Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012
Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde Serven hakuun 2. Serven 2012 tutkimushaun teemojen kuvaus 3. Hyvä tutkimussuunnitelma ja suunnitelmien arviointi 4. Hakeminen 5. Mitä tämän tutkimushaun jälkeen?
Julkisen tutkimusrahoituksen uudistus ja Serven haku Serven haussa samat lähtökohdat kuin ennenkin Tutkimuksen fokus on Serven haun teemojen alueella ja hyödyntämisnäkökulmassa painottuvat Serven kohdetoimialat. Tutkimuksella merkittävää uutuusarvoa. Kansainvälisen tason tutkimusta, jossa usein myös kansainvälistä yhteistyötä kansainvälinen yhteistyö avataan konkreettisesti suunnitelmaan. Monitieteistä tutkimusta ja toisiaan täydentäviä sekä uusia näkökulmia tuovia tutkimuskonsortioita. Hyvä hyödyntämissuunnitelma niin elinkeinon kuin akateemisen tutkimuksen kannalta. Hyödyntäjäyritysten sitoutuminen myös rahoituksen muodossa. Kohderyhmä: julkisen tutkimuksen organisaatiot eli yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut.
Serven tutkimushaku on tyyppiä elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Millaista on elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus? Sen tyyppistä, mitä ennenkin on Servessä ja muissa ohjelmissa rahoitettu. Projekteissa syntyvä osaaminen ja tulokset ovat hyödynnettävissä yritysten omassa tutkimus- ja kehitystyössä. Julkisen tutkimushankkeen jatkona voi esimerkiksi seurata hyödyntäjäyrityksen kehittämisprojekti. Ammattikorkeakouluissa Tekes rahoittaa tutkimusta, joka palvelee osaamisen siirtoa PK-yrityksiin. Projekteissa lähtökohtana 10 % yritysrahoitus, näin myös Serven haussa. Tekesin rahoitusosuus normaalitasolla 60 % projektin hyväksyttävistä kustannuksista, erityisen tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä toteutettavissa projekteissa 70 %.
Teema 1: Verkostoituneen palveluliiketoiminnan johtaminen Mitä teemassa tavoitellaan Tavoitteena ymmärtää paremmin verkostoituneen palveluliiketoiminnan johtamisen haasteita, edellytyksiä, tapoja, osaamistarpeita, konteksteja Miten verkostomaista palveluliiketoimintaa johdetaan globaalissa liiketoiminnassa? Mitä kansainvälisiä esimerkkejä voisi löytää ja tutkia? Miten johtaa menestyksekkäästi? Mistä yrityksistä / toimialoilta / tutkimuksesta voisi ottaa oppia? Millaisia parhaita käytäntöjä voidaan tunnistaa ja miten soveltaa niitä? Mikä merkitys on sillä, onko pääroolissa iso vakiintunut toimija vai pieni, nopeasti kasvava ja ketterä yritys? Miten arvo muodostuu verkostoissa ja miten sitä voi johtaa? Miten palvelujen yhteistuottamisen prosesseja hallitaan ja johdetaan menestyksekkäästi? Entä muut prosessit kuin suoraan palvelujen tuottamiseen liittyvät? Kokonaisratkaisujen myynnin näkökulma? Asiakkaiden osto-osaaminen? Asiakkaiden hallinta? Henkilöstön ja osaamisten merkitys? Toimijaverkoston rakentaminen? Ohjausryhmään mukaan myös PK-yritysten edustusta.
Teema 2: Kansainvälisten palvelubrändien rakentaminen Mitä teemassa tavoitellaan Tavoitteena tarkastella kansainvälisten palvelu- tai ratkaisuliiketoiminnan brändien merkitystä, rakentamista, hallintaa Tavoitteena tarjota näkökulmia globaalien brändien rakentamiseen ja taustalla oleviin strategioihin. Miten suomalaisista palveluliiketoiminnan menestystarinoista ja palveluinnovaatioista luodaan globaaleja brändejä? Millaista osaamista, panostusta, tutkimusta ja tekemistä se edellyttää? Mikä rooli ja merkitys brändeillä on osaamisen suojaamisessa globaalissa palveluliiketoiminnassa? Millaisiin strategioihin ja historiaan menestyvät palvelubrändit perustuvat? Mitä parhaita käytäntöjä palvelubrändien rakentamisessa voidaan tunnistaa? Millaista organisatorista kulttuuria ja ajattelumalleja menestyvien palvelubrändien luominen edellyttää? Miten brändi voi uudistua ja kehittyä? Miten tuotebrändeistä siirrytään palvelubrändiin? Onko niillä eroa? Miten vahva tuotebrändi vaikuttaa kulttuuriseen ja asenteelliseen muutokseen siirryttäessä palveluliiketoimintaan?
Teemoista tutkimuskysymyksiin Edellä esitettiin esimerkkejä teemoihin liittyvistä kysymyksistä, mutta tutkijoiden toivotaan esittävän muitakin tutkimustarpeita ja tärkeitä näkökulmia teemoihin! Teemat sen luonteisia, että varmasti tarvitaan erilaisten osaamisten yhdistämistä. Kaikkia kysymyksiä ei tarvitse yhdessä tutkimuksessa ratkaista, vaan projekteilla toivotaan olevan selvä fokus. Tutkimusasetelmassa ja tulosten hyödyntämisessä painottuu Serven kohdetoimialojen näkökulma. Yritysosapuolina voi olla myös muiden toimialojen yrityksiä.
