LAATUTARHA. -ohjeisto

LAATUTARHA -ohjeisto

LAATUTARHA-OHJEISTO Johdanto Laatutarha-ohjeisto on suomalaisen puutarhatuotannon yhteinen ohjeisto, jonka tehtävänä on varmistaa puutarhatuotteiden turvallisuus, tuotannon mahdollisimman vähäinen ympäristökuormitus ja työntekijöiden hyvät työolot. Kotimaisten Kasvisten sirkkalehtilippumerkin käyttö edellyttää, että Laatutarha-ohjeistoa noudatetaan sirkkalehtilipulla merkittyjen kasvisten tuotannossa. Puutarhayrittäjille on koottu Kotimaiset Kasvikset ry:n Internet-sivulle tukimateriaalia, joka helpottaa Laatutarha-ohjeiston käyttöönottoa. Tukimateriaali sisältää lomakemalleja, ohjeita ja artikkeleita. Tukimateriaali löytyy Internetistä osoitteesta: www.kotimaisetkasvikset.fi kohdasta Viljely. Liitteessä 1 on kuvattu, miten Laatutarhaohjeiston aihealueet sijoittuvat puutarhayrityksen prosesseihin. Sisällysluettelo Johdanto...................... 2 A1. Viljelypaikka ja tuotantotilat......... 3 A2. Kastelu ja lannoitus............. 4 A3. Kasvinsuojelu................. 6 A4. Korjuun jälkeiset toimenpiteet....... 8 A5. Energiankäyttö................ 9 A6. Ympäristövaikutukset............. 9 B. Pakkaamo- ja tuotantotilojen hygienia.. 11 C. Dokumentointi ja jäljitettävyys....... 12 D. Työterveys- ja turvallisuus......... 13 E. Yrityksen järjestelmällinen kehittäminen. 14 Liite 1....................... 15 Yhteystiedot: Kotimaiset Kasvikset ry Vernissakatu 4 01300 VANTAA Puh. (09) 6155 400 Internet: www.kotimaisetkasvikset.fi Laatutarha-ohjeiston tehtävänä on vahvistaa yritysten hyviä viljelykäytäntöjä ja näin lunastaa asiakkaiden ja kuluttajien odotukset suomalaisten kasvistuotteiden turvallisuudesta. Vaatimusten avulla varmistetaan lisäksi se, että työntekijöiden työturvallisuus on korkeatasoista ja yrityksen lähiympäristön kuormitus mahdollisimman vähäistä. Laatutarha-ohjeisto sisältää myös kohtia, joiden tavoitteena on luoda käytäntöjä yrityksen toiminnan arviointia ja kehittämistä varten. Laatutarha-ohjeisto sisältää lainsäädännön viimeisimmät muutokset sekä niitä kotimaisen puutarhatuotannon hyviä käytäntöjä, joiden avulla voidaan varmistaa tuotteiden puhtaus ja turvallisuus. Laatutarha-ohjeisto voidaan mieltää työkaluksi, joka auttaa puutarhayritystä täyttämään markkinoiden odotukset ja lainsäädännön edellyttämät kirjaukset ja toiminnot. Vaatimukset on kirjattu yleisellä tasolla, eivätkä näin ollen sisällä tarkkoja toimintaohjeita. Tämän vuoksi jokaisella viljelmällä tulisi miettiä, miten kukin kohta täytetään yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa. Kohdassa C on listattu niitä toimintoja, joista tulisi tehdä kirjauksia. Kirjausten tulisi olla osa yrityksen päivittäistä toimintaa ja ne olisi tehtävä niin, että niistä voidaan kyseinen asia selkeästi myöhemmin tarkistaa. Laatutarha-ohjeiston kohdat on jaettu kahteen eri tasoon: pakolliset ja suositukset. Pakolliset vaatimukset on yrityksessä aina täytyttävä. Suosituksista yrityksen on täytettävä vähintään kymmenen eri kohtaa. Täytettävät suositukset yritys voi valita vapaasti. Pakolliset kohdat on merkitty tumman harmaalla värillä ja suositukset vaalean harmaalla värillä. Viljelijä sallii Kotimaiset Kasvikset ry:n valtuuttaman osapuolen tekemään tuotannon ja tuotteiden arvioinnin ja seurannan niiltä osin kuin se koskee tätä ohjeistoa. Laatutarha-ohjeisto on päivitetty versio aiemmin ilmestyneestä Hyvät tuotantomenetelmät -ohjeistosta. Tässä päivityksessä on huomioitu muuttunut lainsäädäntö. Lisäksi ohjeiston rakenne ja sisältö noudattelee - suomalaisen tuotannon huomioiden - Euroopassa käytettävää EurepGAP-kriteeristöä (Control Points & Compliance Criteria, Fruit and Vegetables, Version 2.1 -Oct04). Koristekasvi- ja taimitarhatuotantoa eivät koske kohdat: A2f, A2l, A4a, A4c, A4e, A4f, B kokonaan, C4, C5 ja C8. Kotimaiset Kasvikset ry 2 Laatutarha-ohjeisto, versio 1/2007

Harmaalla pohjalla olevat PAKOLLISET VAATIMUKSET on jokaisen yrittäjän täytettävä. Koristekasvi- ja taimitarhatuotannon poikkeukset on mainittu johdannossa. SUOSITUKSET ovat vaalean harmaalla pohjalla ja niistä on täytettävä vapaavalintaisesti kymmenen (10) kappaletta. Vaatimus tai suositus A1. Viljelypaikka ja tuotantotilat Vaatimuksen tai suosituksen tarkennus Viljelypaikka ja tuotantotilat ja -olosuhteet valitaan ja luodaan mahdollisuuksien mukaan sellaisiksi, että kasvintuhoojien ja ihmisille vaarallisten patogeenien sekä kemikaalien esiintymisriski olisi mahdollisimman vähäistä. Kasvihuoneen viljelyolosuhteita on voitava säätää kasvien vaatimuksia vastaaviksi ja täten vähentää kasvitautien ja tuhoeläinten elin- ja esiintymismahdollisuuksia. A1a Tuotantotiloista ja viljelyalueista laaditaan kartta. Avomaantuotanto A1b Viljelypaikkaa valitessa otetaan huomioon mahdollinen yhdyskuntalietteiden käyttö. A1c Viljelypaikkaa valittaessa otetaan huomioon peltolohkon aikaisempi viljelykäyttö ja viljeltävän kasvilajin vaatimukset. Tuotantotiloista ja viljelyalueista laaditaan kartta, jota voidaan käyttää uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Karttaan merkitään myös hätätilanteiden varalle esimerkiksi alkusammutuskaluston, ensiapuvälineiden, kasvinsuojeluainevaraston, sähköpääkytkimen, polttoaine- ja kaasusäiliöiden sekä polttoainesyötön sijainti. Peltolohkoja ostettaessa, vuokrattaessa tai vaihdettaessa selvitetään peltolohkon viljelyhistoria ainakin viiden vuoden ajalta. Viljelyhistoriassa tulee tarkastella sitä, että onko yhdyskuntalietteitä käytetty peltolohkolla. Jos yhdyskuntalietettä on levitetty peltoon, voidaan kasviksia viljellä tällä lohkolla aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lietteen levityksestä. Viljelyhistoriaa selvitettäessä otetaan huomioon ainakin seuraavat asiat: peltolohkon aiemmat viljelykasvit, peltolohkon kalkitus- ja maanparannustoimet sekä lohkon mahdolliset maa-analyysitulokset. A1d Maan kasvukuntoa havainnoidaan ja mitataan. Kasvihuonetuotanto A1e Viljelypaikkaa valittaessa otetaan huomioon kasvihuoneosaston tai -huoneen aiempi viljelykäyttö. A1f Vähennetään tuhohyönteisten ja lintujen pääsymahdollisuutta kasvihuoneisiin. Havainnot maan kasvukunnon heikkenemisestä kirjataan, jotta ongelmakohta voidaan myöhemmin paikantaa. Heikosti satoa tuottavien alueiden ongelmat todetaan esimerkiksi lapiodiagnoosin avulla (kuoppa-analyysi). Heikoimpien alueiden kasvukuntoa parannetaan erilaisin toimenpitein. Niissä tapauksissa, kun kasvihuoneosasto tai -huone muutetaan koristekasvituotannosta syötävien kasvien tuotantotilaksi, otetaan kasvihuoneen pintamaasta maanäyte, josta tutkitaan siinä mahdollisesti olevat kasvinsuojeluainejäämät. Kasvihuoneen tuuletusluukuissa käytetään verkkoja, jotka estävät kasvintuhoojien ja lintujen pääsyn kasvihuoneeseen. Kotimaiset Kasvikset ry 3 Laatutarha-ohjeisto, versio 1/2007

