Sisältö. Peli kehittää. Materiaaliin tutustuminen. Aktiviteetteja. Kielipelit. Havainnointipeli OHJE / PELIOHJE 1 (6) TUOTE: 323198 Luontopeli



Samankaltaiset tiedostot
Luonnossa tuotenumero 10891

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

KARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

64 kaksipuolista värillistä kuvakorttia, jotka on jaettu kahdeksaan kahdeksan kortin sarjaan peliohjeet

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

SULJE IKKUNA. Peli 1 Muistipeli / Ikäsuositus 4+

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE

Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko

TÖYHTÖTIAINEN. Lentävä Töyhtis. Ville Arpiainen ja Venla Ylikopsa Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Opettajalle PUISTON ELÄIMIÄ TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ. Tehtävä:

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Keski-Suomen luontomuseo

Paloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Keski-Suomen luontomuseo

Liikkuminen. Pelivalmistelut. Ohittaminen FIN. Pelin sisältö:

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Mikä on elinympäristö?

Keski-Suomen luontomuseo

Lypusa maurella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet.

Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia.

Käyttäytyminen. Ikä: 7-12 vuotta. Omatoimista oppimista. Työpajat. Muut sarjan aiheet:

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

Kognitiiviset taidot: reaktiokyvyn ja visuaalisen havainnointikyvyn kehittyminen

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

y Vanhustyön keskusliiton Vahvikeaineistopankista

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

OHJE / PELIOHJE 1 (5) TUOTE: Tasapainokortit SISÄLTÖ KEHITTÄÄ PELAAMINEN

3D-eläimet kumirouheesta

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi

Aseta pelilauta keskelle pöytää. Kukin pelaaja ottaa itselleen kolme samanlaista eläintä ja asettaa ne pelilaudalle niille varatuille paikoille.

JÄNNITTÄVÄT JÄRVET. Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

Käyttäytyminen. Ikä: 7-12 vuotta. Sisällys. Omatoimista oppimista. Työpajat. Tavoitteet. Muut sarjan aiheet:

Opettajalle LEMMIKKIELÄIMIÄ TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Lasten ympäristöopas

Kenguru 2019 Mini-Ecolier 2. ja 3. luokka Ratkaisut Sivu 0 / 11

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Klassikkotuotekortit. Maistuva muistipeli. Muistipelistä helppo tai vaikea. Klassikkoherkkupäivä. Makumuistelua

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

lajien tunnistaminen

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)

Kenguru 2019 Benjamin 6. ja 7. luokka

DESIGN MARIAN TUOTE- KUVASTO

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Mitä kaikkea veden alla voi nähdä?

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI TOISELLE LUOKALLE

KOKO PERHEEN HAUSKA STRATEGIAPELI OHJEET

Oppitunti 4 Värit 2. vaaleanvihreä - Tämä on vaaleanvihreä väri. vaaleanvihreä sammakko - Tämä sammakko on vaaleanvihreä.

Pelin tavoitteena on kerätä eniten eläin-pelimerkkejä ennen takaisin leiriin palaamista.

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

75059 Suuri lajittelusarja

Vesijärven ötököitä. kasveja

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Herpetobongari Matelija- ja sammakkoeläinaiheinen lautapeli

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja.

Luku 21. Evoluution perusteet

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

ELÄINJUTUT. Lapinjärven Käkikosken Elukka-kerholaisten lehti

Oppitunti 8 - Osa 1 - Numeroita ja kuvia

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa?

metsämatikkaa Sata käpyä Lukuja metsästä Laskutarina Mittaaminen punaisella narulla Päin mäntyä (metsän yleisin puu)

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ESIOPETUKSEEN

Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Ravintoketju & ekosysteemi

Elämää niityllä Eurooppa osana maailmaa Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä Ihminen Elämän kehitys...

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Tehtävä Vastaus

Transkriptio:

