Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 20.10.2014 Sivu 1 / 45 Kokoustiedot Aika 20.10.2014 maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Tarkastuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 4 täydennysvaali 4 Tarkastuslautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden 6 menetys ja täydennysvaali 5 Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen 8 jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 6 Liikunta- ja nuorisolautakunnan varajäsenen täydennysvaali 9 7 Rakennuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 11 täydennysvaali 8 Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen 13 9 1-5 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I/2014 14 (Pöydälle 8.9.2014 ja 29.9.2014) 10 6-9 Espoon uuden sairaalan laitoshuollon organisointi HUS- 17 Desiko -liikelaitoksen hoidettavaksi 11 Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin 22 selvittämisestä (Pöydälle 8.9.2014 ja 29.9.2014) 12 Valtuustoaloite säännöstelyaltaan suunnittelemiseksi 27 Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle (Pöydälle 8.9.2014 ja 29.9.2014) 13 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun 33 perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle 14 Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen 37 tarvittavista resursseista (Pöydälle 8.9.2014 ja 29.9.2014) 15 Valtuustokysymys koulujen väistötilojen myöhästymisestä 42 16 Valtuustokysymys liikuntatoimen asioiden selvittämisestä ja korjaamisesta 45 Espoo 9.10.2014 Markus Torkki puheenjohtaja
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 2 / 45 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 9.10.2014 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 125.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 3 / 45 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan SFP / Kesk..
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 4 / 45 5389/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 243 15.9.2014 3 Tarkastuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenen Antero Krekolan (Vas.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Elina Kinnusen (Vas.) tilalle Tuija Kinnusen (Vas.). Selostus Tarkastuslautakunnan jäsenen Antero Krekolan (Vas.) henkilökohtainen varajäsen Elina Kinnunen (Vas.) pyytää 29.8.2014 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto Espoosta. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Vaalikelpoisuuden rajoituksista tarkastuslautakuntaan säädetään kuntalain 71 :ssä. Vaalikelpoinen tarkastuslautakunnan jäseneksi tai varajäseneksi ei ole: 1) kunnanhallituksen jäsen; 2) apulaispormestari; 3) henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; 4) kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä 5) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. historia Kaupunginhallitus 15.9.2014 243 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 5 / 45 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenen Antero Krekolan (Vas.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Elina Kinnusen (Vas.) tilalle Tuija Kinnusen (Vas.). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Elina Kinnunen
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 6 / 45 5389/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 262 29.9.2014 4 Tarkastuslautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenen Sirpa Aarniolehto - Kotilaisen (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Lea Leskisen (SDP) tilalle (SDP). Selostus Tarkastuslautakunnan jäsenen Sirpa Aarniolehto - Kotilaisen (SDP) henkilökohtainen varajäsen Lea Leskinen (SDP) on ilmoittanut 16.9.2014 muuttaneensa pois Espoosta. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Vaalikelpoisuuden rajoituksista tarkastuslautakuntaan säädetään kuntalain 71 :ssä. Vaalikelpoinen tarkastuslautakunnan jäseneksi tai varajäseneksi ei ole: 1) kunnanhallituksen jäsen; 2) apulaispormestari; 3) henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; 4) kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä 5) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. historia Kaupunginhallitus 29.9.2014 262 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 7 / 45 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenen Sirpa Aarniolehto - Kotilaisen (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Lea Leskisen (SDP) tilalle (SDP). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Lea Leskinen
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 8 / 45 4326/00.00.01/2013 Kaupunginhallitus 242 15.9.2014 5 Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston varsinaiseksi jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi Timo Maliniemen (PerusS&Sit.) tilalle Henri Kuron (PerusS&Sit.). Selostus Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston varapuheenjohtaja Timo Maliniemi (PerusS&Sit.) pyytää 30.8.2014 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto Espoosta. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Tasa-arvolain säännösten estämättä sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon voidaan valita mies tai nainen. historia Kaupunginhallitus 15.9.2014 242 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston varsinaiseksi jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi Timo Maliniemen (PerusS&Sit.) tilalle Henri Kuron (PerusS&Sit.). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Timo Maliniemi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 9 / 45 5445/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 245 15.9.2014 6 Liikunta- ja nuorisolautakunnan varajäsenen täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenen Seppo Kallungin (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Martti Talmeen (PerusS&Sit.) tilalle Kari Paunosen (PerusS&Sit.). Selostus Liikunta- ja nuorisolautakunnan varajäsenen Martti Talmeen menehtymisen johdosta Seppo Kallungille tulee valita uusi henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. historia Kaupunginhallitus 15.9.2014 245 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenen Seppo Kallungin (PerusS&Sit.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Martti Talmeen (PerusS&Sit.) tilalle Kari Paunosen (PerusS&Sit.).
