1 LUOHUOAN UUSJAKO-ALUEEN PERUSKUIVATUS Luohua, Siikajoki OJITUSSUUNNITELMA 1. Hakemus ja asiankäsittely Maanmittauslaitoksen toimeksiannosta Maveplan Oy on laatinut suunnitelman Luohuan uusjakoalueen peruskuivatuksesta. Hanke käsittää Koiraojan sekä sen sivuhaaran, Kuruojan ja Sarvikanavan peruskuivatussuunnitelmat. Hankealue käsittää Luohuan uusjaon alueen. Uusjakohankkeeseen liittyy lisäksi alueen salaojasuunnittelua omana kokonaisuutena. Hankkeen maastotutkimukset on suorittanut Jussi Kivelä syyskesällä 2014. Kuivatussuunnittelijoiden yhteinen maastokatselmus on suoritettu lokakuussa 2014. Hankkeesta on pidetty alustava kokous Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa marraskuussa 2014. Hyötyaluetta hankkeessa on yhteensä 214,48 ha. Tämä suunnitelma sisältää kaivutoimenpiteitä kaikissa edellä mainituissa ojissa. 2. Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus Hanke sijaitsee Siikajoen kunnassa Luohuan kylässä, joka on entistä Ruukin kuntaa. Peruskartalla hanke sijoittuu karttalehdille 4311 ja 4312. Hankkeen uomien yhteenlaskettu valuma-alue on 11,9 km 2. Luohuanjoen kokonaisvaluma-alue on 350 km 2. Näin hankealueen valuma-alue on Luohuanjoen kokonaisvaluma-alueesta n.3,3 %. Valuma-aluilla ei ole lampia tai järviä. Uoma Valuma-alue Hyötyalue Sarvisuonoja 4,81 km 2 112,96 ha Kuruoja 1,19 km 2 55,74 ha Koiraoja 5,94 km 2 45,78 ha Uomista Koiraoja ja Kuruoja laskevat suoraan Luohuanjokeen ja Sarvikanava Kipsuanojan kautta Luohuanjokeen. Luohuanjoki laskee Siikajokeen n.10 km hankealueen alapuolella. Peltoalueet ovat osittain salaojitettu ja uusjakoon liittyen alueen peltoja salaojitetaan. Hankkeeseen kuuluvat uomat ovat osittain tukkoisia sekä liian matalia alueen peltokuivatuksille. Uomissa on paljon liettymiä ja kulkeutunutta maa-ainesta. Hankealueella on osassa uomia sortumia, jotka täytyy korjata kuivatuksen takaamiseksi jatkossa.
2 GTK:n yleisen kartoitusaineiston mukaan hankealueella on suurella todennäköisyydellä happamia sulfaatimaita. Tämä on otettu huomioon pyrkimällä pysymään aikaisemmissa uomien tasausviivojen tasossa, toispuoleisella kaivulla ja hidastamaan happamuuden vapautumista vedenkorkeutta ohjaavilla settipatorakenteilla. Lisäksi kaivumassoille on esitetty tavanomaista suurempi kalkitustarve. 3. Varhaisemmat vaiheet Hankealueelle on laadittu peruskuivatussuunnitelmia eri uomille 60-80 lukujen aikana, joiden jälkeen hankkeet on toteutettu. (Yleistä alueella oli, että 80-luvulla uomat kaivettiin noin 20cm:ä suunniteltua tasausta syvemmiksi.) Vanhat suunnitelmat ovat korkeusjärjestelmässä N60+. Perkausten jälkeen uomiin on tullut vedenkulkua heikentäviä sortumia ja muuta tukkeumaa. 4. Nykyinen kuivatustilanne Sortumien aiheuttaman tukkopaikat ja liettymät aiheuttavat uomassa padotusta. Uomien kuivavarat ovat nykyisellään osittain riittämättömiä peltoalueiden kuivatukselle. Alueen pahimmat sortumat ovat Koiraojassa hankealueen alareunassa ja Kuruojassa Paavola- Luohua paikallistien yläpuolella. Sarvikanavan alaosassa erityisesti on liettymää ja kertynyttä maa-ainesta kaventamassa kanavaa alkuperäisestä kaivannon laajuudesta. Uoman pohjan taso on suunnitellussa, mutta se on liian matala nykyiseen salaojituksen vaatimaan tasoon nähden. 5. Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on saada alueen peltolohkoille salaojituksen vaatima kuivavara ja parantaa uomien vedenjohtokykyä. Hankkeen toimenpiteillä mahdollistetaan riittävät kuivatusedellytykset peltoalueille. Lisäksi tarkoituksena on mukauttaa uomien linjaukset uuteen tilusrakenteeseen. Hanke vähentää pelloilta tulevaa ympäristökuormitusta parantamalla kasvien edellytyksiä käyttää ravinteita ja tätä kautta vähentää huuhtoutumia. 6. Hankkeen vesioikeudellinen määrittely Hankkeessa on kysymys vesilain 5 luvun mukaisesta ojittamisesta. Hanke toteutetaan uusjakohankkeena. 7. Suojelualueet ja muut huomioitava alueet
3 Hankealuetta lähimmät Natura-alueet ovat Akanneva-Rimmenneva 8 km:ä ylävirtaan päin ja Siikajoen alaosalla Saarenperä ja Karinkannan matala 40 km, Huhtaneva- Lumineva 35 km, Haarasuo 40 km ja Revonneva- Ruonneva 20km:n etäisyydellä. Luohuanjoen vesi on ollut kesäisin tummaa, mihin on vaikuttanut humuspitoisuus. Ravinnepitoisuudet ovat olleet rehevien vesien tasoa. Veden laatu heikkenee Luohuan joessa Kipsuanojan suun yläpuolelta alkaen ja siitä alavirtaan päin Luohuan joen suulle saakka. Luohuanjoen kiintoainespitoisuus on tällä alueella suuri. Hankealue on GTKn kartoituksissa määritelty happamien sulffaattimaiden osalta alueeksi, jossa on suuri todennäköisyys niiden esiintymisestä. Kartoituspisteitä löytyi Koiraojan yläosasta (1 kpl) ja Kurunojan alaosasta (3 kpl). Koiraojan pisteen mukaan sulfidikerros alkaa 2 metrin syvyydeltä ja Kuruojan pisteiden mukaan 3 metrin syvyydeltä. Hankealueiden välittömässä läheisyydessä on kaksi kohdetta, jotka tullaan merkitsemään alueen kosteikkojen yleissuunnitelmaan. Ne ovat Koiraojan alaosa (kosteikko/perinnebiotooppi) ja Sarvikanavan alaosa (kosteikko). Koiraojan alaosan mahdollinen kosteikkoalue on tukiehtojen mukaan riittämätön valuma-alueen koon vuoksi. Sarvikanavan/sarvisuonojan esitetty kosteikkoalue on kuivatuksellisesti niin haasteellinen paikka, jotta se täytyisi toteuttaa kaivamalla. Padotusta ei ole mahdollista toteuttaa. Pinta-alan puolesta Sarvisuonojan alaosa olisi tukikelpoinen kosteikon paikka. 8. Suunnitelman pääperusteet Maanmittauslaitoksen esityksestä on sovittu tutkittavista ja kunnostettavista uomista. Uomat on suunniteltu riittävää kuivatussyvyyttä vastaaviksi ottaen huomioon tulvamitoituksen vaatimukset. Hanke käsittää kolmen uoman ja yhden sivuhaaran kunnostuksen. Koiraojaan tehdään linjauksen muutos plv 3+47-12+48. Uuden linjauksen kohdalla on pääosin nykyisinkin uoma. Uutta uomaan linjauksen muutoksen vuoksi kaivetaan 248m pääuomaan ja 100m sivu-uomaan. Avouomien perkauksia/kunnostuksia ja uuden uoman kaivua suoritetaan Yhteensä 5819m. Koiraojan linjauksen muutosta lukuun ottamatta uomien perkaustoimenpiteet suoritetaan kokonaisuudessaan entisten avouomien linjauksille. Osa kunnostuksista suoritaan uoman siivousperkauksena. Siivousperkausta suoritettaessa ei uoman luiskia saa jyrkentää nykyisestä (sortumavaara). Uomassa oleville ylityspaikoille on esitetty toimenpiteet kohdassa 17. Nykyiset rummut pyritään säilyttämään. Siirrettävät ja tai laskettavat rummut uusitaan. Rumpuina voidaan käyttää teräs, muovi tai betonirumpuja. Yleisten teiden rumpujen uusimisesta vastaa tienpitäjä. Tilusjaon muuttumisen vuoksi osa rummuista voi jäädä tarpeettomiksi. Pituusleikkauksiin on merkitty vaadittava rumpukoko. Tilusrumpujen osalta voidaan rummun asennuskohtaa tarvittaessa muuttaa.