A2. Kastelu ja lannoitus Kasvustoa lannoitetaan ja kastellaan viljelykasvin tarpeen mukaisesti, jotta ravinteiden hyväksikäyttö olisi tehokasta ja huuhtoutuminen ympäristöön vähäistä. A2a A2b A2c A2d A2e Lannoituksen tulee perustua suunnitelmaan. Lannoitusta suunnitellaan, ohjataan ja seurataan maa- tai puristenesteanalyysien avulla. Lannoitteet on varastoitava määräysten mukaisesti. Lannan patterivarastoinnissa on vältettävä valumia pintaja pohjavesiin. Yrityksen, joka käsittelee yrityksen omia kasvijätteitä esimerkiksi kompostoimalla ja myy tai luovuttaa niitä, on velvollinen tekemään ilmoituksen Elintarviketurvallisuusvirastoon. Ilmoituksen lisäksi yrityksen tulee ylläpitää tiedostoa, jonka avulla lannoitevalmisteen raaka-aineet ovat tuote- ja eräkohtaisesti mahdollista jäljittää. Lannoitevalmisteita valmistavan yrityksen on varmistettava tuotteidensa turvallisuus omavalvontasuunnitelmalla. Maanparannusaineita ja orgaanisia lannoitteita valmistavien on lisäksi haettava laitoshyväksyntä Evirasta ennen tuotteiden markkinoille saattamista. Yrittäjän on varmistuttava, että ostettujen lannoitevalmisteiden haitallisten metallien ja haitta-aineiden enimmäispitoisuudet eivät ylity. Lannoitevalmisteiden taudinaiheuttajien ja muiden mikro-organismien enimmäismäärät eivät saa ylittää lannoitevalmisteille annettuja ohjearvoja. Avomaalla maa-analyysi otetaan monivuotisten kasvien viljelylohkoilta aina kasvustojen vaihdon yhteydessä. Yksivuotisten viljelykasvien lohkoilta maa-analyysi otetaan vähintään kolmen vuoden välein. Analyysit tulee tehdä alaan erikoistuneessa laboratoriossa. Kasvihuonetuotannossa hoitolannoituksen tasoa tarkkaillaan säännöllisesti pikamittausmenetelmällä, joka otetaan kasvualustan puristenesteestä tai ravinneliuoksesta. Pikamittauksessa selvitetään johtokyky, nitraattipitoisuus ja/tai ph. Lannoitteet säilytetään siten, että kosteus ja sadevesi eivät pääse niitä pilaamaan ja huuhtomaan ympäristöön. Lannoitteiden varastoinnissa on myös huolehdittava, että kasvinsuojeluaineet eivät pääse kosketuksiin lannoitteiden kanssa. Lantapatteri on sijoitettava tasaisen pellon keskelle ja kaltevalla pellolla lähelle pellon yläreunaa. Lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle eikä 100 metriä lähemmäs vesistöä, valtaojaa tai talousvesikaivoa. Ojiin on oltava vähintään viiden metrin etäisyys. Patterin pohjalle levitetään esimerkiksi turvetta 15 senttimetriä. Valmis patteri peitetään peitteellä tai vähintään 10 senttimetrin turvekerroksella. Ilmoitusvelvollisuus ja laitoshyväksyntä ei koske yritystä, joka käyttää kasvijätteet omassa yrityksessä eikä yritystä, joka luovuttaa käsittelemätöntä tai käsiteltyä lantaa tilalta toiselle. Yrittäjän tulee myyjältä, maahantuojalta tai tuoteselosteesta varmistaa, että enimmäispitoisuudet eivät ylitä lannoitevalmisteista annetun asetuksen ohjearvoja. Kadmiumpitoisuus saa lannoitteissa olla enintään 30 milligrammaa kadmiumia fosforikilogrammaa kohden. Yrittäjän tulee myyjältä, luovuttajalta tai maahantuojalta varmistaa, että taudinaiheuttajien ja muiden mikro-organismien enimmäismäärät eivät ylity Kotimaiset Kasvikset ry 4 Laatutarha-ohjeisto, versio 1/2007

Avomaantuotanto A2f Avomaan viljelyssä on varmistuttava kasteluveden soveltuvuudesta kasteluun. Mikään kasteluun käytetty vesi (myös kierrätetty kasteluvesi) ei saa siinä määrin sisältää vierasta hajua, makua eikä myöskään pieneliöitä, loisia tai vieraita aineita, että se voisi vaarantaa tuotteiden ja niistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuutta. Veden käyttäjän on aistinvaraisesti arvioitava veden hajua, väriä ja sinilevien määrää. Sellainen kasteluvesi, joka kastelussa päätyy suoraan kasvin syötävien osien pinnoille, on tutkittava vähintään kolmen vuoden välein. Vedestä on tutkittava vähintään Escherichia coli -bakteerien pitoisuus sekä suolistoperäisten enterokokkien määrä. Tutkittu kasteluvesi ei saa sisältää Escherichia coli -bakteeria yli 300 pmy/100 ml, suolistoperäisiä enterokokkeja yli 200 pmy/100 ml, poikkeavaa väriä tai hajua taikka sinilevien massaesiintymää. Vesitutkimukset on tehtävä luotettavassa laboratoriossa. A2g Kastelun tarve todetaan mittauksin. Kastelun tarve perustuu laskelmiin ja mittauksiin. Apuna voidaan käyttää laskelmia sadannan riittävyydestä sekä esimerkiksi tensiometrimittauksia. A2h A2i A2j A2k Kompostoimatonta karjanlantaa ei saa käyttää syötävillä tuotteilla viljelyvuonna. Lannan sisältämät ravinteet otetaan huomioon lannoitesuunnittelussa. Lannan levitystä ei saa tehdä routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Lannoitelevittimen toiminta tarkistetaan vuosittain ja näin varmistetaan että laite toimii oikein ja levittää halutun lannoitemäärän. Jos peltolohkoilla, joilla viljellään syötäviä tuotteita, halutaan käyttää kompostoimatonta karjanlantaa, on se levitettävä edellisenä vuonna esikasvilla tai viimeistään syksyllä ennen maan muokkausta. Lanta on heti levityksen jälkeen sekoitettava ja muokattava tasaisesti maahan. Muokkausvaatimus ei koske puuvartisia kasveja (esim. herukkaa ja omenaa). Kompostoitua lantaa, ilmastettua lietettä tai lämpökäsiteltyä lantavalmistetta voidaan käyttää syötävien tuotteiden lannoittamiseen viljelyvuoden keväänä. Komposti tai muulla tavalla hygienisoitu lanta muokataan ja sekoitetaan hyvin maahan. Lannan patterointi ei vastaa kompostointia. Lannan ravinnepitoisuudet lasketaan taulukkoarvojen mukaisesti esimerkiksi Viljavuuspalvelun lantatilastosta tai lanta-analyysin arvojen mukaisesti. Lantaa ei saa levittää 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja niin kuiva, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä. Kylvölannoittimelle tehdään kiertokoe vuosittain. Pintalannoitelevitin huolletaan ja sen toiminta tarkistetaan säännöllisesti. Kotimaiset Kasvikset ry 5 Laatutarha-ohjeisto, versio 1/2007

