MITEN SAAVUTAMME HYVÄN SISÄYMPÄRISTÖN ENERGIATEHOKKAASTI? SWEGON AIR ACADEMY 31.1.2008 DI Jorma Railio LVI-talotekniikkateollisuus ry jorma.railio@teknologiateollisuus.fi
SISÄILMA ON LÄHIN YMPÄRISTÖMME Vietämme ajastamme lähes 90% sisällä. Kaupunkilaiset käyttävät tänä päivänä ajastaan runsaat 85% sisätiloissa, lähes 10% liikenteessä ja vain noin 5% ulkona. SISÄILMAN LAATU VAIKUTTAA TERVEYTEEN, HYVINVOINTIIN; TUOTTAVUUTEEN Silti edelleenkin kiinnitämme sisäilman laatuun vähemmän huomiota kuin ulkoilman laatuun, joka sekin on tärkeä asia sisäilman laadun kannalta
ENERGIATEHOKKUUS!? ENERGIATEHOKKUUS on muutakin kuin pieni ENERGIANKULUTUS!! Energiatehokkuus tarkoittaa halutun palvelun tuottamista mahdollisimman pienellä energiankulutuksella. Tässä tapauksessa tuotettavana palveluna on terveellinen ja viihtyisä ja yksikäsitteisesti määritelty - sisäympäristö, direktiivin sanoin rakennuksen standardoituun käyttöön liittyvä lämmitys, veden lämmitys, jäähdytys, ilmanvaihto ja valaistus
MITÄ ME TARVITSEMME? Tarvitsemme päivittäin elääksemme noin 1 kg kiinteää ravintoa, 3 kg nestemäistä ravintoa, Mutta tarvitsemme noin 20 kg (17 000 litraa) ilmaa joka päivä! Pidämme ruoan ja juoman laatua ja sen jatkuvaa valvontaa itsestäänselvyytenä. Entä hengitysilmamme laatu??
SISÄILMAN LAATU VAIKUTTAA TERVEYTEEN JA VIIHTYVYYTEEN Sisäilman laadun voi aistia helposti nenällä vain tullessamme ulkoa sisälle. Sisällä hajuaisti turtuu. Monet ilman epäpuhtaudet ovat huonosti aistein havaittavissa muutamaa (radon, hiilimonoksidi) emme aisti lainkaan. Ilman lämpötila on merkittävä viihtyyisyystekijä. Sopiva lämpötila tuntuu mukavalta liian lämpimässä hikoilemme, liian kylmässä palelemme. on arvioitu, että huonosta sisäilmastosta aiheutuu Suomessa vuosittain noin kolmen miljardin euron taloudelliset menetykset (Terve Talo ohjelma)
SISÄILMA ON MERKITTÄVÄ TUOTTAVUUSTEKIJÄ TOIMISTOISSA, KOULUISSA Ilman lämpötila vaikuttaa henkiseen suorituskykyymme. Kesähelteillä huomaamme helposti, että keskittymistä vaativa työ ei suju Samoin tunkkaisessa ilmassa ajatus karkaa... Lämpötilan vaikutus tuottavuuteemme on jo rahassakin mitattavissa. Muiden tekijöiden kuten ilman puhtauden, kosteuden, melun tai valaistuksen vaikutus osataan arvioida vasta karkealla tasolla. Tiedämme kuitenkin: investointi hyvään sisäilmaan kannattaa! Lisätietoja: -Tuottava toimisto 2005- loppuraportti -Indoor climate and productivity in offices, REHVA Guidebook 6 (ks. seuraava kalvo)
MIKSI PUHUMME ENERGIASTA? ENTÄ ILMASTONMUUTOS?
