Sodat, rikkaat ja ilmastonmuutos. Heikki Tervahattu Kohtuusklubi Joensuu 20.10.2010



Samankaltaiset tiedostot
Sodat, asevarustelu ja ilmastonmuutos. Heikki Tervahattu Helsinki

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Asevarustelun, sotien ja sotaharjoitusten ympäristövaikutukset. Heikki Tervahattu Tampere

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Puu vähähiilisessä keittiössä

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Liikenneväylät kuluttavat

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS. Taso 1. Vastuullinen kuluttaminen. Tehtävien lisätiedot opettajalle. Vinkki!

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset. Matti Heinonen, Migri

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

Alustus Emmaus Suomen seminaarissa Tammisaaressa Ulf Särs, Emmaus Helsinki

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Energia ja kemianteollisuus Osa 2: Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Kemianteolliosuuden prosessit kurssi

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

EUROOPAN PARLAMENTTI

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta?

Kestävä matkailu, vastuu ja ympäristömuutos. Professori Jarkko Saarinen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Ilmasto- ja energiatulevaisuus Tiina Koljonen, VTT

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Mihin ollaan menossa?

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Kotina maapallo. Hanketta tukee Ulkoasiainministeriö

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni

RAHAPÄIVÄ Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Transkriptio:

Sodat, rikkaat ja ilmastonmuutos Heikki Tervahattu Kohtuusklubi Joensuu 20.10.2010

Motto Joka hetki tässä maailmassa on käynnissä ainakin kolmekymmentä sotaa, ja minä vastustan niitä kaikkia. Madonna

Taidanpa pudottaa tämän vuoksi ilmastonmuutoksen ykköshuolenaiheen paikalta

Ilmastonmuutoksen torjunnan kolme pääteesiä 1. Lopettakaa sodat 2. Lopettakaa sota-aseiden varustelu 3. Lopettakaa hillitön kulutus

1. Lopettakaa sodat

Global Warming and the Iraq War Artikkelista A Climate of War Nikki Reisch and Steve Kretzmann http://priceofoil.org/wpcontent/uploads/2008/03/a%20climate%20of%20wa r%20final%20(march%2017%202008).pdf Oil Change International, julkaistu maaliskuussa 2008

http://www.fotos.geschichtsthemen.de/iraq-war/iraq.htm by David Leeson

Irakin sodan tuhoja Sodassa on tähän mennessä kuollut arviolta lähes miljoona ihmistä[i] ja kodeistaan pakolaisiksi kotimaahan tai ulkomaille on joutunut lähtemään noin neljä miljoona ihmistä. Sodan aiheuttamat taloudelliset ja kulttuuriarvojen menetykset sekä ympäristötuhot ovat valtavat. [i]arvovaltainen lääketieteellinen The Lancet-lehti julkaisi 11.10.2006 tutkimuksen, jonka mukaan Irakin sodankuolonuhrien määrä oli kesäkuun lopussa 2006 noin 655 000 henkilöä.

Irakin sota ja hiilidioksidipäästöt Irakin sodan päästöjä ei raportoida. Ulkomailla tapahtuvia sotilaallisia päästöjä ei sisällytetä YK:n raportteihin. Maaliskuusta 2003 lokakuuhun 2007 sota on aiheuttanut vähintään 141 miljoonan ekvivalenttitonnin CO 2 -päästöt. Tähänastiset päästöt ovat saman verran kuin Suomen kolmen vuoden CO 2 -päästöt fossiilisista polttoaineista. Sodan aiheuttamat vuotuiset CO 2 -päästöt ovat suuremmat kuin 139 maan päästöt (samaa suuruusluokkaa kuin Uuden Seelannin ja Kuuban). Arvioihin sisältyvät USA:n armeijan kuluttaman polttoaineen (4 miljardia gallonaa) päästöjen (39 milj. tonnia CO 2 ) lisäksi öljylähteiden palaminen, tuhojen korjaamisessa tarvitun sementin ja muun materiaalin valmistus, räjähdysaineiden ja kemikaalien aiheuttamat ilmastoa lämmittävät päästöt. Arvioista puuttuvat mm. asevarusteluun käytetyt valtavat energiamäärät ja valmistuksen aiheuttamat päästöt.

Sotien CO 2 -päästöt eivät muodosta kovin suurta osaa kaikkien maiden päästöistä eivätkä ne anna aihetta tinkiä muista toimenpiteistä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi, mutta

sotiin käytetyillä varoilla saataisiin paljon aikaan myös ilmastonmuutoksen torjunnassa

Irakin sota ja investoinnit uusiutuvaan energiaan Vuonna 2006 USA käytti enemmän rahaa Irakin sotaan kuin koko maailma käytti uusiutuvien energiamuotojen kaikkiin investointeihin. Irakin sotaan käytetyillä 600 miljardilla dollarilla olisi voitu rakentaa 9000 tuulivoimapuistoa, kussakin 50 MW kapasiteetti. Tällä voitaisiin tuottaa neljäsosa maan sähköntarpeesta ja korvata hiilentuotantoa määrällä, joka vastaa 1 000 miljoonan tonnin CO 2 -päästöjä vuodessa. Suomen CO 2 -päästöt noin 60-70 milj. t/v Barack Obama on sitoutunut käyttämään 10 vuoden aikana yhteensä 150 miljardia dollaria edistämään seuraavan sukupolven vihreää energiateknologiaa ja infrastruktuuria. USA käyttää saman verran Irakin sotaan 10 kuukaudessa.