4 Tila, jonka peltoalue ei välittömästi ulotu perattavaan uomaan saa ojitusoikeuden uomaan. Ojitusoikeudella kyseisen tilan maanomistaja saa oikeuden kustannuksellaan kaivaa suunnitelmakarttaan merkitylle kohdalle avouoman tai putkiojan, johon tilan peltoalue voidaan kuivattaa. Uomat on mitoitettu kerran 20 vuodessa sattuvan ylivirtaaman (HQ1/20) mukaan. Mitoituksessa on huomioitu alueen maalajien ja salaojituksen vaatimukset. 9. Hyötyalue Hyötyalueeksi on rajattu se alue, joka kärsii vajaasta kuivatuksesta ja jolle hankkeesta ja suoritettavista toimenpiteistä koituu hyötyä. Peltoalueilla hyötyrajan korkeus on määritelty ottamalla salaojituksen vaatima kuivavara 140 cm kesäaikaista vedenkorkeutta ylemmäksi ja lisäämällä siihen sivukaltevuuden vaatima etäisyyslisä 20 cm/100 m sekä maanpinnan kuluminen ja painuminen. Jos yläpuolisten peltoalueiden viljelyedellytykset paranevat kuivatuksen johdosta, rajataan hyötyraja (tekninen hyöty) peltokuvion reunaan saakka. Perattaviin uomiin rajautuvat peltoalueet on rajattu pääosin hyötyalueeseen. Metsäalueilla hyötyraja on määritelty 0,9 m kesäaikaista vedenkorkeutta ylemmäksi. Metsäalueilla kuivatushyöty katsottu vastaavan kaivumassojen levityspuolella työstä aiheutuvaa haittaa. Hyötyalue on pääosin peltoa. Alue, joka voidaan toteuttaa erillisenä muista alueista riippumatta, muodostaa kuivatusalueen. Hyötyalue käsittää kolme kuivatusaluetta. K= Kuivatusalue. Kuivatuskarttaan on merkitty kokonaishyötyalue sekä laskennallinen hyötyalue. Kuivatuskartta on liitteessä 5. 10. Maastotutkimukset Kartta-aineistona on käytetty maanmittauslaitoksen numeerista kartta-aineistoa (keilausaineisto) sekä salaojituskarttoja. Maastotutkimukset suoritettiin syyskesällä 2014. Täydentäviä maastotutkimuksia on suoritettu maastokatselmuksen yhteydessä syksyllä 2014. Maastotutkimuksissa mitattiin uomat sekä ylityspaikat. Maanpinnan korkeuksina on käytetty Maanmittauslaitoksen keilausaineistosta saatavaa korkeustietoa. Suunnittelussa hyödynnettiin osittain vanhan peruskuivatussuunnitelman maalajitutkimuksia. Täydentäviä maalajitutkimuksia suoritettiin rassauksena. Maastotutkimukset on suorittanut agrologi Jussi Kivelä ja lisämittaukset yhdyskuntateknikko Ari Haataja.
5 Tutkimustiedot on esitetty N2000 -korkeusjärjestelmässä. 11. Uomat ja vedenkorkeudet Uomien tutkimuksissa suoritettiin myös uomien vedenkorkeuden mittauksia. Mittausaikaiset vedenkorkeudet on esitetty pituusleikkauksissa liitteissä 5.1-5.4. Uomien poikkileikkaukset on esitetty liitteissä 6.1-6.4. 12. Valuma-alueet ja virtaamat Valumat ja virtaamat on mitoitettu Kaiteran (1949) mukaan ja lumenvesiarvona on käytetty 130mm:ä. Järvisyys on kaikilla uomilla 0 %. Hankkeen pääuomat laskevat eri reittejä Luohuan jokeen omilta valuma-alueiltaan. Avouomat: Sarvisuonoja pl valuma-alue mitoitusvaluma Hq 1/20 mitoitusvirtaama (km 2 ) (l/s*km 2 ) ( m 3 /s) 1/ 0+00 4,81 232 1,12 1/13+50 2,70 232 0,63 Kuruoja pl valuma-alue mitoitusvaluma Hq 1/20 mitoitusvirtaama (km 2 ) (l/s*km 2 ) ( m 3 /s) 1/0+00 1,19 232 0,28 Koiraoja pl valuma-alue mitoitusvaluma Hq 1/20 mitoitusvirtaama (km 2 ) (l/s*km 2 ) ( m 3 /s) 1/0+00 5,94 232 1,38 1/3+47 5,51 232 1,28 Sivuhaara pl valuma-alue mitoitusvaluma Hq 1/20 mitoitusvirtaama (km 2 ) (l/s*km 2 ) ( m 3 /s) 1/0+00 0,26 232 0,06 12. Suunnitellut perkaukset 12.1 Avouomat Avouomat on suunniteltu kerran 20 vuodessa toistuvan ylivirtaaman (HQ 1/20 ) mukaan. Mitoituksessa on huomioitu myös alueen salaojituksen asettamat vaatimukset sekä työn toteuttamiseen vaikuttavat seikat.
