Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia
Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon neuropaattinen kiputila. Kyseessä on yksi kovimmista tunnetuista kivuista. I Silmähermon haara huolehtii silmän alueen sekä otsan tuntoaistista. II Yläleukahermo huolehtii posken, nenän sekä yläleuan tuntoaistista. III Alaleukahermo huolehtii alaleuan tuntoaistista.
Kolmoishermosärky voi tuntua minkä haaran alueella hyvänsä, mutta sitä saattaa esiintyä myös kahden tai kolmenkin haaran alueella. Tyypillisesti kolmoishermosärky on toisella puolen kasvoja, mutta myös molemminpuolinen särky on mahdollista. Ihossa tai muissakaan kasvojen alueen kudoksissa ei ole mitään vauriota, vaan kipu johtuu kolmoishermon poikkeavasta toiminnasta. Riski sairastua kolmoishermosärkyyn riippuu sekä sukupuolesta että iästä. Amerikkalaisen tilaston mukaan vuosittain sairastuu 5,9 naista ja 3,4 miestä / 100 000 henkilöä. Vanhempana riski lisääntyy, jopa 45 yli 80-vuotiasta miestä / 100 000 sairastuu vuodessa. Koko elinajan riski sairastua on 0,3 %. Suomen väkilukuun suhteutettuna kolmoishermosärkyyn sairastuvia naisia olisi vuosittain 324 ja miehiä 187. Koska sairaus on suhteellisen harvinainen, tietoa on niukasti ja moni kovia kipuja kokeva jää helposti yksin. Kolmoishermosäryn syyt Kolmoishermosärystä voidaan erottaa kaksi muotoa, joiden oireet ovat kuitenkin usein melko samantapaiset. Klassinen eli tyypillinen muoto johtuu tavallisesti kolmoishermoa painavasta valtimosta aivorungon alueella (katso kuva). Epätyypillinen eli symptomaattinen muoto saattaa johtua MS-taudista, aivojen alueen kasvaimesta tai muusta rakenteellisesta syystä. Kasvovamma tai kasvojen alueelle tai hampaisiin tehty toimenpide voi myös vaurioittaa jotakin kolmoishermon osaa, jolloin seurauksena voi olla koko ajan jatkuva, vaikeahoitoinen kolmoishermosärky. Kolmoishermosäryn oireet Kolmoishermosäryssä tyypillinen kipukohtaus alkaa äkillisesti. Kohtauksen voi laukaista kasvojen kosketus, parranajo, meikkaaminen, hiusten pesu tai pelkästään viileä ilma tai tuuli, lämpötilan vaihtelu, samoin suun limakalvojen ärsytys, syöminen tai hampaiden harjaaminen.
Klassisen kolmoishermosäryn kipukohtaus on yleensä sarja erittäin voimakkaita, intensiivisiä, sähköiskumaisia kiputuikkauksia. Sarjan voimakkuus ja nopeus saattavat vaihdella, mutta kohtaus on invalidisoiva. Kohtauksen aikana on mahdotonta puhua, syödä tai liikkua. Kipukohtaukset voivat kestää muutamasta sekunnista minuutteihin, ja niitä voi esiintyä vuorokauden aikana useita kymmeniä. Kohtausten välillä potilas saattaa olla lähes tai kokonaan oireeton, eikä mitään poikkeavaa voida todeta lääkärin tekemässä tutkimuksessa. Kolmoishermosärky voi loppua ihan itsestään, mutta se voi uusiutua vuosienkin kuluttua. Diagnoosi Kolmoishermosäryn diagnoosi perustuu tarkkoihin esitietoihin oireista ja lääkärin tekemään huolelliseen neurologiseen tutkimukseen. Kolmoishermosärky on useimmiten helppo erottaa muista kasvojen alueen kiputiloista, jotka ovat kolmoishermosärkyä tavallisempia. Migreenikohtaus paikallistuu harvoin yksinomaan kolmoishermon alueelle, eikä se ole sähköiskumaisen tuikkivaa vaan sykkivää. Leukanivelen toimintahäiriöstä johtuva kipu paikallistuu usein niveleen, jonka painelu aristaa ja liikerata on epätasainen. Kasvojen pehmytkudosten kiputilat, kuten