EMME VOI ENÄÄ LISÄTÄ ENERGIAN KULUTUSTAMME Ilmastonmuutos on tämän päivän kuuma keskustelunaihe. Energiankäytön lisääntymisen vaikutukset ilmaston lämpenemiselle ovat ilmeiset. Poliittisella tasolla valmistellaan yhä haastavampia ilmastonmuutoksen torjuntastrategioita ja yhä kauemmas tulevaisuuteen. EU miettii jo tavoitteita aina vuoteen 2100 saakka Poliittisista keskusteluista on toki pitkä matka päivittäisiin käytännön toimenpiteisiin, mutta suunta on ilmiselvä: Meidän on vähennettävä energian kulutustamme sisäympäristömme laadusta tinkimättä
ILMASTONMUUTOKSESTA PUHUTAAN PALJON ilmastonmuutos -Google: n. 200 000 osumaa climate change -Google 4.10.2007: 117 milj. osumaa global climate change -Google 15.1.2007: 34,9 milj. osumaa -Google 1.10.2007: 94,5 milj. osumaa
mutta tiedetäänkö siitä? ja mistä tietoa? ilmastonmuutos sivut sivustolla runsaasti taustatietoja, kysymys/vastauspalsta ja jatkolinkkejä joista edelleen lisätietojen lähteille Energiateollisuus ry. / ilmastonmuutos sivu (josta jatkolinkki mm. ilmastonmuutoskalvopakettiin)
Mikä tieto on oleellista meille? ilmastonmuutoksella on vaikutuksia meihin kaikkiin ehkä jo lähitulevaisuudessa -EU riippuu tuontienergiasta -energian hinta nousee -energian kysyntä lisääntyy -päästöt lisääntyvät -ilmasto lämpenee -energian saatavuus epävarmaa ilmiöt vaikuttavat toisiinsa ja myös kiihdyttävät toisiaan -> NÄIN EI VOI JATKUA!!
jos emme tee mitään, niin energian kulutus (globaalinen) kasvaa 60% vuoteen 2030 mennessä päästöt kasvavat vastaavasti ilmasto lämpenee* kiihtyvällä vauhdilla, merenpinta nousee * ehkä 2-4 astetta vuoteen 2100 mennessä
RAKENNUKSET - SUURKULUTTAJA Rakennukset aiheuttavat päästöistä ( kasvihuonekaasut ) Suomessa noin 30 %. Euroopassa myös Suomessa - rakennusten osuus koko energiankulutuksesta on lähes 40%
EU ON HERÄNNYT ASIAAN -energiatehokkuusdirektiivi EPBD -energiapalveludirektiivi ESD -vaatimuksia tuotteille EuP ja tulevaisuudessa tiukemmat tavoitteet -vuoteen 2020 mennessä -20% -vuoteen 2050 mennessä -60-80% jne -lisätietoa mm.: EU-sivu Fuelling our future
RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2002/91/EY) tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. EU:n jäsenmaat ovat Kioton sopimuksessa sitoutuneet vähentämään kasvihuonepäästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosiin 2008-2012 mennessä. Energiankulutus kuitenkin kasvaa jatkuvasti, ja EU:ssa rakennusten osuus tästä kulutuksesta on noin 40 prosenttia. Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys
Energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) -linkki YM:n ajankohtaissivulle: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=94247&l an=fi kansallisia velvoitteita: -energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset energiatehokkuuden indikaattorit energiatehokkuuslaskelmat -energiatodistus -lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien määräaikaistarkastukset
voimaantulo Suomessa 2008 2009 asetuksilla tarkempaa ohjeistusta mm. pätevyys ja sen toteaminen Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osat C3, D3 ja D5 uusittu voimaan 1.1.2008 ei kiristyksiä v. 2003 vaatimustasoon, RakMKuudistukset hienosäätöä, MUTTA: jo nyt valmisteilla uusia, tiukempia määräyksiä linkki RakMK-sivulle
RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUS rakennuksen standardoituun käyttöön liittyviin tarpeisiin, kuten lämmitykseen, veden lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon tai valaistukseen tosiasiallisesti kulutettu tai tarvittavaksi arvioitu energiamäärä. Tämä määrä on ilmaistava yhtenä tai useampana lukuna, joiden laskennassa on otettu huomioon tekijät, jotka vaikuttavat energian tarpeeseen eli eristys, tekniset ja laitteisiin liittyvät ominaisuudet, ilmastollisiin näkökohtiin liittyvä suunnittelu ja sijainti, auringonvalon määrä ja ympäröivien rakenteiden vaikutus, oma energiantuotanto sekä muut tekijät, mukaan lukien sisäilmasto EPBD Artikla 2
ENERGIATODISTUS uudet säädökset voimassa 1.1.2008- Energiatodistus on pakollinen rakennuksille, joille haetaan rakennuslupaa 1.1.2008 jälkeen Energiatodistus tarvitaan vuoden 2009 alusta lähtien myynnin tai vuokrauksen yhteydessä myös niille ennen lain voimaantuloa valmistuneille asuinrakennuksille, joissa on yli kuusi asuntoa. Energiatodistus on vapaaehtoinen ennen lain voimaantuloa valmistuneille omakotitaloille ja enintään kuuden asunnon asuinrakennuksille. Energiatodistusta ei vaadita: rakennuksille, joiden pinta-ala on enintään 50 m2, vapaa-ajan asunnoille, joita käytetään korkeintaan neljä kuukautta vuodessa, suojelluille rakennuksille, teollisuus- ja korjaamorakennuksille tai kirkoille tai muiden uskonnollisten yhdyskuntien omistamille rakennuksille, joita käytetään vain kokoontumiseen.
