Hangon vesi- ja viemärilaitoksen valmiussuunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

Nummimäen vesiosuuskunta varautumissuunnitelma

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

Valmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa Sari Vuorinen. Projektipäällikkö Kuntaliitto

Vesihuoltolaitos toimii resurssit huomioon ottaen erittäin hyvin, ja valmius kehittää toimintaa taloudellisempaan ja toimintavarmempaan ovat hyvät.

Vesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

Vesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen. Vesa Arvonen

Kriisiviestintäohjeen päivitys

JOHTOKUNNAN PEREHDYTTÄMINEN JÄRVENPÄÄN VESI 2017

Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)

Talousvesiasetuksen muutos. Jarkko Rapala Sosiaali- ja terveysministeriö

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö KEHTO-foorumi

Helsingin valmiussuunnitelma

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

Kuntien jatkuvuudenhallintaprojekti

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa

Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

KINNULAN KUNTA ESITYSLISTA/KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Tekninen lautakunta Nro

Palveluiden häiriöttömyys ja toimitusvarmuus. Varautuminen?

Vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain päällekkäisyydet sekä varautuminen häiriötilanteisiin ja raportointi

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia -

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Vesiosuuskuntien. Vastuut ja velvollisuudet

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Tampereen Veden WSP ja vedenkäsittelyn riskienhallinta. Riitta Kettunen käyttöpäällikkö (vedentuotanto), TkT

Miten toteutetaan hyvä vesihuollon varautumissuunnitelma ja miten toimintaa häiriötilanteessa voidaan harjoitella? Lounais-Suomen vesihuoltopäivä

Pelastusopisto on sisäministeriön alainen valtakunnallinen oppilaitos, joka suunnittelee ja järjestää

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Kooste riskienhallinnan valmistelusta

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

Kuntien varautumisen muutostarpeet - tärkeät askeleet kohti parempaa valmiutta ja kykyä

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Hyvät vesihuoltopalvelut

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Satakunnan pelastuslaitos

HELSINGIN KAUPUNKIKONSERNIN VARAUTUMINEN JA JATKUVUUDENHALLINTA

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti

AURAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Savitaipaleen kunta Pöytäkirja 2/

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E Turku

Edustaa 123 osuuskuntaa* (*vuoden 2013 lopussa)

Vesihuollon rakennemuutos

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

Vesihuoltopooli. Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

KUJA projekti. Projekti kuntien jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonseptin kehittämiseksi sekä jalkauttamiseksi

Ajankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset

Nousiaisten vesikriisi Into-päivät Dipoli Kaisa Nivola Ympäristöterveydenhuollon johtaja, Uusikaupunki

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö STM:n valmiusseminaari

Vesihuoltolaitoksen hinnasto. Toivakan vesihuoltolaitos. Voimassa alkaen

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

Vesihuollon riskinhallintatyökalut WSP, SSP ja BWSP. Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Varautumis- ja valmiussuunnittelman laadinta Fingridissä Pekka Niemi

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautuminen yksityisessä palvelutuotannossa Valmiusseminaari

Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan

Liite 1. Esimerkkejä mahdollisista vesihuoltolaitoksen harjoituksista harjoitustyypeittäin

POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT Ruka. Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen edellyttämä vesilaitoksen riskinarviointi

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi?

Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 2015 Pori Talousvesi: Riskinhallinta valvonnan tukena

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku

Taustaa pohjavedenottamoiden pohjavesitarkkailuista

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VESIHUOLLON VARAUTU- MISSUUNNITELMAN LAA- DINTA

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Transkriptio:

Hangon vesi- ja viemärilaitoksen valmiussuunnitelma Hyväksytty: Versionhallinta: Muutospäivä: Muutos: Muutoksen tekijä: Laatimiseen osallistuneet: Hangon vesi- ja viemärilaitos/ Sanna Varjus, Tom Wikström ja Jan Lindqvist Eteläkärjen ympäristöterveys/ingegerd Grünn-Maja ja Johanna Holmberg Huom. tekstissä viitatut liitteet eivät ole julkisia Julkisuuslain 621/1999 24 :n perusteella, joten niitä ei ole tässä julkaisussa mukana. Jakelu: Eteläkärjen ympäristöterveys Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Hangon ympäristönsuojeluosasto 0

