Kaupungistumisen ajurit. Tervetuloa seminaariin!

Samankaltaiset tiedostot
KAUPUNGISTUMINEN. trendit ja ajurit. Panu Lehtovuori

Rakennetun ympäristön tulevaisuuden ajurit. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Rakennusfoorumi

Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ?

Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Glokaali seutu-kunta - mahdollinen vaihtoehto

Älykkäät pitäjät Lähellä maaseutu/lähellä kaupunki Tapani Pöykkö

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

MUUTTOLIIKE. Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon. VTT, asiantuntija Timo Aro

Kaupunkiseutujen aika? Sami Moisio HY BEMINE-seminaari

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari , Helsinki

Mitkä maat, kaupungit ja kauppakeskukset voittavat tulevaisuudessa ja millä ehdoin? Mari Hjelt, Gaia Consulting Oy

T eknologia - urbanisaation disruptiivinen ajuri?

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Kaupungistumisen vaikutus talouskasvuun Prof. Hannu Piekkola, taloustiede VY

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Liikkuvuuden haaste kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle. Tuomas Martikainen

Velo-city -jälkiseminaari. Sanna Ojajärvi Velo-city Rio Sanna Ojajärvi Pyöräilykuntien verkosto

Scanfil Kannattavaa kasvua

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

Maaseudun sote-palvelut ja monipaikkaisuus: alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä palveluverkon näkökulmia

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - Alueidenkäyttöön vaikuttavien ilmiöiden tarkastelua

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Osaamisen ennakoinnin viitekehys

Mistä Hämeenlinnaan muutetaan ja minne täältä muutetaan? Juuso Heinisuo Strategiapäällikkö elinvoima Hämeenlinna

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

Miten väestöennuste toteutettiin?

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

HELSINGIN YLEISKAAVA

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

Asuntopolitiikka seuduilla ja sen tulevaisuus. Mari Randell

Elinkeino-ohjelman painoalat

KIINTEISTÖALAN ROOLI ILMASTONMUUTOKSESSA

Taustaa ekosysteemivalmistelulle Timo Kenakkala

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Espoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta

Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua

Väestönmuutos Pohjolassa

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti

ProAgria. Opportunities For Success

Diaari Luokka AP RP 3 CB41 HealthAccess / Access to Distant Markets in Health and Wellness Nähtävänäolo Tallinn Science Park Tehnopol

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

URBAN FORUM 2 BREAKING PATHS: Evidenssistä päätöspolkuihin

Liikenne palveluna viimeaikaisten selvitysten parhaita paloja. Johanna Särkijärvi Vähähiilisen liikenteen mahdollisuudet -seminaari

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

MAL-verkoston painopisteet

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Asemanseudut kaupunkien kasvun moottoreina - Asemanseutujen kehittämisseminaari Tulevaisuuteen suuntautunut - Menestystä metsästämässä

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

Erilaiset kunnat ja kaupungit maakunnan vahvuutena

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa

Aineeton pääoma avain menestykseen

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

CIVITAS Handshake. Kohti elinvoimaisempaa Helsinkiä. Oskari Kaupinmäki

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Maatilayrityksen strategiset vaihtoehdot pitkällä aikavälillä

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge )

OULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Transit-oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing Jan Nyman,

Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen. Markku Sotarauta

Tampereen kaupunkiseudun kansainvälistä tunnettuutta rakentamassa. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Suomalaisen kaupungistumisen nykykehitys ja sen haasteet

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan?

Transkriptio:

Kaupungistumisen ajurit Tervetuloa seminaariin! WP1 - URMI 2.2.2017

Päivän ohjelma 12:00 Tervetuloa! 12:15 Aleksi Neuvonen ja Panu Lehtovuori: Ajurit kirjallisuuden valossa Emma Terämä: Suomen kaupunkikehitys osa dynaamista Eurooppaa vai taantuman paikka? Hanna Heino: Maahanmuutto - Kuntien arvioita ja odotuksia Maija Faehnle: Aktivismi ja houkutteleva kaupunki Damiano Cerrone: Using social media data to learn about urbanisation trends 13:30 Keskustelu 13:45 Workshop 1: Delfoi-työskentely 14.15 Kahvitauko 14:45 Toni Ahlqvist: Teknologia - Urbanisaation disruptiivinen ajuri? Olli Keinänen: Helsingin kasvukäytävät ja Tallinnan tunneli Antti Kurvinen: Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Panu Savolainen: Historia tulevaisuuden ajurina 15:45 Keskustelu 16:00 Workshop 2: Delfoi-työskentely 16:30 Yhteenveto ja keskustelu jatkoyhteistyöstä 16:45 Unconference : Vapaamuotoinen hetki --- sana on vapaa