Arviointi NABC-mallia avuksi käyttäen Tarve Miksi projekti tarvitaan? Minkä tarpeen täyttämiseen tai ongelman ratkaisemiseen se tähtää? Mitkä ovat keskeiset tutkimuskohteet ja kehitettävä osaaminen? Suhde aikaisempaan tutkimukseen? Miksi asiaa kannattaa tutkia Suomessa? Tutkimuksen pitkän tähtäimen tavoite? Miksi projekti tarvitaan tutkimustulosten hyödyntäjien näkökulmasta? Tavoiteltavat tulokset ja projektin keskeinen sisältö Mitä tuloksia tavoitellaan? Mihin kysymyksiin haetaan vastauksia? Mikä on projektin keskeinen sisältö ja vaiheet? Mikä on tutkimuksen uutuusarvo ja kuinka laaja-alaisesta tutkimuksesta on kysymys? Tavoitteiden realistisuus?
Arviointi NABC-mallia avuksi käyttäen Voimavarat ja yhteistyö Projektin avainhenkilöt ja heidän kokemuksensa ja osaamisensa Projektin kotimaiset yhteistyötahot ja yhteistyön luonne ketkä tekevät ja mitä tekevät? Mitkä ovat kansainväliset yhteistyökumppanit ja verkostot? Mitä kansainvälisessä yhteistyöllä tavoitellaan? Mitä yhteistyö on konkreettisesti ja miten se edistää tutkimusta? Kuka tekee, mitä tekee ja missä tekee? Mitä uusia yhteistyömuotoja ja kumppanuuksia projekti synnyttää? Millaista on tutkijoiden ja hyödyntäjien vuorovaikutus projektin aikana ja sen jälkeen? Ovatko potentiaaliset hyödyntäjät sitoutuneet projektiin?
Arviointi NABC-mallia avuksi käyttäen Syntyvän osaamisen hyödyntäminen Ketkä (toimialat ja/tai yritykset) voivat hyödyntää projektin tuloksia? Miten varmistetaan tulosten tehokas ja laaja-alainen hyödyntäminen? Millä tavoin ja millä aikajänteellä hyödyntäminen tapahtuu? Miten varmistetaan syntyneitten tulosten elossapysyminen, että olisivat käytettävissä kun hyödyntämisen paikka aukeaa? Mitkä ovat projektin mahdolliset yhteiskunnalliset ja välilliset vaikutukset?
Arviointi NABC-mallia avuksi käyttäen Hyödyntämisen konkretisointi yhteistyössä ja viestinnässä Jo tutkimushankkeen esittelyvaiheessa on hyvä tunnistaa hyödyntäjäyrityksen mahdolliset kehittämishankkeet, joissa voidaan hyödyntää syntyvää osaamista Vaiheittainen soveltaminen ja rohkeat kokeilut yrityksissä ajatuksella, että ei voi epäonnistua, koska pieleenkin mennyt koe on arvokas Yritysten altistaminen uusille ajatuksille uusia tapoja nähdä tutkimuksen mahdollisuudet ja tarkastella omaa toimintaa, asiakkaita, kumppaneita Viestintä- ja hyödyntämisstrategian suunnittelu jo projektia suunniteltaessa toimii myös projektin myyntimateriaalina Kohderyhmäajattelu viestintään: ydintulos avainyritykselle, tiedottaminen tutkimusyhteisössä, suurelle yleisölle popularisoituja viestejä, seminaarit yksin tai kumppanien kanssa
Yksittäisen tutkimushankkeen vaikutusten arvioinnin eri näkökulmat Tutkimusorganisaatio (t)/ tutkimusryhmä (t) Tutkimushanke Toimiala/ yritysklusteri Tieteenala(t) OSAAMISPOHJAN KASVATTAMINEN
Miten edetään? Haku sulkeutuu perjantaina 30.3. klo 16. Ei erillistä aiehakua, vaan hakemukset kaikkine liitteineen tulee toimittaa haun aikana Tekesiin. Projektisuunnitelma, yritysten rahoitussitoumukset, ehdotus ohjausryhmäksi. Rinnakkaisten projektien osalta jokainen osapuoli jättää oman hakemuksen liitteineen, vaikka tutkimussuunnitelma onkin yhteinen. Ohjausryhmän merkitys projektissa sparraava, kysymyksiä esittävä, osallistuva. Ohjausryhmän puheenjohtaja jo suunnitteluvaiheessa mukaan, jos mahdollista. Hakemuksessa on kohta projektin liitynnät -> merkitse, että projekti liittyy Serve-ohjelmaan. Yksityiskohtaiset hakuohjeet verkossa Serven sivuilla. Rahoituspäätökset pyritään tekemään kesäkuun loppuun mennessä.
Tekesin muut tutkimushaut Servessä ei enää tutkimushakuja. Muiden ohjelmien hakuja kannattaa seurata ne ilmoitetaan Tekesin verkkosivuilla, ja ohjelmahaut avautuvat pitkin vuotta. Servessä mukana olevien tutkijoiden osaamista tarvitaa. jatkossakin, ja osaamista voidaan soveltaa monilla alueilla. Uusilla tutkimustyypeillä Pienet strategiset avaukset ja Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa on haku auki kolme kertaa vuodessa. Avauksissa haut ovat teemakohtaiset, nyt ensimmäisessä avauksessa on neljä teemaa. Kannattaa seurata aktiivisesti Tekesin verkkosivuja ja sieltä hakuaikoja!
KIITOS! sanna.piiroinen@tekes.fi jaana.auramo@tekes.fi