Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Huono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diak

Osallisuuden edellytyksiä vailla olevat

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

Hyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa

Sosiaalinen kuntoutus hyvinvointierojen kaventajana

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Päihdeavainindikaattorit

Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Huono-osaisuuden pitkät varjot

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyvinvointia osallisuudesta

Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Osallisuus ja hyvinvointi

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Diakonia ja Sote-uudistus. Kenet köyhä kohtaa?

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

THL. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA

Turpakäräjät

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

( -14,2%) Pohjois-Savo 68,0 % (2017) 4,5 % (2016) Työllisyysaste 3,6 % Asukkaita. Ulkomaalaistaustaisia 2,9 % (2017) Työllisiä

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sote-uudistus ja muuta ajankohtaista Merja Tepponen, kehitysjohtaja,

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Haasteita kehittämistyölle Lapissa

MISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY?

Sokra - sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke. Sokra - koordination för främjande av social delaktighet

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot

Sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Nuoret toimeentulotuen saajat. Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Transkriptio:

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen Valtakunnalliset Aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Sakari Kainulainen, dosentti Diakonia-ammattikorkeakoulu

Huono-osaisuus ja eriarvoisuus Eriarvoisuus mitä se on? - (valinta)mahdollisuuksien eroa (Amartyan Sen, Julian Le Grand) - usein tulot mittarina (tuloerot) - lähellä pohjoismaista hyvinvointiperinnettä (resurssit) - asioiden tai ihmisten erilaista arvoa Moraalinen /normatiivinen painotus Ei ole yhteisesti hyväksyttyä määritelmää; onko kyse abstraktista jakaumasta vai todellisista eroista ihmisten arjessa? Markus Jäntti 2001: http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak12001/kak12001jantti.pdf

Elämänhallinta (psyykkinen) Osattomuus, köyhyys, huono-osaisuus: Asunnottomuus, Päihdeongelmat, Mielenterveysongelmat, Pitkäaikainen tuloköyhyys, Pitkäaikainen työttömyys, Lastensuojeluongelmat, Oppimisongelmat, Saamattomuus, Rakenteellinen työttömyys, Sosiaaliturvan riittämättömys, Sosiaaliturvaan juuttuminen, Käyttäytymisongelmat, Yksinäisyys, Syrjässä asuminen Työ ja talous (fyysinen) Sosiaaliset suhteet

Juuret Alueilla Perheissä Ihmisen ominaisuuksissa (Yhteiskunta)rakenteissa Politiikoissa: aluepolitiikka, perhepolitiikka Integraatiotoimissa: sotepalvelut, järjestöt, vertaiset, yhteisö/osallisuus Mikä tuottaa valintamahdollisuuksien puutetta?

http://www.feantsaresearch.org/img/pdf/feantsa_2009statsreview_en.pdf

Ylisukupolviset kytkennät 90% 80% 70% 60% muut 1987 syntyneet 300 pv työttömyyttä, ei jatkotutkintoa 50% 40% 30% 20% 10% 0% vanhemmilla vain perusasteen koulutus vanhemmilla toimeentulotukea vanhemmilla psykiatrinen sairaus Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa

Lapsuus ja nuoruus keskiöön 120% 120% 100% 100% 80% 80% 60% 60% 40% 40% 20% 20% 0% ei psyk dg 1. psyk dg alle 18v psyk dg 1. kerran 18-25v 0% ei tuomiota 1. tuomio alle 18v 1. tuomio 18-21v ei pitkäaik ttt/kouluttamattomuutta 25v ei pitkäaik ttt ja kouluttamattomuutta 25-vuotiaana pitkäaik ttt ja kouluttamattomuus 25v pitkäaik ttt ja kouluttamattomuus 25-vuotiaana

Huono-osaisuus kahdeksalla indikaattorilla 7-8 indikaattoria > maan keskiarvon 5-6 indikaattoria > maan keskiarvon 4 indikaattoria > maan keskiarvon 2-3 indikaattoria > maan keskiarvon 1 indikaattori > maan keskiarvon 1) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (16-24) 2) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (25-64) 3) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (18-24) 4) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (25-64) 5) Nuorisotyöttömyys (15-24) 6) Työttömyysaste 7) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 8) Alkoholin myynti

Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2013 Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2

Vähiten NEET-nuoria (alle 14,8%) Tilanne vuosina 1991-1995 Keskim NEET Eniten NEETnuoria (yli 27.8 %) Yhteensä Ja 20 vuotta myöhemmin 31 255 33 Inhimillinen näkökulma (yksilö) NEET-nuoria 2011-13 9,24 12,07 15,42 12,13 Alkoholijuomien myynti, 100 % alkoholia, litraa / 18 vuotta täyttäneet 2011-14 4,56 8,53 12,21 8,51 Työttömät, % työvoimasta 2011-13 4,69 10,02 13,63 9,88 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 2011-13 0,88 2,24 2,97 2,20 Väestön arvioitu koettu hyvinvointi WEBE 2012 8,04 7,71 7,72 7,73 Väestön arvioitu koettu huono-osaisuus 2012 4,55 4,23 4,16 4,24 Toimeentulotukimenot asukasta kohden 2013 46,48 79,42 125,24 82,45 Sosiaalinen näkökulma (yhteisö) Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1 000 asukasta 2009-13 9,37 14,39 19,26 14,39 Lastensuojelumenot asukasta kohden 2013 73,88 96,51 111,88 96,84 Väestömuutos % 1991-2014 1,15-10,78-7,02-9,22 Tyopaikkojen henkilöstömäärän muutos % 1993-2007 65,24 48,73 24,85 47,91 Taloudellinen näkökulma (palvelut) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 2011-13 73,87 88,17 88,86 86,86 Päihde- ja mielenterveyskäyntien osuus (%) kaikista avohuollon käyneistä 2013 0,63 2,01 2,24 1,90 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas 2011-13 3027,08 3606,99 3550,03 3543,12 Muut sosiaalimenot asukasta kohden 2013 246,71 271,72 278,67 270,99 Perusterveydenhuollon menot asukasta kohden 2013 579,39 716,44 735,51 710,38

Anne Surakka, Topias Pyykkönen, Pekka Myrskylä & Juho Saari Kerran asiakas, aina asiakas? Viimesijaisen turvan pitkäaikaisasiakkuus 2000-luvun Suomessa. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?

Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Toiminta- ja työkyvyttömät (74), Eniten yksin asuvia aikuisia (52%), Pääsyynä on keskimääräistä useammin kimmoisuuden puute (34%), psyykkiset ongelmat (32%) ja pitkäaikaissairaudet (24%), Elämäntilanteessa korostuu vetäytyminen ja eristäytyminen muiden seurasta. Sinnittelijät (24), Yksin asuvia aikuisia (54%), keskimääräistä enemmän lapsiperheitä (21%) ja pariskuntia (17%), Selkeänä pääsyynä on ylivelkaantuminen (71%) ja elämänhallinnan ongelmat (29%). Elämäntilanne on syntynyt keskimääräistä useammin jonkin äkillisen kriisin seurauksena, mistä on seurannut ongelmia taloudessa ja toimintakyvyssä. Osaansa tyytyneet (23), Eniten yksin asuvia (54%), keskimääräistä enemmän pariskuntia (22%) ja yksinhuoltajia (13%), Pääsyynä on asioihin tarttumattomuus ja tekemättömyys (100%). Elämäntilanne rakentuu tukien varassa arjen pyörittämiseen ja osin motivaatio-ongelmiin. Opitusti avuttomat (18), Keskimääräistä vähemmän yksin asuvia (38%) mutta keskimääräistä enemmän aikuistuvia nuoria (28%) ja lapsiperheitä (22%), Pääsyynä on ylisukupolvinen huono-osaisuus (61%) tai syrjäytymisen prosessi (39%). Elämäntilanteeseen vaikuttaa eniten se, että elämänhallintataidot ovat vajavaiset ja motivaatio tilanteen korjaamiseen on heikko. Päihderiippuvaiset (14), kaikkein eniten yksin asuvia (64%) mutta keskimääräistä enemmän pariskuntia (21%), Pääsyynä on hallitsematon päihteiden käyttö (100%). Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen & Juho Saari: Kun vaikeudet kasautuvat Pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuistyössä. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?

