Metsäalan kehitysyhteistyön muuttuvat tavoitteet ja käytännöt Esimerkkitapaus Tansaniasta Heini Vihemäki (heini.vihemaki@helsinki.fi) Kehitysmaatutkimuksen laitos 22.2.2006 Luennon rakenne 1. johdanto 2. metsäalan kehitysyhteistyöstä ja kehityspolitiikasta globaalilla tasolla 3. Suomen kehitysyhteistyöpolitiikka metsäalalla 4. Tansanian konteksti, metsäpolitiikasta 5. Esimerkkitapaus metsäalan kehitysyhteistyöstä Itä-Usambaralla Tutkimuksesta ja taustaa (osallistavan) metsiensuojelupolitiikan toimeenpano, suojelualueiden hallinnan käytännöt ja niihin liittyvät kiistat ja haasteet Itä-Usambaralla (Tansaniassa) suojelualueiden hallinnan problematiikka (tiukka suojelu vs. ihmis-lähtöinen tai osallistava) demokratian edistämiseen ja desentralisaatioon kehitysmaissa liittyvä problematiikka (vallan hajauttaminen ja sen seuraukset paikallistasolla) Taustaa Alueella ollut Suomen (ja EU:n) kehitysyhteistyövaroin tuettu suuri suojeluhanke (1990-2002), myöh. järjestötukea ja sektoritukea (SWAP) Suomen kehitysyhteistyövaroin tuettu myös metsäpolitiikan muutosta Tansaniassa. tässä esityksessä pääpaino on lähimenneisyydessä Metsäalan kehityspolitiikka ja toimijat globaalilla tasolla Toimijoita (esim.): kehitysyhteistyön rahoittajat ( donors ), Maailmanpankki ja Global Environmental Facility, UNCED, FAO, ympäristö- ja kansalaisjärjestöt, ITTO, tutkimusinstituutiot, yritykset ja epävirallisen talouden toimijat säätelymekanismeja: ympäristösopimukset (CBD, Cites, Kioto), sertifiointi (ja muut markkinapohjaiset syst.) 1
Paradigmoja metsätaloudessa teollinen kehittäminen/kehitys (1960-l) yhteisöllinen metsätalous (social forestry) (1970-l) ympäristö- ja luonnonsuojelu näkökohdat (1990-l) yhteisöpohjainen metsienhallinta ja köyhyyden vähentäminen (2000-l) (Arnold 2001: Cifor Occational Paper no. 33) metsäperiaatteet ja kestävän metsätalouden periaate kansallinen suvereniteetti, yleinen osallistuminen ja metsän eri tuotteiden ja palveluiden arvottaminen sustainable forest management ideaali (josta keskusteltu Rion konferenssin 1992 jälkeen): sekä aineellisten että aineettomien hyötyjen arvottamisen vaatimus Suomen kehitysyhteistyö metsäalalla Metsäsektorin kehitysavun osuus kok. rahoituksesta 3000 muutokset avun/kehitysyhteistyövarojen määrässä ja tuki muodoissa: 1990-luvulla laskeva trendi projektiavusta sektoriapuun (tavoitteena ainakin), toisaalta myös NGO apuun lisää varoja & huomiota 2500 2000 Milj. FIM 1500 1000 500 0 1992 1994 1996 1998 2000 Vuosi Metsäsektorin rahoitus, Milj. FIM Kokonaisrahoitus. Milj, FIM Metsäsektorin osuus & Eur määrät virallisesta kehitysavusta Vuosi 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Osuus, % 7,6 9,8 10,3 9,8 4,7 4,1 6,2 6,1 5,8 Metsäsektorille (MEur) 32,8 25,7 23,7 23,5 11,2 10,2 17,0 17,5 17,7 Tansanian kontekstista yli 33 milj. as. ja 940 000 km2 siirtomaahistoria ja luonnonvarojen käyttö itsenäistyminen 1961 ja ujamaa politiikka (yksipuolue järjestelmä) 1980-luvun rakennesopeutuspolitiikka 1990-luku monipuoluejärjestelmä, köyhyys edelleen laaja suojelualueiden suuri osuus maan pintaalasta (31 %) (Brockington 2005) 2
Tansanian metsät (1) Tansanian metsät maa-alueesta metsää arvioitu olevan 38% (33,5 milj,ha) metsistä suojeltua metsää 29%, loput tuotantometsää (MNRT 1998) % metsäalasta 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 3,4 0 Metsät (ei sis. mangrove) 0,3 Mangrove metsät 96,3 Avoin metsä (woodlands) avointa metsää lähes kaikki, loput suljetut us. eril. paineita metsät häviää arvioiden mukaan 92 000 ha/a (FAO 2002) 130 000 tai jopa 500 000 ha/a (NFP 1998) Metsäpolitiikan muutos Tansaniassa asteittainen muutos osallistavampaan (participatory) politiikkaan, ensin social forestry lähestymistapa, myöh. erilaiset yhteistöpohjaiset ja yhteishallinnan mallit sekä integroidut kehitys- ja suojeluhankkeet pilottihankkeet, kuivat alueet jossain määrin vastustusta uudistuksiin sisältäpäin Uusi kansallinen metsäpolitiikka (1998) ja metsälaki 2002 voimaan Community-based forest management & Joint Forest Management virallisiksi metsienhallinnan