Sisällys 1 Varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan johtaminen... 2 1.1 Perusteet, ohjeistus ja vastuut... 2 1.2 Organisointi, resursointi ja osaaminen... 2 1.3 Nykytilan arviointi... 5 1.4 Johdon tahtotilan määrittäminen... 5 1.5 Kehittämisen polku... 6 1.6 Seuranta ja ohjaus... 6 2 Toimintavarmuuden kehittäminen... 6 2.1 Toimintavarmuuden periaatteet / prosessi... 6 2.2 Sisällyttäminen talouden ja toiminnan prosessiin... 6 2.3 Avaintoimintojen tunnistus ja priorisointi... 6 2.4 Vaarojen tunnistaminen, riskiarviointi ja riskienhallinta... 7 2.5 Sopimuskumppanien jatkuvuudenhallinta ja arviointi... 8 2.6 Keskeiset ja kriittiset asiakkaat... 8 3 Häiriö- ja kriisisuunnittelu... 9 3.1 Suunnitelmat ja toimintamallit... 9 3.2 Johtamisen edellytykset... 9 3.3 Viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö... 10 3.4 Varautuminen poikkeusoloihin... 10 3.5 Perehdyttäminen ja täytäntöönpano... 10 3.6 Koulutus ja harjoittelu... 11 4 Häiriönhallinta ja kriisijohtaminen... 11 4.1 Tilannekuva ja tilannetietoisuus... 11 4.2 Reagointi ja hälyttäminen... 12 4.3 Kriisijohtaminen... 12 4.4 Operatiivinen toiminta häiriötilanteessa... 13 4.5 Tiedottaminen ja kriisiviestintä... 13 4.6 Toipuminen ja arviointi... 14 5 Suunnitelman ylläpito, jakelu ja säilytys... 14 1

1 Varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan johtaminen 1.1 Perusteet, ohjeistus ja vastuut Hangon vesi- ja viemärilaitoksen tehtävä on puhtaan veden turvaaminen toiminta-alueen asukkaille ja teollisuuslaitoksille sekä viemäriveden puhdistaminen viranomaisten vaatimalle tasolle. Tavoitteena on mahdollisimman häiriötön toiminta kaikilla osa-alueille jatkuvasti. Tämän suunnitelman mukainen varautuminen keskittyy pääasiassa normaaliolojen häiriötilanteiden hallintaan sekä ennaltaehkäisyyn ja se on velvoitettu vesihuoltolain 119/2001 15 a :ssä ja ympäristönsuojelulain 527/2014 15 :ssä. Vesihuoltolaitoksen varautumiseen liittyvän lainsäädännön lisäksi käytetään varautumisen ja uhkamallien tarkastelemisen perustana sekä lähtökohtana Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa ja siinä esitettyjä uhkamalleja. Hangon kaupungin yleinen valmiussuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 16.6.2014 149. Sen mukaan vesihuolto kuuluu yhteiskunnan elintärkeisiin paikallistason toimintoihin. Teknisen ja ympäristöviraston valmiussuunnitelma on keskeneräinen. Ympäristöterveydenhuollon (SYMI) erityistilannesuunnitelman päivitys on kesken. Se sisältää talousvesiosion. 1.2 Organisointi, resursointi ja osaaminen Hangon vesi- ja viemärilaitos on Hangon kaupungin taseyksikkö, joka on organisaatiokaaviossa teknisen ja ympäristöviraston alainen osasto. Kuvassa 1 on esitetty tärkeimmät Hangon kaupungin sisäiset sidosryhmät, jotka liittyvä vesi- ja viemärilaitoksen jatkuvuuden hallintaan ja häiriötilanteiden hoitamiseen. 2

Kuva 1. Vesilaitoksen tärkeimmät sisäiset sidosryhmät, jotka liittyvät jatkuvuuden hallintaan ja häiriötilanteiden ratkaisuun. Hangon vesi- ja viemärilaitoksen normaalitilanteen organisaatiokaavio vastuualueineen on esitetty Kuvassa 2. Toiminnan jatkuvuuden, toimintavarmuuden ja häiriötilanteisiin varautumisen kehittäminen kuuluvat johtajan vastuulle. Häiriötilanteiden aikainen työnjohtorooli sen sijaan määräytyy häiriötapahtuman luonteen mukaisesti jakautuen lähinnä johtajalle, putkimestarille tai käyttömestarille. Johtaja Yleishallinto, talous, laitoksen luvat ja velvoitteet, Lautakunnan esittelijä Kanslisti Ostolaskut, asiakasopimusten päivitys Kanslisti Asiakaslaskutus Putkimestari vedenottamoiden hoitaja, 3 asentajaa, mittariasentaja Käyttömestari 2 erikoisammattimiesta Sähkö- ja automaatioasentaja 2 henkilöä Materiaalivastaava Materiaalit ja johtokartta Verkoston suunnittelu, ylläpito, korjaukset ja rakentaminen. Vedenottamot ja tarkkailu. Vesimittarit. Asiakkaiden luvat, uudet sopimukset ja sisäänotot Jätevedenpuhdistamon ja jätevesipumppaamoiden ylläpito, rakentaminen ja luvanmukaisten tavoitteiden saavuttaminen sekä käytöntarkkailu ATK/instrumentointi/ automaatiojärjestelmien suunnittelu, ylläpito ja kehittäminen. Sähköasennukset. Ennakkohuoltojärjestelmä. Tarvikevaraston ylläpito, tilaukset ja inventointi. Kustannuspaikkojen tiliöinti palkanlaskentaa varten. Työmaiden dokumentointi ja johtokartan ylläpito. Kuva 2. Vesilaitoksen normaalitilanteen organisaatiokaavio vastuualueineen. 3