OHJE / PELIOHJE 1 (6) Pelityyppi: opetuspeli Pelaajat: 1+ pelaajaa Ikäsuositus: yli 4-vuotiaille Peliaika: - Sisältö 6 kuvitettua pelilautaa 48 kuvitettua pelikorttia ohjeet Peli kehittää lapsen luontaista uteliaisuutta erilaisten ympäristöjen havainnoimista ja kuvailemista eläin- ja kasvilajien tunnistamista ja muistamista sanavarastoa sosiaalisia taitoja Materiaaliin tutustuminen Lapsille on hyvä antaa mahdollisuus tutustua jokaiseen lautaan ja kertoa, mitä he tietävät niissä esiintyvistä kasveista ja eläimistä. Lapsilta voi kysyä, ovatko he törmänneet joihinkin laudoilla esiintyviin asioihin esimerkiksi lomalla tai koulureissulla. Aktiviteetteja Järjestä kortit elinympäristön mukaan. Järjestä kortit lajeittain, lentäviin eläimiin, ryömiviin eläimiin, karvapeitteellisiin jne. Järjestä kortit tunteiden mukaan, kuten esimerkiksi mukaviin, ällöttäviin tai pelottaviin. Etsi yhtäläisyyksiä tai eroja eri lautojen välillä. Kielipelit Erottele pelin elinympäristöt (laudat). Vahvista lasten sanavarastoa ja tietämystä. Opeta lapsia ymmärtämään paremmin elinympäristöjä. Opeta lapsia arvostamaan luonnon monimuotoisuutta, sillä se mahdollistaa elämän jatkumisen maapallolla. Havainnointipeli Jokaiselle pelaajalle jaetaan yksi pelilauta. Kaikki kortit sekoitetaan ja levitetään kuvapuoli alaspäin pyödälle. Vuorollaan pelaaja ottaa kortin. Jos hän löytää kortissa esiintyvän eläimen omalta pelilaudaltaan, hän saa pitää sen. Jos ei, hän palauttaa sen kuvapuoli alaspäin pöydälle. Pelin voittaa pelaaja, joka on ensimmäisenä kerännyt 8 pelikorttia.

OHJE / PELIOHJE 2 (6) Lisäaktiviteetteja Tutkikaa ja havainnoikaa lapsen välitöntä elinympäristöä: aloittakaa tutkimusretki käyttäen hyväksi muun muassa laatikoita, suurennuslasia ja kameraa. Vahvistakaa lapsen etsimisen ja ilon tunteita havainnoimalla ympäröivää maailmaa. Kehota lapsia keräämään luonnosta hyönteisiä ja kasveja ja näyttämään ne muille. Käyttäkää kirjastoa hyväksi aihetta koskevien kirjojen tai dokumenttien löytämiseen. Keskustelkaa luonnonsuojelusta. Kerro lapsille elävän ja elottoman välinen ero. Pelilaudat Puutarha 1. Coloradonkuoriainen Haitallinen kovakuoriainen, jota löytyy useimmiten perunapelloilta. Sen tunnistaa parhaiten mustakeltaraitaisesta kuorestaan. Se talvehtii maan alla. Naaraat voivat munia kerralla jopa tuhat munaa. 2. Etana Kuoreton nilviäinen, jolla on neljä tuntosarvea, joista kahdessa on silmät. Suussa sillä on pienet hampaat, sekä hampaallinen kieli. Etanat ovat kaksineuvoisia. 3. Myyrä Pieni hyönteisiä syövä nisäkäs, joka elää maan alla ja kaivaa pitkiä tunneleita, jotka voidaan maan pinnalta tunnistaa pienistä koloista. Myyrillä on huono näköaisti, mutta sen tunto- ja hajuaistit ovat sen sijaan erinomaiset. 4. Päästäinen Lihaa syövä nisäkäs, joka muistuttaa hiirtä, mutta ei ole jyrsijä. Sen ruokavalio koostuu hyönteisistä ja kotiloista. Joidenkin päästäisten puremat ovat myrkyllisiä. 5. Punarinta Pieni laululintu, joka polveutuu etelänsatakielestä. Sillä on tunnistettavan punainen kaula ja rinta. Punarintoja tapaa usein puutarhoissa ja ne laulavat ympäri vuoden. Ne syövät kastematoja ja hämähäkkejä. 6. Kimalainen Suhteellisen raskastekoinen, pistiäisellinen hyönteinen (2 siipiparia), jolla on paksu karva. Sen paksu karva kerää siitepölyä kuten mehiläisenkin. Kimalainen pistää vain itsepuolustukseksi. Tämä luonnon oma pölyttäjä on tärkeä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen kannalta. Sitä käytetään myös tarkoituksella joissakin kasvihuoneissa ja luomutiloilla. 7. Nokivaris Lintu, joka kuuluu varisten luokkaan, mutta on pienempi kuin normaali varis. Sillä on erittäin kova ääni. Se syö hyönteisiä ja pieniä selkärankaisia eikä epäröi ryöstellä toisten pesiä. 8. Pihanäätä Lihaa syövä nisäkäs, joka hyökkä kanojen, ja erityisesti niiden munien kimppuun. Se liikkuu ja kiipeää vikkelästi sekä pystyy pitkiin loikkiin. kissa, toukka, daalia, muurahaiskeko, pääsky, nauris, peruna, retiisi, kettu, kastemato