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 10 / 45 Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 11 / 45 5447/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 244 15.9.2014 7 Rakennuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee rakennuslautakunnan jäsenen Johanna Pekkasen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Eini Vallin (Kok.) tilalle (Kok.). Selostus Rakennuslautakunnan jäsenen Johanna Pekkasen (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Eini Valli (Kok.) pyytää 29.8.2014 saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä paikkakunnalta muuton vuoksi. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan varajäseneksi valitaan nainen. historia Kaupunginhallitus 15.9.2014 244 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 12 / 45 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee rakennuslautakunnan jäsenen Johanna Pekkasen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Eini Vallin (Kok.) tilalle (Kok.). Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Valittu - Eini Valli
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 13 / 45 5508/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 231 1.9.2014 8 Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Mauri Herpiön tilalle. Selostus Valtuusto on kokouksessaan 25.2.2013 valinnut Espoon käräjäoikeuden lautamiehet toimikaudeksi 2013-2016. Espoon käräjäoikeuden laamanni Olli Saunanoja ilmoittaa 14.8.2014 päivätyllä kirjeellään, että Mauri Herpiö on pyytänyt eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävistä Espoosta poismuuton johdosta ja kehottaa Espoon kaupunkia valitsemaan uuden lautamiehen valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- ja poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö (KäräjäoikeusL 6 ). historia Kaupunginhallitus 1.9.2014 231 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Mauri Herpiön tilalle. Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Espoon käräjäoikeus
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 14 / 45 5349/00.01.02/2013 Kaupunginhallitus 217 25.8.2014 Valtuusto 105 8.9.2014 9 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I/2014 (Pöydälle 8.9.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Maria Rysti, puh. 050 541 8655 Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Sanna Antman, puh. 050 410 0066 Viula Pakka, puh. 050 544 6038 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I/2014 tiedoksi. Liite Selostus 1 Elinvoimaa ikääntyville - poikkihallinnollinen kehitysohjelma kevät 2014 (Maria Rysti) 2 Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen kehitysohjelman raportti I 2014 (Pasi Laitala) 3 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys poikkihallinnollisen kehitysohjelman raportti I 2014 (Pasi Laitala) 4 Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman tavoitteet ja seuranta 1 2014 (Viula Pakka) 5 Osallistuva Espoo poikkihallinnollisen kehitysohjelma kevät 2014 (Mari Immonen) Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa. Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 15 / 45 - Kestävä kehitys -ohjelma - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma - Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma - Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmasuunnitelmat hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.12.2013 ja ohjelmien toteuttaminen käynnistyi tämän vuoden alussa projekteina ja toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien käynnistymisen tilannetta ja määrärahan käyttöä ensimmäisten projektien ja toimenpiteiden osalta. historia Kaupunginhallitus 25.8.2014 217 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I/2014 tiedoksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 8.9.2014 105 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I/2014 tiedoksi. Käsittely Laukkanen puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto 29.9.2014 120 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I/2014 tiedoksi. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 16 / 45 Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 17 / 45 4365/00.04.01/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 55 4.6.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 66 20.8.2014 Kaupunginhallitus 251 15.9.2014 10 Espoon uuden sairaalan laitoshuollon organisointi HUS-Desiko -liikelaitoksen hoidettavaksi Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Immonen, puh. 046 877 2628 Elina Kylmänen, puh. 050 428 9398 Tiina Pahikainen, puh. 050 340 7554 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Espoon uuden sairaalan laitoshuoltopalvelujen keskittämisen HUS-Desikon hoidettaviksi ja Espoon sairaalan laitoshuollon henkilöstön siirron HUS-Desiko liikelaitokselle uuden sairaalan valmistuttua. Liite Selostus 6 Ennakkoarviointi (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) 7 Hintavertailu 8 Siirtomuistio 9 HUS-Desiko laadunhallintajärjestelmä Espoon uuden