Kasvihuonetuotanto A2l Kasvihuonetuotannossa on varmistuttava kasteluveden soveltuvuudesta kasteluun. A2m Annetut kastelu- ja ravinnemäärät vastaavat kasvin veden ja ravinteiden tarvetta. Mikään kasteluun käytetty vesi (myös kierrätetty kasteluvesi) ei saa siinä määrin sisältää vierasta hajua, makua eikä myöskään pieneliöitä, loisia tai vieraita aineita, että se voisi vaarantaa tuotteiden ja niistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuutta. Veden käyttäjän on aistinvaraisesti arvioitava veden hajua, väriä ja sinilevien määrää. Sellainen kasteluvesi, joka kastelussa päätyy suoraan kasvin syötävien osien pinnoille, on tutkittava vähintään kolmen vuoden välein. Vedestä on tutkittava vähintään Escherichia coli -bakteerien pitoisuus sekä suolistoperäisten enterokokkien määrä. Tutkittu kasteluvesi ei saa sisältää Escherichia coli -bakteeria yli 300 pmy/100 ml, suolistoperäisiä enterokokkeja yli 200 pmy/100 ml, poikkeavaa väriä tai hajua taikka sinilevien massaesiintymää. Vesitutkimukset on tehtävä luotettavassa laboratoriossa. Kasvihuonetuotannossa kastelun ohjauksessa käytetään säteilyn, haihdutuksen, kasvualustan kosteuden tai ylikasteluveden mittaukseen perustuvaa automatiikkaa. Kasvihuonetuotannossa kastelujärjestelmän toimivuus ja vedentulon tasaisuus suuttimissa tarkistetaan ennen viljelykauden alkua ja sen aikana. A3. Kasvinsuojelu Erilaisin toimin pyritään mahdollisimman tehokkaaseen kasvitautien ja tuholaisten esiintymisen ennalta ehkäisyyn. Toteutetut torjuntatoimet perustuvat aina todettuun tarpeeseen ja ne tehdään tarkasti kohdentaen. A3a Käytetään lajikkeita, jotka ovat mahdollisimman vastustuskykyisiä kasvitaudeille ja tuhoeläimille. Lajikevalintoja tehtäessä perehdytään jalostajan antamiin tietoihin lajikkeen kestävyydestä kasvitauteja ja tuholaisia vastaan. A3b A3c A3d A3e A3f Varmistutaan siitä, että tilalle saapuvassa lisäysaineistossa ei ole näkyviä merkkejä tuholaisista ja taudeista. Kasvinsuojeluaineet valitaan siten, että kasvinsuojeluaineille vastustuskykyisiä tuholaiskantoja ei pääse kehittymään. Tilalla käytetyistä kasvinsuojeluaineista ja torjuntatoimenpiteistä pidetään ajan tasalla olevaa kirjaa. Ylimääräinen kasvinsuojeluaineliuos ja tankin pesuvesi hävitetään siten, että siitä ei ole vaaraa lähiympäristölle. Tyhjät kasvinsuojeluainepakkaukset huuhdellaan puhtaalla vedellä ja ne toimitetaan sekajätteen mukana kaatopaikalle. Varmistaminen tapahtuu esimerkiksi siten, että ennen kuin lisäysaineisto tai taimet siirretään varsinaiselle viljelypaikalle, tarkistetaan ne tautien ja tuholaisten varalta. Tilalla noudatetaan ohjeita siitä, miten eri kemialliseen ryhmään tai eri toimintaperiaatteella vaikuttavia kasvinsuojeluaineita voidaan käyttää. Tehoaineita tai tehoaineryhmiä vaihtelemalla estetään resistenttien tuholaiskantojen syntymistä. Kasvinsuojelutoimenpiteestä on tehtävä ainakin seuraavat kirjaukset: käsitelty kasvi, paikka missä torjunta on tehty (peltolohko tai kasvihuone), käsittelypäivämäärä, käytetyn kasvinsuojeluaineen kauppanimi, käyttöväkevyys, varoaika, kasvinsuojelutyön tekijän nimi ja selvitys siitä mihin tarpeeseen kasvinsuojelutyö on tehty. Ennen kasvinsuojelutyötä lasketaan tarvittava liuosmäärä. Jos huolellisista laskelmista huolimatta kasvinsuojeluaineliuosta jää yli, levitetään se tarkoitukseen sopivalle joutomaalle. Ylimääräinen liuos voidaan levittää myös kasvustoon huomioiden kuitenkin se, että sallitut käsittelypitoisuudet eivät ylity. Tankin pesuvedet käsitellään samalla tavalla kuin ylimääräinen liuos. Ylimääräistä kasvinsuojeluaineliuosta tai pesuvettä hävitettäessä on varmistuttava, että liuos ei päädy vesistöön tai viemäriverkkoon. Kasvinsuojeluaineliuoksia tehtäessä tyhjentyneet kasvinsuojeluainepakkaukset huuhdellaan huolellisesti ja huuhteluvesi kaadetaan ruiskun tankkiin. Kotimaiset Kasvikset ry 6 Laatutarha-ohjeisto, versio 1/2007

A3g A3h A3i Kasvinsuojeluainevaraston on oltava säädösten mukainen. Yrityksessä käytetään vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita. Kasvinsuojeluainevaraston sisältö inventoidaan vähintään kerran vuodessa. A3j Kasvinsuojeluaineseoksia tehtäessä noudatetaan pakkauksessa olevia ohjeita ja sekoitussuhteita. A3k Yrityksen, jossa käytetään kasvinsuojeluaineita, tulee nimetä ammattitaitoinen kasvinsuojeluvastaava. A3l Ruiskun toiminta testataan säännöllisesti ja näin varmistetaan, että laite toimii oikein. Avomaantuotanto A3m Oikea-aikaisen torjunnan varmistamiseksi tautien ja tuholaisten esiintymistä seurataan jatkuvasti. Kasvinsuojeluaineet sekä vaaralliset kemikaalit kuten esimerkiksi hapot säilytetään erillisessä lukitussa varastossa tai kaapissa, joka on varattu yksinomaan kasvinsuojeluaineille ja vaarallisille kemikaaleille. Kasvinsuojeluainevaraston suositeltava lämpötila on +10 - +15 C. Aineet säilytetään niiden alkuperäispakkauksissa ja sijoitellaan siten, että myrkyllisimmät aineet ovat alahyllyillä ja muut kasvinsuojeluaineet niiden yläpuolella. Varastossa on oltava hyvä ilmanvaihto. Varastossa ei saa olla lattiakaivoa ja vahinkojen varalle varastoon on hankittava aineiden imeyttämistä varten turvetta, hienoa hiekkaa tai sahanpurua. Kasvinsuojeluainevaraston oveen on kiinnitettävä varoituskyltti. Yrityksessä seurataan vuosittain Elintarviketurvallisuusviraston julkaisemaa luetteloa, jossa listataan Suomessa hyväksytyt kasvinsuojeluaineet. Kasvinsuojeluainerekisteri julkaistaan myös Elintarviketurvallisuusviraston Internet-sivulla: www.evira.fi Inventoinnista laaditaan yhteenveto, josta selviää kasvinsuojeluainevaraston senhetkinen sisältö ja aineiden määrä. Inventoinnin aikana löytyneet vanhentuneet tai käytöstä poistettavat kasvinsuojeluaineet ovat ongelmajätettä ja hävitetään sen mukaisesti. Kasvinsuojeluainevarastosta on oltava kasvinsuojeluaineseosten tekemistä varten omat mittausvälineet (esimerkiksi vaaka ja nestemittausvälineet), joiden avulla seokset tehdään ohjeiden mukaisesti. Kasvinsuojeluvastaavan on suoritettava vaarallisen valmisteen käyttöön oikeuttava erityistutkinto. Erityistutkinto on uusittava säännöllisin väliajoin niin, että erityistutkinto säilyy voimassa. Ruiskusta tarkistetaan ainakin suutinten toiminta, ruiskutuspaine sekä liittimet ja letkut mahdollisten vuotojen varalta. Seuranta voidaan toteuttaa esimerkiksi feromonipyydyksin, liima-ansoilla ja alueellisilla tai kansallisilla tauti- ja tuholaisseurantajärjestelmillä. Lisäksi voidaan seurata säätietoja kuten ilman kosteutta sekä lämpösummia ja niiden avulla arvioida torjuntatarvetta. A3n Tilalla noudatetaan viljelykiertoa. Kasvikohtaisten suositusten mukaan noudatetaan viljelykiertosuosituksia maan kasvukunnon ylläpitämiseksi sekä tauti- ja tuholaisriskin pienentämiseksi. A3o Tilalla käytetään viljelytekniikkaa, jonka avulla vähennetään kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Tilalla käytetään kasvintuhoojien torjumiseksi ensisijaisesti esimerkiksi seuraavia biologisia ja mekaanisia menetelmiä: liimarenkaat, petopunkit, harsot ja hyönteisverkot, ilmavat kasvustot, mekaaninen rikkakasvien torjunta, rikkakasvien liekitys, houkutuskaistat, kasvinvuorotus ja maanpinnan katteet. Kotimaiset Kasvikset ry 7 Laatutarha-ohjeisto, versio 1/2007