6 Uomanmitoituksessa on huomioitu lisäksi maalajien asettamat vaatimukset uomien pituusja luiskankaltevuuksille sekä pohjanleveyksille. Koiraojan (Uoman 3) plv:llä 3+55 12+48 nykyinen avouoma täytetään avouomien kaivumassoilla. Uuden linjauksen plv 3+55-10+00 on nykyisin uomaan. Uutta uomaa kaivetaan plv 10+00-12+48 välille ja se yhdistyy nykyisen Koiraojan uoman yläosaan. Sen yläpuoliselle osalle ei tehdä toimenpiteitä. Avouoman täyttöön käytetään hienojakoista kivennäismaata. Täyttö tiivistetään kaivinkoneella. Avouomaan asennetaan PVC salaojaputki 65 mm. Putki asennetaan n. 1 m syvyyteen maanpinnasta. Uomiin 2 Kuruoja plv ja 3 Koiraoja, korjataan alaosien sortumat. (nykyiset sortumat) asennetaan uoman vahvistus. Vahvistus asennetaan uoman pohjaan ja luiskiin 2 m leveydelle. Kiveyksen paksuus on 300 mm. Kivikoko on # 150 200 mm. Kiveyksen alle asennetaan suodatinkangas kl 3. Avouomien kaivumassat jakaantuvat seuraavasti: Uoma Pituus(m) Massat (m 3 ktr) 1. Sarvikanava -5+40 0+00 540 550 0+00 12+00 1200 2980 12+00 17+00 500 1240 17+00 23+37 637 590 Yhteensä 2877 5360 2. Kuruoja 0+00 4+00 400 610 4+00...13+28 928 470 Yhteensä 1328 1080 3. Koiraoja 0+00 3+47 347 50 3+47 10+00 653 2210 10+00 12+48 248 940 Yhteensä 1248 3200 4. Koiraojan sivuhaara 0+00 3+66 366 580 Yhteensä 366 580 Kaikki uomat Yhteensä 5819 12 600
7 Kaivutyöt on suoritettava mahdollisimman kuivana aikana. Ylivirtaama-aikoina kaivutöitä ei saa suorittaa. Uomiin rakennetaan pituusleikkauksissa esitetyt putousportaat. Putousportaaseen asennetaan suodatinkangas KL 3 ja kiveys # 150-200 mm. Kiveyksen rakennepaksuus on 300 mm. Uomien loppusiivouskaivu suoritetaan noin 1-2 vuoden päästä varsinaisesta kaivusta. 12.2 Uomarakenteet Uoma 1 Sarvikanava paaluille 1+70 ja 8+05 sekä Koiraojan 7+54 olemassa oleviin rumpuihin rakennetaan settikaivorakenteet. Rakenteiden sijainti, mitat ja korkeusasemat on esitetty piirroksissa Uoman 2 Kuruoja plv 0+38-2+20 ja Uoman 3 Koiraoja plv 0+00-0+65 (sortuma-alue) asennetaan kiveysvahvistus uoman pohjasta uoman luiskiin kahden metrin leveydelle. Kiveyksen alle asennetaan suodatin kangas kl 3. Kiveyksen rakennepaksuus on 300 mm ja raekoko # 150-200.. 13. Raivaukset Ennen uomien kaivua suoritetaan kaivun, koneen kulun ja kaivumaiden sijoittelun vaatimat raivaukset. Raivaus käsittää puuston ja pensaikon poistoa noin x ha alueella. Puusto raivataan kaivettavan uoman leveydeltä sekä kaivumassojen levitysalueelta. Kaivumassojen levitykseen varataan metsäpuolella 8 m levyinen alue. Metsäalueilla raivausjäte sijoitetaan maanomistajan esittämään paikkaan työalueen reunaan. Peltoalueilla raivausjäte kuljetetaan läjitysalueelle. Mahdollinen hyötypuu jää maanomistajalle. 