OHJE / PELIOHJE 3 (6) Maaseutu 9. Tikka Lintu, jolla on vihreä etuylävartalo, keltainen takapuoli, harmaanvihreä alaosa ja punainen päälaki. Sillä on erittäin kova ääni, joka kuulostaa vähän naurulta. Se hakkaa nokallaan koloja puunrunkoihin. 10. Tulisalamanteri Neliraajainen, täplikäs sammakkoeläin, jolla on pitkulainen vartalo ja pitkä häntä. Sen mieluinen elinympäristö on viileä ja kostea metsä, jossa on kuollutta puuainesta maassa. 11. Pihtihäntäinen Moniruokainen hyönteinen, joka elää maan halkeamissa tai puun kaarnan alla. Sillä on kaksi tuntosarvea ja pihdinkaltaiset suun osat. Vaikka sillä on pienet siivet, se harvoin käyttää niitä lentämiseen. Se käyttää niitä lähinnä liitämiseen. 12. Mäyrä Mäyrän tunnistaa kahdesta mustasta pitkittäisestä nauhasta, jotka menevät sen silmien yli. Se pystyy syömään vuodessa jopa 100 kiloa kastematoja ja rakentamaan pitkiä tunneliverkostoja kovaankin maaperään. 13. Lehtopöllö Lehtopöllö asuu ontoissa puissa ja syö jyrsijöitä. Sillä on kaksi epäsymmetrisesti sijaitsevaa korvaa, jotka takaavat erinomaisen kuulon yhteen suuntaan. 14. Lumikko Tämä pieni eläin sekoitetaan helposti kärppään. Sillä on pitkä, solakka ruumiinrakenne, mikä mahdollistaa sen pääsyn pieniinkin koloihin. Sen turkki on päältä ruskea ja alta valkea. Se syö jyrsijöitä, joita se jahtaa koloihin ja tunneleihin. 15. Kampasarvinen Kovakuoriainen, jonka nimi viittaa koiraan suuriin sarviin, jotka muistuttavat pienessä mittakaavassa hirven sarvia. Se syö kuollutta puuta ja on erittäin hyödyllinen vanhojen kantojen ja kuolleiden juurien hajottamisessa. 16. Kastemato Kaksineuvoinen, kasveja syövä mato, joka elää maaperässä ja liikkuu ryömimällä. Sillä on erittäin tärkeä rooli ekologinen rooli, erityisesti maaperän kuivaamisessa ja hiilidioksisuuden lisäämisessä. västäräkki, herkkutatti, saniainen, villisika, sinitiainen, peltohiiri, peippo Lampi 17. Lehtisammakko Tällä sammakkoeläimellä on tahmaiset sormenpäät, joiden ansiosta sen on mahdollista elää puissa. Se syö lentäviä hyönteisiä. Koiraan ääni muistuttaa pienien kellojen soimista, mutta ääni on mahdollista kuulla sadan metrin päähän. 18. Rämemajava Rämemajava tunnetaan myös nutriana tai jokirottana. Tämä erittäin suurikokoinen jyrsijä voi kasvaa jopa yli metrin mittaiseksi ja sillä on nauhakudosta jaloissaan. Se rakentaa pesänsä yleensä vesirajan lähellä oleviin koloihin, jotka ovat varjoisissa paikoissa. Se syö ruohoa, vesikasveja, juuria ja hedelmiä.