Rakennuksen energiatehokkuustodistus jäsenvaltion tai sen nimeämän oikeushenkilön tunnustama todistus, joka sisältää liitteessä vahvistettuun yleiseen kehykseen pohjautuvan menetelmän mukaisesti suoritetun rakennuksen energiatehokkuuden laskennan tulokset (EPBD art.2); Rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa on esitettävä vertailuarvoja, kuten voimassa olevia lakiin perustuvia standardeja ja viitearvoja, jotta kuluttajat voivat vertailla ja arvioida rakennuksen energiatehokkuutta. Todistukseen on liitettävä suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi kustannustehokkaasti. (EPBD art.7)
ENERGIATODISTUS Suomessa säädökset antavat vaihtoehtoja olemassa oleville rakennuksille (1.1.2009-): 1. energiatodistus annetaan osana isännöitsijäntodistusta todistuksen antaa yhtiön isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja. 2. energiatodistus sisältyy energiakatselmukseen, ja sen antaa energiakatselmuksen tekijä 3. energiatodistus annetaan erillisenä todistuksena, johon tulee sisältyä suosituksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Uuden rakennuksen energiatodistuksen antaa pääsuunnittelija. (1.1.2008-) miltä todistus näyttää? -YM:n sivuilta linkkejä lomakemalleihin todistuksen antajan pätevyys, riippumattomuus, vastuu? -asetus määrittelee todistuksen antajasta
ILMANVAIHTO VÄLTTÄMÄTÖN MUTTA ENERGIAA KULUTTAVA Tarkoituksenmukaisen sisäympäristön tuottamiseen ja ylläpitämiseen tarvittavan ilmanvaihdon osuus rakennusten energiankulutuksesta on noin kolmannes Yksinkertaiset säästötoimet jo itsestäänselvyyksiä (LTO, tarpeenmukaisuutta) Ilmanvaihdon energiankulutusta voidaan edelleen vähentää sisäilmastosta tinkimättä
ENERGIATEHOKAS ILMANVAIHTO ELÄMISEN LAATUA Voimmeko samanaikaisesti sekä parantaa sisäilman tervellisyyttä ja viihtyvyyttä että vähentää ilmanvaihdon energiantarvetta? KYLLÄ!! Kysymys on siitä, kuinka hyvin asiat tehdään!
Poimintoja / Clima 2007 (lähde: Sisäilmauutiset syyskuu 2007) On täysin mahdollista yhdistää hyvä sisäilma ja energiatehokkuus Ero huonon sisäilman ja erittäin hyvän sisäilman välillä energiankulutuksessa on erittäin pieni, mutta vaikutukset työn tuottavuuteen ja ihmisen terveyteen ovat tilastollisesti merkittävät (OLLI SEPPÄNEN)
EI TINGITÄ SISÄILMASTA! Energiansäästö ei saa aiheuttaa sisäilman laadun huononemista Ilmanvaihtoa ei saa sulkea, vaikka rakennus ei olisikaan käytössä. Rakenteista ja sisustuksesta erittyy epäpuhtauksia sisäilmaan silloinkin, kun sisätiloissa ei oleskella Tuloilman tehokkaalla suodatuksella estetään epäpuhtauksien, myös pienten hiukkasten, pääsy sisäilmaan.