TILAISUUDEN TAUSTALLA URMI STN Tutkimme kaupungistumisen ajureita Suomen Akatemian uusi ja ennakoimme mahdollisia rahoitusinstrumentti, jolla Strategisen kehityskulkuja Suomessa yhdessä Tutkimuksen Neuvosto lisää hankkeen sidosryhmien kanssa tutkimuksen yhteiskunnallista vuorovaikutteisilla menetelmillä. vaikuttavuutta Kestävyys, liikkuvuus ja maahanmuutto ovat tutkimuksen keskeisiä teemoja. Kaupungistuva yhteiskunta -ohjelmassa käynnistetty kolme isoa tutkimushanketta.

URMI NETISSÄ @URMI_team @Akatemia_STN #urmiproject #strateginentutkimus http://urmi.fi/ http://www.aka.fi/fi/str ategisen-tutkimuksen-r ahoitus2/

Keitä on tänään koolla?

Kaupungistumisen ajurit Nostoja kirjallisuukatsauksesta WP1 - URMI 2.2.2017

Kiri käynnissä?

KAUPUNKIEN OLEMASSAOLON SYITÄ Markkinapaikka Tavaroiden (ja ideoiden) Tuotanto Ensin käsityö, sitten teollisuus vaihto on historiallisesti yksi tärkeimmistä kaupunkien muodostumisen syistä Puolustus Monet vanhat kaupungit Kaupungit ovat aina olleet tapaamisten, vaihdon ja niistä syntyvien oivallusten innovaatioiden paikkoja ovat muurien ympäröimiä, mutta eivät kaikki Uskonnon ja hallinnon keskus Pyhiinvaellus, kultti, valta Ihmiskulttuurin merkittävät edistysaskeleet ovat kaupungeista lähtöisin (Jane Jacobs 1969)

KAUPUNGISTUMINEN TEOLLISTUMINEN Ennen teollistumista kaikissa yhteiskunnissa ja maissa noin 90% ihmisistä oli maalaisia Teollistuminen ja massamittainen kaupungistuminen kulkevat käsi kädessä Kyseessä on historiallisesti ainutkertainen kehityskulku Kun teollistumisen ajurivaikutus loppuu, emme varmasti tiedä miten urbanisaatiokehitys jatkuu Erbil 6000 ekr.-2016 jkr. vanhin yhtäjaksoisesti asuttu kaupunki / Tammerkoski 1920-luvulla

DRIVERS WBGU 2016 - Humanity of the Move, Unlocking the transformative power of cities 1. Demography 2. Agglomerations Surplus of the young Job opportunities Relocations, seasonal and lifetime migration Attracting scarce know-how (De-)regulation of the real estate market 3. Societal factors Pull factors such as specialized facilities Cities as pioneers of social change Role of the family, women and labour market Formal-informal economy

TUNNETTUJA AJUREITA Ihmisten ja yritysten sijoittumiseen Kiinteistösektori urbaanin tilan vaikuttavat (Timo Aro 2016, tarjonnan tuottajana mukaillen): Globaalit investointimarkkinat; Kovat vetovoimatekijät (talous, kaupunkitilan, asuntojen ja palkat) toimistotilan talousvetoinen tarjonta Pehmeät vetovoimatekijät (palvelut, fiilis) (Muuttajan) identiteetti Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus (aikaetäisyys Suomessa, kv. liikenne- ja tietoyhteydet, hyvä joukkoliikenne seudulla) (Kaupungin) mainetekijät Julkiset investoinnit esimerkiksi moottoriteihin ja raideinfraan; Hyperloop ääriesimerkkinä Muuttuvat suunnitteluideaalit, esimerkiksi tiiviin urbaniteetin arvostus