sairaalan laitoshuollon palvelut esitetään organisoitaviksi niin, että palvelujen toteuttajana on HUS-Desiko. Hus-Desiko on sairaaloiden laitoshuoltoon erikoistunut HUS:n liikelaitos. Puhtaanapidon ja muiden laitoshuoltotehtävien keskittäminen HUS-Desikon hoidettavaksi luo tilanteen, jossa yhdellä laitoshuoltopalvelut ja sairaalahygienian hyvin hallitsevalla toimijalla on yhdenmukainen ja tasalaatuinen toiminta koko Jorvin alueella. Palvelun toteuttaminen HUS-Desikon toimesta on kustannuksiltaan jonkin verran edullisempaa kuin kaupungin omana toimintana, ja mahdollistaa uusien toimintamallien kehittämisen Espoon uuteen sairaalaan. Uudelleenjärjestelyssä siirtyvään henkilöstöön sovelletaan liikkeen luovutuksen periaatteita. Sosiaali- ja terveyslautakunta on 16.10.2013 kehottanut toimialaa selvittämään laitoshuoltopalvelujen keskittämistä HUS-Desikon hoidettavaksi Espoon uudessa vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa. Laitoshuolto tukee potilashoidon laadukkuutta, tehokkuutta ja hoitoympäristön turvallisuutta tuottamalla sovittuun laatutasoon perustuvia laitoshuollon palveluja. Lisäksi laitoshuolto huolehtii omalta osaltaan potilaan hoitoon ja tutkimukseen liittyvien infektioiden ehkäisystä.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 18 / 45 Tavoitteena on, että palvelut tuotetaan Espoon uudessa sairaalassa kustannustehokkaasti, palvelun laatua jatkuvasti kehittäen ja vakinaisen henkilöstön asema turvaten. Selvittelyn pohjaksi on laadittu suunnitelma uuden toimintaympäristön edellyttämistä laitoshuollon palveluista, laskelmat tuotantokustannuksista eri vaihtoehdoissa sekä EVA-arviointi laitoshuollon toteuttamisen eri vaihtoehdoista. Käytyjen neuvottelujen, laaditun suunnitelman ja tehtyjen laskelmien perusteella voidaan todeta, että puhtaanapidon ja muiden laitoshuoltotehtävien keskittäminen HUS-Desikon hoidettavaksi luo tilanteen, jossa yhdellä laitoshuoltopalvelut ja sairaalahygienian hyvin hallitsevalla toimijalla on yhdenmukainen ja tasalaatuinen toiminta koko Jorvin alueella (yhtenäinen työnjohto, perehdytys ja osaamisen kehittäminen, toimiva sijaisjärjestelmä, yhtenäinen ohjeistus ja toimintamallit). Potilaan hoitoympäristön puhtaus- ja hygieniataso sekä turvallisuus ovat tärkeitä tekijöitä infektioiden torjuntatyössä. Palveluiden laatua seurataan järjestelmällisesti laitoshuollon laadunhallintajärjestelmän periaatteiden (liitteenä) mukaisesti sisäisissä auditoinneilla sekä laatukatselmuksilla. HUS-Desikolla on useiden vuosien kokemus HUS:n sairaaloiden (yhteensä 21) laitoshuollosta ja infektioiden torjunnasta. Laitoshuoltopalveluprosessien tasalaatuisuus ja jatkuva kehittämistyö tukee potilaan hoidon onnistumista. HUS-Desikolla on kokemusta laitoshuollon palveluprosessien kehittämisestä sairaalaympäristössä. HUS-Desiko on ollut mukana kehittämässä uudenlaista keskitettyä potilassänkyjen vuokraus- ja huoltopalvelua, jota on suunniteltu laajennettavaksi myös Jorvin sairaala-alueelle. Palvelu on mahdollista ottaa käyttöön myös Espoon uudessa vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa. Lisäksi HUS-Desiko on kehittänyt tekstiilihuollon palveluja ja on halukas kehittämään myös kokonaispalvelua potilasjalkineiden omistukseen, huoltoon ja jakeluun. Sairaalaympäristössä potilaan hoitoon osallistuu monia toimijoita, joiden välinen yhteistyö on oleellinen edellytys potilaan sujuvalle hoidon ja kuntoutumisen onnistumiselle. Espoon uuden sairaalan sijainti välittömässä yhteydessä Jorvin sairaalaan mahdollistaa synergiaetujen saamisen HUS:n sairaalatoimintoihin erikoistuneiden yksiköiden kanssa toimimisesta. HUS-Desikolla on toimivat yhteistyömallit HUS:in eri liikelaitosten ja muiden yksiköiden kanssa (esim. HUS:n Infektioiden torjuntayksikkö, HUS-Ravioli, HUS-Logistiikka, Uudenmaan Sairaalapesula Oy). HUS-Desikon kokonaishinta on tehtyjen laskemien mukaan peruspalvelujen osalta vain hieman edullisempi kuin kaupungin omana toimintana. HUS-Desikon tarjoama palvelu on sisällöltään laajempi sisältäen potilassänkyjen ja potilaskenkien vuokraus- ja huoltopalvelun, joita Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitos ei tarjoa. Uudenlaisten palvelujen käyttöönotto korottaa palvelun hintaa hyvin maltillisesti. Tehtyjen
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 19 / 45 hintalaskelmien mukaan laitoshuollon palvelut tuotettuna nykyisen toimintamallin mukaisesti olisi jatkossa kallein vaihtoehto. Sopimus palvelun toteuttamisesta laaditaan yhdessä HUS-Desikon kanssa siten, että siinä on huomioidaan toimialan tärkeänä pitämät elementit. Sopimuksella varmistetaan tuotettavan palvelun laajuus myös muuttuvissa ja poikkeavissa tilanteissa. Lisäksi siinä varmistetaan laitoshuollon jatkuvuus, vastuut ja laatu sekä laadunseuranta ja toiminnan kehittäminen. Sopimukseen kirjataan hinnantarkistus- sekä laadunseurantamekanismi, joiden tuloksista raportoidaan ensimmäisen kalenterivuoden jälkeen sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Asian valmistelu ja