LÄMPÖ TALTEEN ILMASTA! Rakennuksesta poistettavan ilman lämpöä voidaan käyttää viileämmän tuloilman lämmitykseen Lämmöntalteenotolla (LTO) voidaan sisään tulevan ilman lämmitystarpeesta hoitaa jopa 90%
KÄYTÄ ILMANVAIHTOA VAIN TARPEEN MUKAAN Lämmön talteenottokaan ei poista ilmanvaihdon tarpeenmukaisen käytön hyötyjä Sisätilojen ollessa tyhjillään (toimistotilat öisin ja viikonloppuisin, työssäkäyvien kodit työaikaan jne.) tarvitaan pieni ilmavirta poistamaan rakenteista ja sisustuksesta lähtevät epäpuhtaudet. Ilmanvaihdon tehostusta tarvitaan lyhytaikaisesti esim. ruoanlaiton aikana. Hyvin poikkeukselliset tehostustarpeet (perhejuhlat yms.) voidaan hoitaa myös ikkunatuuletuksella Tarpeenmukaisuudessa vielä paljon potentiaalia Ilmanjako yhä tehokkaammaksi Ohjaus ilman laadun mukaan jatkuvasti Säätö / energian varastointi/ järjestelmäintegroinnit jne
HUOMIOTA LAITTEISIIN, SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN Myös ilman kuljettaminen paikasta toiseen kuluttaa energiaa. Puhaltimien sähkönkulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota Tuotteiden energiatehokkuuteen ja myös ympäristökuormituksiin uusia säädöksiä valmisteilla EuP-direktiivi (Energy-using Products) Ilmanvaihtojärjestelmän huolellinen suunnittelu käsittää laitteiden oikean valinnan ja mitoituksen. Huomiota myös energialähteisiin (primäärienergia-ajattelu!) Suunnitelmien huolellinen dokumentointi palvelee rakennuksen lopullisia käyttäjiä koko rakennuksen eliniän ajan. Rakennusta käyttöön otettaessa kannattaa järjestelmien ja laitteiden toiminta tarkastaa huolella. SISÄYMPÄRISTÖN JA ENERGIATEHOKKUUDEN TAVOITTEET OHJAAMAAN TOTEUTUSPROSESSIA!!
Muutokset Rakennuslupa (I) Toteutussuunnittelu (II) oikeat tuotetiedot (taulukkoarvot) Sisäilmastomittari Energiatodistus laskenta Energiatehokkuusmittari Toteutuneet tuotetiedot Rakennuslupavaiheessa valitaan tavoitetasoksi tietty energialuokka A G ja sisäilmaston laatutaso Määräysten mukaisuuden osoittaminen suoritetaan yleisillä rakennustyyppikohtaisilla arvoilla tai taulukkomenetelmän arvoilla Toteutussuunnittelu/Energiatodistus - normikäytön mukaiseen kulutukseen perustuva energialuokka A..G lasketaan toteutuneelle rakennukselle ja järjestelmälle sekä sisäilmaston laatutasolle -lupavaiheessa haettu luokka saattaa muuttua suunnitteluvaiheessa mikäli syystä tai toisesta ei päästä haettuun luokkaan takaisinkytkentä suunnitteluvaiheesta -energiatodistus lasketaan toteutuneilla tuotetiedoilla, takaisinkytkentä toteutusvaiheesta Toteutus Luovutus Sertifioitu taho - rekisteröi laskennan - vastaanottomittaukset Energiatodistus Rakennuksen oman käyttöprofiilin mukainen energiankulutuksen ennuste lasketaan toteutuneelle rakennukselle, järjestelmälle ja rakennuksen omalle käyttöprofiilille. Tämä voi luonnollisesti poiketa energiatodistuksen lukuarvosta
Tuote- ja järjestelmätietojen esittäminen oletusarvot? todelliset arvot? miten osoitetaan? miten hyvät tuotteet palkitaan? tarpeenmukaisuus irti myytistä parempi sisäympäristö kuluttaa aina enemmän
KÄYTÄ ILMANVAIHTOA OIKEIN MUISTA MYÖS YLLÄPITO JA HUOLTO on itsestäänselvää, että viemme auton säännöllisesti huoltoon olemme myös valmiit maksamaan huollosta sisäympäristöämme ylläpitävä tekniikka jää liian usein oman onnensa nojaan