Euroopan parlamentti 2014 2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2016/2061(INI) 28.9.2016 MIETINTÖLUONNOS tarpeesta unionin strategialle sukupuolten välisen eläke-eron poistamiseksi ja torjumiseksi (2016/2061(INI)) Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta Esittelijä: Constance Le Grip Valmistelija (*): Tania González Peñas, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta (*) Valiokuntien yhteistyömenettely työjärjestyksen 54 artikla PR\1105328.docx PE589.332v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...9 PE589.332v02-00 2/2 PR\1105328.docx
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS tarpeesta unionin strategialle sukupuolten välisen eläke-eron poistamiseksi ja torjumiseksi (2016/2061(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8, 151, 153 ja 157 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen sosiaalisia oikeuksia ja naisten ja miesten tasa-arvoa koskevat määräykset, ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon Eurooppa 2020: älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia (COM(2010)2020), ottaa huomioon miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä 19. joulukuuta 1978 annetun neuvoston direktiivin 79/7/ETY, ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY, ottaa huomioon miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY, ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (uudelleenlaadittu toisinto), ottaa huomioon elokuussa 2015 julkaistun komission etenemissuunnitelman perheiden kohtaamien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvien haasteiden ratkaisemisesta, ottaa huomioon 3. joulukuuta 2015 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan Strategic engagement for gender equality 2016-2019, joka sisältää strategisen toimintaohjelman sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi vuosina 2016 2019 (SWD(2015)0278), ottaa huomioon 13. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman eläkeikää lähestyvien naisten tilanteesta 1, 1 EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 9. PR\1105328.docx 3/3 PE589.332v02-00
ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman yksinhuoltajaäitien tilanteesta 1, ottaa huomioon 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sen periaatteen soveltamisesta, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka 2, ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman talouskriisin vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin 3, ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvon edistymisestä Euroopan unionissa vuonna 2013 4, ottaa huomioon 8. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY soveltamisesta 5, ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman työ- ja yksityiselämän tasapainolle suotuisten työmarkkinaolosuhteiden luomisesta 6, ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät Naisten ja miesten yhtäläiset tulonsaantimahdollisuudet: Sukupuolten välisten eläke-erojen poistaminen, ottaa huomioon Alankomaiden, Slovakian ja Maltan 7. joulukuuta 2015 antaman EU:n puheenjohtajakolmikon julistuksen sukupuolten tasa-arvosta, ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0000/2016), A. ottaa huomioon, että vuonna 2012 yli 65-vuotiaiden ikäluokkaan kuuluvien miesten ja naisten eläke-ero, joka voidaan määritellä laskemalla naisten ja miesten keskimääräisten eläkkeiden ennen veroja välinen erotus, EU-28:ssa oli 38 prosenttia; B. ottaa huomioon, että naisten eläkekertymä on alhaisempi kuin miesten ja että naiset ovat yliedustettuina köyhimpien eläkkeensaajien joukossa ja aliedustettuina varakkaimpien eläkkeensaajien joukossa; C. katsoo, että EU-28:ssa yhdelle neljäsosalle ihmisistä eläke on päätoimeentulolähde ja eläkeiän saavuttaneiden ihmisten määrä tulee kasvamaan merkittävästi, kun elinajanodote pitenee ja väestö vanhenee yleisesti, joten eläkkeellä olevan väestönosan määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2060 mennessä; 1 EUVL C 131 E, 8.5.2013, s. 60. 