuhteissa Neuvosto-Venäjän kansaa. Suomen puolelta on rauhansopimuksen kautta luvattu noudattaa puolueettomuutta. Rauhanneuvotteluissa venäläiset aluksi vaati.vat rauhansopimukseen otettavaksi sangen yksityiskohtaisia määräyksiä s iit ä, mitä kaikkea tähän puolueettomuuskäsitteeseen kuuluu. Ja he e p ä ile v ä t puolestaan kovin kansainvälisen oikeuden määräyksiä, jo is ta e i kukaan ihminen oikeastaan näyttänyt olevan s e lv illä. lopuksi he kuitenkin tu liv a t vakuutetuiksi s iit ä, e ttä myöskin nämä kansainvälisen oikeuden määräykset r iit t ä v ä t takaaman täyden n eu traliteetin kahden rauhantehneen valtion v ä o illä. H e illä ne nähtävästi e iv ä t kuitenkaan ole o lle e t r iit t ä v iä. Näiden määräysten asettamien rajojen y lits e on m eillä menty ja Venäjän h allitu k sella on syytä o lla tyytymätön tä ä llä v a llin n e is iin o lo ih in ja vaatia n iih in korjausta. Tosin se näissä vaatimuksissaan ampuu mon asti y l i maalin, mutta Joka tapauksessa an asia senlaatuinen, e ttä se on meidän puoleltamme vakavasti käsiteltävä Ja vakavana otettava. Meidän on to is in sanoen suhtauduttava kysymykseen aivan samalla tapaa kuin jos itä isen rajamme takana o lis i Englanti, Ranska ta i Joku muu v a ltio eikä Neuvoato-Venäjä. Ja minä olen vakuutettu, e ttä jos n iin o lis i la it a, e i tämmöistä toimintaa suv a it t a is i. Täällä e i suvaittu edes erään sangen vaarattoman naisihmisen pitävän pieniä puheita ranskalaisten ruokottomuuksista Saksassa. Suomalaisten taholla on usein tätä vastaan v ä ite tty, että Neuvosto-Venäjä e i ole Englanti ja e ttä se Juuri tekee eron. On v ä ite tty, e ttä Neuvosto-Venäjä its e on rikkonut rauhansopimuksen, e ttä se e l ole antanut K a rja la lle, mitä se cm s i l l e luvannut ja e t t ä se, niinkuin pääministeri tässä myöskin äsken u u d isti. lähettää tänne b olsh evistisia 1Shettejään sekä runsaassa määrin rahavaroja, j o illa yllä p itä ä k ilh oitu sta, n iin e ttä ilm eisesti Suomi ja Venäjä näiden molemmi puolin tapahtuneiden lähetystensä kautta on täysin k u ltti. Tämä muka oik eu ttaisi meitäkin suhtautumaan Venäjään to is in kuin suhtautuisimme muihin maihin Ja kuin mitä meidän taholta on lu va ttu. Asianlaita e i kuitenkaan voi o lla näin. Jos Venäjä on jo lla k in tavalla rikkonut rauhansopimusta, on meidän vaadittava, e ttä Venäjä korjaa tekemänsä virheen. Mutta se e i oikeuta, e ttä me myöskin puolestamme sen rikomme. E lle i Venäjä halua rikkomustaan korjata, on meidän s illo in aika harkita, onko ae r iittä v ä aihe sotaan, vai haluammeko s ilt ä huolimatta y llä p itä ä rauhaa. Jos näe olevan riittä v ä ä aihetta sotaan, n iin jatkuu rauha, d e llä kertaa istua kahdella tu o lilla,/ s e lin takana avustaa hyi vastaan. Ja joa me joskus tahdomme päättää sotaan lähdöstä, n iin on sen tapahduttava to is e lla ta va lla. S iltä päättää s illo in presidentti eduskunnan suostu-
muksella, Ja minä olen aivan vakuutettu s i i t ä, e ttä tämä eduskunta e l ainakaan nykyisissä o lo iss a o le taipuvainen semmoista päätöstä tekemään. Nyt kuitenkin y k sity iset Ja edesvastuuntunnetta v a illa olevat henkilöt tekevät parsansa sotkeakseen meitä tämmöiseen sotaan. Koetetaan hankkia Suomeen valtakunnalle valmis tosiasia silmien eteen, Jonka Jälkeen e l o le muuta mahdollisuutta kuin jatkaa s itä sotaa, joka on Itsestään syntynyt. Koko se toim inta. Johon nämä edesvastuuttomat p i i r i t ovat antautuneet. Johtaa