yhteistoiminta Asiaa on valmisteltu ohjausryhmässä, jossa on ollut toimialan, Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen ja HUS-Desikon edustajien lisäksi henkilöstön edustaja. Ohjausryhmän toimeksiannosta on käyty läpi Espoon uuden sairaalan tilat mukaan lukien suun terveydenhuollon toimipiste ja apuvälinekeskus sekä erilaiset huolto- ja aputilat. Lisäksi mukaan on otettu Jorvin päivystyslisärakennukseen suunniteltu 24 sairaansijan akuuttigeriatrinen osasto. Laitoshuollon palveluista on yhteistyössä HUS-Desikon kanssa laadittu toiminnallinen suunnitelma, jossa määritellään tilat, puhtaustasot, palvelut ja kustannusvastuut. Lisäksi suunnitelmassa on määritelty nykytoimintaan kuulumattomat palvelut sekä erikseen tilattavat palvelut. Ohjausryhmässä on käyty läpi palveluihin, henkilöstöön, talouteen, sopimuksiin ja EVA-arviointiin liittyvät kokonaisuudet yhteistyössä eri toimijoiden ja henkilöstön edustajan kanssa. Sekä Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitos että HUS-Desiko ovat antaneet oman hinta-arvionsa laaditun palvelukuvauksen pohjalta. Vertailun pohjaksi on laskettu vaihtoehto, jossa laitoshuollon palvelut järjestetään nykyisen toimintamallin mukaisesti, jossa laitosapulaiset ovat osastonhoitajien alaista henkilökuntaa ja yhteisten tilojen palvelut ja asiantuntijapalvelut hankitaan Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitokselta. Neljäntenä mallina on arvioitu vaihtoehtoa, jossa palvelut hankittaisiin yksityiseltä palveluntuottajalta. Uudelleenjärjestelyssä siirtyvään henkilöstöön sovelletaan liikkeen luovutuksen periaatteita. Espoon sairaalan osastojen vakinaiset laitosapulaiset, enintään 39 laitosapulaista, siirtyvät palvelussuhteen katkeamatta HUS-Desiko liikelaitoksen palvelukseen Espoon uuden sairaalan valmistuttua 2016. Siirrosta ja sen periaatteista on keskusteltu henkilöstön kanssa osana selvitysprosessia. Yhteistoimintaneuvottelu on käyty 15.4.2014 ja yhteistoimintalain mukaiset työpaikkakokoukset 5. ja 6.5.2014. Työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaan liittyviin 15.4.2014 pidetyn yhteistoimintaneuvottelun ja 5.5.2014 ja 6.5.2014 pidettyjen kokousten pöytäkirjoihin on mahdollisuus tutustua kokouksessa.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 20 / 45 historia Sosiaali- ja terveyslautakunta 4.6.2014 55 Esittelijä poisti asian esityslistalta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2014 66 Perusturvajohtaja Juha Metso 1 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy Espoon uudessa vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa laitoshuoltopalvelujen keskittämisen HUS-Desikon hoidettaviksi ja Espoon sairaalan laitoshuollon henkilöstön siirron HUS-Desiko liikelaitokselle uuden sairaalan valmistuttua, 2 oikeuttaa perusturvajohtajan tekemään yksityiskohtaisemman sopimuksen HUS-Desikon kanssa, 3 päättää, että lautakunnalle tuodaan ensimmäisen kalenterivuoden jälkeen selvitys laitoshuoltopalvelujen laadusta, henkilöstön sijoittumisesta ja kustannuksista. Käsittely Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Marika Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaan liittyviin 15.4.2014 pidetyn yhteistoimintaneuvottelun ja 5.5.2014 ja 6.5.2014 pidettyjen kokousten pöytäkirjoihin oli mahdollisuus tutustua kokouksessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 21 / 45 Kaupunginhallitus 15.9.2014 251 Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Espoon uuden sairaalan laitoshuoltopalvelujen keskittämisen HUS-Desikon hoidettaviksi ja Espoon sairaalan laitoshuollon henkilöstön siirron HUS-Desiko liikelaitokselle uuden sairaalan valmistuttua. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 22 / 45 1049/10.03.01/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 58 7.5.2014 Kaupunginhallitus 208 11.8.2014 Valtuusto 111 8.9.2014 Valtuusto 123 29.9.2014 11 Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä (Pöydälle 8.9.2014 ja 29.9.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Marianne Kaunio, puh. 043 825 3492 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite 24.2.2014 Valtuustoaloite Risto Nevanlinna ja 14 allekirjoittanutta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen 24.2.2014 koskien Espoon keskeisiä moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä. Moottoriteiden bulevardisoinnilla tarkoitetaan niiden muuttamista katumaiseksi. Bulevardisoinnilla on parhaassa tapauksessa mahdollista saavuttaa merkittäviä taloudellisia ja kaupunkirakenteellisia hyötyjä. Espoota halkoo useita moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä: Länsiväylä, Turunväylä, Kehä I, Kehä II ja Kehä III ainakin. Suuret liikenneväylät lievealueineen varaavat merkittävän osan maapintaalasta kaupunkirakenteen kannalta keskeisillä paikoilla. Lisäksi väylien estevaikutus on voimakas ja ne haittaavat mm. palvelujen saatavuutta. Esimerkiksi Länsiväylä halkaisee kokonaisia kaupunginosia ja estää niiden kasvamasta yhteen. Muuttamalla väyliä katumaisiksi voidaan saada merkittävä määrä kerrosneliömetrejä rakentamiselle ja siten vahvistaa talouttamme sekä osaltaan mahdollistaa riittävä asuntorakentaminen kasvavassa Espoossa. Helsingissä bulevardisointia tutkitaan parhaillaan osana yleiskaavatyötä. Oikein toteutettuna bulevardisointi voi jopa kasvattaa kapasiteettiä: matalammalla nopeudella kapasiteetti voi olla suurempi.