Vesi- ja viemärilaitoksen talousveden tuotantokaavio verkostoineen sekä jätevesiverkosto pumppaamoineen on esitetty liitteissä 1 ja 2 (LIITE 1. ja LIITE 2). Toiminnan häiriöttömyyden ja jatkuvuuden varmistamiseksi on mm. laadittu seuraavat laatuasiakirjat: -Hangon vesi- ja viemärilaitoksen Muutoksen Hallinta -ohje -Hangon vesi- ja viemärilaitoksen riskienhallintaohje -Vedenottamoiden käytöntarkkailu -Isolähteen klooraus-ohje Normaalitilanteessa sisäinen tiedonkulku varmistetaan vesi- ja viemärilaitoksen viikko- ja osastopalavereissa. Johtaja osallistuu teknisen ja ympäristöviraston johtoryhmän palavereihin. Hangon vesi- ja viemärilaitoksen henkilökunta työskentelee päivävuorossa. Muuna aikana hälytykset ja yhteydenotot otetaan vastaan varallaolojärjestelmän kautta. Varallaolojärjestelmässä työskentelee kerrallaan yksi henkilö, jolla on käytössä matkapuhelin, Virve-puhelin ja kannettava tietokone. Kaukovalvonta- ja automaatiojärjestelmä lähettää hälytykset matkapuhelimeen, jonka jälkeen varallaolija ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Hangon vesi- ja viemärilaitokselle on oma varasto, johon on hankittu laajasti varastoartikkeleita, jotta vesi- ja viemäriverkostoon kohdistuvat vikojen korjaustarvikkeet on nopeasti saatavilla. Samoin kriittisille pumpuille (esim. siirtoviemäri) on hankittu varakappaleet. Henkilöstön kehittämis- ja koulutustarpeet selvitetään vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Henkilöstölle tarjotaan työterveyshuollon määrittämät tarpeelliset rokotukset ja myös vapaaehtoisesti influenssa-rokotus. Jatkuvasti ylläpidettäviä koulutuksia/pätevyyksiä ovat tehtävästä riippuen: -vesityökortti -tietyökortti -työturvallisuuskortti -tulityökortti -EA-koulutus Lisäksi vedenottamoiden hoitajan tehtävään kuuluu pakollisena Vesilaitoshoitajan peruskurssi ja puhdistamon erikoisammattimiehen tehtävään Puhdistamonhoitajan peruskurssi. Sähkö- ja automaatioasentajien pakollisena koulutuksena ovat säännölliset sähkötyöturvallisuus-koulutukset. 4

1.3 Nykytilan arviointi Häiriötilannesuunnitelman lähtötilannearviointiin käytettiin Kuntaliiton kehittämää jatkuvuudenhallinnan kehittämistoimenpiteiden tarpeellisuuden arviointia (JATKE-pikatesti), kuntien jatkuvuudenhallinnan arviointimallia (KUJA-arviointimalli) ja Vesilaitoksen tilan itsearviointimallia. Arvioinnin tulos on esitetty liitteessä 3 (LIITE 3.). 1.4 Johdon tahtotilan määrittäminen Tekninen lautakunta huolehtii vesi- ja viemärilaitoksesta Hangon kaupungin johtosääntöjen mukaisesti. Teknisen lautakunnan kokouksessa 18.5.2016 käsiteltiin häiriötilannesuunnitelmaan liittyvää johdon tahtotilan määrittämistä. Käydyn keskustelun perusteella lautakunta päätyi ehdotukseen, että vesi- ja viemärilaitoksen johtaja tekee esityksen johdon tahtotilasta, joka hyväksyttiin 15.6.2016 pidetyssä teknisen lautakunnan kokouksessa. Lautakunnan kokouksessa esiin otettuja asioita olivat talousveden riittävyys häiriötilanteen aikana, meren läheisyys sekä terrorismi. Näiden lisäksi häiriötilannesuunnitelman laadinnan aikana tehtävät riskinarvioinnit sekä nykytilanteen kypsyysanalyysit voivat tuottaa tietoa, joiden perusteella kehitysprojekteja tai hankintoja on tulevaisuudessa tarpeen kohdistaa. Lautakunnan tavoitteena on, että pitkäaikaisen sähköjakeluhäiriön aikana voidaan turvata talousveden verkostojakelu vähintään yhden vuorokauden ajaksi normaalilla kulutusmäärällä. Tämän jälkeen talousveden verkostojakelu pidetään edelleen käynnissä, mutta erityisesti teollisuutta pyydetään säännöstelemään vettä (vedenkulutus vähenee myös luonnostaan kuluttajilla, sillä pesukoneita yms. ei voi pitää päällä). Tämä tarkoittaa sitä, että varavoimakoneiden polttoainetäydennys sekä henkilökunnan riittävyys pitää varmistaa. Meren läheisyys ja rantojen hyötykäyttö ovat tärkeitä asioita Hangossa. Rannat voivat pilaantua merellä tapahtuvan öljyonnettomuuden takia, mutta myös jätevesipäästöt voivat heikentää uimaveden laatua. Näin ollen lautakunta pitää tärkeänä, että sekä jätevesiverkostoa että jätevedenpuhdistuslaitoksen toimintavarmuutta kehitetään jatkuvasti. Toimenpiteet tulee suunnitella Sanitation Safety Plan -riskinarvioinnin perusteella. Terrorismiin varautuminen kohdistuu vesi- ja viemärilaitoksen toiminnassa lähinnä talousvesipuolen prosessien/rakennusten valvontaan. Toimenpiteet tulee suunnitella Water Safety Plan riskinarvioinnin perusteella. Toimenpiteitä voivat mahdollisesti olla aitaaminen tai valvontakamerat. Lautakunta lisäksi toteaa, että koska riskinarvioinnit sekä häiriötilannesuunnitelman laadinta vaativat runsaasti henkilöstön työaikaa, pyritään häiriötilannesuunnitelma laatimaan siten, että Vesihuoltopoolin laatiman oppaan kriittiset ja tärkeät kokonaisuudet toteutetaan ensin. Suunnitelmaa täydennetään myöhemmin muilta osin (suositeltavat osiot). 5

