Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006. Sisäisiä julkaisuja 8/2007

Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 Sisäisiä julkaisuja 8/2007

Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 Sisäisiä julkaisuja 8/2007 Tiehallinto Helsinki 2007

Kannen kuva: Olli Penttinen Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1458-1561 TIEH 4000552-v Julkaisua saatavana Tiehallinto, Pääkonttori, talous Faksi 020 422 2020 Puhelin 020 422 11 Tiehallinto Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 22 11

Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 3 Sisältö 1 TOIMINTAKERTOMUS 5 1.1 Johdon katsaus 5 1.2 Vaikuttavuus 6 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 7 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus 9 1.3.2 Toiminnan tuottavuus 10 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 11 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 12 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 13 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 14 1.6 Tilinpäätösanalyysi 16 1.6.1 Rahoituksen rakenne 16 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 17 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma 19 1.6.4 Tase 21 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 24 1.8 Arviointien tulokset 25 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 26 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 27 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 31 4 TASE 32 5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 34 6 ALLEKIRJOITUKSET 50

4 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006

Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 5 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Tiehallinto on toteuttanut eduskunnan talousarviossa määrittämää liikennepolitiikkaa. Tiehallinto saavutti tiukan tulosohjauksen kautta keskeiset sille asetetut tavoitteet. Alueellisia yhdyskuntien kehitystä tukevia investointeja ei kuitenkaan pystytty tekemään tarvetta vastaavasti. Myös monia ympäristön parantamistoimia, kuten pohjavesien suojaamista ja melun torjuntaa on jouduttu lykkäämään. Maanrakennusalan kustannukset nousivat 5 %, mikä vähensi tieinvestointeja, peruskorjauksia ja päällysteiden uusimisia. Markkinatilanne ei ole kuumentunut, vaan urakkakyselyihin on saatu riittävästi hyväksyttäviä tarjouksia. Tieomaisuuden arvo alentui kokonaisuudessaan 183,6 M. Tiehallinto isännöi 78 000 km maantieverkkoa Maanteiden pituus oli vuoden 2006 lopussa 78 189 kilometriä. Maanteiden liikennesuorite oli vuonna 2006 kaikkiaan 34,8 Mrd. autokilometriä. Kymmenessä vuodessa liikennesuorite on lisääntynyt 26 %. Vuonna 2006 liikenne lisääntyi pääteillä 2,0 %. Raskaan liikenteen kohdalla lisäys oli 1,3 %. Tienkäyttäjille tarjotun maantieverkon laajuutta ja koko maan liikennesuoritteen kehitystä kuvaavat oheisen taulukon tunnusluvut. Verkon pituus on säilynyt ennallaan. Kevyen liikenteen väyliä on rakennettu lisää n. 50 km vuosittain ja siltojen määrä on säilynyt ennallaan. Päällystetyn tieverkon pituus on lisääntynyt yli 100 km. Liikennesuorite on lisääntynyt vajaan prosentin. Taulukko 1. Tieverkon laajuuden ja liikennesuoritteen kehitys Tieverkon laajuus ja liikennesuorite Toteutuma 2004 Toteutuma 2005 Tavoite 2006 Toteutuma 2006 TIEVERKON LAAJUUS (tilanne 31.12.) Maanteiden pituus (km) 78 168 78 189 78 300 78 189 Päällystepituus (km) 50 616 50 633 50 610 50 760 Siltojen lukumäärä (kpl) 14 176 14 258 14 300 14 314 Kevyen liikenteen väylien pituus (km) 5 236 5 454 5 350 5 403 Liikennesuorite (tiet ja kadut), mrd. hlökm 68,9 69,5 71,0 71,1 Liikenneturvallisuus kehittyi suotuisasti. Maanteillä kuoli v. 2006 liikenneonnettomuuksissa 254 ihmistä, mikä on 40 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sen sijaan vakavien henkilövahinko-onnettomuuksien määrä ei alentunut neljän edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Tiehallinnon liikenneturvallisuustoimet ovat tuottaneet tuloksia, mutta myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttää parannustoimia tierakenteisiin, kuten esim. keskikaiteiden rakentamisen jatkamista vilkkaille pääteille. Tiehallinnolla on hyvä suunnitelmavalmius näiden kohteiden osalta, mutta ei tarvittavaa rahoitusta. Tieverkon kunto on pystytty säilyttämään tyydyttävällä tasolla, paitsi siltojen osalta, joiden kunto on edelleen heikentynyt. Tieverkon päivittäinen liikennöitävyys kyettiin varmistamaan riittävin hoidon ja ylläpidon toimenpitein ja tienkäyttäjät olivat suhteellisen tyytyväisiä pääteiden palvelutasoon. Tämän on mahdollistanut usean vuoden mittainen strategian mukainen panostus teiden ja siltojen ylläpitoon ja peruskorjauksiin. Sen sijaan tyytyväisyys alemman tieverkon kuntoon oli huonompi.

6 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Tiehallinto saavutti LVM:n asettamat tulostavoitteet pääosin hyvin. Myös muut Tiehallinnon omille tulosyksiköille asetetut tulostavoitteet toteutuivat. Henkilöstölle maksettiin noin 1,4 M tulospalkkiot. Isot tiehankkeet etenivät suunnitelmien mukaisesti. Kertomusvuonna valmistui liikenteelle ensimmäinen rakennusvaihe Tampereen läntisestä ohitustiestä ja toinen vaihe käynnistyi. Valtatien 2 Vihti - Pori parantaminen yhteysvälihankkeena käynnistyi ja Oulussa aloitettiin Kuusamontien parantaminen kuntien huolehtiessa hankkeen rakennusaikaisesta rahoituksesta. Työt aloitettiin myös Hakamäentiellä Helsingissä ja jatkuivat vilkkaina E18 Muurla-Lohja ja Vuosaaren sataman liikenneväylien osalta. Eduskunta päätti vuoden 2007 talousarviossa lisäksi kuuden uuden tieinvestoinnin rahoittamisesta. Samalla eduskunta edellytti tienpidon määrärahakehyksen mitoittamista pitkäjänteisen kehittämisen edellyttämälle riittävälle tasolle. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama ns. Vuorian työryhmä ehdotti väyläinvestointipäätösten pitkäjänteistämistä ja uusien rahoitusmallien käyttöönottamista sekä liikennepoliittisen selonteon antamista eduskunnalle. Tiehallinto paransi toimintansa tuottavuutta. Organisaatiota uudistettiin keskittämällä mm. asiakaspalveluiden hoitamista valtakunnallisesti yhteen pisteeseen. Tiehallinnon palveluksessa toimivien henkilöiden määrä väheni suunnitelmallisesti, mutta tuottavuusohjelmassa hyväksytyt tavoitteelliset työpanoksen vähentämismäärät ovat edelleen haasteellisia ja edellyttävät osaamisen jatkuvaa kehittämistä, uusien toimintamallien käyttöönottoa ja organisaation rakenteiden uudistamista. Tiehallinto käynnisti yhdessä muiden väylävirastojen kanssa uuden yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton valmistelun. Talous- ja henkilöstöhallinnon keskitetyt tehtävät on sovittu siirrettäväksi valtiokonttorin palvelukeskukseen 1.4.2007 alkaen. Henkilöstötyytyväisyys säilyi hyvänä muutosten keskellä. Hankintamenettelyjä on kehitetty yhteistyössä alan kanssa. Myös palvelun tuottajien tyytyväisyys on asiakaskyselyjen mukaan säilynyt hyvällä tasolla. 1.2 Vaikuttavuus Tiehallinto edisti toimillaan LVM:n hallinnonalan yhteiskunnallista vaikuttavuutta turvaamalla liikenteen päivittäistä sujuvuutta, parantamalla turvallisuutta ja vähentämällä haitallisia ympäristövaikutuksia. Liikenteen ja kuljetusten toimivuus turvattiin. Päivittäinen liikenteen palvelutaso varmistettiin valtakunnallisesti yhtenäisillä hoidon toimintalinjoilla. Hoidon palvelut hankitaan urakoitsijoilta pitkäkestoisilla sopimuksilla, joihin ei tehty oleellisia palvelutasokorjauksia. Paikallisella tasolla muuttuneet palvelutarpeet on otettu huomioon urakkakohtaisissa tarkistuksissa. Myös urakoiden laadun varmistusta on lisätty. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman tulostavoitteen mukaisesti liikenteen hallinta on integroitu osaksi tienpitoa ja T&K -toimintaa. Liikenteen hallinnan tutkimus- ja kehittämistyötä on tehty oman liikenteen hallinnan teemaohjelman puitteissa. Vuoden 2007 T&K -ohjelmaan on uutena teemana avattu koko liikennesektorin yhteinen "Älykäs liikenne" -niminen tutkimusohjelma. Sen vetovastuu on Tiehallinnolla.

Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 7 Tiehallinto laati monivuotisen investointiohjelman pääteiden toimivuuden parantamiseksi liikenteen hallinnan keinoin pääkaupunkiseudulla ja on panostanut tämän ohjelman toteuttamiseen vuonna 2007. Lisäksi merkittävä liikennetelematiikkaosuus Lohjalta Kehä III:lle valmistui E18 Lohja-Lohjanharju hankkeen yhteydessä. Päällysteiden kuntoa on voitu hieman parantaa sekä päätieverkolla että alemmalla tiestöllä. Tienkäyttäjät ovat varsin tyytyväisiä pääteiden tilaan, mutta alemman tiestön tilaa pidetään vain tyydyttävänä. Runkotieverkosta (3 067 km) noin 75 % osuudella voitiin liikennöidä sujuvasti ja turvallisesti (nopeusrajoitus 100 km/h). Kuitenkin myös merkittäviä sujuvuuspuutteita esiintyy. Pahimmat ruuhkat ovat pääkaupunkiseudun kehäteillä sekä eräillä muilla kaupunkiseuduilla. Lisäksi Vaalimaan ja Nuijamaan raja-asemilla lisääntynyt raskas liikenne aiheutti merkittäviä sujuvuus- ja turvallisuusongelmia, jotka ulottuivat pitkälle sisämaahan. Tiehallinto edisti liikenneturvallisuutta tavoitteen mukaisesti. Tiehallinto saavutti tekemillään toimilla ministeriön tavoitteeksi asettaman henkilövahinko-onnettomuuksien laskennallisen vähenemän mm. kameravalvontaa tukemalla ja alentamalla nopeusrajoituksia ministeriön yleisohjeen mukaisesti. Valtioneuvosto teki keväällä periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Linjaukset on päivitetty tienpidon toimintalinjoihin ja suunnitteluperiaatteisiin. Tehokkaiden keinojen löytämiseksi Tiehallinto on panostanut liikenteen turvallisuustutkimukseen yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneturvan ja Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa. Yhteistyötä Liikennekeskuksen ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa on tiivistetty siten, että Hätäkeskuslaitos ilmoittaa merkittävistä liikenneonnettomuuksista välittömästi Liikennekeskukselle, joka laatii tiedotteen Yleisradiolle. Tällä ensitiedotusmenettelyllä pyritään rajoittamaan lisävahinkojen syntyminen häiriötilanteen aikana. Ympäristön kuormittumista kevennettiin. Tiehallinto päivitti oman ympäristöohjelmansa LVM:n hallinnonalan ympäristöohjelman pohjalta. Ympäristönäkökulma on integroitu osaksi tienpidon toimintalinjoja ja urakkaasiakirjojen toimivuusvaatimuksia. Ympäristöasiat on otettu painopisteeksi myös Tiehallinnon tutkimus- ja kehittämisohjelmassa. Tiehallinto on laatinut ministeriön asettaman tulostavoitteen mukaisesti uuden monivuotisen investointiohjelman kiireellisten pohjavesisuojausten toteuttamisesta. Tämän ohjelman toteuttaminen on aloitettu vuonna 2007. Tiehallinnon edellisen keskitetyn pohjavesien suojausohjelman viimeiset hankkeet (7 km) valmistuivat vuonna 2006. Maantiesuolan 83 000 tonnin käyttö liukkaudentorjuntaan jäi selvästi edellisvuosia alemmalle tasolle. Meluntorjuntaa toteutettiin osana tieverkon kehittämishankkeita ja valtakunnallisesti priorisoituja teemahankkeita. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Tienpidon strategia ja tulostavoitteet ohjasivat määrärahojen käyttöä. Perustienpidon määrärahat kohdistettiin strategian mukaisesti tiestön jokapäiväinen liikennöitävyyden turvaamiseen, tieverkon kunnosta huolehtimiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tienpidon toimia painotettiin liikenne- ja viestintäministeriön Tiehallinnolle asettamien tulostavoitteiden mukaisesti.

8 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Pääosa tienpidon rahoituksesta oli perustienpidon momentilla, mutta tienpitoon oli käytettävissä rahoitusta myös Euroopan Unionin aluekehitysrahastosta sisäasiainministeriötä ja TE -keskuksilta sekä Kainuun kehittämisrahasta. Kehittämisinvestoinneista eduskuntaa päätti erikseen hankkeittain. Taulukko 2. Tiehallinnon tuotekohtaiset menot 2001 2006 (milj. euroa) Tiehallinnon menot tuotteittain 2002 2003 2004 2005 2006 Talvihoito 95 94 93 91 91 Liikenneympäristön hoito 1 52 49 52 54 56 Sorateiden hoito 30 32 29 29 28 Lauttaliikenne 22 23 24 27 29 Hoito yhteensä 199 198 198 201 204 Päällysteet 1 92 84 83 101 87 Tierakenteet 92 102 99 92 83 Sillat 18 24 25 39 40 Varusteet ja laitteet 3 4 4 4 7 Liikenneympäristön parantaminen 4 4 5 5 5 Ylläpito ja korvausinvestoinnit yhteensä 209 218 216 241 222 Perustienpidon laajennusinvestoinnit 101 84 59 66 95 Perustienpidon uusinvestoinnit 23 16 12 12 16 Kehittämisinvestoinnit (sis. Vuosaari) 133 153 213 186 135 Maa-alueiden hankinta- ja hoitomenot 21 22 25 29 36 Tieinvestoinnit yhteensä 278 275 309 293 282 Esi- ja yleissuunnittelu 12 15 10 9 9 Tie- ja rakennussuunnitelmat 15 12 15 13 16 Liikenteen hallinta 6 8 10 12 14 Hallinto 81 85 80 76 77 Palveluprojektit ja sopeuttaminen 22 22 17 Menot yhteensä (brutto) 822 833 855 845 824 Tiehallinnon tuotot 29 19 25 20 21 Menot yhteensä (netto) 793 814 830 825 803 1 Liikenneympäristön hoidon menoja siirretty päällysteiden menoihin noin 12 16 milj. euroa/vuosi vuosina 2001 2003. Hoidon palvelutasoa ei muutettu v. 2006 oleellisesti. Hoidon pitkäkestoisten alueurakoiden menot on sidottu maarakennuskustannusindeksin muutokseen. Kustannukset ovat jo kahtena vuotena nousseet yli 5 % vuosivauhdilla, mutta kilpailuttamisella on kompensoitu osa kustannusten noususta. Ylläpidon menot vähenivät edellisvuodesta. Erityisesti päällysteiden uusimiseen ja tierakenteiden korvausinvestointeihin on rahoitusta käytetty edellisvuotta vähemmän. Siltojen korjausrahoitusta on lisätty suunnitelmallisesti jo usean vuoden ajan, mutta ei kuitenkaan vielä riittäväsi siltojen kuntoon nähden. Perustienpidon investointien määrä lisääntyi hieman edellisvuosista. Tämä aiheutui lähinnä eduskunnan myöntämästä kertaluonteisesta lisärahoituksesta teemaohjelmien hankkeille. Tarve alueellisten investointien rahoittamiseksi oli kuitenkin moninkertainen käytettävissä olleeseen rahoitukseen verrattuna. Kehittämisinvestointien vuosimenot vähenivät, kun kuusi suurta hanketta valmistui vuoden 2005 lopulla, eikä uusia kohteita ole käynnistynyt kuin vasta vuoden 2006 lopussa (vt 2 Vihti-Pori, mt 100 Hakamäentie ja vt 3 Tampereen läntisen kehätien 2. vaihe). Lisäksi vt 20 Hintta-Korvenkylän rakennusaikaisen rahoituksen hoitaa Oulun kaupunki.

Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 9 Maanhankinnan menot lisääntyivät. Rahoitusta käytettiin selvästi edellisvuosien määrää enemmän kustannustason noususta ja lunastustoimitusten nopeutumisesta johtuen. Investointien suunnittelua vaikeutti tiehankkeiden rahoituksen epävarmuus. Suunnitelmavalmiutta on pidetty hyvänä niiden isojen kehittämishankkeiden ja teemaohjelmien hankkeiden osalta, joiden toteutusaikataulu ja rahoitus on voitu varmistaa. Muilta osin valmiiden suunnitelmien varasto on niukka. Ilman riittävää suunnitelmavalmiutta mahdollisuudet reagoida äkillisesti esiin nousevien liikenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi ovat heikot. Tiehallinnon toiminnalliseen tehokkuuteen asettamista sisäisistä tulostavoitteista toinen saavutettiin. Tiehallinnon sisäiset tulostavoitteista resurssien käytön tehostaminen yhteistyöalueilla toteutui ja johti yhteisten resurssien käytön lisääntymiseen ja kustannussäästöihin sekä lisäsi tiepiirien yhteishankintoja. Sen sijaan tienpidon markkinoiden kehittämistavoitetta ei kokonaisuudessaan saavutettu, koska palvelutuottajien tyytyväisyys ei parantunut tavoitteen mukaisesti. 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus Ministeriö ohjasi toiminnan taloudellisuutta tulostavoitteilla ja seurattavilla mittareilla. LVM asetti toiminnan taloudellisuudelle kaksi tulostavoitetta (kunnossapidon yksikkömenot ja hallintomenot) ja kolme seurattavaa mittaria (tieinvestoinnit suhteessa poistoihin, hyväksyttyjen tarjousten lukumäärä ja henkilöstön määrä). Tiehallinto seurasi myös prosessien tuotosten, panosten ja suorituskyvyn kehittymistä prosessikohtaisilla mittareilla. Taulukko 3. Taloudellisuuden mittarien kehitys Tavoitteet ja seurattavat mittarit Toteutuma 2004 Toteutuma 2005 Tavoite 2006 Toteutuma 2006 Tieinvestoinnit suhteessa poistoihin (%) 80 83 58 69 % Kunnossapidon yksikkömenot ( /km) 6 497 6 469 6 480 6 454 Hyväksyttyjen tarjousten määrä (kpl/urakkakysely) 4,5 4,8 4,5 4,8 Hallintomenot (M ) 69 67 69,5 69,4 Henkilöstömäärä (vakituisia 31.12.) 992 963 940 948 Tieverkon (78 189 km) kunnossapitoon (hoito, ylläpito ja hallinto) käytettiin perustienpidon määrärahoja tiekilometriä kohti 6 454. Mittari kuvaa toiminnan taloudellisuutta, mutta myös näihin toimiin varatun rahoituksen määrää. Alentuneet yksikkökustannukset selittyvät lähinnä sillä, että ylläpidon rahoitusta on ohjelmoitu käytettäväksi edellisvuosia vähemmän. Teiden palvelutaso on kuitenkin voitu kuntomittausten tulosten mukaan säilyttää. Tiehallinnon hallintomenotavoitteen mukaiset menot (ei sisällä T&K -menoja eikä tietojärjestelmäinvestointeja) olivat noin 69,4 M. Tehdyt investoinnit eivät riittäneet tierakenteiden arvon säilyttämiseen. Tieinvestointien osuus tieverkon kulumista kuvaavista poistojen arvosta oli vain 69 %. Urakkakyselyihin saatiin keskimäärin 4,8 tarjousta, kuten myös vuonna 2005. Mittari kuvaa markkinoiden toimivuutta.

10 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Tiehallinnon palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä väheni lähes suunnitellusti. 1.3.2 Toiminnan tuottavuus Liikenne- ja viestintäministeriö ei asettanut Tiehallinnolle vuodelle 2006 tulostavoitetta tuottavuudelle, mutta vuonna 2006 Tiehallinto kehitti viraston tuottavuusmittarin osana hallinnonalan yhteistä projektia. Tiehallinnon tuottavuus on em. projektissa määritellyllä mittaristolla laskettu vuodesta 2000 lähtien. Tuottavuus on määritelty erikseen työn tuottavuudelle ja kokonaistuottavuudelle. Tämän perusteella ministeriö asetti Tiehallinnolle vuodelle 2007 tavoitteet työn tuottavuudelle (3 %) ja kokonaistuottavuudelle (2 %). Laskelmien mukaan Tiehallinnon tuottavuus on vuosina 2001 2006 kehittynyt myönteisesti. Alustavien laskelmien mukaan sekä työn tuottavuus että kokonaistuottavuus paranivat vuonna 2006. Taulukko 4. Tuottavuuden mittarien kehitys Vuosimuutos 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Työn tuottavuus 404 % 0,7 % 0,7 % 4,8 % 4,2 % 1,0 % Kokonaistuottavuus 2,1 % 8,8 % 0,6 % 5,6 % -0,2 % 2,0 % Tiehallinto varautui tuottavuuden parantamiseen ja osaamisen varmistamiseen käynnistämällä vuoden 2006 lopulla toimintamallin toimeenpanoprojektin, jossa arvioidaan mahdollisuuksia Tiehallinnon toimintojen keskittämiseen ja palvelujen oston lisäämiseen. Tällä hetkellä Tiehallinnossa hoidetaan keskitetysti operatiivinen liikenteen ohjaus, vahingonkorvausasiat, tienvarsiteknologia ja EU-asioiden hallinnointi, lauttatoiminta, pientieasiat, erikoiskuljetusluvat, perinneasiat sekä asiakaspalveluiden yhteyskeskus ja lupapalvelut. Lisäksi käynnistettiin selvitystyö Tiehallinnon aluejaon ja toimivallan uudistamisesta. Tiehallinto seuraa prosessien suorituskykyä. Tiehallinnon oman toiminnan tuottavuuskehityksen arvioimiseksi mittareita laajennettiin v. 2006 käsittämään prosessien tuotokset. Mittareita (liite 18) on edelleen tarve kehittää. Asiakaspalveluissa myönnettyjen lupien ja viranomaispäätösten määrä on lisääntynyt 15 %. Vuonna 2006 niiden määrä oli yli 21 000 kpl. Asiakaspalautteen keskimääräinen käsittelyaika on pidentynyt 5,5 vuorokaudesta keskimäärin 6,7 vuorokauteen. Hankesuunnittelun osuus hankinnan arvosta on pudonnut 3,6 prosentista 2,8 prosenttiin. Vuorovaikutus on onnistunut hyvin, sillä nähtävillä olevista tiesuunnitelmista tehtiin valitus vain 5 %. Vuoteen 2005 verrattuna tilanne tosin heikkeni. Hankinnan mittarit osoittavat markkinoiden toimivan hyvin ja palveluntuottajien tyytyväisyyden säilyneen hyvällä tasolla, joskin hieman heikentyneen. Hankinnan kustannukset ovat alle 2 % investointimenoista. Tukiprosessien (asiakkuus, talous, henkilöstö, tieto) osalta mittarit osoittavat toiminnan tehostumista, mutta erityisesti tietohallinnon palvelumenot ovat kasvussa.

Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 11 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Julkisoikeudelliset suoritteet ovat alijäämäisiä Tiehallinnon julkisoikeudellisia suoritteita ovat erikoiskuljetusluvat ja muut maanteitä koskevat luvat. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus on ollut useana vuonna alijäämäinen. Vuonna 2006 alijäämää kertyi 0,21 M. Suoritteiden hintoja on asteittain korotettu vuoden 2005 alusta voimaan tulleessa maksuasetuksessa (1106/2004) keskimäärin 7 % ja vuoden 2006 maksuasetuksessa (978/2005) keskimäärin 16 %. Julkisoikeudellisten suoritteiden 1,6 M tuotot toteutuivat tavoitetta ja edellisvuotta suurempina. Suoritteiden hintojen korotus näkyy laskelmasta selvästi. Koska kustannukset ovat pysyneet vuoden 2005 tasolla, kustannusvastaavuusprosentti on parantunut vuodesta 2005 ja on noussut 88,4 prosenttiin. Vuosien 2005 ja 2006 luvut ovat vertailukelpoisia, koska kustannusvastaavuuslaskelman ohjeeseen ei ole tullut vuoden aikana muutoksia. Vuonna 2005 ohjeeseen tehtiin muutamia muutoksia, joten vuoden 2004 ja 2005 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Taulukko 5. Tiehallinnon julkisoikeudelliset suoritteet Julkisoikeudellisten tuotot ja kulut Toteutuma 2004 Toteutuma 2005 Toteutuma 2006 Tavoite 2006 Tuotot 1 242 181 1 420 482 1 619 020 1 549 900 - maksullisen toiminnan myyntituotot 1 228 816 1 403 487 1 592 880 1 535 500 - maksullisen toiminnan muut tuotot 13 124 17 526 27 661 14 400./. tuottojen oikaisuerät 241-531 -1 521 0 Erilliskustannukset -1 425 512-1 639 355-1 672 964-1 655 340 - aineet, tarvikkeet ja tavarat -19 564-18 894-14 782-17 740 - henkilöstökustannukset -1 080 992-1 149 556-1 208 610-1 219 600 - vuokrat -156 583-184 167-178 453-173 400 - palvelujen ostot -18 158-89 623-81 679-76 000 - muut erilliskustannukset -150 215-197 115-189 440-168 600 Käyttöjäämä -183 331-218 872-53 944-105 440 Osuus yhteiskustannuksista -165 311-138 710-157 822-145 713 - tukitoimintojen kustannukset -164 930-131 507-151 681-141 500 - poistot -302-5 829-4 896-3 335 - korot -79-1 374-1 246-878 - muut yhteiskustannukset 0 0 0 0 Kokonaiskustannukset -1 590 823-1 778 064-1 830 786-1 801 053 ALIJÄÄMÄ (-) -348 642-357 582-211 766-251 153 Kustannusvastaavuusprosentti 78,1 % 79,9 % 88,4 % 86,1 %

12 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Liiketaloudelliset suoritteet ovat ylijäämäisiä Liiketaloudellisten suoritteiden tuotot olivat 1,3 M ja kustannukset 0,5 M. Tuotoista noin 87 % muodostui ulkopuolisilta saaduista kiinteistöjen ja levähdysalueiden vuokratuotoista. Vuokratuotot pienenevät myös tulevina vuosina, kun Tiehallinnon vuokratuotot muodostuvat pääasiassa virastolle hallinnan siirrossa jääneiden levähdysalueiden vuokratuotoista. Maksullisen toiminnan myyntituottojen ja muiden tuottojen toteuma oli tavoitetta ja edellisvuotta pienempi johtuen Tiehallinnon järjestämien kurssien ja maa-ainesten myynnin vähentymisestä. Kurssitoiminnan vähentymisestä johtuen, myös palvelujen ostot olivat vuonna 2006 pienemmät kuin v. 2005. Taulukko 6. Tiehallinnon liiketaloudelliset suoritteet Liiketaloudellisten tuotot ja kulut Toteutuma 2004 Toteutuma 2005 Toteutuma 2006 Tavoite 2006 Tuotot 1 317 722 1 453 324 1 314 062 1 275 100 - maksullisen toiminnan myyntituotot 91 353 148 204 68 569 101 900 - maksullisen toiminnan muut tuotot 47 148 177 143 106 094 98 100 - vuokrat ja käyttökorvaukset 1 195 645 1 127 977 1 142 283 1 075 500./. tuottojen oikaisuerät -16 424 0-2 884-400 Erilliskustannukset -320 332-314 294-227 163-239 000 - aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 917-6 468-7 231-8 950 - henkilöstökustannukset -93 553-62 945-53 915-62 200 - vuokrat -12 117-14 185-11 893-10 200 - palvelujen ostot -200 278-224 459-149 729-153 100 - muut erilliskustannukset -7 467-6 237-4 396-4 550 Käyttöjäämä 997 390 1 139 030 1 086 899 1 036 100 Osuus yhteiskustannuksista -308 179-317 707-242 578-221 932 - tukitoimintojen kustannukset -41 565-111 537-104 823-48 150 - poistot -149 988-125 885-83 417-109 200 - korot -96 819-74 989-50 325-61 360 - muut yhteiskustannukset -19 807-5 296-4 013-3 222 Kokonaiskustannukset -628 511-632 001-469 741-460 932 YLIJÄÄMÄ (+) 689 211 821 323 844 321 814 168 Kustannusvastaavuusprosentti 210 % 230 % 280 % 277 % 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tiehallinnolla ei ole yhteisrahoitteista toimintaa eli Tiehallinnon viranomaistoimintaan liittymätöntä, vapaaehtoista toimintaa. Ministeriö ei ole myöskään asettanut tavoitteita yhteisrahoitteiselle toiminnalle. Ulkopuolisten osallistuminen hankkeiden rahoittamiseen sovitun rahoitusosuuden mukaisesti ei muuta toiminnan luonnetta lakisääteisestä viranomaistoiminnasta vapaaehtoiseksi toiminnaksi. Ulkopuolisten maksamat rahoituserät eivät ole tuottoja kustannusvastaavuuslaskennan mielessä. Myöskin EU:n maksamat TEN -tuet tieinvestointeihin ja tuet T&K -projekteille maksetaan pääosin jälkikäteen hankkeiden valmistumisen jälkeen, jolloin tuottojen ja kulujen kohdistaminen samalla vuodelle on mahdotonta.

Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 13 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenne- ja viestintäministeriö asetti palvelutasolle ja turvallisuudelle tulostavoitteet. Ympäristövaikutuksille ministeriö asetti useita seurattavia mittareita. Lisäksi Tiehallinto asetti tulosyksiköille sisäisen tulostavoitteen arvoverkoston tyytyväisyydelle. Taulukko 7. Tuotosten ja laadunhallinnan mittarien kehitys Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Toteutuma 2004 Toteutuma 2005 Tavoite 2006 Toteutuma 2006 Palvelutaso Sujuva ja turvallinen runkoverkko (%) 76 75 71 75 Päällystetyt tiet KL huono ja erittäin huono (km) 4 338 3 970 4 100 3 308 Päällysteiden uusiminen (km) 4 081 4 400 4 000 3 890 Sillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono (kpl) 1 086 1 086 1 200 1 080 Siltojen peruskorjaus (kpl) 112 134 140 194 Soratiet kuntoluokissa huono ja eritt. huono (km) 3 080 3 900 3 000 2 859 Kelirikkorajoitusten määrä (km) 864 1 173 850 911 Kelirikkoteiden peruskorjaus (km) 200 266 200 202 Huonojen ja erittäin huonojen kevyen liikenteen väylien määrä (km) 336 250 330 242 Tienkäyttäjätyytyväisyys pääteiden tilaan 3,60 3,67 3,6 3,72 Tienkäyttäjätyytyväisyys muun tieverkon tilaan 2,8 3,05 2,7 3,05 Tienkäyttäjätyytyväisyys talvihoidon tasoon 3,4 3,4 3,4 3,54 Turvallisuus Liikennekuolemat maanteillä 290 286 260 254 Henkilövahinko-onnettomuudet maanteillä 3 466 3 300 3 050 3 498 Henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä 65 58 52 56,4 Vähenemä perustienpidon toimin 55 47 47 52,5 Vähenemä kehittämisinvestoinnein 10 11 5 3,9 Ympäristö Suolan käyttö liukkauden torjunnassa (t) 88 000 100 588 88 000 83 011 Yli 55 dba melulle altistuneet (asukasta) *) 313 000 313 000 313 000 313 000 CO 2 -päästöt, tiet ja kadut (1990=100) **) 109 109 105 109 Kiireellinen pohjavesien suojaustarve (km) 123 112 123 116 *) Mittaustulos vuodelta 2003. Seuraava mittaus vuonna 2008. **) VTT:n päivittämät tiedot vuodelta 2005 (toteutumat 2004 2005 korjattu taannehtivasti) Palvelutaso toteutui runkoverkon sujuvuuden sekä teiden ja siltojen kunnon osalta erittäin hyvin. Huonokuntoisten siltojen enimmäismäärätavoite 1 200 toteutui, mutta tästä huolimatta siltojen kokonaiskunto heikkeni vauriopistesummalla mitattuna 3,7 %. Tienkäyttäjien tyytyväisyys oli hyvällä tasolla ja kehittyi myönteisesti. Ministeriön asettamat tavoitteet on saavutettu annetun rahoituskehyksen puitteissa, mutta samanaikaisesti tieomaisuuden arvo on alentunut. Kuntoon on siis panostettu omaisuuden kustannuksella. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehdyt toimet tuottivat tavoitteen mukaiset turvallisuusvaikutukset. Myös liikennekuolemien määrä jäi maanteillä huomattavasti vuosia 2004 2005 alemmalle tasolle, vaikka vakavien onnettomuuksien määrä ei vähentynyt. Pääosa liikenneturvallisuusvaikutuksista saavutettiin kameravalvonnalla, täristävillä reunaviivoilla ja muilla pienehköillä liikenneympäristöön tehdyillä investoinneilla sekä nopeusrajoitusten alentamisella.