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 23 / 45 Me allekirjoittaneet esitämme, että Espoo: 1. tutkii suurten liikenneväylien osalta, miten paljon mahdollinen bulevardisointi toisi potentiaalista kustannushyötyä maanmyyntituloista sekä asuinrakentamisen kerrosneliöitä alueilla, jotka ovat nykyään asuinkelvottomia, mutta joille olisi mahdollista rakentaa meluarvojen laskiessa ja hiukkaspäästöjen vähetessä 2. tutkii, miten suurten liikenneväylien bulevardisointi muuttaisi liikennekäyttäytymistä ja millä tavoin bulevardisointi edistäisi Espoon tavoitteleman tiiviin ja eheän kaupunkirakenteen kehittymistä 3. selvittää, minkälaista yhteistyötä bulevardisoinnissa on mahdollista tehdä Helsingin kanssa, jossa moottoriteistä luopuminen on osa yleiskaavasuunnitelmaa 4. selvittää, minkälaisia ovat kokemukset moottoriteiden muuttamisesta kaduiksi kaupungeissa, joissa hankkeita on jo toteutettu 5. valitsee bulevardisoinnin jatkosuunnitelmia varten koekohteen, jossa hyödynnetään edellä mainittujen tutkimusten ja selvitysten tuloksia Vastaus aloitteeseen Vastaavaa moottoritiemäisten sisääntuloväylien ympäristön maankäytön kehittämistä on tutkittu Helsingissä uuden yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Teema liittyy myös metropolialueen ja erityisesti pääkaupunkiseudun maankäytön tehostamiseen. Metropolialueella on arvioitu olevan vuonna 2050 noin kaksi miljoonaa asukasta ja miljoona työpaikkaa. Tästä Espoon osuus on noin 400 000 asukasta ja noin 160 000 työpaikkaa, mikä tarkoittaa noin seitsemää miljoonaa uutta kerrosneliömetriä pelkästään asumiseen. Kasvu painottuu erityisesti nykyisten ja tulevien raideliikennekäytävien varteen MAL-tavoitteiden mukaisesti. Urbaani, kaupunkimainen rakenne laajenee vähitellen myös Espoon puolella erityisesti Länsimetron ja Kaupunkiradan kehittämisvyöhykkeillä. Kasvupaineet edellyttävät maankäytön tiivistämistä nykyisten kaupunkikeskustojen tuntumaan. Lisäksi tarvitaan uusia avauksia, joista yleiskaavatyössä tutkitaan parhaillaan Keran ja Finnoon alueita. Tämän lisäksi tulee tutkia muitakin täydennysrakentamisen ratkaisumalleja, jotka eheyttävät kaupunkirakennetta. Tällöin kannattaa tarkastella nykyisten liikenneviraston hallinnoimien pääkaupunkiseudun yleisten teiden reunamien maankäyttöpotentiaaleja siitä lähtökohdasta, että ne joskus pitkällä tulevaisuudessa olisivat ainakin osaksi kaupungin katuja. Tämä vähentää myös painetta supistaa espoolaisille tärkeitä virkistysalueita. Espoossa hyviä tutkimuskohteita ovat liikennealueet Keilaniemen ja Tapiolan vaikutuspiirissä, jossa maankäytön tehostaminen on hyvin vaikeaa Kehä I:n luonteesta ja tien nykyisestä hallinnollisesta luokasta johtuen. Liikenneviraston vaatimukset esimerkiksi yleisten teiden liittymäjärjestelyille ja toteutuskokonaisuuksille ovat sellaisia, että ne
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 24 / 45 vaikeuttavat nykyisellään huomattavasti maankäytön kehittämistä. Toinen hyvä kohde on nykyisen Kehä II:n ja sen jatkeen vaikutusalueella. Tämä mahdollistaisi muun muassa Suurpellon sekä väylän itäpuolisen osan maankäytön tehostamisen katumaisen yhteyden varrelle. Kehä II:n jatketta tulee suunnitella yleisen tien sijasta kaupunkimaisena katuyhteytenä, jonka varrelle on mahdollista kaavoittaa katuun tukeutuvaa maankäyttöä. Edellä mainitut kohteet sijoittuvat strategisesti erinomaisille paikoille metropolialueella ja mahdollistavat tehokkaan maankäytön metroasemien, kaupunkiradan ja tulevien poikittaisten raideyhteyksien vaikutuspiiriin. Uusien asukkaiden, työpaikkojen ja palveluiden sijoittamisessa on tärkeää turvata alueiden saavutettavuus erityisesti joukkoliikenteellä. Moottoritiemäisten alueiden muuttaminen katumaisiksi edellyttääkin toimivaa joukkoliikennejärjestelmää ja uusia toimintamalleja sen järjestämiseen. Työtä on tärkeä edistää ja tutkia yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa, sillä väylien muuttamisella katumaisiksi on myös useita ongelmallisia vaikutuksia, jotka on pystyttävä ratkaisemaan tai lieventämään merkittävästi. Mahdolliset muutokset toteutunevat vasta pitkällä tulevaisuudessa ja ne edellyttävät merkittäviä muutoksia metropolialueen ytimen liikennejärjestelmässä, ihmisten liikkumistottumuksissa sekä liikenteen hinnoittelussa joukkoliikenteen käyttöä edistävään suuntaan. Helsingin selvityksessä tehtiin myös stressitesti, jossa pyrittiin löytämään bulevardisoinnin pullonkaulat ja haitat mm. kokeilemalla kaistojen poistamisen vaikutusta liikenteeseen. Stressitesti osoitti, että kaistojen voimakas vähentäminen voi aiheuttaa seuraavia ongelmia: - tieliikenteen laajamittainen