2 EUVL C 264 E, 13.9.2013, s. 75. 3 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0073. 4 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0050. 5 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0351. 6 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0338. PE589.332v02-00 4/4 PR\1105328.docx
D. ottaa huomioon, että eläkepolitiikkojen tavoitteena on varmistaa, että jokaiselle unionin kansalaiselle voidaan taata eläkejärjestelmän kautta kohtuullinen tulotaso, joka auttaa suojautumaan sosiaaliselta syrjäytymiseltä; E. ottaa huomioon, että eläke-eron vuoksi naiset ovat haavoittuvaisempia ja heillä on suurempi riski joutua taloudelliseen riippuvuusasemaan; F. ottaa huomioon, että pidemmän elinajanodotteensa ansiosta naiset todennäköisesti tarvitsevat suuremman eläkekertymän kuin miehet koko eläkeajakseen; G. ottaa huomioon, että koska ei ole olemassa vertailukelpoisia, kattavia, luotettavia ja säännöllisesti päivitettyjä tietoja, joiden avulla voitaisiin arvioida eläke-eron suuruutta ja eroon vaikuttavien tekijöiden painottumista, ei ole selvää, miten tätä eroa voitaisiin tehokkaimmin kaventaa; H. ottaa huomioon, että ero on suurempi 65 74-vuotiaiden ikäluokassa (yli 40 prosenttia) verrattuna kaikkien yli 65-vuotiaiden keskiarvoon, ja katsoo tämän johtuvan etenkin siitä, että joissakin maissa oikeuksia eläkkeeseen, esimerkiksi leskeneläkkeeseen, voidaan siirtää; I. ottaa huomioon, että Euroopan unionin keskimääräinen eläke-ero vuonna 2012 kätki sisäänsä suuria jäsenvaltioiden välisiä eroja; J. ottaa huomioon, että eron taustalla on monia eri tekijöitä ja se ilmentää sukupuolten epäsuhtaista tilannetta, joka ilmenee työssä ja kotona, mahdollisuuksissa suorittaa eläkemaksuja, perhevastuissa sekä eläkejärjestelmässä vahvistetuissa menettelyissä, joita käytetään laskettaessa eläkkeen perustana olevia tuloja; K. ottaa huomioon, että eläke-ero syntyy työuran aikana sukupuolten epätasapainon ja eriarvoisuuden yhteisvaikutuksena, mutta sitä voidaan kompensoida erilaisin korjausmekanismein; L. katsoo, että tämä ero tiettynä ajankohtana tarkasteltuna ilmentää yhteiskunnan ja työmarkkinoiden olosuhteita useiden vuosikymmenten aikana; ottaa huomioon, että olosuhteet voivat muuttua joskus suurestikin, mikä vaikuttaa eri sukupolviin kuuluvien eläkkeellä olevien naisten tarpeisiin; M. ottaa huomioon, että eläke-eron ominaispiirteet vaihtelevat eläkkeensaajien sosiaalisen aseman, siviilisäädyn ja tai perhetilanteen mukaan; katsoo näin ollen, että parasta tulosta ei välttämättä saavuteta soveltamalla kaikissa tilanteissa samaa toimintatapaa; N. ottaa huomioon, että eläke-eron ja elämän aikana kasvatettujen lasten lukumäärän välillä näyttää vallitsevan positiivinen korrelaatio; pitää tässä mielessä todennäköisenä, että yksinhuoltajaäitien eriarvoinen asema korostuu eläkeiässä; O. ottaa huomioon, että työn perinteinen organisointi ei mahdollista kokopäiväisesti työskenteleville vanhemmille perhe- ja työelämän tasapainoista yhteensovittamista; PR\1105328.docx 5/5 PE589.332v02-00