Kasvihuonetuotanto A3p Viljeltävien kasvien terveys varmistetaan erilaisilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Jos tauteja ja tuholaisia havaitaan, torjutaan ne ensisijaisesti biologisin menetelmin. A3q Kasvihuone puhdistetaan ennen viljelyn aloitusta ja viljelyn aikana noudatetaan hyvää viljelyhygieniaa. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat: mahdollisimman hyvin tauteja ja tuholaisia kestävät lajikkeet, kasvihuoneilmaston oikeaoppiset säädöt, säännöllinen tauti- ja tuholaistarkkailu sekä tarvittaessa pesäketorjunta. Jos kasvinsuojeluaineiden käyttö on välttämätöntä, torjutaan kasvintuhoojia sellaisilla aineilla, jotka haittaavat mahdollisimman vähän biologista torjuntaa. Viljelyhygieniasta huolehditaan esimerkiksi seuraavilla toimilla: kasvihuoneiden sisäänkäynnin yhteyteen asennetaan desinfiointialtaat jalkineiden puhdistamista varten, kasvien hoitotyökalut ja tuotantotilat desinfioidaan säännöllisesti, järjestetään työntekijöiden liikkuminen siten, että kasvintuhoojia siirtyy kasvihuoneesta toiseen mahdollisimman vähän, desinfioidaan hoitotyökalut ja näin estetään taudinaiheuttajien leviäminen kasvista toiseen. Viljelmällä suunnitellaan myös toimenpiteet vierailijoista, lainakoneista, taimista ja muusta lisäysmateriaalista aiheutuvien kasvitauti- ja tuholaisriskien pienentämiseksi. A4. Korjuun jälkeiset toimenpiteet Korjuunjälkeisillä toimilla varmistetaan, että kuluttaja saa tuotteet mahdollisimman tuoreina ja hyvälaatuisina. A4a Tuotteet varastoidaan sellaisessa tilassa, jossa varastoitavat tuotteet säilyvät tuoreina ja puhtaina. Varastoinnin aikana tuotteiden laatua seurataan. Tuotevarastoissa pidetään huolta siitä, että tuhoeläimet (linnut ja jyrsijät) eivät pääse pilaamaan tuotteita. Varastossa ylläpidetään sellaisia olosuhteita, jotka edesauttavat tuotteiden pitkäkestoisiakin varastointiaikoja. Varaston ilmasto-olosuhteita mitataan ja tarvittaessa olosuhteita säädetään tuotteiden säilymisen kannalta sopiviksi. A4b A4c A4d A4e A4f A4g A4h Eri peltolohkoilla viljellyt tuote-erät merkitään varastoissa siten, että jäljitettävyys viljelypaikalle asti on mahdollista. Tuotteiden käsittely sadonkorjuun jälkeen säteilyttämällä, kemikaaleilla ja vahoilla on kielletty. Tuotteiden kauppakunnostuksessa ja lajittelussa noudatetaan EU:n kasvisten laatuvaatimuksia ja Kotimaiset Kasvikset ry:n lajittelusuosituksia. Koristekasveilla noudatetaan kansallisia lajittelu- tai asiakasvaatimuksia. Tarvittaessa yrityksen tuotteet on jäähdytettävä ennen niiden toimittamista asiakkaalle. Jos ruokaperuna pakataan värikoodipakkauksiin, selvitetään perunaerän ominaisuudet käyttösuositusten määrittämiseksi. Viljelmällä varmistetaan, että tuotteet ovat oikein lajiteltuja. Kuljetuslämpötilan tulee olla tuotteille sopiva. Pakattujen tuote-erien mukana kulkee tieto, joka mahdollistaa tuotteiden jäljitettävyyden peltolohkoille saakka. Sadonkorjuun jälkeen tuotteita ei saa säteilyttää, käsitellä kemikaaleilla tai lisätä tuotteiden pintaan vahaa. Myös tuotteiden säilyvyyttä parantavat, varaston ilmaan lisättävät kemikaalit, ovat kiellettyjä. Tuotteet on kauppakunnostettava ja lajiteltava annettujen asetusten ja suositusten mukaisesti. Myyjä ja ostajaosapuoli sopivat keskenään siitä, onko tuotteita jäähdytettävä tai tarvitaanko erityistoimenpiteitä toimitettaessa tuotteita ostajalle. Määritys tehdään joko keittokokeella tai tärkkelyspitoisuusmittauksella. Tuotteiden pakkaajat ottavat markkinoille lähtevistä eristä säännöllisesti näytteitä, joiden laatu arvioidaan. Tuotteiden makua, säilyvyyttä, kestävyyttä ja laatuluokittelun tasaisuutta ja oikeellisuutta seurataan. Viljelijä varmistaa, että kuljetuslämpötila on sopiva kuljetettaville tuotteille. A4i Yrityksessä on laadittu suunnitelma tuotteiden takaisinvetoa varten. Yrityksessä on laadittu yksityiskohtainen suunnitelma tuotteiden takaisinvetoa varten. Suunnitelma sisältää kaikki toimenpiteet, jotka on tehtävä tuotteiden markkinoilta poistamiseksi. Kotimaiset Kasvikset ry 8 Laatutarha-ohjeisto, versio 1/2007