14. Kaivumaiden sijoitus ja käsittely Kaivumassojen levityspuoli on merkitty suunnitelmakartalle rasterikuviolla. Uomia kaivettaessa eloperäiset ja hienojakoiset kivennäismassat levitetään peltoalueilla enintään 30 cm kerrokseen. Peltoalueilla halkaisijaltaan yli 30 cm suuruiset kivet, kannot ja louhintamassat ajetaan erikseen sovittaville läjitysalueille. Osa kaivumassoista voidaan käyttää Koiraojan alkuperäisen uoman täyttöön. Kaikki levitetyt ja läjitetyt kaivumassat kalkitaan käyttäen kalkkia 30 000 kg/ha. Peltojen kohdalla sarkaojien päät avataan. Kaivumassoja ei saa sijoittaa ennen levitystä 3 m lähemmäs luiskan reunaa (sortumavaara). Metsien kohdalla kaivumassat tasataan ja noin 50 m välein jätetään taustavesien laskuaukot. Sivulta tulevien ojien päät aukaistaan.
8 15. Ympäristötoimenpiteet Työn aikana hankkeen alueella liikkuminen tapahtuu pääosin uoman reunoja pitkin. Peltoalueilla kaivumassat levitetään ja metsäalueilla tasataan maastoon soveltuvaksi. Läjitysalueille siirrettävät kaivumassat muotoillaan ja tasataan. Hankealueella työkalustolla liikkuminen ja töiden suorittaminen on pyrittävä tekemään tarpeetonta haittaa aiheuttamatta. Mikäli haittoja aiheutuu, on ne korjattava tai korvattava haitan kärsijälle. Kaivutyöt suoritetaan toispuoleisena tai pohjan kaivuna sekä siivouskaivuna kaikkialla, missä se on uoman toiminnan kannalta mahdollista. Toispuoleinen kaivu on merkitty poikkileikkausiin. Säilytettäviltä luiskilta voidaan kuitenkin poistaa yksittäiset maa-aineskertymät ja muut veden virtausta haittaavat tekijät. 16. Vesiensuojelu Uomien luiskien kaltevuudeksi on suunniteltu kyseisen maalajin vaatima luiskan kaltevuus eri kaivusyvyyksillä. Uomien pituussuuntaiset kaltevuudet on suunniteltu mahdollisimman pieniksi, jolloin veden virtausnopeudet on pyritty pitämään sallittujen arvojen suuruisina. Uomiin tehtävillä putousportailla pienennetään pituuskaltevuuksia, jolloin veden virtausnopeuksia sekä kiintoaineksen kulkeutumista saadaan pienemmiksi. Perattavien uomien molemmin puolin tulee perustaa vähintään 1 m levyinen kasvillisuuden peittämä suojakaista. Kaivutyöt tulee suorittaa mahdollisimman kuivana aikana, jolloin kiintoaineskulkeumat ovat mahdollisimman vähäiset. Veden kulkua ja kiintoaineshuuhtoumaa vähennetään risupadoilla, joita tehdään noin 200m:n välein uomaan kaivun ajaksi. Kaikkien kaivumaiden kalkituksella vähennetään osittain happamuushaittoja. Mikäli kaivutöiden jälkeen kaivutyön alapuolisille uomanosille kertyy kiintoainetta haitallisesti, tulee se poistaa hankkeen toimesta. Koiraojaan ja Sarvikanavaan asennetaan erikseen mainittujen rumpujen yhteyteen settipatorakenne. (kts. kohta 12.2 uoman rakenteet ja kohta 17. Rummut.) Sillä voidaan kuivana aikana padottaa vettä uomassa ja vähentää kuivumisen aiheuttamaa happamuuden vapautumista alapuoliseen vesistöön. Settipadon säätö ja kunnossapito jää ojitusyhteisön vastuulle. Settipatojen säätämisestä huolehtii erikseen nimetty henkilö. Kaivutöiden jälkeen vedenpintaa lasketaan n. 0,2m nykyisestä keskivedenkorkeudesta. Myöhemmässä vaiheessa vedenpinta säädetään riittävän kuivatuksen vaatimalle tasolle.