ilm e i- s e s ti tämmöisiin tu lok siin. Kalkki e iv ä t s itä tosin tark oita. Useissa elää vapau staistelijan" henki, mutta to is e t ilm eisesti aivan it s e tie to is e s ti koettavat provoseerata tämmöistä sotaisen selkkauksen syntymistä. Mitään muuta e l se 30 miehen retkikään voinut o lla Joka Salmista Venäjän p u o lelle t e h tiin. Mihin s itten kaikella t ä llä pyritäänf Vastauksen saa, kun katsoo missä p iire is s ä tämä sotainen innostua on v a lla lla. Sehän liikkuu pääasiassa a k tiv is - tisftssa o ik e is to p iire is s ä. Osaksi n iitä Johtaa viha Neuvosto-Vanäjää vastaan ja sen rin n alla halu yhtyä kansainväliseen rintamaan tätä valtakuntaa vastaan voidakseen lopulta tuhota sen. Osaksi kai takana on myöskin sangen p itk ä lle tähtääviä s i s ä p o liit t is ia laskelm ia. Tämmöinen sotahan on aina sangen terv e- tu llu t tilaisu u s kalastaa sameassa vedessä Ja ajaa s o tila s p iirie n Ja o ik e is to - p iirie n pyrkimyksiä e tu a la lle. Minä kuitenkin rohkenen lu u lla, e ttä näiden so tak iib k o ilijo id en. Joita «m sekä tä llä e ttä tu olla puden rajaa, e i onnistu ajaa asiaa sotaan ssakka. - Omituinen p iir r e ohimennen sanoen on se, e ttä tä s- sä käyvät yksiin meidän oik eistolaisten nuorukaisten pyrkimykset Ja Venäjällä olevien suomalaisten punaisten pyrkimykset. Molemmille näyttää olevan hyvin tärkeä saada tämmöiset s o ta is e t selkkaukset syntymään. Vaikka minä n iin o lle n en lu u le, e ttä minkäännäköistä vakavaa sotaa v o i- s i tätä t ie tä syntyä, on kuitenkin Jo asian käännyttyä nykyiselleen uhkaamassa koko suuria vaurioita Ja vaaroja. Its e k a r ja la is ille ensinnäkin on tie t y s t i ed ellä samanlainen verinen kapinan kukistaminen kuin aikaisemminkin. Js mitä se merkitsee, sen me aikaisemmista kokemuksista hyvin tiedämmet lis ä ä kurjuutta, lis ä ä pakolaisia t ä lle p u olelle, puhumattakaan s iit ä, että tä ä ltä o llen - kaan voisimme en tis iä pakolaisia takaisin lähettää, niinkuin olemme toivon eet. Aunuksen Ja Inkerin kansannousut ovat m e ille aivan riittä v ä n ä varottavana e s i- merkkinä tässä suhteessa. Ja tämän vuoksi onkin Jokainen apu. Jokainen mies, joka lähtee karjalaisten riv eissä taistelemaan, ainoastaan omiaan pidentämään s itä ta istelu a. Jota s ie llä käydään ja tekemään lopun en tistä vaikeammaksi ja verisemmäksi. Mitä nykyisestä tilanteesta Johtaviin seurauksiin Suomeen nähden tu lee, n iin olemme n iit ä Jo muutamia saaneet kokeekin. Suomen suhteet Venäjään katkea-
v a t yksi toisensa Jälkeen, Sekakomitea, Joka tosin e l o le paljon aikaansaanut puolen vuoden aikana, on nyt kokonaan lakannut voiminasta, sen venäläiset Jäsenet on kutsuttu pois. Kaikki ne kaupat, Joita venäläiset tä ä llä ovat Joko solmineet ta i aikeessa solmia. Jäävät sikseen. Ja viim eiset tied o t kertovat, e ttä venäläiset ovat saaneet hallitukseltaan määräyksen ottaa talletuksensa pankkilaitoksista p ois. Evakuointi V en äjältä Suomeen päin on Jo o llu t keskeytyksissä Ja ilm e is e s ti loppuu kokonaan s ik s i kunnes nämä selkkaukset ovat j ä r - je s te ty t. Ilm eisesti tässä kaikessa on koko paljon sapelinkaliatelua Ja pelottelua, joka e l saa meitä hermostuttaa, mutta s iit ä huolimatta on s iis näistä selkkauksista o llu t koko l a i l l a ik ä viä seurauksia. Suomi tu lee myöskin saamaan suuret lisäkulungit niiden pakolaisten elättäm isestä. Joita me tulemme tänne saamaan. Lopuksi meidän rahamme