A5. Energiankäyttö Tuotannossa käytetään energiaa säästävää ja tehokkaasti hyödyntävää tekniikkaa, joka vähentää energian kulutusta myytävää tuoteyksikköä kohti. A5a A5b Viljelmillä suositaan lämpöenergian lähteenä kotimaista uusiutuvaa polttoainetta tai teollisuuden ylijäämäenergiaa. Tuotteet pyritään jäähdyttämään mahdollisimman energiatehokkaasti. Kotimaisia uusiutuvia polttoaineita ovat: hake, puubriketti, puupelletti, peltobiomassa, rakennusteollisuuden kierrätyspuuhake tai teollisuuden käsittelemätön puuhake. Vihannesten ja taimien varastoinnissa käytetään hyväksi ulkoilman alhaista lämpötilaa hyödyntävää jäähdytystekniikkaa. Kasvihuonetuotanto A5c Kasvihuoneyrityksissä lämpökeskus huolletaan säännöllisesti, jotta kattilalaitoksen energiahyötysuhde on mahdollisimman hyvä ja päästöt mahdollisimman pienet. A5d Lämmityksessä ja kasvihuoneissa käytetään energiaa säästävää tekniikkaa ja näin vähennetään myytävää tuoteyksikköä kohti muodostuvaa energiankulutusta. A5e Kasvihuoneiden katemateriaalina käytetään sellaista materiaalia, jonka lämmöneristyskyky on mahdollisimman hyvä. A5f Valotukseen käytetty energia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Kattilan savukaasuja tarkkaillaan ja kattilan tulipesä ja savukanavisto nuohotaan säännöllisesti. Öljypolttimien suuttimet vaihdetaan säännöllisesti, jolloin öljyn sisältämä energia saadaan mahdollisimman hyvin hyödynnettyä. Energiaa voidaan säästää esimerkiksi seuraavilla teknisillä ratkaisuilla: energiatarvehuippujen tasaamiseksi ohjataan tuotettu lämpöenergia vesivaraajaan sekä asennetaan huoneisiin verhotekniikkaa, joka vähentää katteiden läpi kasvihuoneista poistuvaa energiamäärää. Kasvihuoneissa käytetään katemateriaalina akryyli-, polykarbonaattilevyä tai kaksinkertaista muovikalvoa. Valotuskalusteet puhdistetaan ja lamput vaihdetaan säännöllisin väliajoin hyvän valotehon varmistamiseksi. A6. Ympäristövaikutukset Tuotantoympäristö pidetään siistinä ja tuotannon ympäristövaikutuksia vähennetään. A6a Yrityksessä huolehditaan tuotantoympäristön siisteydestä. Tuotantoympäristön siisteyden ylläpitämiseen liittyvät ainakin seuraavat asiat: jätteet kerätään niille varattuihin keräyspisteisiin, koneet ja laitteet säilytetään niille varatuissa paikoissa, huolehditaan varastojen siisteydestä, huolehditaan kompostointialueen siisteydestä ja tarvittaessa pidetään lähiympäristön alueet niitettynä. A6b A6c Jätteistä huolehditaan asianmukaisesti. Materiaalivalinnoilla vähennetään tuotannosta syntyvän jätteen määrää. Mahdollisuuksien mukaan jätteet lajitellaan jo jätteen syntypaikalla, jonka jälkeen ne kuljetetaan niille varattuun jätekeräyspisteeseen. Erilliskerätyistä jätteistä kasvijäte voidaan hyödyntää itse: kasvijäte kompostoidaan omalla tontilla ja hyödynnetään siitä syntyvä eloperäinen aines. Muut erilliskerätyt jätteet toimitetaan jätteiden hyödyntäjille. Erilliskerättäviä jätteitä ovat esimerkiksi pahvi, paperi, muovi, lasi, metalli. Sekajäte toimitetaan lähimmälle jätteenkeräysalueelle. Materiaalivalinnoissa suositaan maatuvia tai helposti kierrätettäviä materiaaleja kuten esimerkiksi avomaan viljelmillä maatuvia muoveja tai kasvihuoneviljelmillä maatuvia tukinaruja ja helposti kierrätettäviä kasvualustoja. Kotimaiset Kasvikset ry 9 Laatutarha-ohjeisto, versio 1/2007

A6d A6e A6f A6g A6h Ongelmajätteistä huolehditaan asianmukaisesti. Tuotannossa syntyvät kasvijätteet käsitellään siten, etteivät vapautuvat ravinteet valu vesistöihin tai pohjaveteen. Mikäli tauti- ja tuholaisriskiä ei ole, voidaan kasvijätteet käyttää maanparannukseen. Yrityksessä selvitetään sijaitsevatko peltolohkot tai kasvihuoneet vedenhankintaan soveltuvalla I- tai II-luokan pohjavesialueella. Pohjaveden pilaamiskiellosta annettua lainsäädäntöä noudatetaan. Yrityksen ympäristön monimuotoisuutta ylläpidetään. Maanalaisten öljysäiliöiden kunto tarkastetaan säännöllisesti. A6i Yrityksessä huolehditaan siitä, että polttoainetta ei pääse valumaan maahan maanpäällisistä polttoainesäiliöistä. Avomaantuotanto A6j Ravinteiden huuhtoutumista pelloilta vesistöön vähennetään. Kasvihuonetuotanto A6k Huolehditaan siitä, että hiilidioksidilannoitukseen käytetyn kaasun tuotanto kuormittaa mahdollisimman vähän ympäristöä. A6l Kasteluvesi kierrätetään tai käsitellään ympäristön kannalta haitattomaksi. Yrityksessä syntyvät ongelmajätteet kerätään omaan varastopaikkaan, josta ne toimitetaan kunnalliseen ongelmajätekeräyspisteeseen tai luovutetaan valtuutetulle ongelmajätekerääjälle. Tyypillisimpiä ongelmajätteitä ovat: öljyt, maalit, akut, jäähdytinnesteet, öljynsuodattimet ja käytöstä poistettavat kasvinsuojeluaineet. Kasvihuonetuotannossa syntyvät suurpainenatriumlamput toimitetaan lamppuja vastaanottavaan keräyspisteeseen. Kompostia ei saa perustaa vedenhankinnan kannalta merkittävälle pohjavesialueelle eikä vesistön välittömään läheisyyteen. Kompostiaumat muotoillaan mahdollisimman jyrkkäreunaisiksi, jotta sadevesi pääsee mahdollisimman vähän huuhtelemaan aumaa. Jälkikypsytysvaiheessa oleva auma suositellaan peitettäväksi muovilla tai turvekerroksella. Yrityksessä varmistetaan, että sellaisilla peltolohkoilla tai kasvihuoneissa, jotka sijaitsevat vedenhankintaan soveltuvalla I- tai II-luokan pohjavesialueella, ei käytetä sellaisia kasvinsuojeluaineita, joiden käyttö pohjavesialueilla on kielletty. Tilalla olemassa olevia maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuskohteita kuten esim. monipuolisia pellon ja metsän reunavyöhykkeitä, puukujanteita, lähteitä, puroja ja kosteikkoja tulee ylläpitää. Yrityksen maanalaisten säiliöiden kunto tarkastetaan säännöllisesti valtuutetulla tarkastajalla. Kuntotutkimus koskee niin teräs- kuin lasikuituisiakin säiliöitä. Maanpäälliset polttoainesäiliöt sijoitetaan vallitilaan tai suoja-altaan sisälle. Säiliö varustetaan laponestolla, joka estää polttoainesäiliön tyhjentymisen, vaikka tankkauspistooli putoaa maahan. Säiliö varustetaan törmäysesteillä. Ravinteiden huuhtoutumista vähennetään esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä: niille peltolohkoille, jotka rajoittuvat valtaojaan, puroon tai vesistöön, perustetaan kasvillisuuden peittämät pientareet tai suojakaistat, peltojen ravinnepitoista pintavaluntaa ehkäistään hyvin toimivalla salaojituksella tai säätösalaojituksella, pellolta kerätty vesi ohjataan kosteikkoon tai laskeutusaltaaseen ennen sen kulkeutumista vesistöön sekä pellon muokkaus korkeuskäyrien mukaisesti. Lisäksi tulva-alueiden ja vesistöjen ennallistaminen peltolohkojen läheisyydessä vähentää pellolta vesistöön kulkeutuvien ravinteiden määrää. Vesistön ennallistaminen voi tarkoittaa esimerkiksi uomien mutkaisuuden ja uoman monimuotoisen rakenteen palauttamista luonnontilaan. Kasvihuonetuotannon hiilidioksidilannoituksessa käytetään ensisijaisesti teollisuuden jätehiilidioksidia, lämmityksessä käytettävän nestekaasun, maakaasun tai polttoöljyn palamisessa syntyvää hiilidioksidia tai kasvualustaan lisättyä orgaanista materiaalia, joka maatuessaan vapauttaa hiilidioksidia. Jos hiilidioksidia tuotetaan erillisellä kattilalla polttoöljystä, maakaasusta tai nestekaasusta, syntyvä energia hyödynnetään lämmityksessä. Kasteluvesi kierrätetään uudelleen kasvien kasteluun kasvihuoneessa tai avomaalla. Vaihtoehtoisesti kasteluvesi voidaan kerätä talteen ja käsitellä erillisellä tekniikalla siten, että ravinteet eivät haittaa lähiympäristöä. Jos kasteluvesi kierrätetään uudelleen kasteluun, on sen täytettävä kasteluvedelle asetetut hygieeniset vaatimukset. Kotimaiset Kasvikset ry 10 Laatutarha-ohjeisto, versio 1/2007