P. ottaa huomioon, että naisten osallisuus työmarkkinoilla jää edelleen Eurooppa 2020 - strategian tavoitteista ja on huonompi kuin miesten, vaikka tilanteen korjaamiseksi on toteutettu toimia; Q. ottaa huomioon, että naiset joutuvat miehiä useammin keskeyttämään työuransa toistuvasti ja tekemään osa-aikatyötä, koska vastuu hoivatyöstä kotona jää suhteettomasti naisille; R. toteaa, että työuran pituus vaikuttaa suoraan eläke-eroon, että naisten työura on keskimäärin yli kymmenen vuotta lyhyempi kuin miesten ja että naisilla, jotka ovat työelämässä alle neljäntoista vuoden ajan, eläke-ero on kaksi kertaa suurempi (64 prosenttia) kuin naisilla, jotka ovat työelämässä pidempään (32 prosenttia); S. katsoo, että unionissa miesten ja naisten palkkaero oli vuonna 2014 edelleen 16,3 prosenttia ja eron syitä ovat erityisesti syrjintä ja työmarkkinoiden eriytyminen, mikä tarkoittaa, että naiset ovat yliedustettuina toimialoilla, joilla palkkataso on matalampi kuin muilla, ensisijaisesti miesvaltaisilla toimialoilla; T. katsoo, että eläkemaksujen ja ansioiden välisen yhteyden lujittaminen sekä eläkejärjestelmien organisointiin liittyvien toisen ja kolmannen pilarin järjestelyjen yhä tärkeämpi rooli näyttävät johtavan siihen, että sukupuoleen perustuvien eläke-eron tekijöiden ilmentymisen riski siirtyy enemmän yksityiselle sektorille; U. katsoo, että eläkejärjestelmien organisointi kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan; katsoo, että unionilla on kuitenkin toimivalta antaa jäsenvaltioille tukea; Yleiset huomautukset 1. pyytää komissiota laatimaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa strategian miesten ja naisten eläke-eron poistamiseksi Euroopan unionissa; 2. katsoo, että strategiassa ei pidä tyytyä vain korjaamaan eläke-eron vaikutuksia etenkin heikoimmassa asemassa oleviin vaan on käytävä myös eron perimmäisten syiden kimppuun; 3. pitää välttämättömänä monitahoista strategiaa ja katsoo, että on puututtava sekä sukupuolten eriarvoisiin mahdollisuuksiin suorittaa eläkemaksuja ja eriarvoisuuteen työelämässä että eläkejärjestelmien organisoinnista johtuviin eriarvoisuuksiin; 4. tähdentää, että strategiassa on noudatettava unionin ja jäsenvaltioiden välistä toimivaltuuksien jakoa ja kunnioitettava toissijaisuusperiaatetta; Arviointi ja tiedottaminen eläke-eron torjunnan tehostamiseksi 5. kehottaa komissiota kehittämään yhteistyössä Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) kanssa luotettavia indikaattoreita, joiden avulla voidaan löytää eri tekijät, jotka johtavat eläke-eron kasvamiseen, ja taata, että ilmiön ja siihen liittyvien kehityssuuntausten seurantaa jatketaan; 6. kannustaa jäsenvaltioita edistämään eron torjuntaa sosiaalipolitiikoissaan, valveuttamaan asiasta vastaavat päätöksentekijät ja kehittämään ohjelmia, joiden PE589.332v02-00 6/6 PR\1105328.docx
ansiosta naiset saavat lisätietoa ilmiön seurauksista ja välineet, joilla he voivat kehittää pysyviä, kestäviä ja erityistarpeisiinsa mukautettuja eläkerahoitusstrategioita; Eläkemaksujen suorittamismahdollisuuksiin liittyvän eriarvoisuuden vähentäminen 7. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita valvomaan, että miesten ja naisten välistä syrjintää koskeva unionin lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön siten, että sen avulla voidaan taata, että miehillä ja naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet suorittaa eläkemaksuja eläkejärjestelmiin; 8. tuomitsee painokkaasti miesten ja naisten palkkaerot, joiden taustalla on syrjintään liittyviä ilmiöitä, ja toistaa kehotuksensa tarkistaa direktiiviä 2006/54/EY, jotta miehiä ja naisia kohdeltaisiin tasavertaisemmin työn ja palkan suhteen; 9. kannustaa torjumaan työmarkkinoiden horisontaalista ja vertikaalista eriytymistä rohkaisemalla naisia ammatteihin ja työskentelyyn