SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Seminaaritöiden arvostelu Seuraavassa on lista asioista, jotka pyrittiin ottamaan huomioon seminaaritöiden arvosanoja mietittäessä. Kirjallinen osuus: 1. asiasisältö Kuinka kattavasti työ käsittelee otsikon mukaista aihetta? 2. kieliasu Onko teksti kieliopillisesti puhdasta? Myös huolimattomuusvirheet huomioitiin. 3. kerronnan selkeys Onko teksti mahdollisimman luettavaa? Mitä monimutkaisempia lauserakenteita kirjoittaja käyttää, sitä vaikeampaa tekstin lukeminen pääsääntöisesti on. Yleissääntönä voidaan sanoa, että teksti on luettavaa, jos lukija ei joudu lukemaan yksittäisiä virkkeitä useaan kertaan vaan ymmärtää asian jo ensilukemalta. 4. viittaukset Viiteluettelon sisältö kertoo usein yllättävän paljon siitä, kuinka paljon kirjoittaja on nähnyt vaivaa työnsä eteen. Tässä huomioitiin myös mahdolliset puutteet viittaustekniikassa. 5. työn rakenne ja muut muotoseikat Onko työ ulkoisesti sen näköinen, että se kelpaisi tekniikan kandidaatintyöksi? Esitys: 6. kontakti yleisöön Kuinka hyvin esittävä ryhmä otti yleisönsä? Kyse on lähinnä siitä, puhuivatko esitelmän pitäjät valkokankaalle vai yleisölle, ja oliko ääni riittävän kuuluva. 7. esityksen selkeys Oliko esitelmä rakennettu siten, että yleisön oli sitä mahdollisimman helppo seurata? Opponointia ei erikseen arvosteltu. Jos joltakin opiskelijalta kuitenkin jäi opponointi puuttumaan, tämä luonnollisesti näkyy seminaarityön arvosanassa. Omasta mielestäni opponointi onnistui varsin hyvin. Tämä oli seuraus siitä, että opponoiva ryhmä oli poikkeuksetta huolellisesti valmistautunut tehtäväänsä, ja miellyttävän useissa tapauksissa saatiin aikaiseksi värikästä keskustelua tarkasteltavaan aiheeseen liittyen. Seuraavilla sivuilla on arvosteltu kaikkien 15 ryhmän seminaarityöt edellä esitettyjen arvosteluperusteiden mukaisesti. Kokonaisarvosana muodostuu osa-arvosanojen keskiarvosta. 1
Ryhmä 1: 182516 176587 182015 183124 Suprajohtavat tehonsiirtokaapelit Ei opponointia, koska oli esittävistä ryhmistä ensimmäinen. 3 3 4 3 3 3 4 3.3 Tämä oli arvosanan kannalta ehkäpä hankalin seminaarityö, koska aihe on ainoa, josta kurssin assari luulee tietävänsä jotakin. Kyseessä on hyvä seminaarityö aiheesta, josta on hankala löytää ajantasalla olevaa tietoa. Kirjallisessa osuudessa mentiin kuitenkin hieman ohi otsikosta. Seminaarityön arvosana: 3 Ryhmä 2: 182823 177411 177255 182490 Jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa Altistuminen sähkömagneettisille kentille 5 5 5 5 5 3 4 4.6 Kirjallinen osuus on erittäin huolellisesti toteutettu kokonaisuus. Teksti on sekä kieliopiltaan että luettavuudeltaan esimerkillistä. Asiasisällössäkään ei ole moitteille sijaa. Seminaarityön arvosana: 5 2
Ryhmä 3: 194673 189802 185575 Polttokennoautojen nykytila Tuulivoimakonseptit ja niiden käytettävyysvertailu 4 3 4 5 3 3 3 3.6 Tämän työn tekijät ovat nähneet suuren määrän vaivaa etsiessään tietoa aihepiiriinsä liittyen. Kirjallisen osuuden kerronta on pääosin selkeää, mutta kielelliset ilmaisut ovat paikka paikoin turhan värikkäitä tutkintotyön tasoiseen tekstiin. :) Ryhmä 4: 190201 182072 181672 189361 Hajautettu energiantuotanto Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 5 4 5 5 5 4 4 4.6 Kirjallisen osuuden asiasisältö ja kerronnan sujuvuus ovat erinomaisia. Kokonaisuutena tämä on yksi huolellisimmista seminaaritöistä (kirjallinen osuus + esitys) tänä syksynä. Seminaarityön arvosana: 5 3
