LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa

Samankaltaiset tiedostot
Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Haitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Paula Jantunen, FM (väit.) MUTKU-päivät, Hämeenlinna Sorption merkitys kemikaaliriskinarvioinnissa

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Pro Clean ja Ultrasnap pikatestien hyödynnettävyys ja luotettavuus rakenneavauksissa

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Keskipisteen lisääminen 2 k -faktorikokeeseen (ks. Montgomery 9-6)

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Kvantitatiiviset menetelmät

FungiTube- Rihmastoputkimenetelmä maaperän kunnostuksessa MUTKU-päivät

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys. Tuoterekisteritiedot Suomessa (2009) Aineen luokitus- ja merkintätiedot ja HTP-arvot. Päivitetty 3.11.

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Nurmien fosforilannoitus

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

Miten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta

Koe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Designing switchable nanosystems for medical applica6on

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

BioTar-hankkeen yleisesittely

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Tuloksia vesihomekyselystä

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Ympäristöanalytiikan uudet sovellukset vesistöjen vierasaineiden määrityksessä

Hulevesien laadun hallinta

Kemialliset tekijät työpaikoilla

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta

I. Mitä (eläin)fysiologia on?

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät Aino Aminoff

Kandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi

PEURUNKA OSAPROJEKTI 1) LIIKUNTATAPAHTUMIEN FYSIOLOGINEN TARKASTELU 2) KÄYTÄNNÖN HAASTEET MITTAUSTYÖSSÄ

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos


Strömsö - do we have a problem? Henkilökohtainen digiloikka eli kokemuksia opetuksen ruohonjuuritason digitalisaatiosta Helsingin yliopistossa

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen

Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys. Tuoterekisteritiedot Suomessa (2009) Aineen luokitus- ja merkintätiedot ja HTP-arvot. Päivitetty 1.11.

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Kosteuden. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos

Online DGA mittausteknologiat. Vaisala

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Aineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola

Transkriptio:

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia, Lahti

Akvaattisen ekotoksikologian ja fysiologisen energetiikan välisen yhteyden osoittaminen pentakloorifenolin annosvastetarkastelun avulla IMPORTANCE OF PENTACHLOROPHENOL DOSE METRICS FOR BRIDGING AQUATIC ECOTOXICOLOGY WITH PHYSIOLOGICAL ENERGETICS

Tutkimuksen tavoitteet -AVAINSANAT: altistusaika, BCF, ekotoksikologian teoriat, fysiologinen vierasainevaste, irtikytkentä, kemikaalin vaikutusmekanismi, lajienväliset herkkyyserot, orgaaniset kemikaalit, pentakloorifenoli, spesifinen vaikutus, suojelubiologia, ulkoinen ja sisäinen kemikaalipitoisuus, yksilönkehitys, yksilötason vaste, ympäristötekijöiden vaikutus Tavoitteena oli - osoittaa, että yksilötasolla mitattu fysiologinen vierasainevaste ilmentää suoraan kemikaalin biokemiallista vaikutusmekanismia ja vasteen voimakkuus on suoraan ja ainoastaan riippuvainen eliön sisään akkumuloituneen malliaineen pitoisuudesta - osoittaa, että pentakloorifenolille herkän lohikalan (Salmo salar m. sebago) herkin elinkierron vaihe vaatii alhaisemman vaikuttavan kemikaalikuorman kuin aineenvaihdunnaltaan laiska harvasukasmato - osoittaa, että erilaiset ulkoiset tekijät ja altistumisaika vaikuttavat vasteen voimakkuuteen ainoastaan akkumulaatiokinetiikan välityksellä -

Aineisto ja menetelmät 550 vesi- ja kudospitoisuusmääritystä sekä 240 aineenvaihduntatason mittausta kahdella vesieläinlajilla (järvilohi ja harvasukasmato) eri lämpötiloissa, eri kestoisissa kokeissa eri pitoisuustasoilla + tilastolliset analyysit (ANOVA, regressiot) LSC: Vesi- ja kudosnäytteet 8 rinnakkaista/pit., 6-8 pitoisuustasoa/käsittely 2 lämpötilaa (2 ja 20 C), kaksi testilajia, aikatekijä (1-4 vrk) TAM: Metaboliatasot

Tulokset Laadunvarmistus Kuolleisuus-% 0 PCP saanto-% 95 Kertyminen eläimiin 2-10 % tot. PCP OH Fysiologia Metaboliatasoon vaikuttivat lämpötila, laji ja kemikaali (0.07, 0.16, 0.95 µw/g) 1 3 Akkumulaatio BCF-arvot vaihtelivat lajin, lämpötilan ja altistusajan suhteen (max. 14, 658, 1273) Pentakloorifenolin vaikutukset vesieliöihin Fysiologinen vaste Annosvasteinen metaboliatason nousu molemmilla lajeilla(150-300 %) 2 4

Tulokset 1. Pentakloorifenoli aiheutti vaikutusmekanismiperusteisen fysiologisen vasteen kaikissa koeolosuhteissa ja molemilla testilajeilla 2. Yksittäisessä käsittelyssä kemikaalin bioakkumuloituminen oli suoraan riippuvainen koeveden kemikaalipitoisuudesta mutta käsittelyjen välillä sama PCP-pitoisuus johti toisistaan poikkeaviin kudospitoisuustasoihin, ilmentäen sitä, että 3. Ulkoiset altistustekijät kontrolloivat PCP:n toksisuutta bioakkumulaation välityksellä aiheuttaen voimakasta vaihtelua vaikuttaviin pitoisuustasoihnin (mg/l) mutta 4. Vasteen suhteuttaminen sisäiseen pitoisuustasoon (mg/kg) vähensi toksisuustuloksissa esiintyvää vaihtelua, koska 5. Sisäinen kriittinen PCP:n kudospitoisuustaso oli koeajasta ja lämpötilasta riippumaton

Yhteenveto - Vasteen suunta ja suuruus ilmentävät oksidatiivisen fosforylaation irtikytkentää solun energiaa tuottavissa mitokondrioissa - Munan kuori suojasi kehittyvää järvilohea kemikaalialtistukselta -Altistumisajan, kudospitoisuuden ja fysiologisen vasteen voimakkuuden välillä oli täydellinen korrelaatio -Yhdistämällä koko aineisto (eri lajit + olosuhteet) pystyttiin yksinkertaisen lineaarisen regression avulla luotettavasti laskemaan universaali olosuhteista, elinkierron vaiheesta, lajista ja altistumisajasta riippumaton kriittinen PCP:n kudospitoisuustaso 0.43 mol/kg Metabolic response (%) Total = 111.8 + 203.5 internal concn (µmol/g) 395.6 0.68 <0.001 189 0.43

Kiitokset Kiitos Jussille KIITOS KAIKILLE MUILLEKIN! HYVÄÄ JOULUN ODOTUSTA!