14 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Ympäristön tilaa kuvaavat tunnusluvut kehittyivät suotuisasti. Tiesuolan käyttöä liukkauden torjuntaan voitiin vähentää edellisvuosista. Talvikaudella 2004 2005 oli poikkeuksellinen vaikeat keliolosuhteet, kun taas vuoden 2005 2006 talvikausi oli normaali. Pohjavesiä suojattiin keskitetyn ohjelman mukaisella rahoituksella 7 km matkalla. Melulle altistuneiden asukkaiden määrän mittaukset tehdään viiden vuoden välein, joten niitä ei vuositasolla voida seurata. CO 2 -päästöt ovat vuosina säilyneet samalla tasolla. VTT on taannehtivasti korjannut vuosien 2004 2005 luvut. Tiehallinnon sisäinen arvoverkoston tyytyväisyystavoite toteutui, koska tulosyksiköt hoitivat sovitut sidosryhmäsuhteet systemaattisesti. Sidosryhmätyytyväisyystutkimusta ei vuonna 2006 tehty. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkisten voimavarojen hallintaa mitattiin EFQM -arvioinnin tuloksella ja palvelun tuottajien tyytyväisyydellä, jotka jäivät hieman asetetuista tavoitteista, sekä henkilöstön työtyytyväisyydellä, joka toteutui. Tutkimus- ja kehittämisohjelman rahoitus jäi hieman suunniteltua pienemmäksi. Tiehallinto asetti organisaation kyvykkyyden parantamista koskevan sisäisen tulostavoitteen tiepiireille. Tavoitteeksi asetettiin toteuttaa vuoden 2005 itsearvioinnissa esiin tulleet parantamiskohteet. Tiepiirit onnistuivat tehtävässä hyvin. Taulukko 8. Henkisten voimavarojen mittarien kehitys Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Toteutuma 2004 Toteutuma 2005 Tavoite 2006 Toteutuma 2006 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA EFQM -arvioinnin tulos (0-1000) 400 450 453 500 n. 450 Palvelun tuottajien tyytyväisyys (0-100) 59 62 62 61 Työtyytyväisyys (1-5) 3,3 3,4 3,4 3,4 T&K -menot perustienpidon menoista (%) 0,78 0,93 0,8 0,7 Ohessa on esitetty taulukkomuotoinen yhteenveto henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvuista, jotka kuvaavat henkilöstön määrän, rakenteen, työpanoksen, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehitystä.

Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 15 Taulukko 9. Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut Tunnusluvut 2004 2005 2006 Henkilöstömäärät 31.12 vakinaisia 992 963 948 määräaikaisia 51 44 55 Henkilömäärät yhteensä 1043 1007 1003 muutos % 2,9 % 3,6 % 0,4 % Henkilötyöpanos (htv) 1020 982 971 Keski-ikä (vuotta) 50,0 50,2 50,8 Koulutustaso, indeksi (1-8) 5,0 5,1 5,2 Kokoaikaisten henkilöiden määrä 920 892 882 Osa-aikaiset henkilöiden määrä 72 71 66 Tehty työaika (% säännöllisestä vuosityöajasta) 81,8 % 81,8 % 81,2 % Kokonaistyövoimakustannukset (M /vuosi) 48,03 47,05 48,01 Tehdyn työajan palkat (M ) 29,2 29,1 30,7 Palkkojen osuus työvoimakustannuksista 60,7 % 61,9 % 64,0 % Välilliset työvoimakustannukset M 6,5 6,5 6,6 % -osuus tehdyn työajan palkoista 22,2 % 22,2 % 21,4 % Työtyytyväisyysindeksi (1-5) 3,3 3,4 3,4 Vaihtuvuus Lähtövaihtuvuus (henkilöitä) 64 49 31 % - henkilöstöstä 6,3 % 4,9 % 3,2 % Tulovaihtuvuus 26 20 16 % - henkilöstöstä 2,7 % 2,0 % 1,7 % Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % - henkilöstöstä 0,3 % 0,8 % 0,3 % Sairauspoissaolot (päivää/htv) 8,7 9,7 9,4 Työterveyshuollon menot ( /htv) 492 475 501 Koulutus ja kehittäminen ( /htv) 974 919 946 Koulutus työpäivät/htv 5 5 5 Henkilöstöarvo (M ) 351,2 344,3 377,3 Tiehallinnon henkilöstön määrä väheni, joskaan ei valtion tuottavuusohjelman mukaisessa askelluksessa. Vakinaisia henkilöitä oli vuoden lopussa 948 ja tehty työpanos määräaikaiset mukaan lukien oli 971 henkilötyövuotta (htv). Henkilöstö ikääntyi keskimäärin 0,6 vuodella ja keski-ikä oli vuoden lopussa 50,8 vuotta. Tiehallinnon osaamisen kehittäminen näkyy koulutustasoindeksissä, joka nousi jo toisena vuotena peräkkäin. Henkilöstön tyytyväisyys on säilynyt edellisvuosien hyvällä tasolla ja sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt edellisvuodesta. Tiehallinto noudatti pidättyvää henkilöstön rekrytointipolitiikkaa vuonna 2004 tehdyn henkilöstösuunnitelman mukaisesti.

16 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Tiehallinnon toimintaa rahoitetaan usealta valtion talousarvion momentilta ja osa menoista katetaan laskutuksella. Taulukko 10. Tiehallinnon talousarviorahoitus (euroa) Talousarviorahoitus Talousarvio 2006 (TA + LTA:t) Ed. vuosilta siirtyneet määrärahat Käytettävissä yhteensä. Käyttö- ja tulokertymä Sisäasiainministeriön hallinnonala, alueiden kehittäminen EAKR:n osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin 25 850 601 1 317 343 27 167 944 26 039 262 5 867 601 5 867 601 5 177 838 Kainuun kehittämisraha 19 983 000 1 317 343 21 300 343 20 861 424 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 945 681 084 54 795 480 1 000 476 564 938 418 462 Tienpito ja tieverkon kehittäminen 779 782 930 47 750 668 827 533 598 771 652 150 Perustienpito 591 442 300 45 714 627 637 156 927 591 182 215 - tulot 13 700 000 21 451 702 - menot 605 142 300 612 633 917 Tieverkon kehittämisinvestoinnit, ml. Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen ja tielain mukaiset maaalueiden hankinnat ja korvaukset 176 435 000 2 036 041 178 471 041 169 760 145 EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla 11 905 630 11 905 630 10 709 790 Valtionavut 14 160 000 7 044 812 21 204 812 15 028 158 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen Eräät valtionavut/mobilia-säätiö 14 000 000 7 044 812 21 044 812 14 868 158 160 000 160 000 160 000 Hallinnonalan arvonlisäveromenot 151 738 154 151 738 154 151 738 154 Työministeriön hallinnonala, työvoimapolitiikan toimeenpano, Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet 208 540 208 540 208 540 Talousarviorahoitus yht. 971 740 225 56 112 823 1 027 853 048 964 666 264 Pääosa Tiehallinnon menoista rahoitettiin valtion talousarvion luvun 31.24 (Tiehallinto) momenteilta. Merkittävä osa rahoituksesta tulee myös luvun 31.99 (Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot) momenteilta (mm. Vuosaari, ALV ja EAKR -kansallinen osuus). Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut Vuosaaren sataman liikenneväylien toteuttamisen Tiehallinnolle ja asettanut tilijaottelulla nämä määrärahat Tiehallinnon käytettäväksi. Lisäksi ministeriö on asettanut EAKR -hankkeiden kansallisen rahoitusosuuden maakuntien yhteistyöryhmien hanke-esitysten perusteella. Siirtomenomomentilta 31.25.50 rahoitetaan valtionapu yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Määrärahalla rahoitettiin kertomusvuonna myös yksityisteiden tieisännöitsijöiden koulutus ja tiekuntien opastaminen.

Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 17 Kuntien rahoitusosuudet on nettoutettu pääosin perustienpidon määrärahaan. Sen sijaan eduskunnan päättämissä isoissa kehittämisinvestoinneissa kuntien rahoitusosuudet on pääsääntöisesti budjetoitu investointimomentille menoiksi ja LVM:n hallinnonalan muut tulot momentille tuloksi. Sisäasiainministeriön pääluokasta rahoitetaan alueiden kehittämistä tukevia Euroopan aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin ja Interreg -ohjelmiin hyväksyttyjä investointeja sekä Kainuun maakunnan osalta tienpito kokonaisuudessaan. Tiehallinto laskuttaa TE -keskuksia niistä rahoituspäätöksistä, joiden perusteella Tiehallinto toteuttaa työllisyys- ja EU-ohjelmien mukaisia hankkeita. Lisäksi TE -keskuksilta saadaan rahoitusta työttömien tukityöllistämisen kustannuksiin. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Sopimusvaltuudet Tiehallinnolla oli momenteilla käytettävissä sopimusvaltuutta 398 M, josta sidottiin sopimuksilla 299 M. Vuoden 2006 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin uutta sopimusvaltuutta momentille 31.24.21 perustienpito 1,8 M (2,2 M sis. alv) Suurkuusikon kaivosalueen tien rakentamiseen. Toisessa lisätalousarviossa vähennettiin momentin 31.24.78 sopimusvaltuutta hankkeelta vt 4 Jyväskylä- Kirri 1,0 M ja lisättiin hankkeen vt 2 Vihti-Pori sopimusvaltuutta 10 M. Taulukko 11. Valtuudet ja niiden käyttö (milj. euroa) Momentti, johon valtuus liittyy 26.98.61 EAKR osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin Uudet valtuudet Käytetty valtuus Uusitut valtuudet Yhteensä Käyttämättä 6,740 0,641 7,381 4,851 2,530 31.24.21 Perustienpito 1,800 1,800 1,800 31.24.78 Eräät tiehankkeet 137,700 109,809 247,509 220,971 26,463 31.24.79, Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitusja elinkaarirahoitushankkeet 31.99.62 EU-rakennerahastojen valtion osuus 31.99.78 Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen 59,530 59 530 0,868 59,041 13,784 1,862 15,646 10,124 5,522 66,172 66,172 60,759 5,413 Yhteensä 160,024 238,014 398,038 299,373 98,969 Määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset Ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin momentille 31.24.21 Perustienpito 1,68 M, momentille 31.24.78 Eräät tiehankkeet 2,889 M sekä momentille 31.99.78 Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamien 10 M. Tuloja budjetoitiin lisää momentille 12.31.24 Tiehallinnon tulot 1,68 M sekä momentille 12.31.99 LVM:n hallinnonalan muut tulot 6,9 M.

18 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Toisessa lisätalousarviossa myönnettiin momentille 31.24.21 perustienpito 3,56 M ja momentille 31.24.76 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 10 M. Lisäykset perustienpitoon aiheutuivat Vaalimaan rajaaseman liikennejärjestelyistä ja maanlunastuskorvausten noususta ja toimitusten aikaistumisesta. Vastaavasti momentilta 31.24.78 Eräät tiehankkeet vähennettiin 8,7 M hankkeiden töiden siirtymisestä ja syntyneistä kustannussäästöistä johtuen. Momentilta 31.99.78 Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen vähennettiin 4,2 M töiden lykkääntymisen vuoksi. Määrärahojen käyttö Kertomusvuonna perustiepidon määrärahaa oli käytettävissä yhteensä 637,2 M, josta siirtyi seuraavalle vuodelle 46,0 M saldo. Siirtyvä saldo oli yhtä suuri kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa saldosta aiheutui investointihankkeista, joita ei voitu toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Lisäksi eduskunta osoitti vuoden lopussa lisätalousarviossa lisärahoitusta investointeihin, joiden toteutus siirtyy työteknisistä syistä vuoteen 2007. Tuloja perustienpidon momentille kertyi 7,8 M enemmän kuin talousarviossa oli ennustettu. Tämä aiheutui kuntien ennakoitua suuremmasta osallistumisesta tiehankkeiden kustannuksiin. Muilta siirtomäärärahamomenteilta saldoja jäi seuraavasti: mom. 31.25.50 valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 6,2 M, mom. 31.24.79 jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet 0,8 M. Kainuun kehittämisrahasta jäi 0,4 M saldo. Määrärahat käytetään vuoden 2007 menoihin. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen on kolmivuotinen siirtomääräraha ja se tulee aina kokonaan käytetyksi vaikka toiselle vuodelle siirtyvä saldo on noin 6 M luokkaa. Tiehallinto teki vuoden 2006 yksityistieavustuksista sitomispäätökset 96 prosentin osalta jo myöntämisvuoden aikana. Muu käyttö Alueellisia investointeja toteutettiin EU-rakennerahastohankkeina sisäasiainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön momenteilta yhteensä noin 15,9 M. Lisäksi EU-ohjelmiin ja muihin työllisyyshankkeisiin saatiin TE -keskuksilta n. 8 M rahoitus. Arvonlisäveromenoihin käytettiin n. 151,7 M eli lähes viime vuoden määrä. Tiehallinto käytti TE -keskuksilta saatua työllistämis-, koulutus- ja muihin tarkoituksiin varattua rahoitusta 0,2 M.

Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 19 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Tiehallinnon tuotot olivat 20 M ja kulut 1 095 M. Kulujäämä oli siten 1 075 M. Toiminnan tuotot säilyivät edellisvuoden tasolla, mutta toiminnan kulut vähenivät 30,8 M. Satunnaiset tuotot vähenivät vuodesta 2005 lähes 40 M. Kaikkiaan kulujäämä pieneni edellisvuodesta 15 M. Taulukko 12. Tiehallinnon tuotto- ja kululaskelma (milj. euroa) Tuotto- ja kululaskelma 1.1.2006 31.12.2006 1.1.2005 31.12.2005 Muutos 2006/2005 Toiminnan tuotot 20,2 20,4-0,2 Toiminnan kulut -927,2-896,4-30,8 Jäämä I -907,0-876,0-31,0 Rahoitustuotot ja -kulut -3,3-2,5-0,8 Satunnaiset tuotot ja kulut -2,8-42,0 39,2 Jäämä II -913,1-920,4 7,4 Siirtotalouden tuotot ja kulut -3,4-3,6 0,2 Jäämä III -916,5-924,0 7,6 Tuotot veroista ja pakollisista maksuista -158,3-165,4 7,1 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -1 074,8-1 089,4 14,7 Toiminnan tuotot Tiehallinnon toiminnan 20,2 M tuotoista 15,7 M muodostui kuntien rahoitusosuuksista ja loput olivat vuokria, maksuperustelain mukaisista luvista saatuja tuottoja ja omaisuuden myyntituottoja. Toiminnan tuottojen määrä säilyi lähes vuoden 2005 tasolla, vaikka vuokratuotot pienenivät Tiehallinnon luovuttua useiden varikkokiinteistöjen hallinnasta. Toiminnan kulut Tiehallinnon toiminnan kulut olivat noin 927,2 M. Lisäystä edellisvuodesta oli noin 30,8 M. Kulurakenne säilyi lähes entisellään kirjausmenettelyn muutos huomioon ottaen. Toiminnan kuluista 66 % muodostui poistoista ja 26 % palvelujen ostoista. Palvelujen ostot vähentyivät 424,1 M. Vähennys johtui pääosin tierakenteiden kirjausmenettelyn muutoksesta (kirjaus suoraan taseeseen 1.1.2006 alkaen). Jos tierakenteiden investointimenot olisi kirjattu edelleen palvelujen ostoihin, niiden kokonaismäärä olisi ollut vuonna 2006 yhteensä 644,2 M. Palvelujen ostoja kirjattiin kuluksi 239,9 M, josta suurin erä muodostui tieverkon hoitomenoista. Poistojen määrä lisääntyi 25,7 M. Henkilöstökulujen osuus toiminnan kuluista oli 5,3 % kun se vuotta aiemmin oli 5,4 %. Henkilöstökulujen määrä oli 48,8 M, missä on lisäystä 0,1 M vuoteen 2005 verrattuna.