Ryhmä 5: 181856 190610 190192 Sähköenergian kustannusrakenne: vertailuna vesi-, hiili- ja ydinvoima Aurinkokennotyyppien ja aurinkokeräinten vertailu 5 4 5 4 5 5 4 4.6 Työn kirjallinen osuus oli sekä asiasisällöltään että luettavuudeltaan erinomainen, mutta tästä ryhmästä jäi erityisesti mieleen heidän esitelmänsä. Kontakti yleisöön oli poikkeuksellisen hyvä. Seminaarityön arvosana: 5 Ryhmä 6: 192658 176405 194016 182007 Energian käyttö Suomen teollisuudessa Kehittyneet akut 5 4 5 5 5 3 4 4.4 Tässä on jälleen työ, jonka asiasisältöön ja kieliasuun on nähty kiitettävä määrä vaivaa. Kirjallisessa osuudessa lukijaa lämmittää erityisesti se, että kirjoittajat ovat viilanneet työnsä kappaleista esimerkillisen yhtenäisiä kokonaisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että kappale alkaa yksinkertaiselle virkkeellä, joka kertoo lukijalle yleisellä tasolla, liikaa yksityiskohtiin menemättä, kappaleen asiasisällön. Tulevissa virkkeissä kirjoittajat sitten menevät niihin yksityiskohtiin. Tällainen kirjoitustyyli on lukijaystävällinen, koska lukija ymmärtää kappaleen ensimmäisen virkkeen perusteella, mitä asiaa kyseisessä kappaleessa käsitellään. 4
Ryhmä 7: 176578 168284 167620 Vedyn mahdollisuudet tulevaisuuden energiantuotannossa Bioenergia 3 4 4 3 3 3 4 3.4 Kommentit: Työ on luettavuudeltaan hyvä ja esittelee ansiokkaasti vedyn valmistusta, varastointia ja polttokennoja. Kirjalliseen osuuteen olisi kuitenkin kaivannut hieman enemmän asiaa otsikon varsinaisesta ytimestä, eli vedyn mahdollisuuksista tulevaisuuden energiantuotannossa. Jos unohdetaan lievä otsikon ohi kirjoittaminen, sekä kirjallinen osuus että erityisesti esitelmä olivat huolellisia kokonaisuuksia vedystä ja polttokennoista. Seminaarityön arvosana: 3 Ryhmä 8: 165656 189610 190331 189648 Energian varastointimuotojen vaikutukset ympäristöön Radioaktiivisen säteilyn vaikutus 4 4 4 4 5 4 4 4.1 Sekä kieliasultaan että sisällöltään hyvä kirjallinen osuus, mutta tästä työstä mieleen jäi erityisesti erittäin hyvä esitelmä. Kontakti yleisöön oli keskimääräistä parempi. 5
Ryhmä 9: 194437 181888 182771 189448 Radioaktiivisen säteilyn vaikutus Energian varastointimuotojen vaikutukset ympäristöön 4 5 5 3 4 3 4 4.0 Tämä työ on taitavasti kirjoitettu. Asia on vaikeahko, mutta se on onnistuttu esittämään niin selkeästi ja luettavasti, että aasikin ymmärtää, mitä radioaktiivinen säteily on, ja miten se vaikuttaa. Kirjallinen osuus on erittäin helppolukuinen. Yksi seminaaritöiden parhaista kieliasuista. Ryhmä 10: 193833 182097 176601 Bioenergia Vedyn mahdollisuudet tulevaisuuden energiantuotannossa 4 3 4 4 4 3 4 3.7 Työn kirjallinen osuus on helposti luettava ja asiasisällöltään moitteeton. Erityisen ilahduttavaa on, että kirjallisessa osuudessa työn tekijät näyttävät panostaneen kappaleiden yhtenäisyyteen, sillä tässäkin työssä lähes kaikki kappaleet avataan yksinkertaisella avausvirkkeellä, joka kertoo sopivan yleisellä tasolla kappaleen asiasisällön. 6