ruuhkautuminen aamuisin bulevardivyöhykkeen ulkopuolella ja iltapäivisin kantakaupungin alueella. - ruuhkista syntyvät paikoin useiden kilometrien pituiset jonot, joista aiheutuu haittaa säteittäisten väylien lisäksi myös alempiasteiselle katuverkolle ja poikittaisille pääyhteyksille (mm. Kehä I). - liikenteessä kuluvan kokonaisajan kasvaminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. - koko seudun yhteenlasketun kokonaissaavutettavuuden heikkeneminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. Stressitesti osoitti mm., että kaistojen lukumäärää ei bulevardisoinnissa tyypillisesti kannata vähentää ja mahdolliset vähennykset kannattaa mallintaa ja tutkia huolellisesti ongelmien välttämiseksi. Espoossa tuleekin tehdä bulevardisointityön yhteydessä huolellinen liikenneselvitys, jossa tutkitaan monipuolisesti vaikutuksia liikenteeseen ja liikkumiseen. Bulevardiskenaariolla oli todettu olevan myös liikenteellisiä vahvuuksia, joita oli matkojen lyhentyminen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kasvu sekä tieliikenteen määrän vähentyminen seututasolla.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 25 / 45 Helsingin selvityksen mukaan merkittävänä hyötynä on mahdollisuus tiivistää kaupunkia ja laajentaa urbaania elinympäristöä voimakkaammin kuin mitä väylien nykyinen luonne mahdollistaisi. Maankäytön tiivistäminen on lisäksi lähtökohtaisesti tehokkain tapa luoda tehokasta ja parhaiten palvelevaa liikennejärjestelmää. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä 22.10.2013 päivätyn Vision 2050 liitteineen Helsingin yleiskaavaluonnoksen laatimisen pohjaksi kokouksessaan 18.2.2014. Onkin tärkeää, että myös Espoo tuo oman näkemyksensä tähän kokonaisuuteen erityisesti nyt, kun metropolialueen maankäyttöratkaisuja mietitään yhteistyössä MALtavoitteiden mukaisesti. Maankäyttö, asuminen ja liikenne tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena ja löytää seudullisella tasolla ratkaisuja sekä lyhyen tähtäimen, että pitkän aikajänteen maankäytön tarpeisiin. Seudun ytimen tiivistäminen vaatii pitkällä aikavälillä uudenlaisia liikennejärjestelmä- ja liikkumisratkaisuja sekä ennakkoluulotonta maankäyttöpotentiaalin kartoitusta. Yhteistyö naapurikuntien kanssa on jo käynnissä metropolialueen maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa ja kaupunkien rajat ylittävien yleisten teiden kehityskäytävien maankäyttöpotentiaalien kartoitus käynnistetään syksyllä 2014. Tässä työssä bulevardisointi on yksi mahdollinen keino. Vaikutusten arvioinnit tehdään aikanaan kokonaisuutena, jotta saadaan selvitettyä koko metropolialueen kannalta mielekäs etenemispolku. historia Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.5.2014 58 Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se antaa valtuustolle tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 11.8.2014 208 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 26 / 45 valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 8.9.2014 111 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Kankkonen Pajusen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto 29.9.2014 123 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 27 / 45 1932/11.01.03/2014 Tekninen lautakunta 66 18.6.2014 Kaupunginhallitus 207 11.8.2014 Valtuusto 110 8.9.2014 Valtuusto 122 29.9.2014 12 Valtuustoaloite säännöstelyaltaan suunnittelemiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle (Pöydälle 8.9.2014 ja 29.9.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Laura Yli-Jama, puh. 046 877 2220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 14.4.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee suunnitelman teettämistä pienen säännöstelyaltaan/järven rakentamiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite 14.4.2014 Valtuustoaloite Ulf Johansson ja 20 muuta valtuutettua ovat tehneet 14.4.2014 alla olevan valtuustoaloitteen Ilmastonmuutoksen myötä tulvien riski kasvaa. Muutama vuosi sitten Espoonjoki tulvi niin, että kirkon virastotaloa Kirkkokymppiä piti suojella hiekkasäkein. Kirkkojärven koulukin oli uhattu. Viime syksynä Espoonjoki tulvi taas yli äyräiden. Samalla säännösteltiin Bodomjärven lasku Oitån-joen kautta Glomsånjokeen, jotta Kirkkojärven tulvat lieventyisivät. Säännöstely on tilapäisesti nostanut Bodomjärven pintaa lähes metrillä, jonka seurauksena laitureita ja rakennuksia on vaarantunut. On erittäin todennäköistä, että tulvat käyvät yhä hankalammiksi. Jotain on tehtävä melko nopeasti. Jotta Espoonjoen pintaa voidaan säännöstellä, on syytä herättää henkiin Kirkkojärvi. Aluksi riittänee 10 hehtaaria. Allas voi olla aika matala, mutta padon on kestettävä varsin suuria vesimääriä. Tarpeen vaatiessa lammikkoa/järveä voidaan suurentaa. Vanhan järvipohjan ruoppaus lienee suhteellisen helppoa.