1.5 Kehittämisen polku Kehittämisen polku koostuu mm. seuraavista suunnitelmista ja selvityksistä: -Vesihuollon yleissuunnitelmat -Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuodelta 2011 -Suursuon jätevedenpuhdistamon ja viemäriverkoston riskienhallintasuunnitelma vuodelta 2010 -Hangon pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivittäminen vuodelta 2013 -Organisaation kehittäminen toimintavarmuuden ja varautumisen näkökulmasta vuodelta 2013 (PD-työ, Sanna Varjus) -Hangon vesi- ja viemärilaitoksen valmiussuunnitelman päivitys vuodelta 2013 -Hangon vesi- ja viemärilaitoksen kriisiviestintäsuunnitelman päivitys vuodelta 2013 -Paineviemärin energia- ja kustannustehokkuuden kehittäminen vuodelta 2016 (Diplomityö, Kim Kurki) -Hangon kaupungin talousarvio ja suunnitelma 2016-2018 (sisältää Hangon kaupungin strategian) Varautumisen kehittämisen painopistealueet ovat nykytilaan perustuvan arvion mukaisesti varautumissuunnitelman päivittämisessä, perehdyttämisessä ja harjoittelussa sekä teknisten asioiden kehittämisessä (verkoston kuntotutkimus, teknisen dokumentaation asiakirjahallinta, ennakkohuolto jne.). Kehitystavoitteet on esitetty liitteessä 4 (LIITE 4.). 1.6 Seuranta ja ohjaus Varautumiseen ja häiriötilanteisiin liittyviä asioita raportoidaan tarvittaessa tekniselle lautakunnalle sekä kaupungin johtoryhmälle. Varautumishankintoja suoritetaan vuosittain myönnettävien käyttö- ja pääomatalousarvioiden mukaisesti. 2 Toimintavarmuuden kehittäminen 2.1 Toimintavarmuuden periaatteet / prosessi Suositeltava, täydennetään myöhemmin 2.2 Sisällyttäminen talouden ja toiminnan prosessiin Suositeltava, täydennetään myöhemmin 2.3 Avaintoimintojen tunnistus ja priorisointi Hangon vesi- ja viemärilaitoksen prosessikaavio on esitetty kuvassa 3. Pääprosesseja on kaksi: 6

-Puhtaan juomaveden jakelu toiminta-alueen kuntalaisille ja yrityksille -Toiminta-alueen kuntalaisten ja yritysten jäteveden kuljettaminen ja käsittely lupaehtojenmukaisesti Kuva 3. Vesilaitoksen pääprosessit ja tukiprosessit Kriittisiä avaintoimintoja ovat: o vedenhankinta: pohjavesi, pintavesilähde tekopohjaveden tuotantoon, vesisäiliöt, vedenjakelu, paineenkorottamot, laadunvalvonta ja yhteistyö laboratorioiden kanssa o jätevedet: viemäröinti, pumppaamot, Suursuon jätevedenpuhdistamo, lietteenkäsittely, purku, näytteenotto ja yhteistyö laboratorioiden kanssa o viestintä ja tiedottaminen o viesti- ja tietojärjestelmät, viesti- ja tietoliikenneyhteydet, automaatio o sähkönsaanti o henkilöstö: riittävyys, päivystys ja varallaolo, osaaminen, turvallisuusselvitykset, VAP-varaukset o ajoneuvot ja työkoneet: VAP-varaukset o oma varastokapasiteetti (esim. putkirikon paikkaamiseen tarvittavat osat) o asiakaspalvelu o hankinnat o osto- ja myyntilaskutus sekä palkanmaksu o vartiointi ja suojaaminen 2.4 Uhkien tunnistaminen, riskiarviointi ja riskienhallinta Varautumissuunnitelman päivityksen yhteydessä suoritettiin WSP-riskinarviointi talousvesipuolen prosesseille sekä SSP-riskiarviointi jätevesipuolen prosesseille. Riskiarvioinnin perusteella on listattu kehityskohteita, jotka on esitetty liitteessä 5 (LIITE 5.). 7