Ryhma 11: 183018 168324 177075 168239 Kehittyneet akut Energian käyttö Suomen teollisuudessa 4 4 4 3 3 5 4 3.9 Työn kirjallinen osuus on sekä asiasisällöltään että kieliasultaan varsin hyvä, mutta suurin miinus tulee yhteenvedon puuttumisesta. Tästä työstä jäi kuitenkin päällimmäisenä mieleen esitelmän erinomaisuus. Ryhmän kaikki jäsenet hoitivat hommansa esitelmässä hyvin, mutta erityisesti yhden opiskelijan, joka tunnistaa itsensä numerosarjasta 168239, esiintyminen oli kiitettävää. Hän esitteli oman asiansa erittäin selkeästi, kontakti yleisöön oli erittäin hyvä, ja lisäksi hän pystyi luomaan yleisölle sen mielikuvan, että tietää asiasta huomattavasti enemmän, kuin mitä esitelmässään kertoi. Ryhmä 12: 194055 189608 190024 177013 Aurinkokennotyyppien ja aurinkokeräinten vertailu Sähköenergian kustannusrakenne: vertailuna vesi-, hiili- ja ydinvoima 4 5 5 4 4 4 4 4.3 Työn kirjallinen osuus on sekä asiasisällöltään että kieliasultaan erinomainen. Tämän työn aihepiiri on ykköstyön ohella sellainen, josta kurssin assarilla oli jo etukäteen hieman käsitystä. Vaikka yritinkin arvostella kaikki työt tasapuolisesti, käytännössä taisi käydä niin, että ryhmien 1 ja 12 osalta asiasisällön tarkastelu oli hieman keskimääräistä kriittisempää. Tämä ryhmä hoiti kuitenkin hommansa erittäin hyvin sekä kirjallisessa osuudessa että esityksessä. 7
Ryhmä 13: 190101 182287 194522 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Hajautettu energiantuotanto 4 4 4 3 3 4 4 3.7 Työn kirjallinen osuus on sekä kieliasultaan että luettavuudeltaan hyvää tasoa. Kirjallisen osuuden suurin puute on yhteenvedon puuttuminen, ja lisäksi viittaustekniikassa on hieman toivomisen varaa. Kokonaisuutena kirjallinen osuus kuitenkin toimii. Päällimmäisenä tästä työstä jäi kuitenkin mieleen ryhmän jäsenten selkeä esiintyminen. Opiskelijanumerosta 182287 itsensä tunnistavan henkilön esiintyminen ansaitsee erityismaininnan. Ryhmä 14: 177526 181974 181649 182402 Tuulivoimakonseptit ja niiden käytettävyysvertailu Polttokennoautojen nykytila 5 4 5 4 4 4 4 4.3 Työn kirjallinen osuus on ansiokas. Se sisältää vaikeahkosti ymmärrettäviä asioita (mm. sakkaussäätö), jotka on kuitenkin huomattavan kirjoitustaidon ansiosta pystytty selittämään erittäin helppolukuisesti. Myös eri generaattori- ja vaihteistoratkaisuja on esitelty kattavasti, mutta niiden eroavaisuuksista olisi toivonut hieman lisää kansantajuista selitystä. Myös kuvien sijoittelussa on hieman toivomisen varaa, mutta kokonaisuutena työn kirjallinen osuus on erittäin kattava paketti tuulivoimakonsepteista. Kirjallisen osuuden yhteenveto ansaitsee erityismaininnan. Myös esitys oli erittäin selkeä, ja kontakti yleisöön oli hyvä. 8
Ryhmä 15: 178839 194977 193974 190009 Altistuminen sähkömagneettisille kentille Jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa 4 3 4 4 3 3 4 3.6 Työn aihe on siinä mielessä haastava, että sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksista ei vielä ole olemassa luotettavia pitkän aikavälin tutkimustuloksia. Tästä huolimatta ryhmä suoriutuu työstään kuitenkin varsin mallikkaasti. Ensin he tarkastelevat sitä, missä ihminen sähkömagneettisille kentille altistuu, ja sen jälkeen sitä, millaisia raja-arvoja eri asiantuntijatahot ovat altistuksille asettaneet. Vaikka työn kieliasussa ja muotoseikoissa onkin korjattavaa, kirjallinen osuus on hyvä. Esitelmä oli valmisteltu huolellisesti, ja se sisälsi mielenkiintoista lisätietoa työn kirjalliseen osuuteen verrattuna. 9