arvo näkyy olevan hyvin herkkä m ittaamaan n iit ä seuraksia. Jolta ulkomaat odottavat m eille tä stä kaikesta koituvan. Heidän sarkkamme kurssihan alen i lähes 10 prosentilla h eti s iilo in kuin ensimäiset tied o t suomalaisten sekaantumisesta Karjalan asiaan tu liv a t tietoon, vålkka samanaikaisesti kauppabilanssimme cm loistavampi kuin koskaan ennen Ja vaikka s e te lis tö vähenee m ilte i viikko v iik o lta. Joten näitä s y itä. Jotka ta v a llis e s ti rahan arvoa alentavat, e l ole o llu t. Jos lotkin prosenttia tämmöistä rahan arvon alenemista Jää pysyväksi, v o i h elp o sti laskea, mitä se merkitsee meidän 3 m lljaard iin nousevassa tuonnissamme vu osittain. Haalima e l nim ittäin näytä olevan s e lv illä s iit ä, mitä m ieltä Suomessa o lla a n. Luullaan, e t t ä koko kansa haluaa sotaa, vaikkakin s e lla is e n pyrkimyksen takana on vain kourallinen a k tiv is te ja. Jotta tässä suhteessa t u lia! täysi selvyys, on syytä, e ttä eduskunta tänään selvästi ilm oittaa sekä sisäänpäin omaan maahan nähden e t t ä myöskin V en äjälle Ja muulle maailmalle to d e llis e n aseman m eillä. On tehtävä selväksi haluaako eduskunta, että rauhansopimus Venäjän kanssa s ä ily y. Ja e ttä pysytetään y s tä v ä llis e t suhteet Venäjän kanssa. Jos näihin kahteen kysymykseen vastataan ay «it ä v ä ä t i, tu leva t mysökln Johtopäätöks et olemaan s e lv iä. S illo in meitä ymmärretään, mutta s illo in cm myöskin vaad itta va, e ttä ne ilm iö t, Jotka näihin harhakäsityksiin ovat antaneet aih etta, lakkaavat. M itä tu lee hallituksen suhteeseen n iih in tapahtumiin, Joista nyt on puhetta, n iin on raielibyvällä todettava, e ttä h a llitu s aivan Jyrkästi torjuu syytteen, e ttä se its e millään ta va lla o lis i osallisena näiden Järjestämisessä t a i sumpatiseeraisi niiden kanssa. Tämä tämmöinen ilm oitus o l i od otetta visaa k in. Se e i kuitenkaan fcttä. Hallituksen täytyy myöskin voida huolehtia s i i - tä, e tte iv ä t muutkaan p i i r i t Järjestä kansannousua Karjalassa eivätkä s itä avusta. Hallituksen on voitava estää tämmöinen toim inta. Senkin h a llitu s vas-
tauksessaan tänään lupaa tehdä Ja tekee sen s e lv ä llä Ja h elp o sti ymmärrettäv ä llä ta v a lla. H allitu s lupaa s ä ily ttä ä rauhansopimuksen Ja s ä ily ttä ä puolueettomuuden. Minulla e i ole syytä e p ä illä» etteik ö h a llitu k sella ole tähän hyvää tahtoa. Voinpa puolestani antaa tunnustuksenkin eräistä toim enpiteistä» Joihin h a llitu s on viim e viikkoina ryhtynyt Ja J o itten tarkoitus on o llu t semmoinen, kuin mihin h a llitu s nyt ilm o itta a pyrkivänsä. Nutts lupaukset ovat lopultakin vain lupauksia. A siat ovat ennättäneet päästä m eillä Jo liia n p itk ä lle ilman* e ttä h a llitu s tähän saakka on pystynyt niiden kehitystä estämään Ja aikaansaamaan normaalista tilannetta m eillä. Ja tämmöiseen päämäärään pyrkiessä e iv ä t yksinomaan k i e l l o t auta» on myöskin v a l- vottava» e ttä tämmöisiä k ie lto ja noudatetaan. Minä myönnän, e ttä hallituksen tehtävä on vaikea. Raja on pitkä Ja se on vaikea valvoa. Suureksi osaksi ta - pahtuu tämmöinen toim inta myöskin salassa, eik ä s i i s tu le tie to o n. Mutta p it - ääkin raja täytyy voida tammöississä tapauksissa kontrolloida, varsinkin senjälkeen kun meidän taholtamme rauhanneuvotteluissa a s e te ttiin vaatimuksia, e ttä v e n ä lä is illä e i saa o lla suurempia määriä joukkoja Itä-K arjalassa. Kun b e ilt ii its e