9 Uomien sortumien korjaamisella ja vahvistamisella vähennetään sortumista aiheutuvaa kiintoaineskulkeumaa. 17. Rummut Hankealueen rummut: Tietyyppi Rumpu/Silta Suunnitelma Uoma/pl yksit./ yhteinen tyyppi (aukko/pituus) (aukko/ pituus) 1/1+70-1+75 yksit. teräsrumpu 1400mm/5m asennetaan settipator. 1/8+05-8+27 tilustienr. teräsrumpu 1400mm/22m asennetaan settipator. 1/14+39-14+47 tilustienr. teräsrumpu 1400mm/9m ei toimenpiteitä 1/17+62-17+71 tilustienr. teräsrumpu 1200mm/10m ei toimenpiteitä 1/21+28-21+33 tilustienr. teräsrumpu 1400mm/5m ei toimenpiteitä 2/0+00-0+17 yleinen t. teräsrumpu 1000mm/17 ei toimenpiteitä 2/3+54-3+62 tilusrumpu. teräsrumpu 1000mm/8 ei toimenpiteitä 2/4+50-4+60 tilusrumpu. teräsrumpu 1000mm/10 ei toimenpiteitä 2/8+21-8+29 tilusrumpu.teräsrumpu 600mm/8 ei toimenpiteitä 2/9+29-9+37 tilusrumpu.teräsrumpu 600mm/8 asennetaan rumpu tr 600mm/12m 2/10+24-10+49 tilusrumpu.teräsrumpu 1000mm/6,5 ei toimenpiteitä 3/1+20-1+26 tilustienr. teräsrumpu 1?00mm/5m ei toimenpiteitä 3/7+54-7+59 tilustienr. teräsrumpu 200mm/5m asennetaan tr1400mm/10m ja asennetaan settipatorakenne 3/12+48-12+58 tilustienr. teräsrumpu Ei rumpua nyk. asennetaan tr1200mm/10m 4/3+50-3+55 tilustien teräsrumpu Ei rumpua nyk. asennetaan rumpu tr 600mm/8m Putkimateriaaliksi soveltuvat teräsputket, T4 T8 luokan muoviputket tai betonirummut. Teräsputkissa tulee olla riittävä suojaus syöpymistä vastaan. Putken asennus tulee suorittaa putken valmistajan ohjeiden mukaisesti. Putkien päihin asennetaan kiviverhous esim. #150-250 mm luonnonkivillä tai vastaavan kokoisella louhoksella. Halkaisijaltaan 600-800 mm putkien upotussyvyys on 50 mm ja 1200-1400 mm putkien upotussyvyys on 100mm. 18. Vahingot ja haitat Hankealueella suoritettavat työt on pyrittävä suorittamaan kaikilta osin tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Hankkeen alueella työkoneilla liikkuminen suoritetaan ensisijaisesti uoman varsia pitkin. Mikäli tiestölle aiheutuu vahinkoa on rakentaja velvollisen korjaamaan tien entisen veroiseksi tai korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Ennen kaivutöihin ryhtymistä kaivettavien uomien alaosilla, perkausalueen alapuolella suoritaan uomien kuntotarkastelu, jossa arvioidaan nykyinen uoman kunto ja mahdolliset liettymät.