KAUPUNGISTUMINEN MÄÄRÄÄ JA LAATUA Diagrammit Jaana Vanhatalo

Gin Lane

Kasvun käyrät (BKT ja väestö) Lähde: Tilastokeskus, aluetalouden tilinpito. Aluejako: Seppo Laakso Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto ja alueellinen väestöennuste 2015. Aluejako: Seppo Laakso

Köyhyys maaseutukaupunkijaolla Euroopassa

Tulevaisuus polkuja voi olla monenlaisia

KAUPUNGISTUMINEN * 3 1. Elinkeinot Teollistuminen Palveluelinkeinot Työn ja toimeentulon uudet muodot 2. Elämäntavat 3. Maankäyttö Kaupunkimaisten piirteiden valtavirtaistuminen Tiivistyminen vs. hajautuminen vs. hajakeskittyminen vs. Elämäntapakirjon kasvaminen Päällekkäiset sijoittumisen logiikat

ELINKEINOT ELÄMÄNTAVAT MAANKÄYTTÖ

ELINKEINOT MAANKÄYTTÖ ELÄMÄNTAVAT

ELINKEINOT Integration of property and financial markets Financialisation of the urban MAANKÄYTTÖ Mainstreaming of the urban Urban diversity as the new normal Lifestyle industries ELÄMÄNTAVAT Complex connections of the global economy with the increasingly multi-local life

Pervasive / planetary urbanisation?

UUSIA AJUREITA Elinkeino- ja tuotantorakenne muuttuvat nopeasti; esim. peliteollisuuden uudet keskittymät; yksityistyvä hoiva ja sairaanhoito; globaalit tapahtumat; muuttuva turismi Digitaalinen palvelutalous ja jakamistalous toimivat paremmin suurissa ja urbaaneissa keskittymissä Uusi urbaani työ; tuotannon paikallistuminen ja monipuolistuminen Re-industrialisaatio (Turku-Uusikaupunki) on seudullinen prosessi Maahanmuuton määrä ja laatu ovat suurin yksittäinen epävarmuustekijä Ilmastonmuutoksen epäsuorat vaikutukset Toisaalta aivovuoto Suomesta ulos nopeutuu Syntyvyys on historiallisessa aallonpohjassa ja luonnollinen väestönlisäys = 0 Vanheneva väestö asuu mieluiten lähellä palveluita ja hyvän joukkoliikenteen äärellä; myös nuoret ja perheet yhä enemmän kaupungeissa sekä taloudellisista että elämäntapasyistä

Ageing population

Yhdyskunnat Tromsø Östersund Mikkeli Glørsen et al. 2005

KAUPUNGISTUMISEN MUOTOON JA TAPAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Gottdiener: Structural factors that explain the new regional urban form, MMR growing company size; global corporations more flexible investment pattern (eg. US sunbelt, later Mexico) Castells: Informational urban form space of flows vs. space of places ICT dynamics reshape centrality; World City hypothesis hubs and spokes (tunnel effect) of the physical infrastructure prime network locations increased segregation inside city-regions interventionist state since 1929 and Great Depression infrastructure, military investment, Urbanization suburbanization incentives counterurbanization knowledge and technology as reurbanization cycle forces of production cf. Castells Ascher: métapolisation importance of networks in regional (and national) dynamics

KAUPUNGISTUMISEN MUOTOON JA TAPAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ - SUOMI Työ-, asiointi- ja asuntomarkkinat laajentuvat ja eriytyvät, hajautunut yhdyskuntarakenne osin tiivistymässä Kasvukäytäväkehitys ja kansainväliset kaupunkiseudut; esimerkkinä Talsinki Kaupunkiseutujen ja maaseudun vuorovaikutus ja monipaikkaisuus (myös kansainvälinen) lisääntyvät Työmatkojen tunnin sääntö muuttuva seuturakenne Asemanseudut huomion keskiössä, mutta saadaanko projektit liikkeelle? Kaupunkiseutujen suunnitelu ja yhdys-kuntarakenteen kehityksen seuranta, miten vaikuttaa? Resurssitehokkuuden vaatimus mihin tarkalleen ottaen johtaa?

The End