Kunnan yleisen valmiussuunnitelman uhkamalleiksi erityisesti vesihuollon osalta voidaan todeta: - tietojärjestelmiin kohdistuvat uhkat - väestön ravintoon ja terveyteen kohdistuvat uhkat - ympäristöuhkat - järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi - suuronnettomuus Hangon kaupungin osalta erityistä uhkaa voivat muodostaa: - satamatoiminnot keskustan tuntumassa - laaja kemianteollisuus sekä riskitoiminnot pohjavesialueilla - maantieteellinen asema niemen kärjessä (maantie, rautatie, sähkönsyöttö jne.) Hangon yleisessä valmiussuunnitelmassa on myös korostettu hankinta- ja yhteistyösopimusten laadintaa ja SOPIVA-lausekkeita. 2.5 Sopimuskumppanien jatkuvuudenhallinta ja arviointi Hangon vesi- ja viemärilaitoksen ydintoimintoja ei ole ulkoistettu. Vedenhankinta tapahtuu omista vedenottamoista ja jätevedenkäsittely omassa puhdistuslaitoksessa. Vain verkoston uudisrakentaminen ja saneeraus tehdään ulkopuolisten urakoitsijoiden toimesta. Urakoitsijoilta vaaditaan myös vesityökortin suorittamista. Tärkeitä ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat: - Länsi-Uudenman vesi ja ympäristö ry (asiantuntijapalvelut ja laboratorio) - Syspoint Oy (kaukovalvonta- ja automaatiojärjestelmän toimittaja ja ylläpitäjä) - Huuhtelu- ja imuautopalvelut - Kemikaalitoimittajat (yhteiskilpailutus Raaseporin kanssa) - Sähköyhtiö: Caruna (priorisointiperiaatteista on sovittu) - Lietteen käsittelypalvelu (hankintarengas, palvelun toimittaa Gasum Biovakka Oy) - Raaseporin vesi (yhdysvesijohto) - Suunnittelutoimistot - Huoltoasema autojen tankkausta varten - Kiinteistöhuolto (lumen auraus) - Paikalliset sähkö- ja putkiliikkeet (varaosien saatavuus oman varaston lisäksi sekä sähkötöiden johtajan tehtävä) Yhteistyötahojen kanssa ei ole erikseen laadittu palveluiden jatkuvuuteen liittyviä sopimuksia. Tätä ei ole katsottu tarpeelliseksi. Eteläkärjen ympäristöterveydellä on häiriötilanteisiin liittyvä sopimus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa. 2.6 Keskeiset ja kriittiset asiakkaat Hangon vesi- ja viemärilaitoksen suurin asiakasryhmä on toiminta-alueeseen kuuluvat asukkaat ja vapaa-ajan asunnon omistajat. Liitteessä 6 (LIITE 6.) on esitetty muut asiakkaat, jotka poikkeavat asutuksesta. Terveyskeskus, vanhainkodit ja kalanjalostuslaitos voidaan luokitella näistä kriittisiksi asiakkaiksi terveydellisistä syistä. 8

3 Häiriö- ja kriisisuunnittelu 3.1 Suunnitelmat ja toimintamallit Hangon kaupungin yleinen valmiussuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 16.6.2014 149. Sen mukaan vesihuolto kuuluu yhteiskunnan elintärkeisiin paikallistason toimintoihin. Teknisen ja ympäristöviraston valmiussuunnitelma on keskeneräinen. Ympäristöterveydenhuollon (SYMI) erityistilannesuunnitelman päivitys on kesken. Se sisältää talousvesiosion. Lisäksi vesi- ja viemärilaitoksella on käytössä kriisiviestintäsuunnitelma vuodelta 2013, sähkönjakeluhäiriöihin liittyvä varautumisohje vuodelta 2014 ja klooraukseen liittyvä ohjeistus tilanteisiin, jolloin joudutaan poikkeuksellisesti esim. suorittamaan tehokloorausta. Tähän häiriötilannesuunnitelmaan on liitetty toimintakortit tärkeimpien häiriötilanteiden varalta (LIITE 7). Suursuon jätevedenpuhdistamolle on päivitetty sisäinen pelastussuunnitelma syksyllä 2016 (LIITE 12). Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on laatinut sammutusvesisuunnitelman koko toiminta-alueelleen vuonna 2013. 3.2 Johtamisen edellytykset Häiriötilanteissa johtaminen pyritään hoitamaan normaalin toiminnan mukaisesti (johtaja, putkimestari tai käyttömestari vastuualueen mukaan). Tästä johtuen lomat jaksotetaan siten, että yksi kolmesta työnjohtajasta on aina paikalla. Johtamistehtävät hoidetaan pääosin Santalantie 2:n toimistolta. Tilassa on tarvittavat tietokoneohjelmat sekä sähköisen johtokartan lisäksi paperinen kartta-arkisto. Tiedottamiseen tarvittava toimistohenkilökunta sijaitsee osittain myös samoissa tiloissa. Hangon vesi- ja viemärilaitoksella on käytössä yksi Virve-puhelin, jolla voidaan olla yhteydessä viranomaisiin sekä kaupungin muihin yksiköihin (kuten Eteläkärjen ympäristöterveys ja kuntatekniikan työnjohto). Lisäksi käytössä on 2 kpl radiopuhelimia, joita voidaan hyödyntää keskusta-alueella, mikäli gsm-verkko on pois käytöstä. Alla olevassa taulukossa on esitetty ohjeellisesti toimintojen ylläpito tai keskeyttäminen erilaisista tilanteissa. Taulukko on osa teknisen ja ympäristöviraston valmiussuunnittelua. 9