ltä ä n täten riis te tä ä n puolustautumiskeino, on meidän huolehdittava, e ttä s itä e i myöskään väärinkäytetä. Mitä salaiseen toimintaan tu lee, niin onhan tässä maassa ohrana, Joka pantakoon nuuskimaan, sehän on tottunut s e l- la is ia a s io ita tekemään eik ä kai se o le perustettu yksinomaan punaisia aineksia varten Ja niiden tekojen s e lv ille saamiseksi. - Muuten e i hallituksen kieltojakaan pelätä» e l l e i k ie llo n rikkomisesta o le Joitakin seurauksia. Hallituksen tä y ty is i ilm e is esti ottaa rik oslaki e s iin Ja katsoa mitä se tämmöisissä tapauksissa määrää Ja käytsttävä s itä hyväkseni. Se ta v a llis e s ti aina unohdetaan, kun o ik e is to p iir it sattuvat rikoslain pykäliin sotkeutumaan, mutta aina hyvin muistetaan s illo in kun on kysymyksessä vasemmistoainekset. Jotka vaikka viattom asti Ja vaatimattomasti sattuvat Jotakin rik o s la in pykälää vastaan toimimaan. M eillä on r iit t ä v in paljon käytetty rik oslain 11 Ja 12 lukuja. Katsottakoon nyt mitä 14 lukukin määrää. Minä luulen, e ttä sen a vu lla v o it a i- s iin yhtä Ja to is ta tämän asian edistäm iseksi tehdä. Osottaakaeni miten e r i tavalla v o is i toim ia. Jos on asianharrastusta, koetan s slttä ä pienen ajatuskokeen. Jos esimerkiksi Ruotsissa syn tyisi koamunistikapina ja meidän kommunistimme värväisivät joukkoja, hankkisivat aseita Js lä h e ttä is iv ä t sinne miehiä, n iin ettekö usko kaikki, että se o sa tta isiin estää. S illo in e i raja o l i s i liia n pitkä eikä mikään toiminta o lis i tarpeeksi sa la ista. K yllä siihen keinot k e k s ittä is iin, e ttä se t u lis i estetyksi. T ä llä haavaa Juttu on oik eu d ellisesti aivan sama Ja hallituksen täytyy voida löytää keinot tämän kaiken estäm isesksi.
He olemme tehneet tämän välikysymyksemme saadaksemme tämän asian ju lk i- s e s ti puheeksi ja t o is e lta puolen antaaksemme h a llitu k s e lle tukea. He tahdomme tukea s itä sen pyrkimyksissä sotahullujen estämiseksi Ja sen vastustaessa o ik e is to la is a k tiv is tip iirie n painostusta. He toivomme voivamme tämän kautta saattaa Suomen kansan tietoon, e ttä Suomen eduskunta on rauhan kannalla eikä hyväksy puolueettomuuden loukkauksia, tapahtukoot ne s itte n mitä ystävyyssuhteissa olevaa v a ltio ta vastaan tahansa. Emme o le vo in eet r is t is s ä käsin katsoa, kuinka maanalaiset edesvastuuntunnetta v a illa oleva voimat ovat toimineet aikaansaadakseen ainakin valkeuksia, j o l l e i suorastaan pllatakseen tila n n etta. Toivottavasti tämä keskustelu tulee nyt puhdistamaan ilmaa ja m ielenkiintoista on vain nähdä uskaltaako tä ä llä kukaan esiin tyä sodan puolesta. K ielestän i se, Joka e i tämmöistä tä y d e llis tä puolueettomuutta kannata on samalla hyvin lä h e llä s itä ep äilystä, e ttä hän kannattaa sotaisia toim enpiteitä Neuvosto- Venäjää vastaan. Se kanta Ja ne luvatut toim enpiteet. Jotka tu levat näkyviin hallituksen vastauksessa, tyydyttävät minua. S itä tie tä, minkä h a llitu s vastauksessaan e s i t t i, on asia jä rje s te ttä v is s ä, Jos se vain tod ella täytäntöön pannaan. Minä rohkenen odottaa, e ttä h a llitu s saattaa tämän kantansa myös koko maassa t i e - toon Ja koko maassa noudatettavaksi. J olloin Ilm eisesti vapaudutaan kaikista n iis tä luvattomista toim enpiteistä, jo ita vastaan me olemme välikysymykaellttmme nousseet. Yhdyn kannattamaan ehdotusta yksinkertaiseen päiväjärjestykseen s i i r t y - misen puolesta.