fibromyalgian kipupisteet, paikallistuvat tyypillisille paikoille purentalihaksiin tai niiden jänteisiin. Lihasjännityspäänsärky on jomottavaa ja tuntuu usein molemmin puolin ohimolihaksissa. Niin sanottu epätyypillinen kasvokipu on suun ympäristöön keskittyvä jatkuva jomotus. Mikäli kolmoishermosärkyä epäillään tai se on jo todettu kivun syyksi, on pään tietokone- tai magneettitutkimus aiheellinen. Kela hyväksyy tutkimuksen korvauksen piiriin vain erikoislääkärin lähetteellä. Lääkehoito Ensisijainen hoitomuoto kolmoishermosärkyyn ovat lääkkeet, joista tärkeimpiä ovat niin sanotut epilepsiakipulääkkeet. Karbamatsepiini (Neurotol slow, Tegretol) on kolmoishermosäryn hoidon peruslääke, josta saa avun noin 70 80 % kolmoishermosärkyä sairastavista. Mikäli se aiheuttaa liikaa haittavaikutuksia (väsymys ja huimaus), voidaan kokeilla sen johdannaista, okskarbatsepiinia (Trileptal), jolla on yleensä vähemmän haittavaikutuksia. Muita vaihtoehtoisia epilepsiakipulääkkeitä ovat lamotrigiini, gabapentiini ja pregabaliini. Näiden lisänä käytetään yleensä niin sanottuja kipukynnyslääkkeitä, joita ovat muun muassa amitriptyliini ja duloksetiini. Oikean lääkityksen löytäminen voi olla haasteellista, ja usein joudutaan tekemään monia lääkekokeiluja ja testaamaan eri lääkeyhdistelmiä. Onnistuneen lääkeyhdistelmän löydyttyä jopa täyden kivuttoman tilan saavuttaminen on mahdollista.
Kirurginen hoito Mikäli lääkehoito ei tehoa, voidaan turvautua neurokirurgiaan. Ennen neurokirurgista hoitoa varmistetaan aivojen magneettikuvauksella, että potilaalla on klassinen taudin muoto, sillä epätyypillisiä tapauksia ei pidä yrittää hoitaa neurokirurgisesti. Neurokirurgisista hoitomenetelmistä yleisimpiä ovat MVD (mikrovaskulaarinen dekompressio) eli puristuksessa olevan verisuonen vapauttaminen ja trigeminusganglion termokoagulaatio (TKG) eli hermosolmun lämpökäsittely. TKG voidaan uusia useita kertoja, mikäli sillä saavutetaan kivuttomia vaiheita. Harvinaisia hoitoja,kuten glyseroliruisketta trigeminusganglion seutuun, pallokompressiota tai stereotaktista gammaveitsihoitoa voidaan kokeilla. Myös uusia hoitomenetelmiä on tällä hetkellä kokeiluasteella. Itsehoito Kolmoishermosärkyyn on vaikea itse suoraan vaikuttaa. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että kipua aiheuttavien asioiden välttäminen ja kasvojen suojaaminen kipua aiheuttavilta ärsykkeiltä, helpottaa oleellisesti kolmoishermosäryn kanssa elämistä, vaikka eivät estä kipukohtausten syntyä. Kun pyrkii välttelemään mahdollisuuksien mukaan stressaavia tilanteita, kylmää ilmaa ja tuulta, kipupisteisiin koskemista ja muita kipua provosoivia asioita, kolmoishermosäryn kanssa pystyy elämään kohtuullisen hyvää elämää. Vertaistuki Vertaistuen kautta syntyy kokemus siitä, ettei ole yksin. Samoja asioita läpikäyvä voi antaa perspektiiviä omaan tilanteeseen sekä arvokasta tietoa ja käytännön vinkkejä. Vertaistuella on todettu olevan elämänlaatua parantava ja arjessa jaksamista tukeva vaikutus. TN FINLAND Vertaistukea www.migreeni.org www.tnfinland.fi www.facebook.com/groups/triget www.facebook.com/groups/kolmoishermo
Lisätietoja ja tilaukset www.migreeni.org Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja TN FINLAND Painatusta ja jakelua on tukenut Suomen Migreeniyhdistys Suomen Migreeniyhdistys Taitto Leena Kanerva Ky Paino-Kaarina 2015