Taulukko 1. Toimintojen ylläpidon tai keskeyttämisen ohjeellinen taulukko Toiminta / Tekninen ja ympäristövirasto Vesi- ja viemärilaitos Talousveden laatu Tiedottaminen Kaikissa olosuhteissa varmistettava Mahdollisimman pitkään kyettävä varmistamaan Talousveden saatavuus verkostosta Jäteveden johtaminen ja käsittely Vuotojen korjaus Voimavarojen kohdentamiseksi lyhytkestoisissa tilanteissa voidaan keskeyttää tai vähentää Verkosto-saneeraus Laskutus Asiakkaiden sisäänotot ja mittarivaihdot LVI-tarkastukset Henkilökunnan saatavuus sekä varallaolo Talousveden jakelu väh. varavesijakelulla Manuaaliohjaus Automaatioohjaus Käyttötarkkailukierrokset Ennakkohuoltokierrokset Voimavarojen kohdentamiseksi pitkäkestoisissa tilanteissa voidaan luopua / vähentää Mittarivaihdot Johtokartan päivitys Tilaustyöt (esim. kesävesien avaus) Kehitysprojektit 3.3 Viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö Talousveden laatua uhkaavissa tai todetuissa tilanteissa vesilaitos tekee pääosin yhteistyötä Eteläkärjen ympäristöterveyden kanssa. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Ympäristövaaraa- tai -haittaa aiheuttavissa tilanteissa vesilaitos tekee yhteistyötä Hangon kaupungin ympäristönsuojeluosaston ja ELY-keskuksen kanssa. Mahdollisia vapaaehtoisjärjestöjä, joita voidaan kutsua avustamaan hätätilanteissa: Meripelastusseura, vapaapalokunta, Punainen Risti jne. 3.4 Varautuminen poikkeusoloihin Suositeltava, täydennetään myöhemmin 3.5 Perehdyttäminen ja täytäntöönpano 10

Varautumissuunnitelma perehdytetään henkilökunnalle osio kerrallaan ja ryhmätöiden muodossa osana osastopalavereita. Suunnitelma on nähtävillä oranssissa kansiossa Santalantie 2:n toimistossa. Tapahtuneet häiriötilanteet käydään läpi tilanteen ratkettua ja tilanteesta kerätään sekä hyvin menneet että kehitettävät asiat. 3.6 Koulutus ja harjoittelu Hangon vesi- ja viemärilaitos osallistuu alueen pelastuslaitoksen tai muun toimijan järjestämiin valmiusharjoituksiin kutsuttaessa. Kunnan sisäisiin harjoituksiin osallistutaan aina, kun niitä järjestetään. Omia valmius/häiriötilanne-harjoituksia pidetään vähintään kerran vuodessa. Myös tapahtuneista häiriötilanteista pidetään palautetilaisuus, jonka perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin (esim. toimintakortin päivitys). Johtajan tehtävänä on harjoitusten suunnittelu ja dokumentointi. Suursuon jätevedenpuhdistamolla pyritään järjestämään säännöllisesti pelastusharjoitus yhdessä alueen pelastuslaitoksen kanssa. 4 Häiriönhallinta ja kriisijohtaminen 4.1 Tilannekuva ja tilannetietoisuus Tilannekuvan muodostamisessa voidaan hyödyntää seuraavia tietoja/lähteitä: -Laboratoriotulokset (Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry) -Pohjavesialue-kartat (Pohjavesien suojelusuunnitelma) -KeyAqua-johtokartta (vesi-, jätevesi- ja hulevesiputkistot) -Muu kartta-aineisto (maankäyttöosasto) -MicroScada VESI ja MicroScada JVL (kaukovalvonta- ja automaatiojärjestelmä) -Rakennusten ja vesihuoltolaitteistojen suunnitelmat/piirustukset -Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos / tilannekeskus -Carunan sähköverkkohäiriötiedotus (käytössä on tekstiviestitiedotus) -Ilmatieteenlaitoksen ennusteet ja varoitukset -Yleiset uutiskanavat Kokonaistilannekuvan muodostamisesta ja jakamisesta erilaisissa häiriöissä on kuvattu häiriötilannekorteissa. Vesihuoltolaitos sekä muut toimijat pitävät kaikissa tilanteessa yllä omaa tilannekuvaansa ja välittävät sitä edelleen johtovastuussa olevalle ja valvovalle viranomaiselle. Yleistä vaaraa aiheuttavissa onnettomuustilanteissa johtovastuu ja vastuu kokonaistiannekuvan ylläpitämisestä on pelastusviranomaisella ja vaaraa aiheuttavissa rikostilanteissa poliisilla. Talousveden terveydelliseen laatuun liittyvissä häiriöissä johtovastuu, ja 11