Afganistanin sota yksi 30 sodasta Afganistanin sotaan on käytetty noin 300 miljardia dollaria ($ 300 000 000 000). Afganistanin bruttokansantuote on noin 11 miljardia dollaria. Sotakulut suuremmat kuin 20 vuoden kansantuote. Sodan hiilidioksidipäästöt valtavat USA ja EU-maat hamuavat muun ohella Afganistanin valtavia mineraalivaroja, arvoltaan yli tuhat miljardia dollaria.

Paljonko tarvitaan ilmaston lämpenemisen torjuntaan? Kansainvälisen energiajärjestön (OECD/IEA) tuoreen raportin* mukaan tarvitaan 10 500 miljardin dollarin investoinnit vuosina 2010-2030, jotta hiilidioksidipitoisuus ei nouse yli 450 ppm:n, mikä riittäisi torjumaan lämpötilan nousun yli 2 astetta. Samalla säästettäisiin 8 600 miljardia dollaria polttoainekustannuksissa. Nettokustannukset olisivat vajaat 2 000 miljardia dollaria. * How the energy sector can deliver on a climate agreement in Copenhagen, lokakuu 2009

3 000 miljardin dollarin sota Joseph Stiglitz ja Linda Bilmes ovat teoksessaan The Three Trillion dollar War arvioineet, että Irakin sodan todelliset kustannukset ovat kohonneet 3 000 miljardiin dollariin. Irakin sodan varoilla olisi siten voitu torjua ilmaston lämpeneminen! 3 000 000 000 000 dollaria Stiglitz on taloustieteen Nobel-palkinnon saaja ja entinen Maailmanpankin pääekonomisti ja Bilmes on Harvardin yliopiston professori

2. Lopettakaa sotaaseiden varustelu

Lester R. Brown: Plan B 3.0 - Mobilizing to Save Civilization Pahimpien maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ratkaiseminen kuten metsitys hiilidioksidin sitomiseksi, maaperän suojelemiseksi ja tulvien torjumiseksi, vesivarantojen vakiinnuttaminen, viljelymaan kunnosta huolehtiminen, kalakantojen elvyttäminen, luonnon monimuotoisuuden suojelu maksaisi noin 113 miljardia dollaria vuodessa. Lisäpanostukset kehitysmaiden kipeimpien sosiaalisten ongelmien poistamiseen kuten peruskoulutus ja lukutaidottomuuden poistaminen, perusterveydenhuolto, kouluruoka sekä alle kouluikäisten lasten ja raskaana olevien naisten tukeminen 44 köyhimmässä maassa, lisääntymisterveys ja perhesuunnittelu, AIDS:n leviämisen pysäyttäminen maksaisivat yhteensä 77 miljardia dollaria vuodessa.

Kuudesosa maapallon sotilasmenoista pelastaisi maailman 190 miljardia dollaria vuodessa tarvittaisiin pahimpien maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ja kehitysmaiden sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi*. Summa on noin kolmannes USA:n tai kuudennes maapallon kaikkien maiden sotilasmenoista**. Metsittäminen, joka sekä vakiinnuttaisi ilmaston että tyydyttäisi polttopuun tarpeen, maksaisi summan, jonka USA käyttää Irakin sodassa kahdessa kuukaudessa. * Brownin laskelmat tähtäävät siihen, että YK:n vuosituhattavoitteet (http://www.vuosituhattavoitteet.fi/) saavutetaan vuoteen 2015 mennessä. ** SIPRIn mukaan maailman sotilasmenot olivat 1464 miljardia dollaria (vuosikirja 2009). 100 suurimman asevalmistajan myynti vuonna 2007 oli 347 miljardia dollaria.

Miksi USA ja sen liittolaiset käyttävät niin paljon varoja Irakin ja Afganistanin sotiin?

The Hubbert Peak Theory Yhdysvaltalainen geologi M. King Hubbert kehitti vuonna 1949. Hubbertin arvovalta kohosi suuresti sen johdosta, että hän ennusti ällistyttävän tarkasti vuonna 1956 USA:n öljyntuotannon huipun vuodelle 1970. USA:n oma öljyntuotanto oli vuonna 2005 enää noin 42 prosenttia huippuvuodesta ja sen arvioidaan olevan vuonna 2030 vain vähän yli 10 prosenttia maksimituotannosta.