20 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Taulukko 13. Tiehallinnon kulujen muutokset 2005-2006 (milj. euroa) Kuluerä Tilinpäätös 2006 Tilinpäätös 2005 Muutos 2006/2005 Aineet ja tarvikkeet 11,5 10,8 0,7 Henkilöstökulut 48,8 48,7 0,1 Vuokrat 6,4 6,7-0,3 Palvelujen ostot 239,9 664,0-424,1 Muut kulut 4,9 4,7 0,2 Valmistus omaan käyttöön -428,5 428,5 Poistot 615,7 590,0 25,7 Toiminnan kulut yhteensä 927,2 896,4 30,8 Rahoitustuotot ja kulut 3,3 2,5 0,8 Satunnaiset tuotot ja kulut 2,8 42,0-39,2 Siirtotalouden tuotot ja kulut 3,4 3,6-0,2 Tuotot veroista ja pakolliset maksut 158,3 165,4-7,1 Tilikauden kulut yhteensä 1 095,0 1 109,9-14,9 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoituskuluja oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäys aiheutui korkokuluista, joita maksettiin maanlunastuskorvausten yhteydessä. Korvausten maksamista hidastaa korvausten saajien epäselvien osoite- ja maksuyhteistietojen selvittäminen. Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot ja kulut ovat lähinnä tasetta lisääviä tai vähentäviä oikaisueriä, joilla on korjattu aikaisempina vuosina tapahtuneita virheitä. Satunnaisia tuotto- ja kulueriä oli huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin erä oli kuluksi kirjattu 2,4 M vähennys keskeneräisin tierakenteisiin. Siirtotalouden tuotot ja kulut Siirtotalouden tuotoissa oli lisäystä 1,3 M, jos suurin osa muodostui kuntien maksamista rahoitusosuuksista. Siirtotalouden 15,0 M kulut muodostuivat lähes kokonaan valtionavuista yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Kulut lisääntyivät noin 1 M edellisestä vuodesta. Tuotot veroista ja pakollisista maksuista Arvonlisäveromenoja suoritettiin jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna eli noin 159,9 M. Maksetut arvonlisäverot ovat suhteessa toiminnan volyymiin. Perittyjen arvonlisäverojen määrä oli noin 0,5 M suurempi kuin edellisenä vuonna.

Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 21 1.6.4 Tase Taseen loppusumma pieneni 189,7 M edellisestä vuodesta. Tiehallinnon taseesta 99,9 % on käyttöomaisuutta, joka muodostuu pääosin tierakenteista, tiepohjista ja keskeneräisistä tierakenteista. Kuntien ja muiden valtion ulkopuolisten tahojen (pl. EU-rahoitus) rahoittamat osuudet tieinvestoinneista eivät sisälly valtion tieomaisuuden tasearvoon. Kirjausmenettely perustuu valtion kirjanpitolautakunnan lausuntoon (15/1998/19.5.1998). Käyttöomaisuus Käyttöomaisuus vähentyi 194,3 M. Suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin 615,3 M ja suunnitelmasta poikkeavia poistoja 0,3 M. Ulkopuolisia rahoitusosuuksia oikaistiin taseesta 47,7 M, josta Vuosaaren sataman liikenneväylien osuus oli 29,4 M. Omaisuutta siirrettiin muille valtion yksiköille hallinnan siirtoina 26,4 M, josta Vuosaaren sataman osuus oli 20,6 M. Kertaluonteisina taseoikaisuina vähennettiin 2,4 M. Käyttöomaisuutta myyntituloja kirjattiin 1,6 M. Taseeseen aktivoitiin kaikkiaan 498,1 M, josta ulkopuoliset rahoitusosuudet oikaistiin pois. Taseoikaisuina lisättiin aikaisempina vuosina tieomaisuuteen aktivoimatta jääneitä keskeneräisiä tierakenteita yhteensä 0,2 M. Taulukko 14. Tiehallinnon käyttöomaisuus Käyttöomaisuus (milj. euroa) 1.1.2006 Lisäys Poisto/ Vähennys 31.12.2006 Muutos Aineettomat hyödykkeet 8,4 4,2 2,9 9,7 1,3 Aineettomat/keskeneräiset 4,1 1,0 3,6 1,5-2,6 Aineettomat yhteensä 12,5 5,2 6,5 11,2-1,3 Kiinteistöt 22,4 0,1 7,3 15,2-7,2 Koneet, laitteet ja kalusteet 5,3 0,2 2,4 3,1-2,2 Tieomaisuus/valmiit+tiepohjat 14 555,1 466,7 621,9 14 399,9-155,2 Tieomaisuus/keskeneräiset 293,1 466,8 495,2 264,7-28,4 Aineelliset yhteensä 14 875,9 933,8 1126,8 14 682,9-193,0 Arvopaperit, taide-esineet 0,6 0,0 0,0 0,6 0,0 Yhteensä 14 889,0 939,0 1 133,3 14 694,7-194,3 Taseen lisäyksiin ja vähennyksiin sisältyy läpikulkueriä 68,3 M, jotka johtuvat Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamisesta (siirrot Merenkulkulaitoksen ja Ratahallintokeskuksen taseisiin) sekä ulkopuolisista rahoitusosuuksista. Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin ostetuista ja teetetyistä atkohjelmista sekä sähköliittymistä. Vähennystä edellisestä vuodesta oli 1,3 M.

22 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Aineelliset hyödykkeet ja käyttöomaisuusarvopaperit Aineelliset hyödykkeet ja käyttöomaisuusarvopaperit vähentyivät 193,0 M verrattuna edelliseen vuoteen. Muutos aiheutui tierakenteiden vähentymisestä. Kiinteistöjen arvo vähentyi 7,2 M. Tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen jatkui vuoden 2006 aikana. Valtiovarainministeriölle (Senaatti Oyj) tehtiin hallinnan siirtoja yhteensä 5,7 M arvosta ja suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin 1,0 M. Koneiden, laitteiden ja kalusteiden tasearvo vähentyi 2,2 M. Vähennys aiheutui suunnitelman mukaisista poistokirjauksista. Tasearvo koostui pääosin varautumisen koneista ja laitteista sekä kalusteista. Tierakenteisiin liittyvät koneet ja laitteet esitetään muissa tierakenteissa. Suurin osa atk-laitteista on hankittu leasing-sopimuksin. Arvoltaan vähäiset (alle 1 000 euron) koneet, laitteet ja kalusteet on kirjattu vuosikuluksi (0,185 M ). Puhelinosakkeiden, -osuuksien ja kiinteistöosakkeiden määrä vähentyi 0,032 M, joka johtui puhelinarvopapereiden siirroista Valtiokonttorin hallintaan. Tieomaisuus vähentyi 183,6 M. Tiepohjien arvo lisääntyi, mutta tierakenteiden arvot vähentyivät. Taulukko 15. Tieomaisuuden muutokset Tieomaisuus (milj. euroa) 1.1.2006 Lisäys Poisto/ Vähennys 31.12.2006 Muutos Tierakenteet 13 964,5 435,0 621,6 13 777,9-186,6 Tiepohjat 590,6 31,7 0,3 622,0 31,4 Keskeneräiset tierakenteet 293,1 466,8 495,2 264,7-28,4 Yhteensä 14 848,2 933,5 1117,1 14 664,6-183,6 *)Tilinpäätösliitteessä 7 esitetään hankintamenojen ja kumulatiivisten poistojen muutokset *)Keskeneräisten tierakenteiden lisäyksistä ja vähennyksistä on eliminoitu keskeneräisten tilien väliset sisäiset siirrot. Tierakenteiden arvon vähennys johtuu siitä, että tilivuoden suunnitelman mukaiset poistot (609,0) olivat suuremmat kuin tilivuoden aktivoinnit. Vähennyksiin sisältyy myös tilivuoden ulkopuolisia rahoitusosuuksia 6,9 M ja 5,6 M erä, joka palautettiin takaisin keskeneräisiin rakenteisiin, koska se oli kirjattu liian aikaisin valmistuneeksi. Keskeneräisiä tiehankkeita aktivoitiin taseeseen 460,8 M. Keskeneräisinä olleita tiehankkeita kirjattiin valmistuneiksi 423,8 M, mm. vt 3 Tampereen läntinen kehätie 1. vaihe, vt 4 Hirvaskangas Äänekoski, vt 5 Joroinen Varkaus sekä matkailullisesti merkittäviä tiehankkeita kuten Ylläksen maisematie, Pallasjärvi Raattama ja Kakslauttanen Kiilopää. Siltahankkeita, joilla korvataan losseja, valmistui Mönnin silta sekä Pinoperän silta. Uusina tiehankkeina aloitettiin mm. vt 3 Tampereen läntinen kehätie 2. vaihe, vt 2 Vihti-Pori ja vt 20 Hintta-Korvenkylä. Edelleen jatkuvien, runkotieverkkoehdotukseen liittyvien keskeneräisten tiehankkeiden arvo oli 115,9 M. Ulkopuolisia rahoitusosuuksia oikaistiin keskeneräisistä tiehankkeista 40,8 M. Merenkulkulaitokselle ja Ratahallintokeskukselle siirrettiin 20,6 M Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamisen investointimenoja.

Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS 23 Tiepohjiksi hankittujen rakennusmaa- ja vesialueiden arvo lisääntyi 31,4 M. Tierakenteet jakautuvat alus- ja päällysrakenteisiin, siltoihin sekä muihin tierakenteisiin. Muissa tierakenteissa ovat mukana tiehen kiinteästi kuuluvat laitteet kuten esim. keli- ja liikennekamerat, mittalaitteet, tiesääasemat. Tierakenteiden lisäykset koostuvat valmistuneista tiehankkeista sekä muista tierakenteisiin aktivoiduista eristä (esim. telematiikkalaitteet). Runkotieverkkoehdotukseen sisältyviä tiehankkeita valmistui 139,1 M. Taulukko 16. Tierakenteiden muutokset Tierakenteet (milj. euroa) 1.1.2006 Lisäys Poisto/ Vähennys 31.12.2006 Muutos Alusrakenteet 9 845,6 145,2 235,4 9 755,4-90,2 Päällysteet 1 037,2 156,0 262,7 930,5-106,7 Sillat 2 832,4 88,4 67,1 2 853,7 21,3 Muut tierakenteet 249,3 45,4 56,4 238,3-11,0 Yhteensä 13 964,5 435,0 621,6 13 777,9-186,6 *) Tilinpäätösliitteessä 7 esitetään hankintamenojen ja kumulatiivisten poistojen muutokset. Ulkopuolista rahoitusosuuksista kohdistui alusrakenteisiin 3,4 M, päällysteisiin 1,2 M, siltoihin 0,8 M ja muihin tierakenteisiin 1,4 M. Tierakenteista kirjattiin suunnitelman mukaisia poistoja 608,9 M. Poistot olivat 186,6 M suuremmat kuin tierakenteiden lisäykset (ero edellisenä vuonna 123,1 M ). Kun tierakenteiden poistoja verrataan tierakenteiden investointeihin (Tiehallinnon taseeseen keskeneräisiin ja valmistuneisiin tierakenteisiin aktivoitu osuus 395,9 M ), poistot olivat 213,0 M suuremmat kuin tierakenteiden investoinnit. Vaihto- ja rahoitusomaisuus Tiehallinnon vaihto-omaisuus koostuu liitännäisalueille varastoiduista maaainesjalosteista ja Tiehallinnon strategisille alueille varastoiduista kiviainesjalosteista. Vaihto-omaisuuden määrä säilyi lähes ennallaan (vähennys 0,071 M ). Jalosteita käytetään pääosin tierakenteiden rakentamiseen. Lyhytaikaiset saamiset 30,6 M koostuvat pääosin myyntisaamisista, josta Helsingin Satamalta laskutettavaa osuutta on 11,1 M. Saamisia erikoiskuljetus- ja muista luvista on 0,1 M. Lisäystä lyhytaikaisissa saamisissa verrattuna edelliseen vuoteen oli 4,6 M. Työyhteenliittymä Porvoo-Koskenkylän (POKO) saaminen 369 819,82 euroa on poistettu tileistä.

24 Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTAKERTOMUS Oma ja vieras pääoma Oma pääoma vähentyi 206,7 M, joka johtui tierakenteiden vähennyksestä. Valtatie 4 moottoritieosuuden Järvenpää-Lahti rakenteiden hankintamenoista aiheutunut pitkäaikainen velka vuoden 2006 lopussa oli 33,2 M ja lyhytaikainen velka 7,1 M. Tilivuoden 2005 aikana velkaa lyhennettiin 7,1 M. Ostovelkoja oli 87,7 M, josta 1,7 milj. euroa oli maanlunastuskorvauksia ja 86,0 M kotimaisia ostolaskuja. Ostovelat lisääntyivät 25,4 M edellisestä vuodesta. Tieliikelaitoksen osuus ostolaskuista oli 31,5 M. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Tiehallinto on COSO ERM -viitekehyksen laajuudessa arvioinut, täyttääkö Tiehallinnon sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä asetetut vaatimukset. Vahvistuslausuma perustuu Tiehallinnon strategisten riskien arviointiin ja sisäisen tarkastuksen suorittamaan sisäisen valvonnan osatekijöiden läpikäyntiin ja sen perusteella suoritettuun sisäisen valvonnan riittävyyden arviointiin. Lisäksi arvioinnissa on huomioitu Tiehallinnon itsearvioinnin tulokset (EFQM), sisäisen tarkastuksen tarkastusraportit ja tilintarkastajan raportit. Tehdyn arvioinnin perusteella Tiehallinto toteaa, että Tiehallinnon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ovat tyydyttävällä tasolla. Riski- ja itsearvioinneissa sekä tarkastuksissa on tullut esiin kehittämistarpeita monilla COSO ERM -viitekehyksen osa-alueilla. Tiehallinto on ryhtynyt tehtyjen havaintojen perusteella korjaaviin toimenpiteisiin. Tiehallinnon avainriskit ja niiden hallintakeinot on määritelty. Itsearvioinnin tulosten osalta Tiehallinto on päättänyt tarvittavista parannustoimista. Lisäksi Tiehallinnon toimintakäytäntöjen mukaan vastuutahot ryhtyvät aina korjaaviin toimiin ja/tai laativat aina toimenpidesuunnitelmat tarkastuksissa esiin tulleiden puutteiden korjaamiseksi. Tiehallinnon toiminnan ja tavoitteiden näkökulmasta riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan olennaisemmat kehittämisalueet ovat: Väyläpäätösten pitkäjänteisyyden lisääminen eduskunnalle annettavan liikennepoliittisen selonteon avulla. Menettelyn avulla tieverkon palvelutason, kunnon ja investointien tila ja kehittämistarve saadaan hallituksen ja eduskunnan tietoon ja keskusteltavaksi sekä päätöksenteon perustaksi. Tällä hetkellä liikenneturvallisuutta ja kuljetusten sujuvuutta haittaa ennen muuta vanhentunut päätieverkko. Teiden ja siltojen sekä varusteiden ja laitteiden kunto uhkaa heiketä. Tiehallinto kykenee lisäksi vastaamaan vain osin alueiden tiestöön kohdistuviin lukuisiin kehittämistarpeisiin. Selonteon pohjalta päätettävä liikennepolitiikka ja 10 15 vuoden väyläinvestointiohjelma antaa tienkäyttäjille, elinkeinoelämälle, Tiehallinnolle ja palvelun tuottajille mahdollisuudet selvästi nykyistä ennakoivampaan ja taloudellisempaan toimintansa kehittämiseen ja suunnitteluun.