Pohjoismaiden kaupunkiseudut ja väestönkehityksen haasteet Tampere Torstai 7. kesäkuuta 2012 Johanna Roto, GIS/Cartography Coordinator Johanna.roto@nordregio.se
Väestönmuutosten kuvaaminen Työssäkäyntialueet Pohjoismaissa Käsikirja: Väestönmuutosten kohtaaminen Tausta-aineistona kunnalliselle ja alueelliselle suunnitteluja kehitystyölle?
Väestönmuutos 1990-2010 Pohjoismaat vs EU Indeksi 1990 = 100 Keskimääräinen väestönkasvu vuodessa 0.48% Suomen väkimäärä kasvoi 377 000 henkilöllä
Missä? Polarisoituminen: Pohjoinen Etelä Keskus - Periferia Kartta: Väestön muutos kunnissa ja maakunnissa 1990-2011 Suomi 0.37% (Liminka 3.2% vs Rautavaara -2.2%)
Työssäkäyntialueet Pohjoismaissa Alueellinen konteksti ja väestönmuutos
Pendelöinti 1/3 työllisistä pendelöi kuntarajojen yli Päävirrat: Toiminnallisten alueiden sisällä. Suurempien kaupunkien välillä Työmarkkinaalueiden väliset virrat
Pohjoismaisten TK-alueiden luonti - Kansalliset erot alueiden määrittelyssä - Tulo- ja lähtö virtojen suuruus - Yksittäisten virtojen suuruus A. Defining the LLM centres: In order to be classified as a centre: 1) municipality s share of out-commuters shall not be over 20% of municipality s employed population, or 2) there should be more places of employment than employed residents AND the highest single out-commuting flow to other municipality shall not be over 10% of municipality s employed population. B. The depended municipalities belonging to a local labour market are defined: Those: 3) shall have a single out-commuting flow to other municipality that is over 7.5% of municipality s employed population. C. Defining secondary LLM centres: 4) A municipality can also be defined as a LLM center if the share of out-commuters is max 25% of municipality s employed population AND highest single out-commuting flow to other municipality is below 7.5% of municipality s employed population AND municipality has its own LLM, meaning municipalities fulfilling the rule 3).
Työssäkäyntialueet Pohjana vuoden 2010 työssäkäyntitilaston pendelöintitiedot: 197 TKA:ta 237 kuntaa TKA:n ulkopuoella Tampereen TKA 14 kuntaa (Ikaalinen mukana erona tilastokeskuksen määritykseen); muut pirkanmaan kunnat itsenäisiä tai pieniä 2 kunnan TKA:ta
Taajamat 550 taajamaa joissa 5000 + asukasta 2/3 Pohjolan asukkaista asui näissä taajamissa vuonna 2010
Pohjoismainen kaupunkitypologia
Väestönmuutos 2002-2012
Väestönmuutos 2002-2012 Väestönkasvu keskimäärin nopeinta suurimmilla TKA:lla Tampere vuosittain 1.18% Yhdelläkään kaupunki- TKA:lla väestö ei vähentynyt alle -1% vuosittain. Maaseutumaisilla TKA:lla ja niiden ulkopuolella 40% alueista koki yli -1% vuosittaisen väestön vähenemisen Myös Pirkanmaan pienet kunnat
Väestönmuutoksen tekijät 2007-2011 Pohjoismaiden keskiarvo: luonnollinen muutos 0.2% - kv muuttoliike 0.5%
Ikärakenne Keskiverto pohjolan asukas on 40,2 vuotta vanha Väestörakenne Länsipohjolassa nuorempi Huoltosuhde - Eri kaupunkityyppien välillä ei ole suurta eroa lasten huoltosuhteen kohdalla - Erot huoltosuhteissa selittyvät suhteellisella vanhusten määrällä
Tampereen TKA Millä Pohjoismaisilla TKA:lla väestönkehitys vastaa Tampereen kehitystä Suuret erot Pirkanmaan sisällä
Työllisyysaste 2011
Väestönmuutosten kohtaaminen - käsikirja
Väestönmuutosten kohtaaminen Vuonna 2011 Nordregio sai Pohjoismaisen ministerineuvoston alaisuudessa toimivalta Aluepolitiikan virkamieskomitealta (EK-R) tehtäväksi laatia demografisen käsikirjan. Väestöllisten haasteiden huomiointi Pohjolassa Väestönmuutosten vaikutusten arviointi eri alueilla Areenan luominen Pohjoismaiselle kokemustenvaihdolle väestönmuutosten haasteisiin liittyen Raportti: Väestönkehitys Pohjoismaissa synteesiraportti NWP 2011:9. www.nordregio.se/publications Käsikirja Pohjoismaiden kunta- ja alueviranomaisille: valmistuu Kesällä 2012 Pohjoismainen väestönkehityksen ohjelma 2013?