siten myös vastuu kokonaistilannekuvan ylläpitämisestä on terveydensuojeluviranomaisella. Ympäristöön kohdistuvissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa tilannekuvan muodostamisessa ja jakamisessa on oltava mukana valvova ympäristöviranomainen. Vakavien ja laajavaikutteisten häiriöiden hoitoon tarvitaan usein eri hallinnonalojen yhteistyötä. Yhteistyön sujumiseksi parhaalla mahdollisella tavalla on tärkeää välittää tilannekuva myös valtionhallinnolle. Vesihuoltolaitokset välittävät tilannekuvansa näissäkin tapauksissa kunnan ja valtion viranomaisille, joiden kanssa tekevät yhteistyötä. Johtovastuussa oleva viranomainen tai tiedon saanut valtion viranomainen välittää tilannekuvaa tarpeen mukaan valtioneuvostotasolle asti. Häiriötilanteet ovat eritasoisia ja niissä edellytetään nopeudeltaan ja resursseiltaan erilaista toimintaa. Suunnitelman liitteinä oleviin keskeisten häiriötilanteiden toimintakortteihin on kuvattu tarkemmin mitä tietoa kunkin tilanteen hallitseminen edellyttää ja mistä ja miten tätä tietoa saa, kuka sitä hankkii, miten tiedot kerätään yhteen ja miten tilannekuva muodostetaan sekä yhteistyön vastuut ja järjestelyt. 4.2 Reagointi ja hälyttäminen Heikkoja signaaleja mahdollisesta tulevasta häiriötilanteesta ovat mm.: -asiakkaan ilmoitus huonontuneesta paineesta (voi olla piilevä runkovesivuoto tai vain tonttijohtovuoto tai sakkaa mittarilla) -asiakkaan ilmoitus huonosti toimivasta viemäristä (voi olla runkoviemäritukos tai tukos tonttiviemärissä) -vedenkulutuksen äkkinäinen kasvu (vedenottamoiden hoitaja seuraa) -myrskyvaroitukset, rankkasadevaroitukset -lisääntynyt vatsatautiepäilyjen määrä Heikkoihin signaaleihin pyritään reagoimaan mahdollisimman nopeasti ja henkilökunnan velvollisuuksiin kuuluu raportoida niistä eteenpäin työnjohdolle. Tarvittaessa tiedotetaan etukäteen myös asiakkaita. 4.3 Kriisijohtaminen Toiminta häiriötilanteessa tapahtuu mahdollisimman pitkään normaaliorganisaatiolla. Hangon vesi- ja viemärilaitoksen häiriötilanteiden aikainen työnjohtorooli määräytyy häiriötapahtuman luonteen mukaisesti jakautuen lähinnä johtajalle, putkimestarille tai käyttömestarille. Virka-ajan ulkopuolella johtamistoimet aloittaa varallaolojärjestelmään kuuluva henkilö, mikäli hän ei tavoite työnjohtoa välittömästi. Talousveden laatuun liittyvissä häiriöissä johtovastuu on Eteläkärjen ympäristöterveydellä. Kriisiä johtava henkilö ei voi itse vastata kaikista tehtäväkokonaisuuksista ja siksi kriisin alkuvaiheessa tulee määritellä seuraavat kokonaisuudet: -häiriön selvitystyö, -vahinkoa rajaavat toimenpiteet, -puhtaan veden jakelun organisointi, 12