kehittyvillä innovointi- ja kasvualoilla, jotka ovat tällä hetkellä usein miesvaltaisia syvään juurtuneiden stereotypioiden vuoksi; 10. toteaa, että eläkejärjestelmissä vastuu on siirtymässä yhä enemmän henkilökohtaisten rahoitusmallien suuntaan, ja pitää tärkeänä, että varmistetaan syrjimättömyys direktiivin 2004/113/EY kattamien rahoituspalvelujen saatavuuden alalla; Työuriin liittyvän miesten ja naisten eriarvoisuuden kaventaminen 11. kehottaa komissiota panemaan ripeästi täytäntöön sitoumukset, joita se teki sekä etenemissuunnitelmassa että strategisessa toimintaohjelmassa, jotta kansalaiset voisivat niin halutessaan sovittaa paremmin yhteen perhe- ja työelämän; 12. kehottaa jäsenvaltioita parantamaan palkansaajien mahdollisuuksia neuvotella vapaaehtoisista joustavista työjärjestelyistä, joiden avulla he voivat sovittaa paremmin yhteen perhe- ja työelämän siten, että kun työvastuut ja kodinhoitovastuut lisääntyvät, toista ei tarvitse asettaa toisen edelle; 13. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön parhaisiin käytäntöihin perustuvia niin sanottuja hoitohyvityksiä, joilla pyritään kompensoimaan työuran keskeytyminen perheenjäsenten epävirallisten hoitojärjestelyjen vuoksi ja hyvittämään kyseiset keskeytykset eläkeoikeuksia laskettaessa; 14. palauttaa mieliin, että perhe- ja työelämän tasapaino voidaan saavuttaa vain, jos lastenpäivähoitojärjestelyt ovat kunnossa; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan Barcelonan tavoitteita mahdollisimman ripeästi, viimeistään vuonna 2020; Eläkejärjestelmien vaikutus eläke-eroon 15. kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen perusteella eläkejärjestelmiensä vaikutuksia eläke-eroihin ja niiden taustalla oleviin tekijöihin; 16. kehottaa jäsenvaltioita luomaan mekanismeja, joilla puututaan työelämän eriarvoisuuteen, josta kärsivät etenkin heikoimmassa asemassa olevat ja joka saattaa vaikuttaa eläke-eron syntymiseen; PR\1105328.docx 7/7 PE589.332v02-00
17. kehottaa komissiota rohkaisemaan parhaiden käytäntöjen vaihtoon, jotta voitaisiin määritellä tehokkaimmat korjausmekanismit ja korjausmekanismit, joiden avulla voidaan torjua eläke-eroon johtavia tekijöitä; 18. kehottaa komissiota tutkimaan tarkemmin, miten eläkejärjestelmien kehitys kohti joustavampia eläkemaksujen maksamisen ja eläkeoikeuksien ja eläketulon muodostumisen mekanismeja voisi vaikuttaa eläke-eroon, oli sitten kyse eläkkeen karttumisajan laskemisesta tai vaiheittain tapahtuvasta eläkkeelle jäämisestä; 19. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PE589.332v02-00 8/8 PR\1105328.docx
PERUSTELUT Miesten ja naisten eläke-ero (sukupuolten välinen eläke-ero) on yksi monista alueista, joilla naisten ja miesten välillä vallitsee epätasa-arvo. Vuonna 2012 sukupuolten välinen eläke-ero, joka määritellään laskemalla naisten ja miesten keskimääräisen eläkkeen ennen veroja välinen erotus, oli EU-28:ssa yli 65-vuotiaiden ikäluokassa 38 prosenttia, mikä ei ole hyväksyttävää. Haasteena on saavuttaa naisten ja miesten todellinen tasa-arvo mutta myös ehkäistä köyhyyttä ja haavoittuvuutta, jotka koskevat todennäköisesti enemmän naisia, joilla on vähäiset eläketulot. Esittelijä katsoo näin ollen, että sukupuolten välisen eläke-eron torjumiseksi on kehitettävä globaali ja yleinen strategia, sillä eron taustalla on monia eri tekijöitä. Eri muuttujien vaikutusta lopputulokseen ei voida tällä hetkellä suoranaisesti mitata, koska ei ole käytettävissä tarkkoja ja luotettavia tietoja. Mutta on kohtuullista olettaa, että sukupuolten välinen eläke-ero syntyy niistä monista epäsuhtaisista tilanteista, joihin naiset