Käsikirja - Demografisen profiilin luominen - Tilastollinen kuvauksen väestönkehityksestä tietyssä kunnassa tai tietyllä alueella - Profiili auttaa ymmärtämään miten väestönrakenne kunnassa tai alueella on kehittynyt viime vuosina suhteessa muihin Pohjoismaiden alueisiin ja kuntiin - Profiili voi antaa kuvauksen lähivuosien tilasta - Neljä karttaa: demografinen haavoittuvuus, ikä- ja sukupuolirakenne, väestönmuutos ja muuttoliike iän mukaan - Esimerkkikokoelma: Miten väestönmuutoksiin on pohjoismaissa kunnissa ja alueilla vastattu? Teema Menetelmä Toteutusalue - Interaktiiviset kartat
Demografinen haavoittuvuus Kuinka hyvä/huono alueen demografinen tilanne on? - Kuinka moni indikaattori ylittää riskitason? Haavoittuvuus maittain Kuinka suuri osa kunnista (%) ylittää riskitason
Demografinen haavoittuvuus Suuri määrä indikaattoreita yli riskitason ei välttämättä kuvaa huonoa demografista tilaa -> kuinka kompleksinen tilanne on?
Haavoittuvuus Vastaava vertailu tehtävissä kaikille Pirkanmaan kunnille
Muuttoliike Vuonna 2010 lähes 10% Pohjoismaiden asukkaista muutti kuntarajojen yli Keskimääräinen nettomuutto 0.5%
% share of the age group Ketkä muuttavat alueen väestörakennetta? Liikkuvuus suurinta ikäluokassa 20-29 vuotta Vain 5% Pohjoismaiden kunnista (DK, FI, NO, SE) maastamuutto ylitti maahanmuuton Näistä 2/3 Suomessa Migration by age 18.0 16.0 14.0 12.0 10.0 8.0 6.0 4.0 2.0-0-9 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70+ In-migration 4.76 4.75 16.71 6.93 3.32 2.21 1.64 0.80 Out-migration 4.49 4.47 16.04 6.60 3.20 2.17 1.61 0.79
Liikkuvuus ikäluokittain 1 Tasapainoinen tilanne; keskisuuret kaupungit 2&3 Nuorten poismuutto 4 Perheiden tulomuutto 5 Yleisesti houkutteleva kunta mutta nuorten osuus suhteessa alhainen 6 Suuri liikkuvuus ylipäätän 7 Erityiset olosuhteet
Pohjoismainen väestönkehityksen ohjelma 2013? Tausta Vastata väestönmuutoksen haasteisiin Pohjoismaissa; Areena/foorumi Idea Yhteistyöohjelma josta olisi haettavissa rahoitusta pohjoismaisiin projekteihin Vähintään 2 partneria/ 2 maata Malli Arktisesta yhteistyöohjelmasta
Kiitos! Kartat ovat ladattavissa http://www.nordregio.se/maps--graphs/