Maapallon öljyntuotannon huippu ohitettu? Tunnettu öljygeologi Colin J. Campbell on Lontoossa toimivassa Oil Depletion Analysis Centre-laitoksessa arvioinut öljyntuotannon huipun ajoittuneen vuoteen 2007

Kuilu uusien öljylöydösten ja öljyn tuotannon välillä kasvaa Tietoisuus huipun läheisyydestä saa öljy-yhtiöt ja suurvallat ryhtymään kaikkiin keinoihin turvatakseen omat tarpeensa. Kulutuksen kasvua kiihdyttävät Intia, Kiina ym Taistelu hupenevista öljyvaroista uhkaa saada yhä kärkevämpiä muotoja. Öljyn hinnan kääntyminen voimakkaaseen nousuun indikoi globaalia tuotantohuippua.

3. Lopettakaa hillitön kulutus

Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välinen taloudellinen kuilu on 40 viime vuoden aikana vain kasvanut. Vuonna 1960 maailman rikkaimman ja köyhimmän viidenneksen välinen ero oli 30-kertainen. Nyt ero on kasvanut jo 80-kertaiseksi. Kolmen maailman rikkaimman henkilön omaisuus on enemmän kuin vähiten kehittyneiden maiden 600 miljoonan asukkaan bruttokansantuote yhteensä. Microsoftin omistaja Bill Gates ansaitsee noin 1400 euroa sekunnissa, kun samaan aikaan lähes kolme miljardia ihmistä elää alle kahdella eurolla päivässä.

Energiankulutus vs.co 2 -päästöt Perusenergian kulutuksen henkilöä vuonna 1984 YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987 Maaryhmä Teoll.markkinatalousmaat Saharan eteläpuol. Afrikka Alhaisen kehitystason maat Energiankulutus/hlö kwvuotta/vuosi 7,01 0,08 0,41 Asukasluku 733 milj. 258 milj. 2390 milj.

Jos kaikki kuluttaisivat yhtä paljon Rikkaiden maiden keskimääräinen energian kulutus vuonna 1984 oli 80-90 kertaa suurempi kuin köyhimpien maiden. Kaikkein rikkain väestönosa kuluttaa energiaa/henkilö tuhansia kertoja enemmän kuin köyhät. Energian kulutus on suorassa suhteessa fossiilisten polttoaineiden kulutukseen ja siten CO 2 -päästöihin. Jos resurssien kulutus kehitysmaissa nostettaisiin teollisuusmaiden tasolle, maapallon luonnonvarojen kulutus nelinkertaistuisi.

Näin rikkaat tuhoavat maapallon * * Olli Tammilehto Helsingin Sanomat 8.2.2009 Herve Kémpf: How the Rich Are Destroying the Earth. Kempf vierittää syyn tuhotrendistä globaalille yläluokalle. Hänen teesinsä ei perustu eliitin yhteenlaskettuun kulutukseen vaan heidän valtaansa ja kulutuskeskeiseen elämänmalliin, jota muut yhteiskuntakerrostumat yrittävät jäljitellä. Kulutusmäärät kasvavat ketjussa läpi koko yhteiskunnan maapallolle tuhoisin seurauksin. Nyky-yhteiskunnassa on myös muita mekanismeja, joilla kulutusta nostetaan tarpeettomasti. Tärkein lienee moderni mainonta.

Suurituloisten verohelpotukset on myös ympäristörikos TV1:n MOT 31.8.2009: rikkaiden tulot, verot ja verohelpotukset Aatos Erkko, Sanoma Oy:n suuromistaja Bruttotulot 37-kert. Nettotulot 96-kert. suurituloisia ja pääomatuloja suosivien verohelpotusten ansiosta paljon lisää kulutusmahdollisuuksia 1993 2007 Lisäys Tulot 521 900 19 447 600 18 925 700 Vero % 72 28 Netto 146 132 14 002 272 13 856 140

Kööpenhaminan ilmastokonferenssi? Kioton sopimusneuvotteluissa USA vapautettiin kaikista kasvihuonekaasujen mittaamisista ja rajoituksista sen sotilasoperaatioiden osalta. Kööpenhaminassa ei mitenkään puututtu tähän räikeään erivapauteen. Myös kaikki muut Pentagonit kh-kaasujen päästöjä aiheuttavat toimet (joukkojen ja kaluston kenttätoimet, sotaharjoitukset, aseiden ja räjähteiden valmistus ym.) ovat kansainvälisen kontrollin ulkopuolella. Sama koskee muitakin maita.

Pentagon maailman suurin saastuttaja* USA:n sotaministeriö Pentagon on maailman suurin kasvihuonekaasujen ja muiden haitallisten päästöjen levittäjä. Yli 1000 sotilastukikohtaa ympäri maapalloa ja 6000 toimipaikkaa USA:ssa. USA:n asevoimat käyttävät päivässä 320 000 barrelia (= yli 50 miljoonaa litraa) öljyä päivässä; ei sisällä alihankkijoiden, vuokrafirmojen eikä asevoimien laitteistojen tuotannon öljynkulutusta (Suomen öljynkulutus 220 000 barrelia päivässä). * Sara Flounders: Pentagon's role in global catastrophe. http://www.iacenter.org/o/world/climatesummit_pentagon121809/

Kolme pääteesiä 1. Lopettakaa sodat 2. Lopettakaa sota-aseiden varustelu 3. Lopettakaa hillitön kulutus

Ilmastonmuutos haastaa sivilisaation tervehdyttämiseen!