Kuinka sovittaa yhteen erilaiset näkemykset? Eriarvoisuus ja köyhyys Moniulotteisuus ja epäselvyys Erilaiset intressiryhmät Huono-osaisuuden juuret Toiminnan eri tasot

Keskeisiä eriarvoisuuden hillinnän kannalta läpileikkaavia teemoja ovat aluerakenteen muutos, elämän murrosvaiheet, kotitalouksien moninaisuus, sukupolvien väliset siirtymät ja sukupolvittunut huono-osaisuus, yksinäisyys ja osallisuus, sekä sosiaaliturvan, työllisyyttä edistävien toimenpiteiden ja koulutuksen vaikuttavuus, kannustavuus ja vastikkeellisuus FB: ERIARVOISUUSVARASTO

Sosiaalityön uudistamisessa tarvitaan systemaattista jäsennystä huono-osaisuudesta olemassa olevan tiedon hyödyntämistä huono-osaisuuden moniulotteista tarkastelua Ilmiön laaja-alaista ymmärrystä ongelmien paikantamista, näkyväksi tekemistä ammattialojen ja sektoreiden yhteistyötä kuntien ja maakuntien yhteistyötä

Sokran kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen http://www.diak.fi/tyoelama/julkaisut/documents/9789524932684.pdf

Kuinka huono-osaisuus saadaan näkyväksi? Kolme huono-osaisuuden ulottuvuutta Osallisuuden kuvaajat Ulottuvuuksien tarkemmat indikaattorit Eriarvoisuus on suhteellinen asia: se kasvaa kun ääripäät erkaantuvat Verrataan eriarvoisuutta suhteessa keskimääräiseen (mediaani) Suhdeluku kertoo kuinka etäällä tai lähellä ollaan keskimmäistä maakuntaa (prosentteina)

Sokra/ISEA, DIAK Inhimillinen Sosiaalinen/heijastevaikutukset Taloudellinen/palvelujärjestelmä Osallisuus Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa http://kuntalehti.fi/kuntaelamaa/2016/11/27/sokra-tutkii-ja-kehittaa-huono-osaisuus-osallisuus-maakunnissa/

Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet Itsensä yksinäiseksi tuntevat Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi kokevat Psyykkisesti kuormittuneet TT pitkäaikaisesti saaneet 18-24v TT pitkäaikaisesti saaneet 25-64v

Itä-Suomi

Pohjois- Suomi Kainuu Keski- Pohjanmaa Lappi Pohjois- Pohjanmaa Inhimillinen huono-osaisuus 99 74 97 86 Alkoholikuolleisuus / 100 000 asukasta 126 66 75 66 Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta 6 27 67 36 Itsemurhakuolleisuus / 100 000 asukasta 141 86 99 96 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) 117 112 109 104 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä vä 98 82 101 95 Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 116 76 115 114 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 99 56 108 98 Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) 100 98 91 101 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 106 104 100 90 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäi 100 47 101 73 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäi 85 55 101 75 Sosiaaliset seuraukset 120 89 108 93 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 114 59 100 78 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 134 117 113 100 Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1 112 91 110 100 Taloudelliset kustannukset 136 79 110 99 Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, 1000 euroa 79 57 105 99 Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä, 1 000 89 63 90 81 Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä / 1 000 asukasta 269 77 178 137 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetu 108 120 64 80 Osallisuus 96 103 101 100 Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%) 93 115 96 100 Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) 95 95 104 103 Luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1-5 (keskiarvo) 101 98 100 101 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % 93 104 103 97