strategioiksi Tansanian metsäpolitiikasta Hyväksytty virallisesti laajasti ajatus yhteisöjen ja NGO ja yksityissektorin osallistumisesta hallintaan ja suojeluun Vastusta osallistavaan politiikkaan esiintyy samaan aikaan diskurssissa Aluetason metsäviranomainen (24.9.2003): I am saying that this (participation) is a Western driven idea and it will not work I am sceptical, very clearly, because it is as if people are looking at it as a magic raid to mitigate all conservation challenges, which is a nightmare True, there is a need to have people (involved), but it has gone unnecessarily far, you must understand that you are working with a community that is poor. Itä-Usambara ja Amanin suojelualue vuoristojen (erit. Eastern Arc) metsäalueilla korostuu biodiversiteetti ja muut suojelu-arvot (vrt. avoimet metsät) Eastern Arc vuoret suojeludiskurssissa 25:n global hot spot joukossa 3
Itä-Usambara & Suomen tuki metsäalalla 1970-luvulla metsävarojen inventointi ja tuki metsien teol. hakkuisiin 1980-luvulla vähitellen paradigman muutos (kv. painostus osasyynä) laittomien hakkuiden ongelmat 1990-luvulla valumametsien suojeluhanke, myöhemmin suojelualueiden hallintahanke (1990->2002) Paikallishallinnon ja paikallisten uusi rooli (1) Amanin suojelualueen perustaminen (1997) Suomen ja TZ yhteisen suojeluhankkeen tuella ja osallistava strategia hallintaan siinä (joint forest management) ihmisten osallistaminen suojelualueiden kontrolliin eri keinoin (mm. PRA, eril. toimeentuloa edistävät projektit, ympäristökasvatus, komiteat) asenteet suojeluun periaat. positiiviset tiukat rajoitukset käytön suhteen suojelualueella ja sen ulkopuolella (puitteet määritelty pitkälti valmiiksi) paikallisten uusi rooli (2) monet osallistamisen muodot sidoksissa hankerahoitukseen eri ryhmien osallistumisessa ja tiedostuksessa eroja (naiset, vanhukset, teenpoimijat) kylähallitukset ja eliitti usein akt. hyötyjen ja tiedon epätasainen jakautuminen useassa tapauksessa, silti eroja myös esim. eri kylien välillä Paikallishallinnon (kylätason) ja paikallisten uusi rooli (2) komiteoilla ja kylän johtoportaalla virallisesti suuri rooli käytäntö: monet päätökset näyttää kylätasolla tapahtuvan muodollisten päätöksentekoareenojen ulkopuolella (epävirallisesti) (vrt. Iddi 2002) komiteoiden toiminnassa resurssipuute yksi ongelma (hankkeen loppumiseen ja metsähallinnon rahanjakoon liittyy) & poliittiset valtataistelut yhteisöjen sisällä periaatteessa kompensaatio suojelusta turismitulojen kautta (20%), mutta ei riittäväksi koettu metsä- ja luonnonvarapolitiikassa epäjohdonmukaisuuksia ja epäreiluuksia paikallisten viljelijöiden kannalta Ympäristökomitean kokous Kultaryntäys metsiin Ympäristökomitean jäsen (15.4.2005 IBC Msasa): Mielestäni meidän on paras kirjoittaa kirje kylähallitukselle, koska (ympäristö-) komitealla on suuri valta Meidän pitäisi kirjoittaa kirje heidän (teefirman) toimintansa lopettamiseksi, ja (sanoa) että tämä tulee ympäristökomitealta, joka perustettiin paikallishallinnon (kylätason) säädösten alaisuudessa. Ja meidän tulisi koristautua kulkusiin (vaatia huomiota) että tiedettäisiin että meillä on päätösvaltaa. Sillä jos me yritämme kaataa puita valmistaaksemme huonekaluja, he (viranomaiset) kieltävät meitä, etkö näe että meitä kohdellaan väärin? Miksi emme vaadi tätä asiaa? (laittoman) kullankaivuun aiheuttamat uhat suojeluarvoille vaikeus saada paikalliset yhteistyöhön ilman eril. korvauksia (sungusungut) kylätasolla erilaisia intressiryhmiä ja niihin liittyen konflikteja kullankaivuun kontrolloinnissa taloudelliset voimat laajemmin poliitiikan ristiriidat (kaivostoiminnan kannustaminen vs. ympäristö seikat) 4
yhteenvetoa kehitys(yhteistyö)politiikkaa tehdään monella tasolla ja areenalla donorit nyk. pyrkivät vaikuttamaan partnereiden politiikka prosesseihin ja toimeenpanoon (esim. kansallinen metsäpolitiikka/nfp) paikallistasolla politiikka heijastuu epätasaisesti, ristikkäisiä vaikutuksia usein, laajemmat tal. ja pol. ympäristön merkitys tärkeä osallistavan hallinnan suhde demokratisaation? 5