OHJE / PELIOHJE 4 (6) Joki 19. Liejukana Liejukanan tunnistettavin piirre on sen punainen nokka, jossa on keltainen kärki. Sen hyöhenpeite on tummasinisen ja mustan väliltä. Siivet ovat ruskeat ja takapuolessa on valkoinen täplä. Sillä ei ole räpylöitä jaloissa. Se syö vedenrajan kasvillisuutta. 20. Hauki Sukkulamaisen muotoinen kala, jolla on pienet suomut. Sen selän ja kylkien väri on yleensä vihertävä tai kellertävä. Se on erinomainen populaation säännöstelijä lammissa. Se saalistaa yksin, eikä liiku paljon saalistaessaan. 21. Hilleri Se on läheistä sukua lumikolle, minkille ja saukolle. Se on väritykseltään tummanruskea, päästä hieman vaaleampi. Tämä hiljainen, salamyhkäinen ja huomiota herättämätön nisäkäs syö sammakoita ja myyriä. Se on erinomainen sukeltamaan ja uimaan. 22. Sudenkorento Hyönteinen, jolla on pitkulainen vartalo ja kaksi paria kalvomaisia, yleensä läpinäkyviä siipiä. Sen isot silmät auttavat sitä saalistamaan kärpäsiä ja hyttysiä tehokkaasti. 23. Harmaahaikara Iso, pitkäjalkainen lintu, jonka höyhenpeite on pääasiassa harmaa. Sillä on pitkä kaula sekä pitkä ja käyrä nokka, jolla se metsästää ruokaa veden alta. Se lentää niska taakse taivutettuna ja syö kaloja, hyönteisiä ja sammakoita. 24. Rantakäärme Myrkytön käärme, jonka tunnistaa helposti sen niskassa olevasta keltaisesta kuviosta. Se elää osittain vedessä ja syö sammakoita, jyrsijöitä ja liskoja. Sen pituus vaihtelee 65 sentistä kahteen metriin. lehtokurppa, metsäkissa, sinisorsa, keltakurjenmiekka, mäkikuisma, lumme, kuha, suokilpikonna, surviaissääski 25. Kuningaskalastaja Tämän linnun tunnistaa sen sinivihreästä höyhenpeitteestä, valkoisesta kaulasta ja punaoranssista rinnasta. Sen esiintyminen on merkki laadukkasta vedellisestä elinympäristöstä. Samanlaista metallista ja terävää ääntä ei ole millään muulla linnulla. 26. Törmäpääsky Tämä ainoa ruskeaselkäinen pääsky on pienempi kuin haarapääsky. Törmäpääsky on loistava lentäjä, elää yleensä jokien läheisyydessä ja syö hyönteisiä. 27. Piisami Piisami on kasveja syövä jyrsijä ja pienempi kuin sukulaisensa rämemajava. Se syö joskus myös kalastajien rannalle jättämiä kaloja. Se on loistava uimari ja pystyy olemaan veden pinnan alla liikkumatta yli 15 minuuttia. 28. Taimen Tämä kala elää kirkkaassa ja virtaavassa vedessä. Se on lihansyöjä ja sen ravinto koostuu pääasiassa madoista ja hyönteisistä. Sen elinikä vaihtelee seitsemästä vuodesta kymmeniin vuosiin. Jotkut yksilöt saattavat kasvaa jopa 30 kiloisiksi.

OHJE / PELIOHJE 5 (6) 29. Jokirapu Pientä hummeria muistuttava äyriäinen, joka elää kylmässä ja virtaavassa vedessä. Se on haaskansyöjä eli syö käytännössä mitä vain: kuolleita lehtiä, levää, eläinten jäännöksiä ja kuollutta kalaa. Sillä on tärkeä rooli jokien pohjien puhtaana pitämisessä. 30. Ankerias Käärmeenmuotoinen kala, joka kasvaa noin metrin mittaiseksi. Se on päältä tummanvärinen ja alapuolelta kellertävä. Se viettää suurimman osan elämästään sisävesissä, mutta lisääntyy meressä. Se on sekä haaskansyöjä ettö petoeläin. Se karttaa valoa, joten se etsii syötävää öisin. 31. Mutu Kaikkiruokainen ja kyltymätön pieni särkikala, joka syö pääasiassa levää, matoja ja hyönteisiä. Se on kyljistä hopeanvärinen ja mahasta valkoinen. Se elää rantojen lähellä kirkkaassa vedessä. 32. Saukko Nisäkäs, jonka tunnistaa lyhyistä jaloista, käyristä räpyläsormista ja pitkästä hännästä. Sen ruokavalio koostuu pääasiassa kalasta. Saukko on erittäin leikkisä eläin ja se leikkii monesti saaliillaan. västäräkki, simppu, villasaksirapu, vesietana, saarni, kurjenmiekka, sudenkorento, limaska, päästäinen Merenranta 33. Veitsisimpukka Pitkulaisen muotoinen kaksikuorinen nilviäinen, joka elää ja liikkuu vaakatasossa. Se elää hiekkaisessa ja matalassa rantavedessä. Jos sitä häiritään, se kaivautuu hiekkaan sekunnin murtoosissa. Sen voi huomata pienestä kolosta hiekassa. 34. Meriharakka Erittäin äänekäs lintu, joka on väritykseltään pääasiassa musta, mutta sillä on valkoinen maha. Se käyttää kirkaanpunaista nokkaansa simpukoiden lävistämiseen. Se tekee pesänsä merenrannan läheisyyteen ja elää isossa yhteisössä. 35. Maljakotilo Syömäkelpoinen nilviäinen, jolla on kartionmuotoinen kuori. Sen päässä on kaksi tuntosarvea, joissa sijaitsevat sen silmät. Se tarrautuu kiviin, liikkuu ryömimällä ja syö levää. 36. Erakkorapu Pienikokoinen, pehmeäkuorinen rapu, joka suojautuu tyhjiin simpukankuoriin. Se elää sekä kivisillä että hiekkaisilla rannoilla ja syö eläinten jäännöksiä. 37. Meduusa Lihaa syövä saalistaja, joka ilmestyi maapallolle jo kauan ennen dinosauruksia. Se koostuu sateenvarjosta ja tuntosarvista. Sen tuntosarvia peittävät rihmat, jotka erittävät myrkkyä, joka halvaannuttaa sen saaliin. Ihmisille myrkky aiheuttaa polttelua tai kutinaa. 38. Meritähti Merieläin, jonka tunnistaa tähden muodosta ja viidestä raajasta, joissa on imukupit. Se syö nilviäisiä. Kun meritähti menettää raajan, se ei aina kasva kokonaan takaisin. Joskus takaisin kasvanut raaja on liian lyhyt, joskus sille kasvaa jopa ylimääräisiä raajoja.