Etelä- Kanta- Kymenlaakso Päijät- Sata- Uusimaa Maakunta Karjala Häme Häme kunta Inhimillinen huono-osaisuus 97 96 122 114 91 134 Alkoholikuolleisuus / 100 000 asukasta 118 98 137 108 103 94 Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta 52 112 127 109 79 494 Itsemurhakuolleisuus / 100 000 asukasta 104 90 108 105 87 80 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) 89 103 100 99 88 100 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä vä 100 117 148 130 105 143 Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 105 80 120 101 89 51 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 104 83 124 133 100 78 Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) 95 97 99 105 97 110 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 100 100 107 97 105 82 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikä 103 91 140 138 86 96 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikä 100 90 133 133 66 144 Sosiaaliset seuraukset 91 93 95 103 96 107 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 95 107 108 112 98 100 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 89 87 87 96 97 122 Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1 91 86 89 100 92 100 Taloudelliset kustannukset 153 87 130 116 96 82 Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, 1000 euroa 110 89 128 149 79 94 Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä, 1 000 94 102 100 125 101 132 Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä / 1 000 asukasta 245 59 205 71 89 31 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetu 161 100 85 121 116 70 Osallisuus 99 99 95 98 102 102 Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%) 100 98 100 100 103 103 Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) 99 100 96 100 100 105 Luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1-5 (keskiarvo) 99 99 87 96 100 101 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % 98 100 98 96 104 97

Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Pirkan-maa Pohjanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Inhimillinen huono-osaisuus 75 105 101 68 91 94 Alkoholikuolleisuus / 100 000 asukasta 70 100 86 37 103 86 Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta 33 100 109 61 79 127 Itsemurhakuolleisuus / 100 000 asukasta 81 104 100 57 87 87 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) 89 95 95 75 88 96 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä vä 82 91 99 100 105 110 Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 76 112 95 49 89 76 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 51 136 121 50 100 91 Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) 88 90 107 104 97 110 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) 96 94 96 92 105 94 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikä 78 123 101 53 86 71 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikä 75 114 106 74 66 83 Sosiaaliset seuraukset 76 104 94 64 96 97 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavan-ikäisestä väestöst 66 107 86 41 98 95 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 76 107 94 88 97 102 Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1 85 98 100 63 92 94 Taloudelliset kustannukset 76 99 103 49 96 86 Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, 1000 euroa 54 131 122 52 79 100 Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä, 1 000 87 99 110 56 101 131 Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä / 1 000 asukasta 87 82 100 27 89 61 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetu 76 82 78 62 116 54 Osallisuus 102 102 102 109 102 100 Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%) 103 106 108 119 103 103 Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) 100 105 98 104 100 100 Luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1-5 (keskiarvo) 99 97 99 102 100 96 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % 107 99 101 110 104 101

Juuret: eriarvoisuutta aina olemassa, mutta milloin erot ovat kohtuuttomat? Näkymät: erot sitkeät ja (pää)osin rakenteelliset Hoitamattomuuden hinta: kova, mutta tämän päivän lasku maksetaan vasta 2040 Tarvitaan monialaisia ratkaisuja Kiitos! sakari.kainulainen@diak.fi

Lue lisää: Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana -hanke, TITA http://blogit.utu.fi/tita/ Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke, Sokra www.thl.fi/sokra Kainulainen, Sakari & Paananen, Reija & Surakka, Anne. (2016): Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. http://www.diak.fi/tyoelama/julkaisut/documents/9789524932684.pdf Sotkanet.fi sivusto https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index Seuraa Kuntalehden blogia: Huono-osaisuuden nujertaminen vaatii systemaattista tarkastelua http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/sote/huonoosaisuuden-nujertaminen-vaatii-systemaattista-tarkastelua/ http://kuntalehti.fi/kuntaelamaa/2016/11/27/sokra-tutkii-ja-kehittaa-huono-osaisuus-osallisuus-maakunnissa/ http://kuntalehti.fi/kuntaelamaa/2017/01/09/sokra-tutkii-ja-kehittaa-hyvinvointi-huono-osaisuus-osallisuus-itasuomessa/ http://kuntalehti.fi/kuntaelamaa/2017/01/20/sokra-tutkii-kehittaa-huono-osaisuus-osallisuus-pohjois-suomessa/