joutuvat työelämän ja uran aikana. Miesten ja naisten palkkaero oli unionissa vuonna 2014 edelleen 16,3 prosenttia. Sen syitä ovat erityisesti syrjintä, työmarkkinoiden eriytyminen ja työurien keskeytyminen. Sukupuolten väliseen eläke-eroon vaikuttaa lisäksi eläkkeensaajien sosiaalinen tilanne, siviilisääty ja/tai perhetilanne. Tässä suhteessa haavoittuvimpia ovat lesket. Lisäksi sukupuolten välisen eläke-eron ja lasten lukumäärän välillä vallitsee positiivinen korrelaatio: naiset osallistuvat enemmän lasten kasvatukseen kotona, joutuvat keskeyttämään työuransa toistuvasti ja tyytymään usein osa-aikaisiin työsuhteisiin. Esimerkiksi naisilla, jotka käyvät töissä alle 14 vuoden ajan, eläke-ero on kaksi kertaa suurempi (64 prosenttia) kuin naisilla, jotka ovat tehneet pidemmän uran (32 prosenttia). Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena naisten eläke jää pienemmäksi. Tekijöitä on näin ollen torjuttava. Esittelijä suositteleekin erilaisten suositusten toteuttamista noudattaen unionin ja jäsenvaltioiden välistä toimivaltuuksien jakoa ja kunnioittaen toissijaisuusperiaatetta. Hän kannustaa yleisesti yhteistyöhön ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon jäsenvaltioiden välillä. Arviointi ja tiedottaminen eläke-eron torjunnan tehostamiseksi Tilastolliset välineet, jotka auttavat erottamaan toisistaan erilaisia eläke-eroa kasvattavia tekijöitä, ovat erittäin tärkeitä ja niitä on kehitettävä. Tässä on kehittämisen varaa, jotta ilmiötä voitaisiin ymmärtää paremmin. Välineiden ansiosta eri toimijat komissiosta alkaen pystyvät ymmärtämään ongelmia paremmin, ja niiden avulla etenkin jäsenvaltiot voivat sisällyttää tiedot sosiaalipolitiikkoihinsa ja valveuttaa asiasta vastaavat päätöksentekijät. Eläkemaksujen suorittamismahdollisuuksiin liittyvän eriarvoisuuden vähentäminen Ensimmäisenä toimena on tarkasteltava mahdollisuuksia suorittaa eläkemaksuja. Koska useimmat eläkejärjestelmät perustuvat työuran aikaiseen eläkeoikeuksien ja eläketulojen kertymään, alalla vallitseva eriarvoisuus näkyy mitä todennäköisimmin eläkkeiden tasossa. PR\1105328.docx 9/9 PE589.332v02-00
Tässä mielessä esittelijä muistuttaa, että on jo olemassa monia lainsäädäntövälineitä, joiden soveltaminen olisi hyvä varmistaa määrittämällä nykyisten täytäntöönpanomääräysten puutteet ja tarvittaessa suunnittelemalla alaa koskevien säännösten kehittämistä. Työuriin liittyvän miesten ja naisten eriarvoisuuden kaventaminen On myös varmistettava, että naisten suhteeton osallistuminen kotitöihin ja perhevastuiden kantamiseen ja näistä johtuvat ongelmat vaikuttaisivat vähemmän naisten työuriin. Esittelijä kehottaakin työ- ja yksityiselämän tasapainolle suotuisten työmarkkinaolosuhteiden luomisesta 13. syyskuuta 2016 annetun päätöslauselman mukaisesti komissiota noudattamaan sitoumuksiaan etenemissuunnitelman ja strategisen toimintaohjelman mukaisesti. Eläkejärjestelmien vaikutukset miesten ja naisten eläke-eroon Esittelijä pyytää jäsenvaltioita arvioimaan, millä tavoin niiden eläkejärjestelmien uudistukset vaikuttavat sukupuolten väliseen eläke-eroon, ja toteuttamaan korjausmekanismeja, joilla autetaan etenkin heikoimmassa asemassa olevia ja tasoitetaan eriarvoisuutta, joka voi johtaa eläke-eroon. Lopuksi esittelijä kehottaa komissiota tutkimaan, miten eläkejärjestelmien kehitys kohti joustavampia eläkemaksujen maksamisen ja eläkeoikeuksien ja eläketulon muodostumisen mekanismeja voisi vaikuttaa sukupuolten väliseen eläke-eroon, oli sitten kyse eläkkeen karttumisajan keston laskemisesta tai vaiheittain tapahtuvasta eläkkeelle jäämisestä. PE589.332v02-00 10/10 PR\1105328.docx