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 28 / 45 Samalla lammikko kaunistaisi Espoon keskusta ja lisäisi alueen ulkoiluarvoa. Allekirjoittaneet ehdottavat, että kaupunginhallitus teettää suunnitelman pienelle säännöstelyaltaalle/järvelle Turunväylän länsipuolelle, Kirkkojärven vanhalle paikalle. Vastaus valtuustoaloitteeseen Tausta sekä tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Kirkkojärvi oli alkujaan matala tulvajärvi, jota kuivatettiin jo ennen Turunväylän rakentamista. Tien rakentamisen yhteydessä Kirkkojärvi kuitenkin kuivui nykyiseen muotoonsa, kun Espoonjokea ruopattiin ja uoman linjausta muutettiin Turunväylän alituksen kohdalla. Kirkkojärven palauttaminen on ollut esillä jo 1990-luvulta saakka. Vuonna 2002 järjestetyn maisema-arkkitehtuurikilpailun yhtenä tavoitteena oli kehittää Espoonjokilaakson vesiaihe alueen keskeiseksi maisemaelementiksi. Tekninen keskus teetti v. 2011 Kirkkojärven teknistaloudellisen selvityksen (FCG Finnish Consulting Group Oy). Selvityksen tavoitteena oli löytää toteuttamiskelpoinen ja kustannuksiltaan maltillinen vaihtoehto, jossa Turunväylän alapuolisella alueella nykyisellään joutomaana oleva jokivarsi saataisiin toiminnalliseksi virkistysalueeksi ja vanha Kirkkojärvi palautettua ainakin maisemallisena elementtinä alkuperäiselle paikalleen Turunväylän pohjoispuolelle tai Turunväylän alapuoliselle tulva-alueelle. Kirkkojärvenpuiston asemakaava Turunväylän eteläpuolelle tuli vireille vuonna 2012. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa virkistysalueelle uusi vesiaihe. Valmistelun tueksi kaupunkisuunnittelukeskus teetti vuonna 2013 Kirkkojärvenpuiston alustavan yleissuunnitelman (LOCI Maisema-arkkitehdit Oy). Espoonjoen tulvimisen hallinta nousi suunnitteluprosessin aikana voimakkaasti esiin. Teknisessä keskuksessa teetettiin selvitykset: Espoonjoen tulva-alueiden tarkastelu Kirkkokadun ja Turunväylän ympäristössä sekä Espoonjoen tulvanhallinnan jatkotarkastelut (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, v. 2013 ja 2014). Näissä selvityksissä tulvanhallinnan keinoina tutkittiin Turunväylän yläpuolelle toteutettavia tulva-alueita sekä Kirkkopuiston ja Turunväylän väliselle alueelle tarvittavia tulvasuojausrakenteita. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on vuosina 2012 14 selvittänyt Espoonjoen perkaamisen vaikutuksia Kirkkojärven alueen vedenkorkeuksiin (Insinööritoimisto Pekka Leiviskä, v. 2012). Perkauksen vaikutus Turunväylän kohdalla on vähäinen. Laajamittaisen, joen alajuoksulle ulottuvan perkauksen laskennallinen vaikutus Kirkkojärven alueen tulvavedenkorkeuksiin on huomattava, noin yhden metrin luokkaa. Laskennan perusteella voidaan arvioida, että raskailla perkaustoimenpiteillä olisi mahdollista vähentää oleellisesti
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 29 / 45 Kirkkojärven alueen tulvariskiä. Espoonjoen perkauksen mahdollinen tarkempi suunnittelu vaatii kuitenkin useiden reunaehtojen huomioimista ja tarkempaa selvittämistä. Huomioitavia luontoarvoja ovat ainakin taimen, vuollejokisimpukka sekä meriuposkuoriaiset. Lisäksi perkauksilla voi olla vaikutusta Espoonlahden-Saunalahden Natura-alueeseen. Virtaamaselvitykset Virtaama- ja vedenkorkeustarkastelujen perusteella Espoonjoen pinta nousee keskimääräisessä ylivirtaamatilanteessa, yleensä keväisin, tasolle +4.24 mpy (N2000), jolloin suuri osa Kirkkojärvenpuistosta on veden alla. Kesäaikana puistoalue on suurimmaksi osaksi kuivana. Kirkkojärven rakennusten lattiatasojen ja Turunväylän korkojen vuoksi tulvaveden pinta ei saa nousta yli +5.24 mpy (N2000). Espoonjoen vuotuiset virtaamavaihtelut ovat suuria, mikä tulvanhallinta huomioiden estää tasaisena pysyvän vesipinnan muodostamisen. Turunväylän yläpuolisen tulva-altaan tarkastelu Espoonjoen tulva-alueiden tarkastelu Kirkkokadun ja Turunväylän ympäristössä -raportissa tarkasteltiin mahdollisuutta toteuttaa Espoonjoen pääuoman yhteyteen Turunväylän pohjoispuolelle tulva-alue, jolla pyrittäisiin viivyttämään tulvahuippua. Tulva-alueen tarkastelu perustuu ajatukseen, jossa Turunväylää korotettaisiin, ja sen yhteyteen toteutettaisiin patorakenne, joka yhdessä Turunväylän uuden penkereen kanssa mahdollistaisi Espoonjoen tulvahuipun viivyttämisen Turunväylän yläpuolella. Tarkasteltavassa vaihtoehdossa Turunväylän alittava Espoonjoen virtaama säädettäisiin tien yläpuolella olevalla patorakenteella tulvahaittaa aiheuttamattomaan tasoon, joksi arvioitiin 6 m 3 /s. Sallitun tason ylittävä virtaama varastoitaisiin väliaikaisesti tulva-alueelle Espoonjoen varteen Turunväylän pohjoispuolella. Laskelmissa käytettiin DI Lauri Harilaisen diplomityön yhteydessä simuloituja virtaamakäyriä ilmastonmuutoksen ennakoitu muutos huomioiden. Tarvittava tulva-alueen tilavuus laskettiin virtaamakäyrien ja sallitun purkuvirtaaman erotuksen ja kuluneen ajan perusteella ja sitä verrattiin käytettävissä olevaan tilavuuteen nykyisten maanpinnan tasojen yläpuolella. Turunväylän pohjoispuoleisesta alueesta tehtiin maanmittauslaitoksen 2 x 2 metrin korkeusmallin perusteella laskelmat eri korkeustasojen ja nykyisen maanpinnan väliin jäävästä tilavuudesta, joka siis toimisi tulvavarastona vedenpinnan noustessa. Nykyisillä maanpinnanmuodoilla mahdollista tulvatilavuutta ensimmäisenä rajoittava tekijä on Turunväylän tasaus, jonka alimmat kohdat ovat noin tasossa +5.0 mpy (N2000) ja tasossa +5.25 mpy (N2000) kaikki kaistat ovat veden alla. Korkeusasemalla +5.0 Turunväylän pohjoispuolella on mahdollista tulvatilavuutta vain noin 0.26 milj. m3, mikä on aivan liian vähän ylivirtaamien rajoittamista ajatellen. Allas täyttyisi jo kerran 20 vuodessa toistuvalla tulvalla (joen virtaama 14,3 m 3 /s) muutamassa