B. Pakkaamo- ja tuotantotilojen hygienia Hyvällä pakkaamo- ja tuotantotilojen hygienialla varmennetaan tuotteiden turvallisuus. B1 Yrityksen wc:n ja suihkutilojen tulee olla asianmukaiset ja niiden puhtaudesta ja siisteydestä huolehditaan säännöllisesti. Etäällä olevien peltolohkojen läheisyyteen on järjestettävä wc ja käsienpesumahdollisuus. Wc saa sijaita enintään 500 metrin tai 5 minuutin kävelymatkan etäisyydeltä työpisteestä. Wc varustetaan nestesaippualla ja kertakäyttökäsipyyhkeillä. B2 B3 B4 B5 Pakkaamotiloissa vierasesineiden joutuminen tuotteisiin tai tuotepakkauksiin estetään. Tuotteiden kanssa kosketuksissa olevat pinnat (laatikot, kuljettimet, koneet) ja pakkaamotilat puhdistetaan säännöllisesti. Kasvien hoito- ja sadonkorjuutyökalut desinfioidaan säännöllisesti. On varmistuttava, että vesi hygieeniseltä laadultaan soveltuu pintojen ja tilojen puhdistamiseen. Yrityksessä on varmistuttava siitä, että tuotteiden pesuun ja jäähdyttämiseen käytettävä vesi on hygieeniseltä laadultaan tähän käyttötarkoitukseen soveltuvaa. Tilalla pidetään huolta, että linnut ja jyrsijät eivät pääse kosketuksiin tuotteiden ja pakkausmateriaalin kanssa. Esimerkiksi pakkaamotiloissa loisteputki- ja hehkulamput suojataan siten, että lampun rikkouduttua lasinsirpaleet eivät päädy tuotteisiin tai tuotepakkauksiin. Kierrätettävien pakkausten ja tuotteiden kanssa kosketuksissa olevien laitteiden ja pintojen puhdistamisesta huolehditaan ja näin estetään tuotteiden likaantuminen ja altistuminen mikrobeille. Hoitotyökalujen desinfioinnilla estetään taudinaiheuttajien leviäminen kasvista toiseen. Elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevat pinnat ja hoitotyökalut pestään ja desinfioidaan elintarvikekäyttöön soveltuvilla pesuaineilla. Koneissa, joilla käsitellään elintarvikkeita, käytetään elintarvikekäyttöön soveltuvia voiteluaineita. Puhdistamisessa käytettävä vesi ei saa siinä määrin sisältää vierasta hajua, makua eikä myöskään pieneliöitä, loisia tai vieraita aineita, että se voisi vaarantaa tuotteiden ja niistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuutta. Tuotteiden pesuun ja jäähdyttämiseen käytettävän veden (myös kierrätetyn pesu- ja jäähdytysveden) on Escherichia coli -bakteerin ja suolistoperäisten enterokokkien osalta täytettävä sosiaali- ja terveysministeriön pienten yksiköiden talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Ennen veden käyttöönottoa siitä tutkitaan vähintään Escherichia coli -bakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien määrä. Käyttöönoton jälkeen pesuun tai jäähdyttämiseen käytetyn veden laatu on tutkittava säännöllisesti, vähintään kolmen vuoden välein. Vesitutkimukset on tehtävä luotettavassa laboratoriossa. Tutkimuksen lisäksi on veden käyttäjän aistinvaraisesti arvioitava veden väriä ja hajua. Lintujen ja jyrsijöiden pääsy pakkaamoon estetään tai jos niitä havaitaan, poistetaan ne välittömästi. Huolehditaan siitä, että varastoissa jyrsijät ja linnut eivät pääse likaamaan pakkausmateriaaleja. Avomaan tuotannossa huolehditaan siitä, että linnut ja jyrsijät eivät pääse kosketuksiin pellolla kuljetusta odottaviin tuotteisiin. B6 Tuotteet suojataan pölyltä. Tuotteiden suojaaminen pölyltä voidaan tehdä esimerkiksi siten, että tuotteet peitetään pellon laidalla ennen niiden kuljettamista pakkaamoon ja siinä vaiheessa, kun tuotteita kuljetetaan pellolta pakkaamoon. Pakkaamotilojen säännöllinen pesu ja pakkausmateriaalien suojaaminen ehkäisevät myös tuotteiden pölyyntymisen. Pakkaamossa suositellaan pölynpoistoa multaisia tuotteita käsiteltäessä. B7 Kotieläimet eivät saa pakkaamossa päästä kosketuksiin syötävien tuotteiden kanssa. Kotieläinten pääsy pakkaamotilaan estetään. Kotimaiset Kasvikset ry 11 Laatutarha-ohjeisto, versio 1/2007