OHJE / PELIOHJE 6 (6) 39. Kampela Tällä kalalla on ovaalinmuotoinen, punapilkkuinen vartalo. Se elää hiekkapohjaisessa vedessä ja syö matoja ja äyriäisiä. Naaras voi munia kerralla jopa 500 000 munaa. 40. Merihevonen Se käyttää suutaan tehokkaan imurin tavoin saalistaakseen pieniä äyriäisiä. Koirasmerihevonen on se, joka munii. Merivuokko, simpukankuori, kampasimpukka, taskurapu, kuore, merimansikka, lokki, hummeri, merisiili, simpukka, merilevä Avomeri 41. Karimetso Merilintu, jonka hyöhenpeite on pääasiassa musta. Se on vedenalaisen kalastuksen kuningas. 42. Portugalinsotalaiva Polttiaiseläin, joka ei osaa uida, vaan sen sijaan kelluu meren pinnalla ja ajelehtii tuulen mukana. Se on nimetty vanhan portugalilaisen merimieshatun mukaan, jota se muistuttaa. Sillä on kaksi tuntosarvea, jotka voivat kasvaa jopa 40-metrisiksi ja aiheuttaa vakavia palovammoja. 43. Mustekala Sillä on kahdeksan pitkää, punaista lonkeroa, joissa on valkoisia pisteitä. Se puree lujaa, liikkuu yöllä ja syö kaloja ja äyriäisiä. 44. Möhkäkala Erittäin iso, kulmikkaan muotoinen kala, jolla ei ole lainkaan pystöä. Se kasvaa kahden metrin mittaiseksi ja painaa noin 1000 kiloa. Se syö lähinnä meduusoja ja kaloja.suuresta koostaan huolimatta se on huono uimari, joten merivirrat vievät sitä usein mukanaan. 45. Kettuhai Se voi kasvaa jopa 6 metrin mittaiseksi ja painaa 400 kiloa. Sen tunnistaa isoista silmistä, jotka osoittavat ylöspäin sekä pitkästä pyrstöstä, joka on jopa puolet sen pituudesta. 46. Merikilpikonna Matelija, joka elää koko elämänsä meressä, poikkeuksena naaras, joka käy maalla munimassa munat. Sillä saattaa mennä jopa 50 vuotta ennen kuin se on valmis lisääntymään. Se voi ylittää suhtellisen nopeasti kokoaisia meriä. Se on uhanalainen. 47. Mustavalas Tämä valas on massiivinen, näyttävä ja väriltään sinimusta. Sen päässä on useita sarventapaisia möykkyjä. Sillä on kaksi isoa rintaevää, mutta ei lainkaan selkäevää. Se voi kasvaa jopa 18- metriseksi ja elää 70 vuotiaaksi. 48. Okarausku Tämän rauskun tunnistettavimpia piirteitä ovat litteä, timantinmuotoinen vartalo, jossa on siivenmuotoiset evät ja selässä ja pyrtössä jonossa olevat piikit. Se elää meren pohjassa ja syö äyriäisiä ja kaloja. nokkavalas, kaskelotti, koralli, delfiini, kurnusimppu, makrilli, pingviini, seepia