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 30 / 45 historia Tekninen lautakunta 18.6.2014 66 tunnissa. Turunväylän korottaminen ELY-keskuksen suunnitelman mukaan nykyisestä korosta n. 1 metrillä jää myös niin alhaiseksi, että tien pohjoispuolelle jäävä mahdollinen tulvatilavuus on merkityksetön harvinaisten ylivirtaamien hallitsemiseksi. Koska Turunväylän kupeessa ei ollut riittävää tilavuutta ylivirtaamien viivyttämiseksi, tarkasteltiin lyhyesti mahdollisuuksia käyttää Espoonjoen yläjuoksun Bodom- ja Pitkäjärveä nykyistä tehokkaammin puskuroimaan ylivirtaamia. Molempien järvien ranta-alueilla esiintyy kuitenkin jo nykyään tulvahaittaa ylivirtaamakausilla, jolloin niihin ei voida varastoida enempää vettä. Viivytystilavuuden kasvattaminen ei siis tule kysymykseen järvissäkään. Edellä esitetyin perustein Turunväylän yläpuolelta ei ole osoitettavissa riittävää tai edes osittain harvinaisia ylivirtaamia pienentävää tulvatilavuutta. Keinotekoinen tulva-alue ei ole toteutuskelpoinen ratkaisu. Rakenteellinen tulvasuojaus Kirkkojärvenpuistossa Koska tulvatilavuutta ylivirtaamien riittäväksi viivyttämiseksi ei ole Turunväylän pohjoispuolelta osoitettavissa eikä ELY-keskuksen Espoonjoen perkaamista koskevissa selvityksissä todettu vähäisellä perkaamisella olevan riittävän suurta vaikutusta tulvakorkeuksissa, tarvitaan em. toimenpiteiden tueksi todennäköisesti rakenteellisia suojauksia Kirkkojärvenpuistossa. Rakenteellinen suojaus Kirkkojärvenpuistossa todettiin toteuttamiskelpoiseksi ja kustannuksiltaan melko maltilliseksi. Rakenteelliseen suojaukseen liittyy kuitenkin epävarmuuksia, joita tulee selvittää jatkosuunnittelussa tarkemmin. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaisi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Ulf Johanssonin ym. 14.4.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee suunnitelman teettämistä pienen säännöstelyaltaan/järven rakentamiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 11.8.2014 207 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 31 / 45 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 14.4.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee suunnitelman teettämistä pienen säännöstelyaltaan/järven rakentamiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 8.9.2014 110 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 14.4.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee suunnitelman teettämistä pienen säännöstelyaltaan/järven rakentamiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Johansson Kankkosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto 29.9.2014 122 Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 14.4.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee suunnitelman teettämistä pienen säännöstelyaltaan/järven rakentamiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 32 / 45 Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 13 Valtuusto 20.10.2014 Sivu 33 / 45 1058/12.01.00/2014 Kaupunginhallitus 252 15.9.2014 13 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Marika Lostedt, puh. 09 816 52345 Virpi Leino, puh. 046 877 1846 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Stig Kankkosen ym. 24.2.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliseen opetukseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite 24.2.2014 - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto - Svenska rum -lautakunnan lausunto Valtuustoaloite Valtuutettu Kankkonen ja 30 allekirjoittajaa ovat esittäneet 24.2.2014 päivätyn aloitteen, jossa esitetään, että Espoo yhteistyössä muiden pääkaupunkiseutujen kuntien kanssa selvittäisi pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliseen opetukseen. Tarkoituksena olisi, että koulussa olisi opetuskielinä suomi ja ruotsi sekä pohjoismainen profiili (painotus). Oppilailla olisi mahdollisuus kehittää tasapuolisesti molempia kansalliskieliä, tutustua pohjoismaisiin kieliin ja saada tuntumaa pohjoismaiseen kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen. Aloitteessa viitataan esimerkkeinä mm. Helsingissä toimiviin valtion ja yksityisen ylläpitämiin kansainvälisiin kielikouluihin. Lautakuntien lausunnot Svenska rum -lautakunta päätti 11.6.2014 49 lausunnon antamisesta valtuustoaloitteeseen. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsitteli asiaa 11.6.2014 89, jolloin se jäi pöydälle. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 27.8.2014 101 lausunnon antamisesta valtuustoaloitteeseen.