C. Dokumentointi ja jäljitettävyys Yrityksissä pidetään kirjaa tuotannollisista toimenpiteistä, mikä mahdollistaa viljelytoimien vertailun ja arvioinnin tuotannon kehittämiseksi. Tuote-erä on voitava pakkausmerkintöjen perusteella jäljittää tilalle saakka ja ongelmien syyt voidaan kohdentaa mahdollisimman tarkasti. C1 C2 C3 C4 Tuotannollisista toimenpiteistä ja tuotantopanosten määristä pidetään kirjaa. Yrityksessä laaditaan kuvaus siitä, miten tuoteturvallisuusriskejä hallitaan. Kuvaus on päivitettävä tarvittaessa. Yrityksessä säilyy tieto toimitetuista tuotteista ja niiden määränpäästä tai ostajasta. Yrityksessä säilytetään ne kasveista otettujen näytteiden sekä mahdollisten muiden näytteiden tulokset, jotka liittyvät tuotteiden turvallisuuteen. Tuotannolliset toimenpiteet voidaan kirjata esimerkiksi lohkokortteihin, joista voidaan jälkikäteen todeta vähintään seuraavat asiat: lisäysaineisto ja lajike, viljelytoimien ajankohta, käytetyt kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet (epäorgaaniset ja orgaaniset), kastelu (kasvihuoneviljelyssä) sekä havainnot rikkakasveista, kasvitaudeista ja tuholaisista. Tarvittaessa merkitään myös kuka työn on tehnyt. Tuoteturvallisuuteen vaikuttavien toimien osalta muistiinpanoja säilytetään vähintään viisi vuotta. Ne yrityksen toiminnot, joilla on vaikutusta tuotteen turvallisuuteen, tulee käydä läpi ja kuvata. Kirjallisessa kuvauksessa olisi selostettava ainakin seuraavat toimenpiteet: tuotantotilojen, pakkaamon ja varaston puhtaanapito, laitteiden ja kuljetusvälineiden puhtaanapito, tuotteiden puhtauden tarkkailu, kastelu- ja pesuveden tutkimukset sekä aistinvarainen tarkkailu, lintujen ja jyrsijöiden torjunta tuotantotiloissa, pakkaamossa ja varastossa, jätteiden käsittely, yritykseen tulevan kasviaineksen tarkistaminen ennen siirtoa tuotantopaikalle, kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttö ja varastointi sekä henkilöstön perehdyttäminen elintarvikehygieniaan. Yrityksestä on löydyttävä tuotteiden toimituksista vähintään seuraavat tiedot: määrä, tuote ja pakkauskoko, toimituspäivä, tuotteen erätunniste tai pakkauspäivämäärä, määränpää tai ostaja. Toimitustiedot on säilytettävä vähintään kaksi vuotta tuotteiden toimituksesta. Tuotteiden turvallisuuteen liittyviä tuloksia ovat esimerkiksi tullilaboratorion ja Kotimaiset Kasvikset ry:n tilaamat kasvinsuojeluainejäämätulokset. Tutkimustuloksia on säilytettävä vähintään kaksi vuotta. C5 Vesitutkimustulokset tulee säilyttää. Sellaisenaan syötävien osien suoraan kasteluun käytettävän veden tutkimustulokset on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta. Tuotteiden pesuun tai jäähdytykseen tarkoitetun veden käyttöönottotutkimuksen tulos tulee säilyttää pysyvästi. Käyttöönoton jälkeiset tulokset tulee säilyttää vähintään kymmenen vuotta. C6 C7 C8 Yrityksestä lähtevät tuote-erät on merkittävä tukkupakkauksiin liitettävillä tunnisteilla, joiden avulla tuote-erä voidaan jäljittää vähintään viljelmälle tai pakkaamoon saakka. Vähintään kahden viljelijän tuotteita pakkaavan yrityksen tulee varmistaa, että pakattavat tuotteet on tuotettu Laatutarha-ohjeiston mukaisesti. Tavarantoimittajien sitoutuminen Laatutarha-ohjeiston käyttöön on pystyttävä osoittamaan. Tuote-erän pakkausajankohta merkitään tukkupakkauksiin. Kaikissa pakkauksissa on oltava näkyvissä viljelijän nimi ja yhteystiedot. Pakkaamoyritys, joka pakkaa useiden viljelijöiden tuotteita, merkitsee pakkauksiin viljelijän nimen tai tunnisteen, jonka avulla viljelijä voidaan jäljittää. Tomaattipakkaamojen osalta edellytetään jäljitettävyyttä pakkaamoon asti. Mikäli tuotteisiin liittyviä reklamaatioita tulee, voidaan ongelmat liittää tunnisteiden avulla oikeaan tuote-erään ja selvittää tuotannollisten kirjausten avulla ongelmien syntymisen syyt. Pakkaamo vastaa siitä, että sopimusviljelijät viljelevät tuotteensa Laatutarha-ohjeiston mukaisesti. Pakkaamot tekevät kirjallisen sopimuksen viljelijöidensä kanssa. Sopimuksessa viljelijöiltä edellytetään Laatutarha-ohjeiston noudattamista. Pakkausajankohta merkitään päivän järjestysnumerolla vuoden alusta laskien. C9 C10 Koneiden, laitteiden sekä mittareiden huollot, säädöt ja kalibroinnit kirjataan. Kasvinsuojeluainevaraston inventoinnista laaditaan yhteenveto. Kirjaukset säilytetään siten, että niistä voidaan tehdyt toimenpiteet myöhemmin tarkistaa. Kirjaukset säilytetään vähintään kaksi vuotta. Vuosittaisen inventoinnin yhteenvedosta on selvittävä vähintään varastossa olevat aineet ja niiden määrä. Yhteenveto säilytetään vähintään siihen saakka kunnes tehdään uusi inventointi. Kotimaiset Kasvikset ry 12 Laatutarha-ohjeisto, versio 1/2007

C11 C12 C13 Uusien työntekijöiden perehdyttämisestä ylläpidetään rekisteriä. Yrityksessä kirjataan henkilökunnan suorittamat koulutukset. Tuotevaraston lämpötilaa ja kosteuspitoisuutta mitataan ja tulokset kirjataan. Uusien työntekijöiden perehdyttämisestä laaditaan kirjallinen raportti, jonka perehdytetty työntekijä allekirjoittaa. Raportista on selvittävä mitkä asiat on perehdytyksessä käyty läpi. Henkilökunnan suorittamista koulutuksista ylläpidetään rekisteriä. Rekisterin avulla työntekijöiden koulutustarpeet kartoitetaan ja tämän perusteella työntekijöille suunnitellaan koulutusta. Tuotevaraston olosuhteista kertyneitä tuloksia säilytetään vähintään kaksi vuotta. D. Työterveys ja -turvallisuus Työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät arvioidaan ja etsitään keinoja riskien ja kuormituksen vähentämiseen. D1 Tilalla on oltava käytäntö, jolla varmistetaan uuden tai tilapäisen työntekijän työhön perehdyttäminen. Perehdyttäminen pitää sisällään muun muassa työturvallisuus- ja hygieniaopastuksen. Työturvallisuusopastuksessa perehdytetään etenkin työturvallisuuden kannalta vaarallisten koneiden oikeaoppiseen käyttöön. D2 D3 D4 D5 D6 D7 Työhön, työympäristöön ja työoloihin liittyvät vaaratekijät on selvitettävä ja ne on tunnistettava järjestelmällisesti. Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Yrityksessä luodaan toimintamenettelyt onnettomuuden tai tapaturman varalle. Yrityksessä on oltava ensiapuvälineistöä ja alkusammutuskalustoa. Syntyneet tapaturmat ja läheltä piti -tapaukset käydään läpi ja kirjataan. Samalla mietitään miten riskiä voidaan vähentää. Kuormittavan tai elimistöä rasittavassa lämpötilassa tehtävän työn osalta opastetaan työntekijöitä riittävään tauottamiseen. Työtehtäviä jaettaessa otetaan huomioon erityisryhmät. Ainakin osalle yrityksen henkilöstöstä hankitaan tarvittavat ensiaputaidot. Vaarojen selvittämisessä on otettava huomioon esimerkiksi seuraavat asiat: tapaturman ja terveyden menettämisen vaara, työn fyysinen kuormittavuus, kemialliset vaaratekijät, koneiden ja työvälineiden turvallisuus, onnettomuuden vaara ja torjunta, pelastautuminen ja ensiapu, sattuneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet, vaaratilanteet sekä nuorilla työntekijöillä teetettävät työt. Hätätilanneohjeistus tulee sisältää tiedot siitä, miten yrityksessä toimitaan onnettomuuden tai tapaturman sattuessa. Hätätilanneohjeistus tulee sisältää tarkat tiedot yrityksen sijainnista, yleinen hätänumero sekä mahdolliset erityishuomiot tulipalon varalta. Hätätilanneohjeistus on tarvittaessa käännettävä sellaiselle kielelle, jota työntekijät ymmärtävät. Ensiapuvälineistö ja alkusammutuskalusto on selkeästi merkittävä ja ne oltava mahdollisimman helposti saavutettavissa. Kasvinsuojeluainevarasto on varustettava ainakin silmähuuhtelupullolla ja suuremmissa varastoissa myös hätäsuihkulla. Tapaturmien ja läheltä piti -tapauksien läpikäynnin tarkoituksena on se, että niistä otetaan opiksi ja niiden toistumista pyritään näin välttämään. Yrityksessä kannustetaan työntekijöitä osallistumaan työturvallisuutta lisäävään ideointiin ja toimiin. Työn ylimääräinen tauottaminen määritellään työn kuormittavuuden, ilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mukaisesti. Harjoittelijoita ja nuoria työntekijöitä koskevaan erityislainsäädäntöön on tutustuttava ja sitä noudatettava, mikäli harjoittelijoita tai nuoria työntekijöitä on yrityksen palveluksessa. Pienyrityksissä, joissa ei tarvitse olla työsuojeluvastaavaa, tulee jonkun vastuuhenkilön käydä ensiapukurssi. D8 D9 D10 Työntekijöiden terveyttä vaarantavia työtehtäviä varten hankitaan tarvittavat suojautumisvälineet. Kasvinsuojeluainevarasto ja kasvinsuojeluaineilla käsitellyt kasvihuoneet tai osastot on selkeästi merkittävä varoitustaululla. Yrityksessä huolehditaan siitä, että koneet ja laitteet ovat turvallisia käyttää. Yrityksessä huolehditaan siitä, että esimerkiksi kasvinsuojelutyötä varten on työntekijöiden saatavilla tarvittavia suojavaatteita ja hengityssuojaimia. Käsiteltyjen kasvihuoneiden tai -osastojen oviin kiinnitettävissä varoitustauluissa kerrotaan millä aineella osasto tai kasvihuone on käsitelty ja milloin tuotantotilaan on jälleen turvallista mennä. Yrityksen tuote- ja työturvallisuuden kannalta keskeisille koneille ja laitteille sekä mittareille ja antureille tehdään säännöllinen huolto sekä kalibrointi. Huollon yhteydessä tarkistetaan, että suojalaitteet ovat kunnossa ja paikalla. Kotimaiset Kasvikset ry 13 Laatutarha-ohjeisto, versio 1/2007