-väestön tiedottaminen, -erityiskohteiden suora tiedottaminen, -viranomaisyhteyshenkilö ja -mediayhteyshenkilö. Tehtävässä auttaa yhteystietolistaus (LIITE 11), joka liittyy kriisiviestintäsuunnitelmaan ja johon on koottu keskeisiä yhteystietoja. 4.4 Operatiivinen toiminta häiriötilanteessa Esitetään mihin kokonaisuuksiin ja vesihuoltolaitoksen avaintoimintoihin / keskeisiin häiriötilanteisiin on laadittu toimintakortit / vastaavat. Lisäksi määritetään suorituskykyvaatimukset tärkeimmissä ja todennäköisimmissä häiriö- ja kriisitilanteissa, esimerkiksi valmius aloittaa desinfiointi kuuden tunnin kuluttua saastumisen tai sen epäilyn havaitsemisesta havainnosta tai varavedenjakelun aloittamisen valmius. Seuraavat häiriötilanteiden toimintakortit on luotu (LIITE 7.): o talousveden mikrobiologinen saastuminen o talousveden kemiallinen saastuminen o vesijohdon putkirikko o Haitallinen aine viemärissä o Ylivuoto o Viemäritulva Lisäksi on laadittu ohjeistus Varautumiseen sähkökatkojen varalta (LIITE 8) sekä Kloorausohje esim. tehokloorauksen toteuttamiseksi (LIITE 9). Tarpeelliseksi katsotut, mutta keskeneräiset tai suunnitteilla olevat toimintakortit/ohjeistukset: o varavedenjakelu o tieto- tai automaatiojärjestelmän toimintahäiriö Ajantasainen yhteystietolista säilytetään laitoksen kansiossa. THL:n vesi ja terveys yksikkö antaa asiantuntija-apua talousvesivälitteisessä epidemiassa. www.thl.fi/vesi 4.5 Tiedottaminen ja kriisiviestintä Hangon kaupungin kriisiviestinnän ohjeistus on parhaillaan työn alla. Hangon vesi- ja viemärilaitos noudattaa omaa vuonna 2013 päivitetty kriisiviestintäohjetta (LIITE 10) siihen asti kunnes kaupungin kriisiviestintäohjeistus valmistuu. Käytössä olevia viestintäkanavina ovat: 13

-UMS ääni- ja tekstiviestijärjestelmä -FaceBook -kaupungin kotisivut -radio ja lehdistö -Pelastuslaitoksen kautta TV- ja radio-ohjelmiin vaaratiedote 4.6 Toipuminen ja arviointi Normaalitoimintaan pyritään pääsemään mahdollisimman pian. Henkilökunnalle pyritään järjestämään palautumisaikaa mahdollisuuksien mukaan ja pyydetään tarvittaessa esim. työterveyshuollolta tukea. Normaalitilanteeseen palaamisesta tulee lisäksi myös tiedottaa sekä asiakkaita että päätöksentekoelimiä. Tapahtumien läpikäynti ja raportointi sekä korjaavat toimenpiteet kootaan yhteen henkilökunnan kanssa käytävässä palautekeskustelussa. Korjaavat toimenpiteet aikataulutetaan. 4.7 Suunnitelman ylläpito, jakelu ja säilytys Suunnitelma toimitetaan valvontaviranomaisille (ELY-keskus), pelastusviranomaiselle sekä kunnalle. Suunnitelma katselmoidaan vuosittain. Suunnitelma ei ole salassa pidettävä, mutta siihen liittyvät liitteet ovat, joten niitä ei toimiteta eteenpäin, vaan ne säilytetään Hangon vesi- ja viemärilaitoksen tiloissa. Kunnalliset liikelaitokset ja kunnan taseyksiköt ovat osa kunnallista viranomaisorganisaatiota ja niiden asiakirjoihin sovelletaan julkisuuslakia. Julkisuuslain 621/1999 24 :n 1 momentin 8 kohdan nojalla asiakirjat, jotka koskevat onnettomuuksiin tai poikkeusoloihin varautumista tai väestönsuojelua voivat olla salassa pidettäviä (esimerkiksi valmius- ja varautumissuunnitelmat). Salassa pidettävät asiat tulee merkitä salassa pidettäviksi. Viranomainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti. Kunnan yhtiöt ja vesiosuuskunnat ovat sen sijaan julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolella. Viranomaisen antamien asiakirjojen salassapitovelvollisuus sen sijaan koskee myös niitä. Jos yhtiö tai osuuskunta laatii asiakirjoja viranomaisen toimeksiannosta, asiakirjoihin saatetaan soveltaa kuitenkin julkisuuslakia. LIITTEET (eivät ole julkisia Julkisuuslain 621/1999 24 :n perusteella) Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Talousvedentuotantokaavio verkostoineen Jätevesiverkosto pumppaamoineen Lähtötilannekartoituksen yhteenveto Varautumisen kehittämisen painopistealueet Riskinarvioinnin perusteella löydetyt kehityskohteet Erityisasiakkaat yhteystietoineen 14

Liite 7 Häiriötilanteiden toimintakortit Liite 8 Varautuminen sähkönjakeluhäiriöihin Liite 9 Kloorausohje esim. tehokloorauksen toteuttamiseksi Liite 10 Kriisiviestintäohje vuodelta 2013 Liite 11 Yhteystietolista kriisiviestintään Liite 12 Suursuon jätevedenpuhdistamon pelastussuunnitelma 15