10 Mikäli alapuolisella uomien osilla tapahtuu kaivutöistä aiheutuvaa haitallista liettymistä, poistetaan liettymät hankkeen kustannuksella. Niiltä osin, kun töiden suorittamiseen käytetään hyötyaluerajauksen ulkopuolisia alueita, tulee hankkeen toteuttajalla sopia suoritettavista töistä alueen maanomistajan kanssa. 19. Ojituskustannukset Rakennustyön aikaiset ojituskustannukset muodostuvat pääosin perattavien uomien raivauksista, kaivu-, levitys- ja tasaustöistä, loppusiivouskaivusta ja rumpuja putkitustöistä. Ojituskustannukset on laskettu erikseen kuivatusalueille. Kuivatusalue /Osittelualue Kokonaiskustannus alv. 0 % K1 54 600 K2 30 100 K3 66 600 Yhteensä 161 700 Hankkeen yksityiskohtainen kustannusarvio on esitetty liitteessä 1. 20. Hyödyn arvio ja kustannusten osittelu Hyötyalue muodostuu niistä maa-alueista, joille yhteinen ojitus tuottaa hyötyä. Kustannusten osittelun perusteena oleva hyöty arvioidaan kaksijyvämenetelmällä. Maanarvojyvä kuvaa tiluskuvion maaperän luontaisen kasvukyvyn ja viljelyarvon. Kuivatusjyvä puolestaan ilmaisee maankäytön parantumista kuivatuksen ansiosta. Näiden jyväarvojen tulo, hyötyluku ilmaisee tiluskuvioin suhteellisen hyödyn. Hyötyluvun ja tiluskuvion pinta-alan tulo ilmaisee kuviolle koituvan hyödyn parhaana pidettävänä kuivatettuna peltomaana. Näin saatua lukua kutsutaan muunnetuksi hehtaariksi (mha). Hyödyn määrittelyn perusteena on käytetty osittelukuvioiden keskimääräistä maanpinnan korkeutta. Hankkeen laskennallinen hyöty on arvioitu peltolohkojen keskimääräiseen kuivatuslisään ja siitä johdettuun kuivatusjyvään perustuen. Laskennallista hyötyä arvioitaessa on peltohehtaarin hintana käytetty 3500 e/ha. Maanarvojyvän pelloilla on käytetty 0,95 ja kuivatusjyvänä keskimäärin 0,10-0,20. Kuivatusalue Pinta-ala (ha) Muunn.heht. (mha) Hyöty (e) Kustannuk.(e) Hyötyluku K1 112,96 19,20 67200 54600 0,81 K2 55,74 8,36 29600 35100 1,19 K3 45,78 8,24 28840 63100 2,18 yhteensä 237,44 43,33 152640 152800 1,00 Hyötyalueet ovat aktiiviviljelyksessä ja hankkeen toteuttaminen parantaa merkittävästi alueen kuivatusta. Hankkeen putkituksella varmennetaan lisäksi uoman toimivuus ja parannetaan
11 alueen viljelykäyttöä. Hankealueen pellot ovat tärkeitä alueen tilojen maatalouden harjoittamiselle. Hanketta voidaan pitää tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena. 21. Osallistumisvelvollisuus Ojitussuunnitelman mukaan toteutettuna hanke tulee tuottamaan hyötyä kaikille hyötyalueen peltoalueille. Vesilain mukaan maanomistajat ovat velvollisia osallistumaan ojituksesta sekä kunnossapidosta aiheutuviin kustannuksiin sen hyödyn mukaan, minkä ojittaminen tuottaa kunkin maan tuottokyvyn lisäyksestä aiheutuvana arvon nousuna, riippumatta siitä, onko maanomistaja liittynyt yhteisösopimukseen vai ei. 22. Uomien ja rakennelmien kunnossapito Ojitusyhtiön on huolehdittava siitä, että peratut uomat ja uomarakenteet pidetään vahvistetun suunnitelman mukaisessa kunnossa. Tästä johtuvat kustannukset jaetaan tiloille osittelun (%) mukaan. Yksityis-, tilus- ja viljelysteiden siltojen ja rumpujen kunnossapito kuuluu tien käyttäjille. 23. Työn toteuttaminen Ennen kaivutöiden toteuttamista on alueella olevat vesijohdot ja kaapelit merkittävä maastoon niistä vastaavan laitoksen toimesta. Hankkeesta pyydetään lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Hanke käsitellään uusjakotoimituksessa. Työn aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. MAVEPLAN Oy Oulussa 3.12..2014 Suunnittelija Tarkastaja Merja Talvitie Ins.AMK Tarmo Kämä Rkm
12 LIITELUETTELO 1. Kustannusarvio 2. Sijaintikartta 3. Valuma-aluekartta 4. Kuivatuskartta 5. 5.1 Uoma 1 pituusleikkaus 5.2 Uoma 2 pituusleikkaus 5.3 Uoma 3 pituusleikkaus 5.4 Uoma 4 pituusleikkaus 6. 6.1 Uoman 1 poikkileikkauksia 6.2 Uoman 2 poikkileikkauksia 6.3 Uoman 3 poikkileikkauksia 6.4 Uoman 4 poikkileikkauksia 7. Putousporras 8. Settipatorakenne
13 LUOHUAN UUSJAKOALUEEN PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA Luohua, Siikajoki
14