E. Yrityksen järjestelmällinen kehittäminen Yrityksissä tehdään järjestelmällistä laatutyötä, jonka periaatteina ovat muun muassa oman toiminnan säännöllinen arviointi, palautteen keruu ja käsittely, virheistä oppiminen ja tuotannon jatkuva kehittäminen. E1 E2 E3 E4 E5 E6 E7 E8 E9 E10 Yritykseen on laadittu pitkän aikavälin suunnitelma, jonka avulla hahmotetaan sitä yrityksen tavoitetilaa, johon tähdätään. Asiakaspalautteiden läpikäynnille on oma käytäntö. Yrityksen asiakkaista ja heidän tarpeistaan kerätään tietoa ja saatua informaatiota käytetään yrityksen kehittämisessä. Viljelmällä käydään läpi tuotteisiin liittyvät ulkopuolisten tahojen lähettämät näytteenottotulokset. Tapahtuneet virheet käydään läpi ja niiden toistuminen pyritään estämään. Yrityksen tuotannon lisäksi myös muuta toimintaa mitataan ja arvioidaan säännöllisin väliajoin. Yrityksen taloutta seurataan säännöllisesti. Viljelijä kasvattaa ammattitaitoaan jatkuvalla kouluttautumisella. Työntekijät otetaan mukaan yrityksen kehittämiseen. Työntekijöiden ammattitaitoa ylläpidetään ja osaamista parannetaan. Yritykseen on laadittu erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla tulevaisuuden tavoitetila pyritään saavuttamaan. Asetetuille toimenpiteille määritellään tavoitteet, joiden täyttymistä seurataan säännöllisesti. Toimenpiteet sekä niille määritellyt tavoitteet viedään osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa. Asiakaspalautteeseen reagoidaan välittömästi. Kertyneet palautteet kirjataan ja ne käydään läpi, jotta palautteissa ilmenneiden virheiden ja ongelmien toistuminen voidaan estää. Asiakkaista kerätään tietoa, jonka avulla yrityksen toimintaa kehitetään. Tietoa kerätään esimerkiksi seuraavista asioista: asiakastyytyväisyys, asiakkaiden toiveet ja tarpeet, asiakaskohtaiset kate- ja myyntimäärät sekä uudet asiakaskontaktit. Laadun seurannan ja jäämävalvonnan tulosten keruulle on oma käytäntö, joka mahdollistaa kertyneiden palautteiden läpikäynnin määräajoin. Viljelmällä käydään läpi ainakin Kotimaisten Kasvisten, Tullilaboratorion ja Elintarviketurvallisuusviraston lähettämät tulokset. Yrityksessä syntyneet taloudellista tai aineellista menetystä aiheuttaneet vahingot, unohtamiset, laiminlyönnit, väärinkäsitykset ym. sekaannukset ja erehdykset sekä työntekijöiltä saadut ehdotukset toiminnan parantamiseksi kirjataan ja läpikäydään, jotta ongelmien ja vahinkojen esiintymistä voitaisiin ennaltaehkäistä ja niiden toistuminen estää. Yrityksen tuotannolle ja muulle toiminnalle asetetaan mittareita ja niistä saatu tieto arvioidaan säännöllisin väliajoin. Kerättyä tietoa sovelletaan yrityksen toiminnan suunnittelussa, ohjauksessa ja kehittämisessä. Mitattavia asioita voivat olla esimerkiksi: asiakastyytyväisyys, myynti ja kate/asiakas, myynnin kehittyminen, työhyvinvointi ja tyytyväisyys, sairaspoissaolot, työajankäyttö ja ylitöiden määrä, satomäärä pinta-alaa kohden, myyntikelpoisen sadon määrä kokonaissadosta, tuotantopanosten määrä suhteutettuna satomäärään ja katetuottolaskelmat. Yritykseen on luotu käytäntö, jonka mukaisesti yrityksen taloudellista tilannetta ja sen muutoksia arvioidaan säännöllisesti. Arviointi voidaan perustaa esimerkiksi: kirjanpidon kuukausiraportteihin (suoriteperusteinen), kassavirtalaskelmaan (maksuperusteinen) sekä ennen tilikauden alkua laadittuun budjettiin, jota voidaan päivittää tilikauden edetessä. Talouden kehitystä verrataan budjettiin ja vastaavan ajankohdan tilanteeseen aiemmilla tilikausilla. Vertailuun valitaan muutamia sopivaksi katsottuja tunnuslukuja. Oleellista on, että valittujen mittareiden joukossa olisi sekä liiketoiminnan kannattavuutta että yrityksen vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta kuvaavia tunnuslukuja. Tietämystä ja osaamista pidetään yllä ja parannetaan erilaisissa koulutustapahtumissa, seuraamalla alan julkaisuja sekä osallistumalla viljelijäyhteistyöhön ja opintomatkoihin. Työntekijöitä kannustetaan tekemään aloitteita ja ideoimaan ehdotuksia yrityksen toiminnan parantamiseksi. Työntekijöiden osaaminen kartoitetaan säännöllisesti ja työntekijöille suunnitellaan työtehtävään sopivaa koulutusta. Kotimaiset Kasvikset ry 14 Laatutarha-ohjeisto, versio 1/2007

Liite 1 Laatutarha-ohjeiston aihealueiden sijoittuminen puutarhayrityksen prosesseihin Asiakasvaatimukset Tuotannon suunnittelu A1. Viljelypaikka ja tuotantotilat Yrityksen tulokset E. Yrityksen järjestelmällinen kehittäminen Tuotanto Sadonkorjuu, varastointi ja tuotteiden toimittaminen A2. Kastelu ja lannoitus A4. Korjuun jälkeiset toimenpiteet A3. Kasvinsuojelu B. Pakkaamo- ja tuotantotilojen hygienia A5. Energian käyttö A6. Ympäristövaikutukset D. Työterveys- ja turvallisuus C. Dokumentointi ja jäljitettävyys Asiakas Kotimaiset Kasvikset ry 15 Laatutarha-ohjeisto, versio 1/2007

Kotimaiset Kasvikset ry PL 309, 01301 Vantaa Puh. (09) 6155 400, faksi (09) 6155 4555 email: kotimaisetkasvikset@kotimaisetkasvikset.fi Internet: www.kotimaisetkasvikset.fi Aineiston toteuttamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön avustusta.